25.6.11

Juhannuksena 2011

Tervehdys Pihlajaveden kappeliseurakunnan juhannuspäivän messusta. Olin osallistujana, mutta mikäli olisi ollut tarvetta, olisin auttanut ehtoollisen jakamisessa yksin palvellutta rovasti Jari Honkakaria. Pihlajaveden 140-vuotias uusi kirkko on todella oivallinen juhannuksen kirkko. Kymmenisen prosenttia kappeliseurakunnan väestä oli kirkossa eli noin 60 henkilöä, mikä suhteutettuna esim. Keuruun pääkirkkoon merkitsisi, että Keuruulla olisi tullut olla tänään jumalanpalveluksessa noin 1000 henkilöä!

Se määrä olikin lähellä juhannusyön konsertissa eilen iltamyöhällä kello 22.00 alkaneessa Viktor Klimenkon konsertissa. Tämä tapahtuma liittyi Keuruun Ison Kirjan helluntaiherätyksen juhannuskonferenssiin. Mielestäni olisi luotava tästä perinne, joka olisi korrelaatti jouluyön ehtoollismessulle. Näin molempina öinä olisi Keuruun uusi kirkko täynnä ihmisiä. Väki on aina se, mikä kirkon kaunistaa! Jokainen kirkonkäynti kätkee salatun mutta todellisen siunauksen, mikä ylittää vajavaisen ihmisymmärryksemme.

Tänään juhannuspäivänä menen vielä Ison Kirjan juhannuskonferenssiin. Keuruun kaupungin edustajana luovutan konferessisa esiintyvällä ministeri Päivi Räsäselle kaksi kirjelmää. Ei tietenkään ole tarkoitus, että hän pyhäpäivänä tänään näistä vaivautuisi, vaan avaisi kirjeen sanoman pian koittavan ministerin arkisen työn myötä.

 Kannamme kirjelmissä vakavaa huolta ihmisten tärkeiden perustarpeiden rahoituksesta, miä on uhattuna uuden hallituksen valtionosuuksien leikkaussuunnitelmien myötä. Huolen tuomme esille myös Keuruun varuskunnan ja Haapamäen junaliikenteen sekä yleensäkin maaseudun ja erityisesti linja-autoliikenteen tulevaisuudesta. Näihin kaikkiin koemme kohdistuvan aivan lähitulevaisuuderssa vakavia uhkia, jos hallitusohjelman rahoituksen supistuksen toteutuvat.

Hyvää ja siunattua juhannuksen suvea!

23.6.11

Juhannusaatonaattona

Olin eilen illalla Keuruun Isossa Kirjassa Keuruun kaupungin edustajana käyttämässä puheenvuoron kotikaupunkimme esittelynä valtakunnallisilla helluntaiherätyksen juhannuskonferensissa. Tämä tapahuma on ollut Keuruun Pohjoisjärvellä entisen vanhainkoti Heikkilän
mailla jo vuodesta 1993 lähtien.

 Kyse on ainakin Suomen suurimmasta hengellisestä juhannustapahtumasta. Epäilen konferenssin olevan myös Pohjoismaiden ja jopa Euroopankin suurimman hengellisen juhannustapahtuman. Keuruun kaupungin puolesta iloitsen, että väkilukumme nelinkertaistuu juhannuksena raittiin ja vain myönteisen suurjuhlan myötä. Monet muunlaiset juhannustapahtumat tuovat ongelmia, tässä juhlassa niitä ei ole.

Aloitin puheeni Raamatun ajatuksella:"Autuaita ne, joilla on mielessänsä pyhät matkat." Toivotan jokaiselle Hyvää Juhannusta, iloitkaamme keskikesän suuresta juhlasta!

10.6.11

FW: Kesäkuussa helluntain aatonaattona




Kevätkesän juhla helluntai ansaitsee asemansa


Kristikunnan kolmas suuri juhla, helluntai, on ensi sunnuntaina. Yhden pyhäpäivän juhla sunnuntaina jää kansankansan tajunnassa huomaamatta. Helluntain viettoon ei koskaan ole liittynyt sellaista valmistelua tai puhumattakaan kaupallisuutta kuin liittyy jouluun ja pääsiäiseen. Ehkä näin ollut hyväkin. Mutta silloin, kun helluntai oli kahden pyhäpäivän juhla, se huomattiin. Vielä 1970-luvulle saakka oli helluntai sunnuntaina ja maanantai, toinen helluntaipäivä, oli myös kirkollinen juhlapäivä jumalanpalveluksineen.

Sitten käytäntö, jota kesti pari vuosikymmentä, jolloin helluntai oli edelleen kahden pyhäpäivän juhla. Itse helluntai, Pyhän Hengen vuodattamisen juhla 50 päivää pääsiäisen jälkeen oli edelleen oikealla paikallaan, mutta toinen helluntaipäivä siirtyi aattoon launtaille ja siitä kalentrissa käytettiin nimitystä helluntain valmistuspäivä. Muutoinkin työmarkkinapoliittisista 1970-luvulla siirryttäessä viisipäiväiseen työviikkoon,oli muutettu kirkollisten juhlapäivien sijoitusta vuosisataisilta paikoiltaan. Loppiainen, jonka paikka on kuuden tammikuuta,siirtyi launtaille. Joka oli joko kuudes tammikuuta tai sitä seuraava lauantai. Samoin helatostai siirrettiin launtaille kaksi viikkoa ennen helluntaita.

Kirkollisten juhlapyhien siirtoa työmarkkinapoliittisista syistä kritisoitiin jo alusta lähtien ja suomalaiset siirrot 1970-luvulla poikkesivat kansainvälisistä käytännöistä ja siksi paineet juhlapyhien palauttamiseksi perinteisille paikoilleen kasvoivat. Myös elämä kävi jotenkin yksitoikkoiseksi, jossa viisi työtä ja kaksi vapaata seurasivat toisiaan ilman perinteistä juhlapyhien tuomaa vaihtelua. Vain joulu, itsenäisyyspäivä ja vappu toivat vaihtelua, koska ne olivat kalenterissa aiemmilla paikoillaan.

Vihdoin 1990-luvun aikana paineet juhlapyhien sijoittamiseksi perinteisille paikoilleen, tuottivat tulosta. Loppiainen palasi tammikuun kuudennelle ja helatorstai, Kristuksen taivaaseen astumisen päivä, tuli Raamatun pelastushistorian mukaisesti 40 päivää pääsiäisen jälkeen oikealle paikalleen torstaille. Helluntai menetti kuitenkin toisen pyhäpäivänsä, helluntaimaanantai ei palannut. Näin kevätkesän suuri juhla, jolla oli vuosisatojen ajan sijansa suomalaistenkin elämässä, paljolti katosi käytännön elämässä ja kansan tietoisuudessa. Mielestäni tämä on vahinko, joka tulisi korjata.

Vanha raikas sanonta kuului:"Nyt on helluntai, suvisunnuntai, kevät tautisen talven jo voitti!" Haluan, että kevätkesäämme palaisi kahden pyhäpäivän helluntai takaisin. Jumalanpalvelusten tulisi olla molempina päivinä ja keväisessä maisemassa kirkonkellojen äänen soisi kuuluttavan kevätkesän suuren juhlan, helluntain kirkasta juhlasanomaa tulevinakin aikoina.


Lauri Oinonen
Keuruu