27.7.17

Mukana Keuruun ja Multian tapahtumissa

Keurusseudun kesään kuuluu monia tapahtumia. Aivan tien toisella puolella on heinäkuun ajan lukioaikani biologian lehtorin Sisko Mikkilän järjestämä taidenäyttely Haapamäen vanhalla yhteiskoululla. Hän on tehnyt valtavasti kuvataidetta, koko juhlasali eteisineen on niitä täynnä. Samalla on esillä muutakin hänen tekemää tilataidetta ja Suomi 10 teemaan liittyen myös muistetaan karjalaisten evakkotien vaiheita.


Elokuun lopulla Haapamäelle saapuu Tampereelta "evakkojuna" koko päivän kestävään tapahtumaan Haapamäen höyryveturipuistossa. Minä olen paikalla päivystävänä pappina.


Viime sunnuntaina 23.7.2017 paljastettiin Multian Soutujoella Saikatien varteen noin 150 metrin etäisyydelle  vt 18 ja kt 58 Soutujoen tienhaarasta karjalaisten paikkakunnalle tulon 70-vuotisjuhlan merkeissä muistokivi, johon Multian kunta lahjoitti metallilaatan teksteineen. Muistomerkin siunauksen toimittivat Helsingin Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen (sukujuuret Lumivaarassa) ja Jyväskylän ortodoksiesurakunnan kirkkoherra Timo Mäkirinta. Minä sain lausua tilaisuuden tervetulosanat ja päätössanat esitti Multian kunnanjohtaja Erkki Pyökkimies. Kun muistomerkki paljastettiin ei ollut enää keskuudessamme ainuttakaan aikuisena Karjalasta paikkakunnalle tullutta eikä havaintoni mukaan Karjalassa syntyneitäkään läsnä.


Viime viikonvaihteeseen kuulivat myös neipäiväiset vanhoillislestadiolaisten Opistoseurat Keuruun Iso Kirjassa. Näissä oli havaintojen mukaan jopa enemmän väkeä, pääosin lapsiperheitä ja nuoria aikuisia, enemmän kuin helluntaiherätyksen valtakunnallisissa juhannuskonferensseissa. Keuruusta on tulossa myös vanhoilislestadiolaisen liikkeen, ev.lut kirkkomme suurimman herätysliikkeen, eteläisen Suomen kesätapahtuman keskuspaikka.


Pääkaupunkiseudulta tulleet pitivät Keuruun saavutettavuutta hyvänä kuten Ison Kirjan fasiteettejakin erinomaisina. Koen tässä kirkkohistoriallista ulottuvuuttakin vahvasti, kun Suomen ev.lut. kirkon suurin herätysliike viettää suviseurojen jälkeen seuraavaksi suurinta kesätapahtumaansa jatkossa Suomen suurimman ns. vapaan suunnan eli helluntaiherätyksen valtakunnallisessa toimintakeskuksessa! Tässä on otettu merkittävä askel käytännön elämässä, vaikka molemmilla ovat omat perinteensä ja opilliset näkemyksensä.


Multialla tuhansia kokoava "Multiaista satoa" tapahtuma jatkuu vielä taidenäyttelyjen merkeissä muutamia päiviä. Monipuolinen ohjelma päättyi sunnuntai-illan klo 21.00 alkaneeseen perinteiseen yökonserttiin Multian kirkossa. Vaikka monet heinäkuun kesätaphtumat ovat pian ohi, niin vielä on kesää jäljellä!

21.6.17

Soteseminaarien kesäkuu

Soteseminaarien kesäkuu



Kuluvan kesäkuun aikana olen osallistunut viiteen soteasioita eri näkökulmista käsitteleviin seminaareihin Keuruun kaupungin edustajien mukana. Lisäksi olin Oulussa Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon päivillä 7. ja 8. kesäkuuta kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Puron, kaupunginjohtaja Hannu Marssin ja Keuruun Yrittäjien puheenjohtajan Tapani Paasun kanssa. Monien aiheiden joukossa myös sote oli vahvasti esillä sielläkin sekä kunnallistalouden että yrittäjyyden näkökulmista.


Omassa maakunnassamme Keski-Suomessa on "satojen  asiantuntijoiden" toimesta jo vuosien ajan valmisteltu sotea useissa työryhmissä ja monia ehdotuksia ja malleja on ollut esitettäväksi. Näihin saimme perehtyä  16.6. Jyväskylässä koko päivän maakunnallisessa seminaarissa, jossa olimme kaupunginjohtaja Hannu Marssin ja talousjohtaja Tero Mäkelän kanssa. Muistakin kunnista ja alan yhteistyötahoista olivat myös edustajat paikalla kuulemassa esityksiä ja antamassa kommentteja asioihin.


Soten valmisteluissa on luonnoksissa kaavailtu myös terveyspalvelujen sijoittumista maakunnassamme. Tämä on kansalaisten kannalta tärkeä kysymys. Lähipalveluja ei kannata menettää. Siksi jo alustavissa suunnitelmaluonnoksissa on tärkeää, että palvelupisteet eivät satu puuttumaan valmistelujen kartoilta.


Keuruu on "kartalla mukana" ja Multiakin löytyi, kun otettiin tarkempi kaavailtu luonnos esille. Mutta Haapamäki sattuikin jo luonnoksesta puuttumaan. Otin asian esille. Totesin Haapamäen olevan Keuruun kaupungin strategiassa Keuruun läntisten osien palvelukeskus, mikä palvelee myös entisen Pihlajaveden kunnan alueen asukkaiden tarpeita. Haapamäen lääkäri-, hammaslääkäri- ja neuvolatoiminnat ovat myös elinvoimatekijä koko kaupunkimme kehittämisessä ja väestökehityksemme kääntämisessä positiiviseksi.


Kysymykseni jälkeen valmisteluluonnokseen tuli merkintä Haapamäenkin kohdalle. On hyvin tärkeää sotepalvelujen kustannusten lupauksen mukaan siirtyessä valtiolle, että palveluverkosto ja sen taso turvataan eikä kustannuksia mm. matkakulujen muodossa siirretä kansalaisille.


Koen, että paineet palvelujen keskittämisiin ja erityisesti maakuntakeskukseen tulevat jatkossa olemaan voimakkaita Keski-Suomessakin. Siksi jo valmisteluvaiheissa on oltava valppaana, kun vielä voimme yrittää vaikuttaa meitä koskettaviin asioihimme, sotepalveluiden sijoittumisiin ja alan työpaikkojen säilymiseen seutukunnallamme.



10.6.17

Helluntain ja juhannuksen välillä

Viime sunnuntaina oli kristikunnan kolmas suuri juhla, helluntai.

Päättyvällä viikolla sain olla kaupunginjohtaja Hannu Marssin ja kaupunginhallituksen uuden puheenjohtajan Markku Puron kanssa Oulussa keskiviikkona ja torstaina Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon seminaarissa. Mukanamme oli myös Keuruun Yrittäjien puheenjohtaja Tapani Paasu. Maanantaina oli uusi kaupunginvaltuustomme jo järjestäytynyt ja valinnut uudet luottamushenkilöt lautakuntiin.


Perjantai kului valtakunnan suurimman runopalkinnon merkeissä Keuruulla. Vierainamme olivat runopalkinnon saajaehdokkaat esittämässä runojaan. Keuruun kaupunki kustantaa tämän joka neljäs vuosi annettavan palkinnon. Tänään lauantaina olin kaupungin edustajana jo vuosisatoja Keuruulla vaikuttaneen Lankkuan suvun sukujuhlissa hotelli Keurusselässä, jossa viikko sitten olin myös oman ylioppilasluokkani luokkakokouksessa.


Huomenna sunnuntaina on kolminaisuudenpäivä ja silloin olen avustajana konfirmaatiomessussa Keuruun kirkossa. Maanantai onkin sitten juuri valitun kaupunginhallituksemme ensimmäisen kokouksen päivä ryhmäkokouksineen ja tätä edeltää perehdyttäminen sähköiseen kokousmenettelyyn. Tulevalle tiistaille olin jo ilmoittautunut Kemijärvelle Eduskunnan järjestämään kansanedustajina toimineiden kesäkokoukseen, mutta peruin tämän toiveissa saada vihdoinkin hankkimani ohransiemenet maahan Multialla.


Toivon onnistuvani tässä, sillä loppuviikko on jo ohjelmoitu. Keskiviikkona on uuden kaupunginvaltuuston lainopillisten asioiden koulutuspäivä ja torstai ja perjantai menevät jälleen soteseminaarien merkeissä Jyväskylässä. Tulevana lauantaina olen häämessun avustajana Pihlajaveden kirkossa ja ensi sunnuntaina toimitan aikanaan vihkimäni avioparin rubiinihäiden siunauksen Keuruun vanhassa kirkossa. Seuraavan viikon maanantaina on taas juhannusviikon perinteinen edellisen vuoden tilinpäätösvaltuusto.


Täten ohjelmaa ja menoja riittää. Pidän myös tehtävistäni, itsehän olen luottamustoimiini halunnut ja kutsuja tehtäviin esitettäessä haluan vastata myöntävästi. Tarvittaessa järjestelen omia menojani.

Mutta samalla omat työt siirtyvät aina uudelleen.

Hyvää kesää ennen juhannusviikkoa!

2.6.17

Helluntai, suvisunnuntai

 

 Helluntai, suvisunnuntai, kevät tautisen talven jo voitti


Ensi sunnuntaina on kristikunnan kolmas suuri juhla, helluntai. Raamatun tapahtumat helluntaille kertovat Pyhän Hengen vuodattamisesta kymmenen päivää Kristuksen taivaaseen astumisen ja 50 päivää ylösnousemuksen jälkeen. Kirkkojen alttareilla on pelastushistoriallisen juhlapaivän merkkinä kuusi kynttilää.


Aiemmin olemme 1990-luvun puoliväliin saakka viettäneet helluntaita kahden pyhäpäivän juhlana. Kansa sanoi: " Nyt on helluntai, suvisunnuntai, kevät tautisen talven jo voitti!" Vanhastaan toinen helluntaipäivä oli maanantaina, helluntaimaanantai. Runsaan kahden vuosikymmenen aikana oli helluntainaattona launtaina helluntain valmistuspäiväksi kutsuttu pyhäpäivä.


Nyt olemme melkein kadottaneet kevätkesän juhlan, helluntain tietoisuudestamme. Näin menetämme aiempia elämänkulun kiinnekohtia. Helluntai hukkuu vain yhdeksi viikonloppujen sunnuntaiksi ja sen tiedostaminen helposti katoaa, ellei käy jumalanpalveluksissa tai katso kalenterista pyhäpäivän nimeä.


Ylösnoussut Vapahtajamme lupasi olla tykönämme taivaaseen mentyäänkin lähettämälle meille Puolustajan.

Lupaus täyttyi juutalaisten viettämänä helluntaina näkyvillä ja koskettavilla tavoilla, kuten Apostolien teoissa 2:1-13 Raamatussa kerrotaan.  Pyhä Henki synnytti uskon ja seurakunnan. Jeesuksen sanat kertovat, mistä on kyse. " Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut".


Pyhä Henki jatkaa Kristuksen työtä kirkastamalla armoa ja totuutta. Lutherin mukaan omasta järjestämme tai voimastamme emme voi uskoa Herramme. Mutta jokainen voi pyytää, että Pyhä Henki tekisi sen, kuten Hän parhaimmaksi tahtoo. Hän toimii ajallaan eikä jätä työtänsä kesken.




25.5.17

Helatorstai-illalla 2017

Tänään helatorstaina on saatettu viimeiseen leposijaan tasavaltamme yhdeksäs presidentti Mauno Henrik Koivisto. Annan suuren kunnioitukseni viime sotien veteraanille ja hänen elämäntyölleen kaikissa vaiheissa. Koen, että viime sotien sukupolvi on menettänyt tasavallassamme korkeimmalle tasolle kohonneen edustajansa. Paikka on nyt tässä merkityksessä peruuttamattomasti tyhjä.


Viime torstaina kirjoitin presidentin linnan eteisaulassa avattuun muistokirjaan Keuruun kaupungin muistamisen oman roolini merkeissä presidentti Mauno Koivistoa kunnioittaen. Olen toiki eri tilanteissa nähnyt presidentti Mauno Koiviston, mutta en henkilökohtaisesti ole kätellyt. Hänen aito nimikirjoituksensa on minulla asiakirjassa, jossa myöntää ennen loppututkintoa tapahtuneista kolmesta opettajavuodesta virkavuosia ansioluettelooni. 


"Tapa tuttu jo taattojen, nyt on hoidossa poikasten". Nämä Sillanpään marssilaulun sanat talvisodan ajoilta ovat nyt konkreettisesti totta. Näillä Sillanpään sanoilla myös haluan avata Keuruun kaupunginvaltuuston uuden valtuustokauden maanantaina 5.6.2017 kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa Suomen marsalkka Mannerheimin 150-vuotissyntymäpäivän jälkeisenä päivänä. Viime maanantaina päätin valtuustokauden Pekka Töpöhännän Pillin ja Pullan lausumiin päätössanoihin: "Loppu hyvin, kaikki hyvin".


Tänään helatorstaina vietettiin Keuruun kirkossa yhteiskristillistä juhlapäivää. Mukana päivän järjestelyissä jumalanpalveluksessa olivat Keuruun ev.lut. seurakunta, helluntaiseurakunta ja vapaaseurakunta sekä päivätilaisuudessa myös paikalliset ortodoksit eläkkeellä olevan lääkärimme Kari Eskolan toimesta. Viime mainitun poika Kare Eskola on tunnettu Yleisradion klassisen musiikin toimittaja. Mielestäni olisi hyvä luoda helatorstaista Keuruulle yhteiskristillinen kirkkopyhä ja perinteisen yhteiskristillisen vapun rinnalle.


Yksi historian lehti Suomen kansan ajassa on päättynyt Mauno Koiviston poistuttua keskuudestamme. Kunnioittavat muistot jäävät elämään. On myös hyvä tietää, että Mauno Koivisto selkeästi tunnusti uskonsa

Jumalaan. Tässä on tienviittaa jokaiselle. Sotien veteraanilla oli selkeää nöyryyttä tunnustaa tosiasiat tässä kaikkein tärkeimmässä kysymyksessäkin.


Huomenna perjantaina avataan Keuruulla kirjastolta Tarhian rannan hongikossa Lehtiniemeen kulkeva Keuruun ensimmäiseen yksikamarisen eduskuntaan 1907 valitun Maria Raunion mukaan nimetty "Maria Raunion polku". Saan kunnian olla yksi polun nauhanleikkaajista Lehtiniemen päässä. Kaupunginvaltuutettu Liisa Ruusila on tehnyt hienoa työtä tutkiessaan Maria Raunion vaiheita USA:ta myöten. Maria Raunio on ollut myös taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan mallina mm. maalauksessa "tyttö Keuruun vanhassa kirkossa".


Kiitän yhteiskouluaikaista ja ylioppilasluokan toveriani ja valtuustokollegaani Liisa Ruusilaa, s.Sinervää hienosti järjestetystä kansanedustaja Maria Raunion muistamisesta.


Keuruulta on ollut aina varsin kivinen tie saada kansanedustajia, Maria Raunio oli valmis ensimmäisenä kulkemaan noissa askelissa. Vuonna 1872 Keuruulla syntyneen ompelijan ja puhujan Maria Raunion eduskuntataival jäi lyhyeksi vuosiin 1907-1909 ja elämäntaivalkin päättyi jo 3.9.1911 Astoriassa, Oregonissa Yhdysvalloissa. Huomenna kuljemme vajaan kilometrin matkan hänen muistolleen nimettävää luonnonkauniissa maisemassa kulkevaa polkua.

21.5.17

Toukokuun kolmantena sunnuntaina

Tänään ovat aurinkoisessa toukokuun kevätsäässä liehuneet siniristiliput kautta Suomen muistuttaen sodissa kaatuneista. Tänään olin mukana kirkonpenkissä Multian kirkossa sekä rukoussunnuntai että kaatuneitten muistopäivän sananjumalanpalveluksessa.


Vastaavankaltainen sää oli Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna, jolloin ylioppilakirjoitusten tuloksia odottavana abiturienttinä olin puhumassa kunnianosoituksessa Multian sankarihaudoilla. Ajattelin tänään, että osasinkohan puhua tuolloin yhtään mitään asiallista. Jumalanpalveluksen jälkeen oli tuolloin varsin paljon väkeä paikalla.


Nyt kunniakäynnillä havaitsin historian lehden peruuttamattomasti kääntyneen. Ainuttakaan viime sotien veteraania ei ollut enää paikalla. Multialla on vielä muutama jatkosodan ja Lapin sodan veteraani, mutta he eivät enää jaksaneet tulla paikalle. Olen saattanut viimeiset talvisodan veteraanit jo niin Keuruulta kuin Multialtakin ikilepoon, heidän uljas ohimarssinsa isänmaamme historiankulussa on ohi. Kunniakäynnin muodot Multialla ovat poikkeuksellisen juhlavat. Kiitos kotiseutuneuvos Kalevi Hakasalon. Hän muodosti käytännöt lippulinnasta ja juhlapäivän kokonaisuudesta.


Tämä perinne jatkuu, vaikka kunnioittamani kansakoulun liikunnan ja muusiikin opettaja onkin muuttanut Multialta Jyväskylään. Lippulinna on vähentynyt aiemmasta, mutta silti mukana oli sotainvalidien, sotaveteraanien, kahden nuorisoseuran ja naisvoimistelijoiden liput kantajineen. Ari Terho siganilistinä soitti virren "Sun kätes Herra voimakkaan" sävelet virren veisuun tueksi. Seppeleet laskettiin sodissa kaatuneitten, Vapaussodassa kaatuneitten ja Karjalaan jääneitten muistomerkeille.


Kun Multian kirkonkylän keskuskansakoululle aulaan paljastettiin aikanaan sankarivainajien nimet kertova muistolaatta, olin oppilaana lausumassa runoa. Suuri juhlasali oli eteisiä myöten täynnä yleisöä. En tajunnut tuolloin, kuinka lähellä sota oli, vain toistakymmentä vuotta oli kulunut sota-ajoista.


Nyt olin vain läsnäolon roolissa mukana Multialla. Kolmattakymmentä kertaa organisoin Haapamäellä kaatuneitten muistopäivän kunniakäynnit. Hyvältä Haapamäen nykykäytäntöön nähden on tuntunut annettu ja saamani palaute, että silloin, kun sinä järjestit, kaikki onnistui hyvin ja juhlavasti sotaväen osastoineen. Nyt tilanne on muuttunut, Keuruulla ei ole enää Pioneerirykmenttiä, josta sai ajoneuvokuljetuksin osaston paikalle. Kalettomalla Keuruulla toki Puolustusvoimat on läsnä, mutta siellä on lähinnä siviilityöntekjöitä ja vain muutama tekninen sotilashenkilö armeijan virka-asussa.


Olen saanut kerran kunnian toimittaa Petäjävedellä sotilaspappiaikanani kentälle jääneen voimistelunopettajan ja luutnantin sankarivainajan siunauksen. Tänään kenttäpiispa Särkiö siunasi Lappeenrannassa tuntemattomien sotavainajien pienet arkut odottamaan ylösnousemuksen aamua. Ajattelin, että olikohan mahdollisesti joukossa myös kentälle jäänyt enoni Olavi Järvelä joulukuun 1939 Summan lohkolla tapahtuneesta vihollisen tykistön täysosumasta suomalaisten tykille. Enoni kivilaatta on Ylivieskan palaneen kirkon äärellä Ylivieskan sankarihaudassa kentälle kadonneena ja jääneenä siunattuna.


Nyt Multian kaatuneitten muistopäivässä oli väkeä vähän verrattuna aiempiin aikoihin. "Poissa ovat veljet", nämä laulun sanat kertovat kohtalokasta sanomaansa. Isälleni kaatuneitten muistopäivä oli päivä, jolloin hän lähti kirkolle, näin muistan, vaikka ei muutamaa joulukirkkoa ja naapureitten hautajaisia lukuunottamatta juurikaan kirkkoon ennättänyt lähtemään. Nyt hänellä ja kaikilla Multian raivaaja- ja rakentajasukupolven edustajilla on uusissa juhlavaatteissa uskoni mukaan rauhan töitten ja sodan ajan taisteluitten, todellisen jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntai, mikä ei pääty.


Ensi kesällä, siis tänä vuonna  paljastetaan Soutujoen siltojen luo entiselle lentopallokentälle karjalaisen raivaaja- ja rakentajasukupolven muistomerkki 70 vuotta sitten alkaneesta rauhan ajan sankarityöstä, jolla korpi kaatui ja pellot aukesivat, talot ja navetat rakennettiin ja lapset kasvatettiin. Tämän sodan jälkeisen rauhan ajan sankarityön tekijöitä ei ole ketään enää Multialla keskellämme. Kunniatehtäväni, näin koen, on koettaa vaalia rakennuksia ja peltoja omalta osaltani Riuttakoskella.


Multialla oli myös juhlapäivän väelle seurakuntakodilla tarjolla seurakunnan ja kunnan kustantama juhla-ateria kahveineen musiikillisen ohjelman ja kirkkoherra Seppo Rahkosen pitämän puheen merkeissä. Enää ei ollut veteraanisukupolven edustajia kunnianosoituksin palkittavissa. Muutamia vuosia sitten mm. äitini monien muiden mukana sai jatkosodan sinivalkoisen pöytästandaarin ja samassa yhteydessä tämä myönnettiin kotiseutuneuvos Kalevi Hakasalon toimesta myös postuumisti isällenikin Sulo Oinoselle.


Kun Multia on oma kunta ja seurakunta, niin siellä perinne kaatuneitten muistopäivästä elää, vaikka viime sodan veteraanit eivät enää keskuudessamme olleetkaan. Maaseudulla sankarihaudat ovat kirkkojen äärellä.  Sodan jälkeen muodostetuissa kaupunkiseurakunnissa ja niiden kirkkojen luota sankarihaudat puuttuvat. Hyvin monet ikäluokat ovat jo liiaksi vieraantuneet sankarivainajien muiston läsnäolosta. Useissa uusissa kouluissakaan ei ole sankarivainajien muistotauluja. Maaseudun sitävastoin seurakunnissa jokainen kirkkomatka myös näkyvästi kirkon äärellä olevien sankarihautojen kautta muistuttaa itsenäisyytemme hinnasta.


Sodan ajan sukupolven muisto älköön koskaan kadotko, sillä juuri heidän ansiostaan saamme viettää itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlavuotta.

14.5.17

Hyvää äitienpäivää!

Hyvää äitienpäivää!


Toukokuun toinen sunnuntai alkaa jo olla illassa, mutta ei ole vieläkään myöhäistä toivottaa kaikille äideille ja isoäideille hyvää äitienpäivää!


Eilen Kukan päivänä pidin Keuruun torilla torille tuoduille rollaatireilla liikkuville, heidän saattajilleen ja muulle kauniin vaikkakin kolean sään aikana paikalle tulleelle väelle Kukan päivän puheen. Rollaattorimarssi järjestettiin kymmenettä kertaa Keuruulla.  Yllättävän monet olivat halunneet tulla paikalle. Ainakin esimerkiksi Jyväskylästä saakka oli eräs tytär halunnut tuoda äitinsä toritapahtumaan.


Keuruun Martat tarjosivat kahvia, Kansalaisopiston aikuisten puhallinorkesteri soitti ja säesti Maamme- laulun ja suvivirren. En puhunut tarkoituksella pitkään, jotta kukaan ei rasittuisi tapahtuman pitkittyessä Aloitin puheeni hiljaisella hetkellä presidentti Mauno Koiviston muistolle.


Tilaisuuden jälkeen yritin raivata Multialla pellon ojista raivaussahalla pajuja, mutta juuri ostamani ja kaupan pihalla toiminut raivaussaha ei suostunut yhteistyöhön. Oli tehtävä polttopuiden katkontaa mootorisahalla.


Multian Sinervän hautausmaalla olivat vielä kanervat jäässä maahan kiinni, pystyin irrottamaan vain yhden ja laitoin tilalle vaaleanpunaisen äitienpäivän miniruusun ruukussa.


Tänään sunnuntaina valmistelin ensi perjantain maakuntavaltuuston kokoukselle maakuntavaltuustaloitteen  Poikittaisradan ideoimiseksi kansainväliseksi TEN T radaksi aina Tyyneltä Valtamereltä mm. Kiinasta Haapamäen kautta Atlantille ja tarvittaessa New Yorkiin. Maapallolla lyhyin maa/merireitti kulkee tutkimusten mukaan juuri tästä, lentoreitti menee lähempää pohjoisia napaseutuja.


Kävin myös kirkon penkissä jumalanpalveluksessa Pihlajaveden kirkossa. Messussa meitä oli kaikkiaan alun toistakymmentä henkilöä. Jumalanpalveluksen jälkeen paikalla olleille äideille ja isoäideille annettiin ruusut.

Koska ruusuja oli enemmän kuin kirkkoväkeä, annettiin ruusuja muillekin kotiin tai äideille/isoäideille vietäväksi. Minäkin vien täten huomenna purppuranpunaisen ruusun äitini haudalle Multialle.


Koetan nyt sitten uudelleen, suostuuko uusi saha yhteistyöhön vai palautuuko koekäytössä oleva väline takaisin kauppaan. Nyt ovat hyvät säät raivaussahatöihin. Maa on paljas, ei ole hyttysiä enkä toistaiseksi ole vielä kohdannut kevääseen heränneitä käärmeitäkään.


Puoliviikosta olen kolme päivää Helsingissä Pori-Parkano-Hapamäki ratatyöryhmän käydessä Liikkennevirastossa johtaja Rami Metsäpellon luona. Koetan eri kontakteilla jatkaa selvitystyötä uusien toimintojen saamiseksi turvapaikahakijoilta 30.4. 2017 vapautuneisiin entisiiin Keurusselän kasarmirakennuksiin. Perjantaiksi palaan jo torstai-illalla Haapamäelle saapuen osallistuakseni Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston valtuustokauden viimeiseeen kokoukseen

Äänekoskella.


Hyvää toukokuun kevättä edelleen!