Valkjärvi juhlissa Keuruulla

Tänään sunnuntaina osallistuinj Keuruulla Valkjärvijuhliin. Ensinnäkin olin seurakunnan pyytämänä avustajana ehtollisenjaon avustaja Keuruun kirkon kello 10.00 alkaneessa messussa. Toiseksi karjalaissukuisena, isäni oli syntyisin Jaakkimasta ja sitteemmin hänellä oli maatila Lumivaarassa, oli luonnollista osallistua juhlaan. Kolmanneksi olin läsnä myös Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Halusin tällä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa osoittaa kunnioitustamme 62. Valkjärvijuhlille ja Valkjärviseuran 50-vuotisjuhlaan.

 

Pidän mukana oloa luonnollisena asiana. Iloitsin siitä, että mukana mielestäni huomattavan paljon nuorta väkeä jo jumalanpalveluksesta alkaen. Lukiolaiset olivat tekstien lukijoina ja kolehdin kantajina kirkontäyteiseltä seurakunnalta. Sotilaspappiurani aikainen luutnantti Martikainen piti Keuruun vanhan kirkon puistossa kunnianosoituksen yhteydessä puheen, jossa hän kertoi oman sukunsa läheisiä siteitä entisille kotisijoilleen. Paljon ovat asiat muuttuneet vajaan kahden vuosikymmenen aikana.

 

Ensi vuonna Valkjärvijuhlat on tarkoitus järjestää Karjalassa ihan Valkjärvellä. Keuruulla oli tänään läsnä myös venäläinen Valkjärven alueen nykyinen kunnanjohtaja, joka toivotti väen tervetulleeksi. Samoin hän toivoi Valkjärvelle kirkkoa, joka tietenkin olisi ortodoksinen, mutta olisi samlla myös sija siellä käyville luterilaisillekin. Hyvä, ikiaikojen Jumala siunatkoon tämän hankkeen.

Koen, että siinä on kyse kokoaan suuremmasta asiasta.

Kesäterveiset Pohjoismaiden Neuvostosta!

Tervehdys Torniosta, pohjoismaiden Neuvoston valiokunta ja Suomen valtuuskunnan kokouksesta!

Elinkeinovaliokunnassa käsiteltiin liikenneverkoston ohella myös suurpetojen suojelua. Omana kantanani toin esille sen, että suurin osa suomalaisista kokee suurpedot vaarana asuin,- työ-, ja vapaa-ajan ympäristössään. Luonnon todelliset ystävät eivät petovaaran vuoksi uskalla enää liikkua luonnossa. Lapset ja nuoret vieraantuvat luonnosta yhä enemmän. Vaikka petopelko kiistettäisiinkin, niin silti se on jo nyt rajoittanut ihmisten halua liikkua luonnossa yhä useampien kohdalla.

Monet tekevät myös työtä metsissä, joissa pedot ovat vaaratekijä mm. metsänraivaajille, metsätaloussuunnittelijoille ja esim. tuulenkaatopuita korjaaville ihmisille. Pehmeät ja ekologiset metsätyöt vaarantuvat petovaaran vuoksi. Ihmiset vieraantuvat hälyttävästi omistamistaan metsistä. Tämä ei ole hyväksi metsien hoidolle ja metsätaloudelle.

 

Petojen suojelu tulisi vaaran ja pelon välttämiseksi toteuttaa vain suljetuilla suojelualueilla ja eläintarhoissa. Ihmisten asuin- ,työ-, ja vapaa-ajan ympäristöt tulisi tehdä pedoista vapaaksi, kuten asia on ollut aiemmin. Siksi suurpetoja olisi voitava metsästää aseenkäsittelylakien mukaan vapaasti. Näin oli asia ennen eikä silloin ollut petojen tekemiä vahinkoja eikä petovaaraa. Jätin asiasta kirjallisen lausunnon Pohjoismaiden Neuvoston elinkeinovaliokunnan pöytäkirjaan.

Työmatkakuluista täydellinen verovähennys

 

 

Julkisuudessa on ilmennyt huolestuttavia kannanottoja siitä, että työmatkakulujen verovähennysoikeutta tulisi kaventaa. Pidän  tätä kielteisenä asiana maaseudun ja kylien kehitykselle. Jo nyt on kylille tullut paljon uutta rakentamista ja nuoria perheikäisiä perheitä on siirtynyt asumaan maaseudulle. Olen esittänyt aloitteessani, että todelliset työmatkakulut tulisi saattaa täydellisen verovähennysoikeuden piiriin. Yleinen reittiliikenne on maaseudulla vähentynyt merkittävästi tai kadonnut jopa kokonaan. Tämän vuoksi yksityisautojen käyttö on monille työssäkäynnin kannalta täysin välttämätöntä.

 

On otettava huomioon, että myös autoilun kustannukset ovat jatkuvasti kasvussa. Maaseudun julki sen liikenteen harveneminen ja alasajo ovat aiheuttaneet ylimääräisiä ja ylimittaisia kustannuksia niille, jotka ovat käyttäneet työmatkoihinsa julkista liikennettä. Nyt useiden aiemmin toimineiden bussi- ja junavuorojen puuttuessa työssäkävijät joutuvat turvautumaan oman auton käyttöön tai muihin järjestelyihin, jotka aiheuttavat aiempaa suurempia kuluja. Olisi vähintäänkin kohtuullista ottaa huomioon verotuksessa ne, joilla on julkisen liikenteen puuttumisen takia suuremmat matkakulut työmatkoistaan.

 

Työvoiman saatavuutta voitaisiin myös parantaa ja työvoiman liikkumista edistää.

Myös työvoimatoimistojen työssäkäyntialueet ovat kasvaneet ja ovat yhä laajempia

ja useat ammatit asettavat myös isoja haasteita ajankäytölle. On todellista, että useat joutuvat olemaan työttömänä kohtuuttomien työmatkakulujen takia ja tämä osaltaan aiheuttaa kansantaloudelle työtulojen menetystä ja yhteiskunnalle verotulojen menetyksiä kansalaisten työtulojen vähetessä.

 

 

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko aiheena

Tänään tiistaina 16.6.2009 eduskunta keskusteli turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Tanja Karpela. Pelkäsin ja jännitin Tanjan sanoja, koska Tanja on mediassa esittänyt asevelvollisuuteen liittyen keskustalaisesta näkemyksistä poikkeavia kantoja. Mutta ryhmäpuheenvuoro oli korrekti ryhmän ajatuksille, siitä tunnustus Tanjalle.

 

Itse käytin useita puheenvuoroja. Olennaista ovat koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja näiden edellyttämä varuskuntarakenne. Kyse on siitä, että jokainen tietää kotiaan ja läheisiään puolustettavan. Asevelvollisuuden avulla kansa kouluttaa itsensä puolustustaitoiseksi. Kun vielä on "kättä pitempää", on Suomi 2 % väkimäärällä Euroopassa maa, jolla on asiantuntijoitten mukaan 10 % Euroopan puolustuskyvystä. Täten meidän ei tarvitse hävetä muiden rinnalla.

 

Luotan myös Suomen nuorisoon. Entistä enemmän on entistä fiksumpia ja osaavampia nuoria. Tämä unohtuu liian usein. Pitää muistaa hyvätkin asiat. Nuorillekin tärkein periaate on muutaman viikon sotaväkikokemuksella "veljeä ei jätetä". Siksi luotan nuoriin ja Suomen tulevaisuuteen.

Maakunnat ja maaseutu tarvitsevat vahvan puolustuksen EU:ssa

 

 

 

Euroopan Unioniin tarvitaan nyt vahvaa maakuntien ja maaseudun ääntä. Suomen etuja on valvottava parhaimmalla tavalla myös Euroopan Unionissa, jonne olemme myös selvä nettomaksaja. EU:n direktiivit eivät saa muodostua meille rasitteiksi. Meidän on voitava vaikuttaa enemmän omiin asioihimme. Siksi on varottava EU:n kehittymistä liittovaltioksi, jossa muut sanelisivat meitä koskevat ratkaisut. Ei voi olla esimerkiksi oikein, että EU:hun vedoten meille määrätään se, kuinka paljon suurpetoja on suvaittava asuin, -työ- tai vapaa-ajankäytön ympäristössämme.

Eurovaaleissa meille tarjotaan mahdollisuutta äänestää haluamamme aatesuunnan puolesta. Mielestäni äänestäminen ja ihmisten ohjaaminen äänestämään vielä nyt eurovaalien loppupuolella on tärkeää. Vaalipäivän aamulla vielä ilmeisesti kolme henkilöä neljästä on äänestämättä. Erityisesti maaseudun ja maakuntien äänet ovat äärettömän tärkeitä. Jokaine ääni maaseutua puolustaville ehdokkaille on kuin rahaa pankkiin. Äänestämättä ei kannata olla, se ei ole kenenkään etu. Yhteiskunnallinen aktiivisuus maakunnissa vaikuttaa tulevaisuuteemme ja oikeuksiimme EU:ssa.Haluan siis, että EU:n parlamentti saa vahvan maaseudun ja maakunnallisia Se voidaan saada vain annettujen äänien perusteella.

Olen istunut Suomen edustajana eräässä kokouksessa taannoin, EU:n Brysselin parlamenttisalin tuolilla ja tiedän, kuinka suuri joukko on muiden maiden edustajia ympärillä. Mutta silti käytin puheenvuoroja ja näin myös aktiiviset ja osaavat MEP:itkin voivat toimia. Rohkaisen jokaista vaaliuurnille ja myös kehottamaan vaikutuspiirissään äänestysaktiivisuuden puolesta.  

 

 

2.6.2009 - liput puolisalossa

Tänään on tiistai ja kesäkuun toinen päivä, joka on jo ehtinyt iltahetkeensä. Eduskunnan liput ovat vielä puolisalossa. Kansanedustajakolega Susanna Haapoja on lauantaina poistunut keskuuudestamme. Olin menossa ystäväperheen ylioppilasjuhlaan Haapamäellä entiselle Riihon koululle, kun puhelimeeni tuli eduskuntaryhmämme kansliasta viesti Susanna Haapojan äkillisestä kuolemasta. Suruviesti tuli keskelle onnellisten ihmisten ilonjuhlaa. En voinut olla kertomatta ystävilleni surun sanomaa, vaikka vaimoni pyysikin olemaan siitä hiljaa, jotten pilaisi toisten iloista juhlaa.

 

Eduskuntarymämme vietti muistohetken aamupäivällä. Puheenjohtaja Timo Kalli piti muistopuheen lämminhenkiselle ja yhteistä sopua edistäneelle kollegallemme. Mikko Alatalo lauloi puutarha-aiheisen laulun, jossa oli syvällinen sisältö. Aion ottaa Mikolta selvää laulun sanoittajasta ja taustasta. En ollut aiemmin kuullut tuota laulua. Siinä olivat Susannalle hyvin sopivat sanat.

 

Eduskunnan istunto puolestaan alkoi varapuhemies Seppo Kääriäisen muistosanoilla ja yhteisellä hiljaisella hetkellä, jonka jälkeen istunto keskeytettiin kolmeksi minuutiksi ennen välikymyskeskustelun arkea. Perjantaina täysistunnon alkaessa kyselin Susannan vierustovereilta salissa sitä, tietävätkö he, missä on Susanna? Kenelläkään ei ollut tietoa. Tuolloin jo ilmeisesti Susannan matka oli kohti Tampereen yliopistollista keskussairaalaa. Kun Susanna Haapoja oli tullut kuusi vuotta sitten eduskuntaan, hän esitteli lehteriltä vanhampansa. Oli ilon aika, tytär oli päässyt kansanedustajaksi.

 

Nyt vanhemmilla on surun aika. Talo on vailla ainutta lasta, joka oli jo sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkaja. Nyt on varmasti monia kysymyksiä. Jumala on kuitenkin rakkaus, vaikka suru olisi kuinka syvä tahansa. Susannan elämä oli taivasta varten. Hän pyysi kuusi vuotta sitten minua pitämään Jyväskylässä Keskustanaisten vuosijuhlassa helluntain jumalanpalveluksen ennen valtakunnallisen kokouksen alkua. Muutama viikko sitten avustajani haastatteli Susannaa hengelliseen englanninkieliseen ohjelmaan, uskon todistus on tallella.

 

Pian kesäillan tummansinistä taivasta puolisalossa vielä liehuvat Suomen valtioliput lasketaan alas. Eduskunta ja sitä kautta Suomen kansa on kunnioittanut Susanna Haapojan muistoa. Surusaaton askeleet ovat omaisilla keskikesän aikana edessä, mutta

askeleet kirkkomaalla ovat myös askelia kohti taivasta ja Jumalan kirkkautta.