5.12.17

Itsenäisyyspäivän 2017, Suomi sata vuotta aikaan

On itsenäisyyspäivän aattoilta, ulkona on tyyntä ja kaksi astetta pakkasta. Kun Suomi täytti 50 vuotta tuli eteläiseen Suomeen ensi lumi ja sitä tuli eteläiseen Suomeen silloin todella paljon. Paluumatka varusmiespappikurssilta 3a/67 Helsingistä Haminaan kesti 11 ja puoli tuntia. Junat olivat rajusti myöhässä ja viimeisen osuuden kiskobussi Inkeroisista Haminaan uupui lähes puolimetriseen hankeen ja me matkustajat kahlasimme vajaan puoli kilometriä hangessa pitkin peltoa tien varteen päässelle linja-autolle. Minulle tuo ei ollut ongelma armeijan vaatteissa. Mutta, kun naiset eivät vielä tuolloin kovinkaan käyttäneet housuasuja, niin nuorille naisille ohuissa nailonsukissa tilanne oli tuiskun viimassa lumihangessa haasteellinen.

Tänään aamuni alkoi Keuruun kaupungintalon työntekijöiden aamukahvihetken itsenäisyyspäivän aaton juhlahetkessä kello 9.00. Aurinkolinnan päiväkodin lapset esittivät kaksi laulua ja sen jälkeen minulla oli kunnia pitää juhlahetken puhe. Toin esille ajan sata vuotta sitten, jolloin isäni kertoi pikkupoikana olleensa kerjäämässä leipää. Nälänhätä oli tuolloin todellisuutta. Haapamäen yhteiskoulun oppilaatkin oli laitettu keräämään ruuan jatkeeksi jäkälää maisemista, joiden keskeltä tätä kirjoitan.

Huomenna aion osallistua Keuruun sankarihaudoilla muiden mukana kunnianosoitukseen ja jumalanpalvelukseen Keuruun kirkossa. Olen sopinut ottavani Keuruun itsenäisyyspäivän juhlapuhujaa vastaan kello 12.00 kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa. Minulla ei ole ohjelmallista roolia tuossa juhlassa, kuten oli viime vuonna, jolloin olin myös Haapamäen kirkon jumalanpalveluksen pappina.

Itsenäisyyspäivänä on kello 16.00 Keuruun Betaniassa yhteisristillinen itsenäisyyspäivän juhla, mukana on helluntaiseurakunta, Keuruun vapaaseurakunta ja Keuruun ev.lut seurakunta. Minun roolini on tuoda tähän Pro Patria nimiseen juhlaan Keuruun kaupungin tervehdys.

Isäni oli 6.12.1939 kivääri kädessä "itsenäisyyspäivän vastaanotossa" juuri kaivetussa juoksuhaudassa Kollaalla, vielä tuolloin lumivalkeassa maisemassa. Tämä kohta muuttui taistelun mustaamaksi ja veren punaamaksi. Paikalla oli tk-kuvaaja ja siksi Kollaalta on tunnettuja Talvisodan valokuvia. Isäni oli juoksuhaudan rivissä kivääreineen ensimmäisenä ja siksi monissa yhteyksissä olevassa valokuvassa esillä. Tämä valokuva on internetin muutamien sotilasmarssien yhteydessä esillä.

Olen löytänyt mm. Sillanpään marssilaulusta ja "On Pohjolan hangissa meill´ isänmaa" kansioista isäänikin esittävän valokuvan. Tämä puhuttelee minua paljon. Sillanpään marssilaulusta löydän isäni, Suomen marsalkka Mannerheimin ja isäni legendaarisen komppanian päällikön "Marokon Kauhun", kapteeni Aarne Juutilaisen valokuvat. Nämä kolme merkitsevät minulle paljon.

Huomisen itsenäisyyspäivän puheen vamistelua varten käyn nyt kuuntelemaan  tietokoneeltani nuo isänmaalliset musiikkiesitykset tietokoneeltani.

Hyvää Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivää!

9.11.17

Isänpäivä 2017

 

 
Ajatuksia isänpäivlle

Ensi sunnuntai, joka on marraskuun toinen sunnuntai,  on jo sukupolven ajan tunnettu isänpäivänä. Äitienpäivä, jota vietämme toukokuun toisena sunnuntaina omaa puolestaan jo yli sadan vuoden perinteet. Elämä olisi henkisesti ja monilla muillakin tavoilla köyhempää, jos meiltä puuttuisivat ne tekijät, joita nyt vietettävä isänpäivä ja keväinen äitienpäivä mahdollistavat ja antavat.

On hyvä, jos näillä nykyisillä tavoilla ja perinteillä voitaisiin luoda perhe- ja sukuyhteyttä monin tavoin kiireisessä elämän sykkeessä. Olen kohdannut monia isiä, jotka tajuavat isän merkityksen lapsilleen, niin pojilleen kuin tyttärilleenkin. Isän antama aika lapsilleen on parasta sijoitusta tulevaisuuteen.

On hyvä, myös muistaa ja kunnioittaa heitä, jotka ovat siirtyneet keskuudestamme lepoon. Monet meistä käymme poisnukkuneiden isiemme ja esi-isiemme haudoilla myös tulevana sunnuntaina.

Kristittyinä saamme omistaa Vapahtajamme opettaman Isä meidän rukouksen. Sen me osaamme ulkoakin. Jo alkusanat "Isä meidän", kertovat paljon. Vapahtajamme opettaa meitä yhdessä ja erikseen puhuttelemaan suurta maailmankaikkeuksien Luojaa Isänämme. Mekin saamme olla hänen luominaan hänen lapsiaan.

Olemme jo ensimmäisistä ihmisistä alkaen kautta ihmiskunnan sukupolvien Jumalan kuvaksi luotuja. Hän on antanut meille lahjaksi elämän hengen ja kaiken, mitä meissä on. Kaikki on meille lahjaa myös oman työmmekin kautta tullut, sillä Luojamme on antanut siihenkin mahdollisuudet. Taivaallinen Isämme on tarkoittanut kaikkea elämässämme niin käyttämään, että hänen hyvä tahtonsa voisi toteutua lähimmäistemme kanssa ja kaikessa.

Isä meidän jo kahdessa sanassa ilmaisee, että me kaikki olemme Jumalan luomina tarkoitetut sisariksi ja veljiksi toisillemme. Me tiedämme myös lankeemuksen todellisuuden ja  rehellisinä syvimmin itsessämme. Mutta suurempi todellisuus kuin omat syntimme ja syyllisyytemme on Taivaallisen Isän rakkaus meitä, lapsiaan kohtaan. Hän on Isämme kaikessa ja hän antaa Jeesuksen tähden syntimme anteeksi. Siksi saamme kerran olla myös Isämme ja isiemme ja äitiemme kanssa taivaassa.


Lauri Oinonen
Keuruun seurakunta

6.11.17

Olisiko sotessa palattava lähtöruutuun?

Maassamme on toistakymmentä vuotta taitettu poliittista sanan säilää saman sotekysymyksen äärellä ja silti tuntuu, että perusasia ihmisten tarpeista jää yhä enemmän taka-alalle.

Tuntuu, että kukaan ei huomaa sitä, että terveydenhuolllon ja terveystoimen asiat sujuvat ja sujuvat vieläpä kohtuullisen hyvinkin ja paljolti lähipalveluina. Lisäksi eri toimijat esittävät perusteltuja laskelmia kustannustehokkuudesta ja eri toimintojen edullisuudesta vieläpä lähipalveluina tarvitsijoilleen.

Kunnan ja kaupunginosan vetoivoimaan vaikuttaa nyt ja vastakin, se ovatko neuvola ja terveysasema lähellä, vai pitääkö mennä kauemmas. Miksi muuttaa toimivia ja vieläpä kustannustehokkaita toimintoja?

Onko soten vauhdikkaimmilla ajajilla ketunhäntiä kainaloissaan? Yhä enemmän minusta lukuisia soteseminaareja käyneenä tuntuu tältä. Tavoitellaanko kuviteltua poliittista valtaa? Ajetaanko yksityisten firmojen päämääriä ja kaupallistumista? Unohtuuko itse ihminen, jonka perustarpeista on kyse? Olisiko nyt aika palata lähtöruutuun, jotta asiat eivät menisi täysin pieleen?

17.10.17

Sateisen syksyn mietteitä

Tämän vuoden 2017 kesä ja syksy muistuttavat suuresti oppikoulupoikana kokemaani kesää ja syksyä 1962. Tuolloin ollessani päivää vaille 15-vuotias kuoli täysin yllättäen isäni viime sotien veteraani ja invalidi, synnyinkotitilani raivaaja, rakentaja ja viljelijä 52 vuoden iässä. Päätimme äitini kanssa, että tilaa viedään eteenpäin.

Isäni kuollessa elokuuun 9.päivänä 1962 olivat sateiden takia vielä heinät paljolti seipäillä odottamassa poutaisia hetkiä latoon ajettavaksi. Ohra ja ruis joutuivat korjattabaksi seipäille, mutta kaura oli niitettävä vihantarehuna karjalle syötettäväksi. Kolen kesänja syksyn vuoksi lehmät ja nuorkarja olivat paljon sisällä navetassa ja sisäruokintakausi alkoi jo kesällä.

Hyvien naapurien avulla kuitenkin korjuutöissä edettiin. Sain olla rehtori Jussi  Rainion luvalla niin paljon maataloustöiden vuoksi pois koulusta, että työt tulivat tehdyiksi. Kävin keskikoulun neljättä luokkaa Keuruun yhteiskoulussa, mutta ei tämä käytännön työeläma koulunkäyntiäni häirinnyt, vaan antoi siihen voimaa ja palkittiin keväällä 1963 koulun parhaimmalla lukuaineiden keskiarvolla.

Tuolloin olivat heinäseipäät ja seipäille laitettu kuitenkin joskus kuivui ja oli latoon ajettavissa ja puitavissa. Nyt olen nittännyt ohraa tutulle henkilölle lampaiden ruuaksi ja kun vähän tulee poutaa ja saan niittokoneeni kuntoon, niitän loputkin ohrat ja kauran antaakseni ne tutuille heidän eläintensä ravinnoksi.

Tämä korjuukausi on muistutus siitä, että maassamme on otettava vakavasti kansallinen ruuan omavaraisuus. Nyt vielä on maailmalla viljaa Suomeen tuotavaksi, onneksi. Mutta näin ei välttämättä ole kauan jatkossa. Siksi olen vakavasti huolestunut, jos me emme ole omavaraisia jatkossa. Isäni opetti, että aina pitää olla oma vara, vieraan vara ja vielä jäämisenkin vara.

27.7.17

Mukana Keuruun ja Multian tapahtumissa

Keurusseudun kesään kuuluu monia tapahtumia. Aivan tien toisella puolella on heinäkuun ajan lukioaikani biologian lehtorin Sisko Mikkilän järjestämä taidenäyttely Haapamäen vanhalla yhteiskoululla. Hän on tehnyt valtavasti kuvataidetta, koko juhlasali eteisineen on niitä täynnä. Samalla on esillä muutakin hänen tekemää tilataidetta ja Suomi 10 teemaan liittyen myös muistetaan karjalaisten evakkotien vaiheita.


Elokuun lopulla Haapamäelle saapuu Tampereelta "evakkojuna" koko päivän kestävään tapahtumaan Haapamäen höyryveturipuistossa. Minä olen paikalla päivystävänä pappina.


Viime sunnuntaina 23.7.2017 paljastettiin Multian Soutujoella Saikatien varteen noin 150 metrin etäisyydelle  vt 18 ja kt 58 Soutujoen tienhaarasta karjalaisten paikkakunnalle tulon 70-vuotisjuhlan merkeissä muistokivi, johon Multian kunta lahjoitti metallilaatan teksteineen. Muistomerkin siunauksen toimittivat Helsingin Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen (sukujuuret Lumivaarassa) ja Jyväskylän ortodoksiesurakunnan kirkkoherra Timo Mäkirinta. Minä sain lausua tilaisuuden tervetulosanat ja päätössanat esitti Multian kunnanjohtaja Erkki Pyökkimies. Kun muistomerkki paljastettiin ei ollut enää keskuudessamme ainuttakaan aikuisena Karjalasta paikkakunnalle tullutta eikä havaintoni mukaan Karjalassa syntyneitäkään läsnä.


Viime viikonvaihteeseen kuulivat myös neipäiväiset vanhoillislestadiolaisten Opistoseurat Keuruun Iso Kirjassa. Näissä oli havaintojen mukaan jopa enemmän väkeä, pääosin lapsiperheitä ja nuoria aikuisia, enemmän kuin helluntaiherätyksen valtakunnallisissa juhannuskonferensseissa. Keuruusta on tulossa myös vanhoilislestadiolaisen liikkeen, ev.lut kirkkomme suurimman herätysliikkeen, eteläisen Suomen kesätapahtuman keskuspaikka.


Pääkaupunkiseudulta tulleet pitivät Keuruun saavutettavuutta hyvänä kuten Ison Kirjan fasiteettejakin erinomaisina. Koen tässä kirkkohistoriallista ulottuvuuttakin vahvasti, kun Suomen ev.lut. kirkon suurin herätysliike viettää suviseurojen jälkeen seuraavaksi suurinta kesätapahtumaansa jatkossa Suomen suurimman ns. vapaan suunnan eli helluntaiherätyksen valtakunnallisessa toimintakeskuksessa! Tässä on otettu merkittävä askel käytännön elämässä, vaikka molemmilla ovat omat perinteensä ja opilliset näkemyksensä.


Multialla tuhansia kokoava "Multiaista satoa" tapahtuma jatkuu vielä taidenäyttelyjen merkeissä muutamia päiviä. Monipuolinen ohjelma päättyi sunnuntai-illan klo 21.00 alkaneeseen perinteiseen yökonserttiin Multian kirkossa. Vaikka monet heinäkuun kesätaphtumat ovat pian ohi, niin vielä on kesää jäljellä!

21.6.17

Soteseminaarien kesäkuu

Soteseminaarien kesäkuu



Kuluvan kesäkuun aikana olen osallistunut viiteen soteasioita eri näkökulmista käsitteleviin seminaareihin Keuruun kaupungin edustajien mukana. Lisäksi olin Oulussa Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon päivillä 7. ja 8. kesäkuuta kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Puron, kaupunginjohtaja Hannu Marssin ja Keuruun Yrittäjien puheenjohtajan Tapani Paasun kanssa. Monien aiheiden joukossa myös sote oli vahvasti esillä sielläkin sekä kunnallistalouden että yrittäjyyden näkökulmista.


Omassa maakunnassamme Keski-Suomessa on "satojen  asiantuntijoiden" toimesta jo vuosien ajan valmisteltu sotea useissa työryhmissä ja monia ehdotuksia ja malleja on ollut esitettäväksi. Näihin saimme perehtyä  16.6. Jyväskylässä koko päivän maakunnallisessa seminaarissa, jossa olimme kaupunginjohtaja Hannu Marssin ja talousjohtaja Tero Mäkelän kanssa. Muistakin kunnista ja alan yhteistyötahoista olivat myös edustajat paikalla kuulemassa esityksiä ja antamassa kommentteja asioihin.


Soten valmisteluissa on luonnoksissa kaavailtu myös terveyspalvelujen sijoittumista maakunnassamme. Tämä on kansalaisten kannalta tärkeä kysymys. Lähipalveluja ei kannata menettää. Siksi jo alustavissa suunnitelmaluonnoksissa on tärkeää, että palvelupisteet eivät satu puuttumaan valmistelujen kartoilta.


Keuruu on "kartalla mukana" ja Multiakin löytyi, kun otettiin tarkempi kaavailtu luonnos esille. Mutta Haapamäki sattuikin jo luonnoksesta puuttumaan. Otin asian esille. Totesin Haapamäen olevan Keuruun kaupungin strategiassa Keuruun läntisten osien palvelukeskus, mikä palvelee myös entisen Pihlajaveden kunnan alueen asukkaiden tarpeita. Haapamäen lääkäri-, hammaslääkäri- ja neuvolatoiminnat ovat myös elinvoimatekijä koko kaupunkimme kehittämisessä ja väestökehityksemme kääntämisessä positiiviseksi.


Kysymykseni jälkeen valmisteluluonnokseen tuli merkintä Haapamäenkin kohdalle. On hyvin tärkeää sotepalvelujen kustannusten lupauksen mukaan siirtyessä valtiolle, että palveluverkosto ja sen taso turvataan eikä kustannuksia mm. matkakulujen muodossa siirretä kansalaisille.


Koen, että paineet palvelujen keskittämisiin ja erityisesti maakuntakeskukseen tulevat jatkossa olemaan voimakkaita Keski-Suomessakin. Siksi jo valmisteluvaiheissa on oltava valppaana, kun vielä voimme yrittää vaikuttaa meitä koskettaviin asioihimme, sotepalveluiden sijoittumisiin ja alan työpaikkojen säilymiseen seutukunnallamme.



10.6.17

Helluntain ja juhannuksen välillä

Viime sunnuntaina oli kristikunnan kolmas suuri juhla, helluntai.

Päättyvällä viikolla sain olla kaupunginjohtaja Hannu Marssin ja kaupunginhallituksen uuden puheenjohtajan Markku Puron kanssa Oulussa keskiviikkona ja torstaina Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon seminaarissa. Mukanamme oli myös Keuruun Yrittäjien puheenjohtaja Tapani Paasu. Maanantaina oli uusi kaupunginvaltuustomme jo järjestäytynyt ja valinnut uudet luottamushenkilöt lautakuntiin.


Perjantai kului valtakunnan suurimman runopalkinnon merkeissä Keuruulla. Vierainamme olivat runopalkinnon saajaehdokkaat esittämässä runojaan. Keuruun kaupunki kustantaa tämän joka neljäs vuosi annettavan palkinnon. Tänään lauantaina olin kaupungin edustajana jo vuosisatoja Keuruulla vaikuttaneen Lankkuan suvun sukujuhlissa hotelli Keurusselässä, jossa viikko sitten olin myös oman ylioppilasluokkani luokkakokouksessa.


Huomenna sunnuntaina on kolminaisuudenpäivä ja silloin olen avustajana konfirmaatiomessussa Keuruun kirkossa. Maanantai onkin sitten juuri valitun kaupunginhallituksemme ensimmäisen kokouksen päivä ryhmäkokouksineen ja tätä edeltää perehdyttäminen sähköiseen kokousmenettelyyn. Tulevalle tiistaille olin jo ilmoittautunut Kemijärvelle Eduskunnan järjestämään kansanedustajina toimineiden kesäkokoukseen, mutta peruin tämän toiveissa saada vihdoinkin hankkimani ohransiemenet maahan Multialla.


Toivon onnistuvani tässä, sillä loppuviikko on jo ohjelmoitu. Keskiviikkona on uuden kaupunginvaltuuston lainopillisten asioiden koulutuspäivä ja torstai ja perjantai menevät jälleen soteseminaarien merkeissä Jyväskylässä. Tulevana lauantaina olen häämessun avustajana Pihlajaveden kirkossa ja ensi sunnuntaina toimitan aikanaan vihkimäni avioparin rubiinihäiden siunauksen Keuruun vanhassa kirkossa. Seuraavan viikon maanantaina on taas juhannusviikon perinteinen edellisen vuoden tilinpäätösvaltuusto.


Täten ohjelmaa ja menoja riittää. Pidän myös tehtävistäni, itsehän olen luottamustoimiini halunnut ja kutsuja tehtäviin esitettäessä haluan vastata myöntävästi. Tarvittaessa järjestelen omia menojani.

Mutta samalla omat työt siirtyvät aina uudelleen.

Hyvää kesää ennen juhannusviikkoa!