punkit, vihollisemme luonnossa

Tänään tiistaina olimme Kalevi Mikkolan kanssa työssä Multian Lummilassa. Minä oli korjaamassa päädyn peltien naulausta katolla ja valmistautumassa päätylistojen asettamiseen saunamökillä "Höksällä" Lummilanlahdella Tarhapäänjärven rannalla. Kyseisen rakennuksen ylä- ja alaterassi on purettava. Niissä on yllättävässä määrin lahovaurioita, vaikka 15 vuotta ei olekaan pitkä aika käsitellylle puulle. "Höksän" käyttö on jäänyt vähälle, koska sen savupiippu ei kerta kaikkiaan omaa ulosvetoa.

 

Ratkaisua on etsitty asiantuntijoiden kautta. Ilmeisesti piippua on vain jatkettava. Aion kokeilla peltijatkoksella, jota tyvestä vahvitetaab tiilikerroksella. Kalevi Mikkola jäi, kun menin kurkotin katolle. On hyvä, ettei ole yksin kattohommissa. Kalevi kävi raivaamaan käsipelillä Höksälle jotavaa tien ympäristöä. En tiennyt, että Multiallakin on niin paljon punkkeja, kuin Kalevi ravisteli iholtaan ja vaatteistaan. Onneksi ne eivät olleet vielä ennättäneet tarttua kiinni. Mutta läheltä varmasti piti ja punaisia jälkiä Kalevi näytti. Luulen niiden onneksi olevan kesän "mokkisten" jälkiä. Jos olisi punkkien jälkiä, seuraukset voisivat olla vaaralliset. Toivon kunnon talvipakkasia talvella, jotta Suomen luonto säilyisi terveenä.

 

Hirvikärpäset ovat kohta metsämarja-aikaan riesa muutaman viikon päästä. Toimme Kalevin kanssa myös puukuorman traktorilla Lummilasta Riuttakoskelle. Valitettvasti peräkärryn renkaan venttiili pääsi hukkumaan sisälle. Katsotaan, kuinka se saadaan taas esille.

Siinä ehkä huomisen keskiviikon hommaa?

Traktorin kimpussa

Tänään maanantaina teimme Kalevi Mikkolan kanssa Multialla traktorin huoltotöiä. Kalevi Mikkola, joka on toiminut Haapamäellä myös sijaiskanttorina, on nuoruudessaan suorittanut maatalouskoneteknikon tutkinnon. Siksi yhdessä hänen kanssaan teimme maataloustraktorin huoltotöitä Multian Riuttakoskella ladon pihassa Vaihdoimme sekä vaihteistoöljyt että hydrauliset öljyt. Teimme myös muita huoltotöitä.

 

Kolme kesää sitten teimme hänen kanssaan puurakenteiset traktorin peräkärryt. Hyvin ovat edelleen toimineet. Niitä käytämme hänen kanssaan lähipäivinä, kun ajamme kesäällä tekemiäni polttopuita tien varteen edelleen Haapamäelle ajettaviksi. Nyt ne ovat vielä koivurankoina ja koivupölleinä. Mukana on jonkin verran myös muita lehtipuita sekä havupuita joukossa. Raju öljyn hinnan nousu ajaa polttopuun käyttöön kodissamme Haapamäellä yhä enemmän. Talossa on neljä ns. pönttömuuria vanhastaan sekä puukäyttöinen kiuas.

 

Polttopuu on voimavara, jonka haluan ottaa omassa käytössä entistä enemmän esille. Siksi olen halkonut kolmisen päivää puupöölejä takapihallamme. Osa on tuulenkaatamia, ja ehkä hiukan pehmenneitäkin. Mutta, kun niihin laittaa tulen, ei kauan kärsi kättään lähellä pitää. Pönttömuureja ei liioin ole hyvä kovin äkkinäisesti pakkasilla lämmittääkään. Toivon vielä kauniita päiviä puiden kuivumiseksi. 

Heinäkuun viimeisenä pyhänä ja unikeonpäivänä

Kesän viikot joutvat nopeaan tahtiin. Eilen oli viemässä keski-Suomen kansanedustajien yhteistä onnitteluadressia Uuraisten kunnan 140-vuotisjuhlaan. Suomen kunnallishallinto eeriytyi 1860-luvun lopulla seurakunnallisesta hallinnosta ja siksi monet kunnat viettävät nyt vuosijuhliaan. Seurakuntien monilla pitäjillä on paljon pitempi vuosisatainen historiansa. Sen rinnalla kunnalishallinto on nuorta.

 

Tänään sunnuntaina oli Multian kirkossa Multiaista satoa tapahtuman juhlamessu. Kesäpyhästä muodostuu Multian seurakunnan merkittävin kirkkopyhä konfirmaation ohella. Saarnan piti Multian kirkkoherrana kolmatta kymmentä vuotta toiminut ja myös Keuruun rovastikunnan lääninrovastina virkauransa lopulla palvellut rovasti Osmo Tarkki, joka nyt asuu Urjalassa. Muistan Osmo Tarkin jo vuodelta 1962, jolloin hän oli kesäteologina Multian seurakunnassa. Olimme elokuussa 1962 äitini kanssa sopimassa isäni hautausta Multian pappilassa rovasti Risto Ruskokiven kanssa ja kanslian perähuoneessa kirjoitteli kesäteologi tekstiään. Tervehdimme häntä myös ja siitä asti olen osmo tarkin tuntenut. Kun minut vihittiin paiksi kesäkuun 8.päivänä 1972, tuli pappeuskirjaani ensimmäiseksi määräykseksi pyynnöstäni Osmo Tarkin kanssa sovitulla tavalla, Multian kirkkoherran apulainen. Tehtävä oli palkaton ja muodolliseksi tarkoitettu, mutta sain pitää rippikoulutunteja ja ensimmäiset hautaan siunaamiseni olivat Multialla.

 

Nyt Osmo tarkki saarnassaan muisti myös elettyjä Multian vuosia. Ne ovat kuluneet nopeasti. Istuessani kirkon penkissä tutulla paikallani ajatukset veivät 1960-luvun alkuun, jolloin kesöteologi Osmo tarkkii situi kirkoen edessä pappien penkissä valmiina saarnaamaan ja rovasti Riso Ruskokivi toimitti alttaripalvelusta. Nyt oli Multian kirkossa taas tuttua ja tiurvallista. Alttaripalveluksen toimitti Osmo Tarkin vävy, Helsingin Töölön kirkkoherra ja myös multialaissyntyinen Auvo Naukkarinen.

 

Unikeopäivänä on Multian kirkossa illalla kello 21.00 alken unikeonpäivän yökonsertti, jonne vaimponi Seijan kanssa menemme Haapamäeltä. samoin unikeonpäivä on enoni Martti Järvelän syntymäpäivä. Nyt Ylivieskassa syntymäkodissaan asuva viime sotien veteraani täyttää 83 vuotta. Soitan puhelimella onnittelut ja tuonnempana aion myös käydä hänen luonaan.

Kesä on markkinoiden aikaa

Tänä viikonvaihteena ovat Keuruun markkinat. Kautta maakuntien on edelleen samoin meneillään monilla muillakin paikkakunnilla kesämarkkinoita ja erilaisia kylien ja pitäjien tapahtumia. Meitä kansanedustajia on kutsuttu mukaan markkinoille tapaamaan ihmisiä. Aikataulut vain muodostavat ongelman, pitäisi olla samaan aikaan monella eri paikkakunnalla. Tämä tuottaa ongelmia.

 

Keuruun markkinat ovat täkäläinen kesäperinne. Useat henkilöt ovat jo ennalta kysyneet, kait tapaamme markkinoilla? Lupaus yritetään täyttää, vaikka omiakin asioita aina pitäisi myös aina hoitaa. Lausun myös kaikki kansanedustajakollegat tervetulleiksi Keuruun markkinoille! Tavataan keuruun markkinoilla. Olen mukana myös sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen jonkin aikaa Keskustan osastolla. Kun vuoroin sataa, vuoroin paistaa, ei katonmaalauksista Multian Riuttakoskell ole tullut mitään toistaiseksi. Tavoitteenna on korjata navetan katon pohjamaalausta ja maalata pihapiirin aitan ja saunan katot.

 

Hyvää heinäkuun kesää edelleen okaiselle!

taidenäyttelyn avajaisissa

Tänään tiistaina 15.7. oli Keuruun partiotalossa eli entisellä seurakuntalolla vanhan pappilan kulttuurimaisemassa Johanna Ryönänkosken taidenäyttelyn ajaistilaisuus. Sain käytää lyhyen puheenvuoron avaukseksi. Sanoissani halusin korostaa niitä juuria, joita Helsingissä asuvalla nuorella taiteilijalla on vahvasti keuruulaiseen maaperään. Ryönänkoski on fyysisesti koski ja talo Pihlajavedeellä.

 

Ryönänkosken voi kohdata Liesjärveltä matkatessa Valkeajärvelle. Koski on minulle aina innoittava näkemisen kohde niin vähän veden kuin tulvan aikanakin. Kyse on Pihlajaveden reitin Liesjärven latvahaarasta. Tunsin nuoren taiteilijan isoisän Effendi Ryönänkosken ja muistan monet hänet kertomuksensa vuosikymmenten takaa Pihlajavedeltä. Isoisä olisi iloinen tietäessään poikansa Urpon tyttären Johannan menestyksestä.

 

Jos kenellä on tilaisuutta, kannattaa poiketa Keuruun keskustassa partiotalolla Johanna Ryönänkosken näyttelyssä. Lähemmin tietoa saa menestyvästä taiteilijasta myös internetistä www.ryonankoski.fi. Kannattaa käydä myös noilla sivuilla, suosittelen.

heinät nurin!

Tämän kesän heinän kaadot on tehty Multialla. Ostin toissa kesänä niittokoneen Jyväskylän maalaiskunnan kunnallismieheltä Nyrölästä ja aiempi Eero Lampiselta haapamäen putkinotkosta saamani sai käydä lepovuoroon latohaan kentälle. Yritin tehdä ihan kuivaheinää, mutta sade on vahingoittanut aiemmin kaatamani biolannoitteeksi. Tänään kaatamani noin yhden hehtaarin ala, Lummila, voisi jäädä kuivaheinäksi, jos sade ei pilaisi. Kun itsellä ei ole karjaa, niin mikään kakkoslaatu tai huonompi heinä ei ole nykyisin kuranttia myyntitavaraksi, joten parempi siinä tapauksessa jättää lannoitteeksi maahan ajoille tuleville. Aikanaan olen kasvattanut paljonkin pientilan mitat huomioon ottaen kuivaheinää. Jo oppikoulupoikana tehokkaalla ja tarkoin lasketulla lannoitukselle sain yli  6000 kilon keskimääräisiä kuivaheinän hehtaarisatoja. Kuivaheinää maa ei oikeastaan pysty enempi antamaan.

 

Nyt ovat ajat toiset. Lannoitteiden kova hinnannousu ja kuivaheinän kysynnän vähäisyys ovat vieneet valitettavasti kannattavuuden olenmattomiin. Mutta haluan periaatteessa pitää pellot peltoina ojanvarsia myöten niittäen. Nyt tänä kesänä yllätti maan märkyys. Onneksi vain kerran tarvitsi ojaa ylitettäessä turvautua vanhaan keinoon traktorin ostamiseksi takapyöriin kiinnitetyillä ketjuilla ja puukappaleilla. Luulin pääseväni oajasta yli kohdassa, mistä ennenkin on menty, mutta eipä nyt onnistunutkaan. Tosin edellä mainitulla keinolla ensiyrittämällä traktori sitten nousikin. Tuo keino traktorin nostamiseksi kätkee monia vaaroja, pyörä ei saa pyörähtää liikaa, muutoin kalikka iskee päälle. kiirettä hommassa ei saa olla. Vaikka sääskiä olisi kuinka paljon tahansa puremassa, ne eivät saa herpaannuttaa tarkkaavaisuutta.

 

Tämän keskiviikkopäivän 9.7.2008 Keskisuomalaisessa on artikkelipalstalla kirjoitukseni, jonka opeilla väitän korjattavan maan puuhuoltoa enemmän ja paremmin kuinj millään muulla tähän asti esitetyillä keinoilla onnistuisi. Joten hyvä lukijani, tutustupa Keskisuomalaisesta tuohon kirjoitukseeni ja anna kommentteja sähköpostiini lauri.oinonen@eduskunta.fi.