21.12.13

Joulutervehdys

Joulutervehdys Keuruulta/Haapamäeltä/Multialta!

Tänään tuomaanpäivänä oli jälleen keskikouluajan luokkatoverini Aimo Varjotien joulukonsertti Keuruun kirkossa. Se merkitsee hyvin monille joulun alkua. Haapamäen kirkko juhli tänään kauneimpien joululaulujen merkeissä 60 vuottaan. Minullekin oli varattu tilaisuus lyhyen tervehdyksen esittämiseen. 

Jouluyönä sain luottamuksen olla yhtenä kuudesta ehtoollisen jakajasta Keuruun kirkossa. Yömessu alkaa kello 22.00 ja kestää puolentoista tuntia.
 
Tapanin- ja uudenvuodenpäivinä saan palvella Multian kirkossa sananjumalanpalveluksen pappina, nämä alkavat kello 10.00.

Tuomaan päivän iltahetkenä toivotan jokaiselle Rauhallista Joulua ja Menestystä Vuoteen 2013!


Lauri Oinonen







20.12.13

Tasa-arvon tulee toteutua alueellisestikin




Valtionosuusuudistus uhkaa tasa-arvoa


Hallituksen kaavailema valtionossusuudistus on mielestäni vakava uhka ihmisten ja alueiden tasa-arvolle. Eduskunnan kunnallisasioita käsittelevässä hallintovaliokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnassa työskennelleenä olen pöyristynyt alueellisen tasa-arvon vakavasta heikennyksestä, jota hallituksen ehdotus nyt merkitsee. 

Asioita tulee katsoa ihmisten eikä tilastollisen keskiarvon näkökulmasta. Maakunnassamme suurimpia menettäjiä asukasta kohti ovat Kinnula 524 euroa/asukas, Luhanka 505 euroa/asukas, Kivijärvi 432 euroa/asukas ja Kuhmoinen 417 euroa/asukas. Nämä ovat merkittäviä summia kunnissa, joissa monien verotettavat tulot ovat pienet. Varsin monien eläkeläisten ja pienituloisten koko kunnallisvero katoaa valtionosuuden menetyksellä.

Keuruu menettää yli miljoonan, 1 335 234 euroa, asukasta kohti 126 euroa/vuosi. Valtio on täysin unohtanut lupauksistaan huolimatta 300 työpaikan menetyksen, jota Pioneerirykmentin lakkautus tulee merkitsemään. Naapurimme Multia, Mänttä-Vilppula ja Petäjävesi ovat myös menettäjiä, joten hallituksen ajamilla kuntaliitoksillakaan ei näytä pääsevän menetystä karkuun.  Pidän tilannetta kohtuuttomana. 

Juuri niissä kunnissa, joita valtionsuuksien leikkaus eniten koskisi, asuu yleensä iäkkäintä ja verotettavilta tuloiltaan pienituloisinta väkeä. Vähäiset valtionosuuksien korotukset ovat suuntautumassa puolestaan alueille, joissa verotettavat tulot henkeä kohti ovat suurimat ja joissa jo nyt ovat suurimmat verotulojen kertymätkin. Ehdotettu uudistus on mielestäni täysin vieras valtionosuusjärjestelmämme alkuperäisille tavoitteille.

Valiokuntatyössäni tulivat tasa-arvon ulottuvuuksina esille myös alueellinen tasa-arvo ja eri-ikäisten tasa-arvo. Nämä eivät toteudu
ehdotetussa valtionosuusuudistuksessa, tässä olisi nyt todella työtä kunta-asioitakin käsittelevässä eduskunnan hallintovaliokunnassakin. Ihmisten perustarpeet, koulutus, terveydenhuolto, hoito ja hoiva sekä monet muut välttämättömät asiat kuuluvat koko maassa jokaiselle.


Lauri Oinonen
maakuntavaltuutettu
Keuruu

6.12.13

Kiitos kansallisen kristillishenkisestä tasavallan presidentin iltajuhlasta


Kiitos kansalliskristillisestä itsenäisyyspäivän iltajuhlasta

Olen seurannut tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlien viettoa Tamperetalolla television kautta. Koen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio ovat halunneet vietettävän itsenäisyytemme suurta valtiollista juhlaa juuri siihen tyyliin, kuin itse olisin aina halunnut. 

Nyt juhlassa oli isänmaallista, kansallista ja jopa kristillistä sisältöä. Siitä suuri kiitos! Koen, että nyt on palattu talonpoikasen presidentin Kyösti Kallion arvokkaaseen perinteeseen, jolloin itsenäisyyspäivän juhlissa ei ollut tanssia vaan arvokas ohjelma täytti juhlan. Kyösti Kallio halusi kunnioittaa kristillistä elämännäkemystä ja sillä oli suuri siunaus kansallemme, kun vaikeat sota-ajat olivat koittamassa.  Jumala johdatti oikean talonpoikaisen kansanmiehen maan isäksi yhdistämään Suomen kansaa ja tässä suuri siunaus kansamme yksimielisyydelle, kun talvisodan vaikeat hetket koittivat.

Kyösti Kalliossa tavallinen kansa koki yhden omista vertaisistaan samalta tasolta ja sillä tunteella oli suuri merkitys. Merkittävimmät valtiomiestekonsa, kuten torpparien vapautuksen Kyösti Kallio oli jo tehnyt muissa valtiollisisa rooleissaan ennen vajaaksi jäänyttä presidenttikauttaan. Kiistatta Kyösti Kalliota voi sanoa Suomen suurimmaksi talonpojaksi kautta aikain. Hän sai myös tilattoman väen luottamuksen omakseen kansanomaisuudellaan ja vaatimattomalla olemuksellaan. Köyhän ihmisen puolustamisessa, työnteon arvostamisessa rehellisyydessä Kyösti Kallio oli oikealla tavalla vaativa.

Kyösti Kallio ei lukeutunut heränneisiin eli körttiläisiin, mikä oli hänen aikanaan Pohjanmaan kristillisyyden pääsuuntaus.Tämän Kallio halusi myös ulkonaisestikin hieman yllättävästikin osoittaa viiksillään, joita körttiläiset eivät ainakaan tuolloin hyväksyneet. Ehkä Kallio viiksiensä tähden saattoi myös menettää vaaleissa äänestäjiään. Aikalaisten mukaan Kallio ei nauttinut parhaimmalla tavalla heränneiden kunnioitusta, vaikka viiksiään lukuunottamatta muutoin elikin heränneiden tavoin ulkonaisesti varsin talonpoikaisin tavoin ja vaatimattomasti. Kyösti Kallion puolison Kaisa Kallion monet ovat ,iminullekin kertoneet tavanneensa vaatimattoman tavallisena persoonana herättäjäjuhlilla.

Mutta rehti suomalainen kristitty Kyösti Kallio oli syvästi, vaikka ei tietääkseni kuulunutkaan mihinkään herätysliikkeeseen. Kallion edeltäjistä ehkä monille meistä yllätykseksi myös tasavaltamme toinen presidentti Lauri Kristian Relander oli omakohtainen kristitty. Hänen neuvonantaja oli mitä suurimmassa määrin teologian tohtori ja tunnettu pappien kasvattaja Antti J. Pietilä. Kallion aika on tuonut kansallemme siunausta tähän asti ja tästä eteenkin päin.

Toivon ja sisimmässäni haluan rukoilla samaa kristillistä viisautta ja johdatusta nykyiselle tasavallan presidentille ja hänen puolisolleen.


Haapamäen ratojen käyttö vapauttaisi liikennekapasiteettia Jämsän radalle

Haapamäen ratojen käyttäminen vapauttaisi tilaa Jämsän radalle


Jyväskylästä kaivataan nopeampia junayhteyksiä. Viime aikoina on esille tullut erityisesti nopeiden ja runsaampien pääkaupunkiseudun yhteyksien tarve. Samalla on tarvetta runsaammasta ja nopeammasta junavuorojen tarjonnasta myös Pohjanmaan suuntiin kuten Vaasaan,Ouluun ja aina Lappiin asti. 

Junayhteyksiä Jyväskylästä pääkaupunkiseudulle voi nopeuttaa ja lisätä junakaluston sallimissa puitteissa välittömästi siirtämällä osa tavarajunaliikenteestä kulkemaan Haapamäen kautta. Reitti Jyväskylästä Haapamäen kautta Tampereelle on vain nelisenkymmentä kilometriä pitempi.  Rata on peruskunnostettu ja mahdollistaa samat vaunujen akselipainot, kuin on käytössä Jämsän kauttakin.

Ennen kaikkea vapaata ratakapasiteettiä Haapamäen kautta eri reiteillä on varsin paljon ja yöaikoihin Haapamäen radoilla ei juuri lainkaan ole nykyisin liikennettä. Junia mahtuisi ja paljon. Haapamäen ratapiha mahdollistaa edelleenkin järjestelyratapihan toiminnot ja tämä purkaisi ruuhkia Tampereelta. Monille kuljetuksille Haapamäen ratojen varteen ja Pohjanmaan suuntiin reitti Haapamäen kautta olisi myös lyhyin. 

Kunnostetut Haapamäen radat tulee ottaa kovaan käyttöön ja vapauttaa Jyväskylä-Jämsä-Orivesi rata nyt heti nopeutta vaativille nopeille pendeliino-, intercity- ja pikajunille. Toki radalle edelleenkin tavarajuniakin mahtuisi, mutta jo muutamankin tavarajunan ajaminen Haapamäen kautta vaikuttaisi välittömästi Jyväskylän pääkaupunkiyhteyksiin hyvin myönteisesti.  Koska tavarajuna ajaa hitaasti, se sitoo kaksin- tai kolminkertaisen ajan ratakapasiteettiä nopeaan henkilöliikenteeseen verrattuna.

Haapamäen kautta kulkevat radat ovat vielä sähköistämättömiä, vaikka Keski-Suomen liitto on sähköistämistä esittänytkin. Mutta liikenne on kätevästi hoidettavissa heti dieselvedolla. Toivottavasti pian saataisiin liikenteeseen Suomessakin nykyaikaisia LNG-kaasuvetureita, joiden moottoreita jo tehdään Suomessa suuret määrät Venäjälle. 

Sähköistämättömillä radoilla voi liikennöidä jo nyt kuten ennenkin pikajunakalustolla. Myös intercity-junilla voi liikennöidä samoin, jos mukana on vaunujen valaistuksen, ilmastoinnin ja muiden sähköisten laitteiden tarvitsemaa sähköntuotantoa aggregaattivaunu.
Tällöin voisi ajatella esimerkiksi suoraa henkilöliikennettä Jyväskylästä Haapamäen kautta Ouluun ja Rovaniemelle. Agregaattivaunu olisi mukana osuudella Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki, jossa vaunut yhdistettäisiin pohjoiseen meneviin juniin. Palatessa vastaavasti vaunut irrotettaisiin Seinäjoella ja ajettaisiin Haapamäen kautta Jyväskylään. Kun ratoja on sähköistetty aggregaattivaunuja vapautuu Vaasan ja Kemijärven liikenteestä.

Etenkin matkailusesonkien aikaan pohjoisen junissa olisi hyvä olla mukana Jyväskylästä myös autojenkuljetusvaunu. Yhteydet Jyväskylästä mm. Vaasaan, Kokkolaan, Ouluun, Rovaniemelle ja Kolariin saisivat nykytilaan nähden tuntuvan parannuksen, koska suoria lentoja ei Jyväskylästä näille paikkakunnille ole. Pendoliinojunilla ei Haapamäen kautta voi kuitenkaan liikennöidä ennen ratojen sähköistämistä.

Olemassa oleva rataverkko tulisi saada kokonaisuudessaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tällöin voitaisiin heti purkaa liikenteen ja logistiikan pullonkauloja ja nopeuttaa ja parantaa liikenneyhteyksiä eri suuntiin ilman suuria ja kalliita investointeja, jotka nykyisessä taloudellisessa reaalimaailmassa eivät parhaimmillaan voi toteutua näköpiirissä olevassa lähitulevaisuudessa.

Siis, tavarajunia heti Jämsän radalta Haapamäen radoille ja näin tilaa pendoliino-, intercity- ja pikajunaliikenteelle. Seuraavaksi uutta ajattelua  ja toteutusta henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi jo olemassa olevan radan avulla Jyväskylästä Haapamäen kautta Vaasaan, Ouluun ja Rovaniemelle.

Lauri Oinonen
Keuruu/Haapamäki


                                                                                                                  

 

 

Olisiko mahdollinen havusellutehdas saatavissa Keuruulle?

Olisiko uusi havusellutehdas saatavissa Keuruulle?


Uusimmassa Metsälehdessä numero 22 on sivulla kolme mielenkiintoinen artikkeli "Saisiko Suomi uuden havusellutehtaan?" Artikkelin jatkuu: "Sellulla on kysyntää ja hinta korkealla. Jos tahtoa löytyy, niin Suomi on sopiva paikka maailman seuraavalle havusellutehtaalle." 

Nämä ovat aivan yllättäviä ajatuksia kun takavuosina on luultu markkinasellun kuihtuvan pois metsäteollisuuden tuotteista. Onkin käynyt aivan toisin - kysyntä kasvaa maailmalla ja nimenomaan aidosta havusellusta. Aasian paperikoneet on rakennettu tuontisellun varaan ja siksi markkinoilla on tilausta uudelle kapasiteetille juuri havusellun osalta.

Pöyry Management Consulting Oy:n selluasiantuntija Petri Jokinen päätyy siihen, että pohjoinen pitkäkuitu on nyt maailmalla valttia korkealaatuisen painopaperin ja pakkausmateriaalien valmistusta varten. Asiantuntija päätyy siihen, että vain Suomi tai Ruotsi voivat nopeasti kyetä jätti-investointiin havusellutehtaan rakentamiseksi. 

Kaksi edellytystä tehtaan sijainnille kuitenkin asetetaan. Raaka-aineen, metsien on oltava lähellä ja logistiikan on oltava hyvä, jotta viisi miljoonaa kuutiometriä puuta saataisiin vuodessa tehtaalle. Toinen edellytys on sataman läheisyys. Nämä ovat osin toisensa poissulkevia. On löydettävä kompromissi.

Mielestäni tällöin Keuruu ja erityisesti Haapamäen alue ovat ainutlaatuisen vahvoilla, kun vain saadaan suora rata Haapamäeltä Poriin liikenteelle. Syksyllä kuulin rata-asiantuntijan lausuvan, että em. rata on haluttaessa saatavissa yhdessä kesäkaudessa kuntoon. Havusellutehtaan tuotannoksi on laskettu miljoona tonnia sellua vuodessa. Pelkästään tämän takia rata kannattaisi kunnostaa. Kyseinen tonnimäärä ei nykyoloissa mahtuisi enää Suomessa muille radoille puhumattakaan raakapuun kuljetuksista.

Huomattava vahvuus ensinäkin on se, että havumetsiä on ympärillämme paljon, raaka-ainetta löytyy. Toiseksi  Haapamäki-Pori rata toisi Porin satamat Keuruuta/Haapamäkeä lähelle. Mikään muu paikkakunta Keski-Suomesta ei olisi logistisesti näin lähellä merellistä syväsatamaa, josta pääsee liikkumaan kaikilla Tanskan salmista pääsevillä laivoilla.

Jos nyt halutaan, kannattaa ennakkoluulottomasti käydä selvittämään Suomen edun nimissä uutta mittavaa havusellutehdasta juuri tänne. Parempaa paikkakuntaa on vaikea löytää. Synergiaedut olisivat selvät myös Mäntän tehtaan ja Vilppulan sahan kanssa.
Mistä rahat? Tämä kysymys on yhtä suuri joka paikkakunnalle mittavan tehdasinvestoinnin osalta. Emme ole muihin nähden mitenkään huonommassa asemassa.

Juuri nyt olisi valtiolla tilaisuus konkreettisesti täyttää innolla annetut lupaukset varuskunnan lakkauttamisen 300 työpaikan kompensoinnista. Nyt olisi todella elinkeinopoliittinen hanke, jota voisivat niin valtion omistamat Solidium kuin Teollisuussijoituskin
lähteä rahoittamaan yhdessä metsäteollisuusyritysten kanssa. 

Nyt on meidän Keuruulta kyettävä toimimaan ennakkoluulottomasti ja kaukokatseisesti, jotta maailmaan (Suomeen tai Ruotsiin) tuleva uusi havusellutehdas saadaan tänne. Vahvuutemme ja mahdollisuutemme ovat nyt yhtä hyvät kuin muuallakin ja väitän, että ne ovat todellisuudessa paremmat objektiivisin asiaperustein kuin millään muulla mieleeni nousevalla paikkakunnalla.


Lauri Oinonen


20.10.13

l

Tietoa tarvitaan vastuunkannon perustaksi


Kiitän kaupunginvaltuutettu Ilari Kotimäkeä aktiivisesta halusta lisätä valtuustotyöskentelyä Keuruulla. Puheenjohtajan näkökulmasta olisi onnetonta, jos valtuutetut pyrkisivät laistamaan tehtävistä, joihin on valinta käynyt. Sote- ja kuntauudistus, niin sekaisin kuin ne maassamme kaikkineen lienevätkin, ovat asioita, joita keuruulaisten luottamushenkilöiden on tarkasteltava keuruulaisten veronmaksajien ja terveys- ja sosiaalipalveluiden tarvitsijoiden näkökulmista.

On hyvä tiedostaa se tosiasia, että keuruulaisille on näissä molemmissä uudistuksissa on nykytilanteessa tarjolla pelkästään edellä mainituista syistä suurempi maksajan osa ja samalla vaara menettää nykyisiä lähipalveluja muualle kuten työpaikkojakin. Keuruun rajanaapureissa julkisten tietojen mukaan löytyy Suomen korkein veroprosentti ja kriisikunnan määrittelyn saanut. Kaukaisempi Jyväskyläkin on yllättävästi kuntaliitoksistaan huolimatta tai ehkä juuri niistä johtuen erittäin suurissa taloudellisissa ongelmissa. 

Jos kunta- ja soteuudistuksiin voisi käydä puhtaalta pöydältä ilman ennakolta nähtävää keuruulaisten maksajan roolia muiden hyväksi, olisi tilanne kartalla helppo. Keuruuhan olisi selvä keskuskaupunki Tampereen, Seinäjoen, Yliveskan ja Jyväskylän rajaamalla salmiakin muotoisella alueella. Nykyiset realiteetit Keuruun eduksi olisivat vielä paremmat, jos Haapamäen risteysaseman luonne junaliikenteen Pohjanmaan itäisen raideparin ja Suomen pisimmän poikittaisradan solmuna vahvistuisi. 

Taloudelliset tosiasiat sekä kuntien kesken vertailevina että oman kunnallistaloudena osalta ansaitsevat tulla valtuutettujen tietoon ja kannan määrittelyn pohjaksi. Valtuutettujen on hyvä päästä tuomaan edelleen näkemyksiään tulevan vuoden talousarviosta ennen päätösprosessia. Silloin vastuunkantoa voidaan kokea yhteiseksi ja tiedetään perusteluja ratkaisuille.

Lauri Oinonen


21.9.13

Olisiko liikennebiokaasu Keurusseudullakin mahdollisuus?

Olisiko liikennebiokaasu Keurusseudullakin mahdollisuus?

Muutama kesä sitten oli Keuruun kaupungintalolla valtuustosalissa tilaisuus, jossa yrittäjien, Laurisen veljesten ja Keulinkin toimesta esiteltiin liikennebiokaasun mahdollisuuksia Keuruulle. Kantavana ajatuksena oli myös muodostaa valtatiestämme 23, Järvisuomen tiestä, biokaasun highway läpi Suomen maamme leveimmältä kohdalta.

Idea voisi olla aiheellista selvittää nyt uudelleen. Keski-Suomeen Päijänteen itäpuolelle nelostien varteen Joutsaan tulee liikennebiokaasun tuotantoa, Laukaassa tätä on ollut jo pitkään Erkki Kalmarin toimesta ja maahamme on itsepintaisesti epäilijöistä huolimatta rakentumassa liikennebiokaasun verkosto. Tarvittaessa voidaan turvautua myös maakaasuun, jos kotimainen liikennebiokaasu ei riiittäisi.

Vajaa vuosi sitten tehty konsulttiselvitys  osoitti, että Keuruun ja Mänttä-Vilppulan alueelta ei tulisi tarpeeksi jätteitä kannattavaa biokaasun tuotantoa varten. Miten olisi, jos otettaisiin naapureita lisää hankkeeseen? Jätteethän on jossakin joka tapauksessa käsiteltävä, miksi me ottaisi niistä myös hyötä?

Aivan uuteen valoon liikennebiokaasun tuotannon mahdollisuudet täällä nousevat Saksassa tehdyn kokeen perusteella. Siellä Audi- henkilöauto on kulkenut 30 000 kilometriä yhden peltohehtaarin timoteiheinän tuotannosta valmistetulla liikennebiokaasulla! Jos Suomessa ei ihan Saksan optimisatoja saataisikaan, puoletkin tuosta olisi jo paljon.

Peltoja Keurusseudulla on ilman, että ruuan tai rehun tuotannosta tarvitsee ottaa yhtään hehtaaria. Timotein viljely osataan, se menestyy täällä erittäin hyvin ja sitä ei vie halla. Myös turvetuotannon lopettaneita soita voisi selvittää energiaheinän tuotantoon käytettäviksi. Apilan on sanottu olevan vielä parempaa biokaasun raaka-aineeksi. Ei muuta raivatut pellot viljemättömyydestä energiaheinää tuottamaan! Se olisi parasta maisemien ja ympäristön hoitoa.

Jotta Keurusseudulla emme jäisi jälkeen muualla tapahtuvasta liikennebiokaasun kehityksestä, olisi muodostettava eri toimijoiden, tuottajien ja käyttäjien tehokas ja tavoitteeseen sitoutunut työryhmä yhdessä Keulinkin kanssa
toteuttamaan asiaa, jossa Joutsassa jo ollaan pitemmällä.

Liikennebiokaasun tuotanto toisi rahaa monissa vaiheissa maaseudulle ja vähentäisi riippuvuutta tuontipolttoaineista ja niiden tulevista hintojen nousuista.

Lauri Oinonen

19.9.13

poikittaisratamme, kansainväliseksi kuljetuskäytäväksi

POIKITTAISRATAMME, KANSAINVÄLINEN KULJETUSKÄYTÄVÄ


Keski-Suomen liiton blogissaan FM Veli-Pekka Päivänen oivaltaa erinomaisesti itä-länsi suuntaisen poikittaisratamme merkityksen Venäjän ja Keski-Suomen väliseksi yhteydeksi. Satakunta vuotta sitten tsaarin Venäjän suunniteltiin suora yhteys Moskovasta, Hiitolan (toki tähän liittyi yhteys Pietaristakin) Elisenvaaran, Parikkalan, Pieksämäen, Jyväskylän ja Haapamäen kautta Poriin. Rata Haapamäeltä Vaasaan oli jo olemassa vuodesta 1883. Venäjä tarvitsi yhteyden jäättömään merisatamaan Poriin. 

Näin poikittaisratamme on jo nimenomaan suunniteltu kansainvälisen liikenteen valtaväyläksi. Valtiolliset ja poliittiset muutokset 1900-luvulla näivettivät alkuperäisen idean täysimääräisen toteutumisen pitkäksi aikaa.Nyt tilanne on uusi ja tämän FM Veli-Pekka Päivänen näkee selvästi esittäessään suoraa junavuoroa Pietarista poikittaisrataa pitkin Keski-Suomeen. 

Liikenne Venäjältä suoraan Keski-Suomeen olisi mahdollista aloittaa heti Imatrankosken kautta Parikkalaan, josta poikittaisrataa pitkin Pieksämäen kautta Keski-Suomen eri paikkakunnille. Keskipohjolakäytävän mukaan liikennettä Jyväskylästä voisi jatkaa Haapamäen kautta Vaasaan ja Merenkurkun yli Ruotsiinja Norjaan. Jyväskylästä Jämsänkin matkailukohteet olisivat helposti ulottuvilla.

Ennen poikittaisradan sähköistämistä kaikilta osuuksiltaan liikenne olisi hoidettavissa laadukkaalla pikajunakalustolla ravintola- ja makuuvaunuineen. Jos tätä kalustoa olisi Suomesta aiheettomasti poistettu, liikenne olisi saman raideleveyden puitteissa mahdollista myös venäläisellä kalustolla. Näin saisimme hivenen eksotiikkaa omille raiteillemmekin.

Ajatus, jonka FM Veli-Pekka Päivänen tuo esille, on poikittaisradan alkuperäistä ideaa kansainväliseksi kuljetus- ja liikennekäytäväksi sadan vuoden takaa.  Jäättömään merisatamaan Poriin haluttiin suora ratayhteys Moskovasta. Pietarin liitännäisyhteyksin reitti suunniteltiin, Hiitolan, Elisenvaaran, Pieksämäen, Jyväskylän ja Haapamäen kautta Poriin. Muut käytännössä jäättömät satamat tsaarin Venäjällä olivat Mustallamerellä ja Tyynellä valtamerellä.

Kansainvälisiä kuljetuskäytäviä nyt tutkittaessa on havaittu logistinen reitti aina Shanghaista Moskovan ja Pietarin kautta edellämainittua poikittaisrataa myöten Haapamäen kautta Poriin lyhyimmäksi ja nopeimmaksi reitiksi New Yorkiin. Tämä SITO:n tutkimuksen havainto on monille yllättävä. Jotta reitti toimisi, Haapamäki-Parkano-Pori rata tulisi kunnostaa ja avata koko matkaltaan uudelleen liikenteelle.

Näin avautuisi erittäin merkittävän kansainvälisen liikenteen käytävä jo satavuotisen idean pohjalta, jonka käytännön toteutumisen näivettivät 1900-luvun valtiolliset ja poliittiset tilanteet. Nyt asiat ja realismi ovat muuttuneet ja tilanne on uusi. Vahvuus ja mahdollisuudet ovat olemassa. Vain ajattelun on muututtava tasokartalta Maapallon pyöreän muodon todellisuuteen.

Lyhimmät reitit pitkillä matkoilla todellisuudessa kulkevat eri reittejä kuin tasokartta näyttää.
Tämän havaitsee vaikkapa suoralla lennolla Helsingistä New Yorkiin, lento lähteekin kohti Poria ja etenee Grönlannin eteläkärkeen jatkuakseen perille. Sijaintimme laajemmalti logistisesti tarkasteltuna on yllättävästi parempi pääkaupunkikeskeiset kuviot näyttävät.

Lauri Oinonen
maakuntavaltuutettu (Kesk)
Keuruu
 

18.9.13

Puun myyntiveron puolitus saa puut liikkeelle


Puun myyntiveron puolitus saisi puut liikkeelle

Maa- ja metsätalousministeriö teettää Pöyryllä selvitystä puumarkinoiden toimivuudesta. Mielestäni juuri nyt kannattaisi ottaa esille Vanhasen  toisen hallituksen aikainen ratkaisu puun myyntiveron puolittamisesta ja toteuttaa se ilman määräaikoja pysyvästi. Määräajat javeroprosenttien porrastukset koettiin eräiltä tahoilta ongelmallisiksi sinänsä muutoin erinomaisessa ratkaisussa. 

Tosiasia on, että Vanhasen toisen hallituksen  veroratkaisun ansiosta ei tietääkseni tarvinnut kotimaisen puun saatavuusongelman vuoksi lopettaa maastamme ainuttakaan sahaa tai tehdasta, vaikka maassamme vallitsi taloudellinen taantuma! Selvästi voi todeta metsän myyntiveron puolituksen toimineen vuoden 2007 kantohintahuipun jälkeen varsin onnistuneesti maan puuhuollon, koko metsäklusterin ja työllisyyden turvaamiseksi.

Tällä hetkellä korkea puun myyntiverotus on suurin jarru puukaupalle kaikissa tilanteissa. Vanhasen toisen hallituksen toteuttama veroprosentin puolittaminen olisi nytkin kaikkein ja helpoin ja yksinkertaisin tapa edistää puukauppaa ja metsien hoitoa.Jos verojärjestelmät koetaan monimutkaisiksi, ne eivät vain toimi. Metsien omistajat eivät halua turhaa byrokratiaa.

Puun myyntiveron puolitus ei lisää ostajille eikä puun jalostajille kustannuspaineita. Tällä voitaisiin edistää alan kansainvälistä kilpailukykyä. Pidän juuri tätä seikkaa vahvana perusteena puun myyntiveron puolittamiselle. Nythän metsävero on mielestäni jo lähtökohtaisesti määritelty metsätalouden kannalta vieraaseen ryhmään, pääomaverotuksen joukkoon. Metsätalous on ylisukupolvista eikä sitä sovi rinnastaa hektisen kvartaalitalouden joukkoon.

Puun myyntiveron puolittaminen laukaisee varmasti puut liikkeelle ja yhteiskunta saa tämän seurauksena reippaastikin ratkaisussa lyhytnäköisesti koetun veromenetyksen takaisin muina verotuloina puukauppojen lisääntyessä. Kone- ja kuljetusyrittäjien määrälliset tulot kasvaisi,vat hakkuiden ja metsänuudistustöiden lisääntyessä, sahat, tehtaat toisivat lisää työtä ja tulosta kuten koneteollisuus ja -huolto ja korjaamotkin. 

Positiiviset vaikutukset säteilisivät koko yhteiskuntaan. Moni työtön saisi työtä ja kyse olisi luontaisesti koko maahan onnistuneesti kohdistuvasta elinkeinopolitiikan piristysruiskeesta. Ratkaisu parantaisi myös metsien hoitoa ja tuottoa sekä auttaisi Suomen uusiutuvan puuperäisen bioenergian käyttötavoitteiden saavuttamista. 

Metsätalouteen kohdistuu nykyisin myös raskas perintöverotus. Tämä on kohtuuton ylisukupolvisen ja pääomia jo luontaisesti sitovan elinkeinotoiminnan osalta. Yksikertaisin ratkaisu olisi poistaa perintöverotus lähiomaisilta, kuten naapurimaassamme Ruotsissakin on tehty.

Lauri Oinonen
Keuruu

17.9.13

PÖYDÄN TAKAA POHDITTUA

POHDINTAA PÖYDÄN TAKAA

Vuosi sitten olimme käymässä Keuruullakin kunnallisvaaleihin. Nyt uutta valtuustokautta on kulunut viidennes. Tässä yhteydessä on aihetta kiittää Keskustalle annetusta luottamuksesta. Henkilökohtaisesti kiitän myös äänestäjiä ja valtuustoryhmäämme luottamuksesta, jota saan kantaa Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Puheenjohtajan työstä vain pieni murto-osa on näkyvää työtä valtuuston istunnoissa, se on vain jäävuoren huipun kärki. Erityisesti nyt julkisuudessa paljon esillä olevat kuntauudistus ja soteuudistus vievät palavereineen ja niihin valmisteluineen varsin paljon aikaa. 

Vaarana on se, että tärkeät kysymykset työpaikkojen luomisesta ja kotikaupunkimme todellisesta kehittämisestä ja elinvoimaisuuden lisäämisestä jäävät sivuun. Aikaa kuluu paljon valtion vaatimiin selvityksiin. Pioneerirykmentin 300 meille ilmaisten valtion työpaikkojen menetyksen aukko tuo tehtävän, jonka tulisi olla ykkössijalla, jos haluamme elinkeinojen edistyvän Keurusseudulla ja paikkakuntamme menestyvän.

Kunta- ja soteuudistus eivät tuo Keuruulle työpaikkoja. Tosiasia on, että kuntaliitos toisi keuruulaisille 1-2 veroprosentin ylimääräisen nousun, velkojen kasvun ja palvelujen etääntymisen. Siksi Keuruulla ei ole aihetta kuntaliitoksiin. Ei pidä "hötkyillä" soteuudistuksessakaan (sosiaali- ja terveyssektori). Vaarana on palvelujen etääntyminen ja kustannusten siirtyminen kansalaisille yhä enemmän.

Molemmissa "uudistuksissa" tarvitaan tervettä harkintaa ja oman paikkakuntamme asukkaiden perustarpeiden sitkeää puolustamista. Me emme saa joutua hallintoalamaisiksi, meillä on oltava jatkossakin ohjakset omissa käsissä.
Tässä Keuruun keskustalaiset kaupunginvaltuutetut haluavat tehdä yhdessä muiden kanssa rakentavaa yhteistyötä asukkaittemme ja koko Keuruun parhaaksi.

Lauri Oinonen

14.9.13

Vankilan mahdollisuudet Keuruulle aihetta selvittää

Vankilan mahdollisuudet Keuruulle kannattaa selvittää

Rikosseuraamusviraston vankilajärjestelyjen ollessa tultua juuri nyt ajankohtaisiksi, on mielestäni täysi syy selvittää
ennakkoluulottomasti vankeinhoitolaitoksen sijoittamismahdollisuudet Keuruun kaupunkiin. Tähän halusimme tähdätä äskettäin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille toimitetulla yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Laurilan kanssa allekirjoitetulla kirjelmällämme.

Ajatus vankilasta on esitetty jo 1970-luvun lopulla valtion kompensaatiotoimena Haapamäelle valtion työpaikan eri jaksoissa aiheuttaman yli 700 työpaikan menetyksen johdosta. Haapamäen lisäksi VR:n työpaikat katosivat myös Keuruun , Asunnan, Kalettoman, Huttulan, Tiusalan, Pihlajaveden, Valkeajärven, Yltiän ja Piilin liikennepaikoilta. 

Haapamäen vankilaa varten oli hankittu tontti ja samoin oli tehty pitkälle edenneet yksityiskohtaiset suunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi. Mm. ylijohtaja K.J.Lång alustavasti kysyi minua vankilan sivutoimiseksi papiksi. Toteutus vei Haapamäelle luvatun vankilan kuitenkin Laukaaseen.

Nyt olisi aika palata aidosti asiaan. Olisiko soveltuvia tiloja jo valmiiksi valtion (Senaatin) omistuksessa Keurusselän kasarmialueella pioneerien poistuessa? Kysymystä on jo keväällä tutkailtu Onni Haapalan esiin nostamana Keulinkin toimesta. Tämä ei tuolloin kuitenkaan käynyt ensi vaikutelmana Rikosseuraamusviraston edustajille. 

Tilanne on kuitenkin nyt julkisuudessa muuttunut Rikosseuraamusviraston aikoessa sijoittaa Laukaan vankila Jyväskylään ja keskittäessä Pirkanmaan vankilat Tampereelle. 

Tiedän, että henkilöstö haluaa asua maakuntakeskuksissa, mutta tämä ei ole riittävä syy torjua Keuruuta. Jos jostakin syystä kasarmialue ei edelleenkään käy Rikosseuraamusvirastolle, on silloin syytä ottaa esille valmiit ja edistykselliset suunnitelmat Haapamäen vankilasta yhä vapaalle tontille.  

Lauri Oinonen

1.9.13

Pyhät ovat enemmän kuin työmarkkinapolitiikkaa

Pyhäpäivät kuuluvat paikoilleen

Kirkolliset pyhäpäivät kalenterissamme perustuvat Raamatun tapahtumien määrittelemiin päiviin suhteessa toisiinsa ja omaavat ylisukupolvisen perinteen kalentereissa. Kyse on jo lähtökohdiltaan erilaisesta asiasta kuin pariksi tai enintään muutamaksi vuodeksi sovittavista työmarkkinasopimuksista. 

Taloustilanteet ja työmarkkinapolitiikka ovat jatkuvassa muutoksessa. Ne eivät edusta pysyvyyttä. Kuka muistaa edes muutaman vuoden takaisia työmarkkinasopimuksia tai talouspolitiikan muutoksia. Ihminen tarvitsee elämäänsä enemmän kuin olla ,mitätön osa työmarkkinoiden ja talouspolitiikan rattaiden puristuksessa.

Juuri loppiainen, helatorstai kuten vappukin tuovat arkiviikkoihin hyvin kaivattua vaihtelua. Jatkuva viiden työpäivän ja kahden vapaan rytmi käy aikaa myöten todella tylsäksi ja yksitoikkoiseksi. Jaksaminen, elämän vireys ja koko ihmisen henkinen ja fyysinen hyvinvointi voivat vaarantua. Tästä oli jo merkkejä 1970-luvulla tehdyn ratkaisun yhteydessä. 

Onneksi parin vuosikymmenen jälkeen palattiin perinteiseen käytäntöön. Tästä tulee myös pitää nytkin kiinni. Juhlapäivien tulee olla paikoillaan. Toivon myös, että kristikunnan kolmas suuri juhla, helluntai saisi entisen asemansa
kahden pyhäpäivän juhlana.Nyt yhdelle sunnuntaille ajoittuvana helluntai hukkuu. Koen kansan kaipaavan tätä perinteistä kevätkesän suurta juhlaa, jolla on ollut kalentereissamme ja ihmisten elämässä sijansa vuosisatojen ajan. 


Lauri Oinonen
Keuruu

27.8.13

Nyt menet EU liian pitkälle

Nyt menet EU liian pitkälle


Suomalaisena ei olisi voinut uskoa silmiään todeksi, kun luin uutista EU:n komissiossa jo pitkälti valmisteilla olevasta direktiivistä vaatien jokaiselle Suomen metsätilalle pakollista metsätaloussuunnitelmaa bioenergiaan liittyvän kontrollin vuoksi. Tulisi kiireesti selvittää, mitä kaikkia Suomen kansalaisten ja metsäpalan omistajien perustuslaillisia oikeuksia tämä direktiiviesitys jo lähtökohdissaan loukkaa.

Suomessa metsät kasvavat paljon enemmän kuin niitä hakataan. Suomessa pystytään kaikilla mittareilla niin valtakunnallisesta kuin alueellisestikin osoittamaan nyt ja vastakin vihreän bioenergian saannin pysyvä riittävyys. Tämän tiedon pitää riittää EU:lle.

Pakollinen metsätaloussuunnitelma EU:n kontrollin tarpeisiin kohdistuen yksityisen metsänomistajan omaisuuden käyttöön on vastoin nyt uudistuvaa Suomen metsälain henkeä ja kirjainta. Suomessa toisin kuin EU:n direktiiviesitys pakottaa, uudella metsälailla halutaan antaa lisää vapautta ja omistajan vastuuta metsänhoitoon. Tätä ovat monet metsänomistajat kaivanneet voidakseen hoitaa metsiään ekologisesti ja luonnon kannalta kestävillä menetelmillä.

Nyt EU on tuomassa Suomen jokaisen metsänomistajan kustannuksella metsiin pakollisen kontrollisuunnitelman, joka on hyödytön metsänomistajan metsänkäytön tarpeisiin ja yleisestikin itse metsänhoidollisiin tavoitteisiin. Samalla EU:n kontrollisuunnitelma tulisi loukkaamaan metsänomistajan omistamansa puutavaran kaupankäynnin vapautta. Näin EU:n voi sanoa loukkaavan suomalaista yksityisomistuksen vapautta.

Tulevaan EU:n parlamenttiin tulee valita vain suomalaisten ja tavallisen kansan puolustajia. Aika on jo myös kysyä, mitä hyötyä meille on koko EU-jäsenyydestämme? Olemme yhä enemmän nettomaksajat EU:lle, annamme jatkuvasti rahaaeuron pelastamiseksi ja vastineeksi saamme susia ja muita petoja ympärillemme sekä taloudelle ja tosielämälle vahingollisia direktiivejä.

Lauri Oinonen (kesk)
Keuruu

30.7.13

Turvallisuusalan koulutuskeskus sopisi Keuruulle

Turvallisuusalan valtakunnallinen koulutuskeskus sopisi Keuruu


Kirjoitin äskettäin tässä lehdessä valtion vastuusta täyttää lupaukset 300 työpaikan saamiseksi Keuruulle Pioneerirykmentin hajautuessa Keuruulta Kouvolaan (Vekaranjärvi), Kajaaniin ja Säkylään. Keuruu on paikkakunta, jota parin talven takainen päätös varuskunnan lakkauttamisesta koskettaa suhteessa eniten. Siksi valtiota ei saa päästää vapaaksi ratkaisunsa vaikutuksista ja meille annetuista300+ työpaikan lupauksista.

Aiemman kirjoitukseni täydennykseksi esitän jo vuosia sitten kaupunginsihteerimme, kunnallisneuvos Olli Haapasen ajatusta turvallisuusalan koulutuksesta Keuruulle. Tätä koulutusta jo nyt annetaan maassamme koulutuskuntayhtymien kautta. Nyt olisi aika käydä voimakkaasti esittämään valtakunnallista turvallisuusalan koulutuskeskusta ja myös alan kouluttajien kouluttamista Keuruulla.

Keuruun sijainti keskellä Suomea on hyvä ja valmiita sekä soveliaita koulutustiloja löytyisi jo nyt kasarmialueiltamme.
Hanke olisi nopeasti valmisteltava valtakunnan koulutusviranomaisten kanssa, jotta se saisi tarpeellisen laajuuden ja aseman alan johtavana koulutuskeskuksena maassamme.


Lauri Oinonen

23.7.13

Miten käy maakunnan bussiliikenteen?

Miten käy maakunnan bussiliikenteen?



Miten käy maakunnan bussiliikenteen? Huoli on ajankohtainen ainakin alan yrittäjillä. Ongelmia tulee aiheuttamaan EU:sta lähtöisin oleva  Palvelusopimusasetus, PSA ja sen soveltaminen  käytäntöön. Suomessa linja-autoyrittäjät ovat vuosikymmenten ajan suunnitelleet muuttuvissakin olosuhteissa toimivan linja-autojen julkisen reittiliikenteen yrittäjävastuulla. Tästä monet linja-autoyrittäjät ovat saaneet myös tunnusta ja huomionosoituksia eri tahoilta.

Kouluverkoston voimakkaastikin harventuessa ovat kunnat ostaneet tätä varten yrittäjiltä tarvittavan määrän liikennettä ja jonkin verran myös yleistä palvelutason turvaavaa liikennettä. Seutulippukäytäntö on laajalla alueella maakuntaa ja Keuruullekin ulottuen tuonut hyviä kokemuksia säännöllisesti ja paljon matkustaville.

Linja-autoalan yrittäjien omistama Matkahuolto Oy on vuosikymmeniä palvellut kautta maan ja maakuntien pienemmilläkin paikkakunnilla. Tavaroiden kuljetukset, lipunmyynti, aikataulutiedotus ja usein kahvilapalvelutkin ovat hoituneet Matkahuollon kautta ja hoituvat edelleenkin. Postipalvelujen muutosten myötä näyttää Matkahuollon palvelujen merkitys korostuneen entisestään.

Mitä muutoksia PSA ja sen soveltaminen tulee aiheuttamaan? Alan yrittäjät pelkäävät bussivuorojen tuntuvaakin vähenevistä maaseudun reiteiltä, kun yhteiskunta joutuu liikenteen ostajaksi merkittävässä määrin. Rahaa nykyistä enempää ei ole niin kunnilla kuin valtiollakaan. Uusia kustannuksia kunnille tulisi sekä liikenteestä että myös sen suunnittelusta ja markkinoinnista. Matkahuollon palvelujen tulevaisuus on myös arvoitus yleensäkin ja ainakin monien nykyisten toimipaikkojen osalta.

Pelkään, että kunnille tulee yllätyksenä sekä lisää kuluja että reittiliikenteen menetyksiä. Keuruun kaupungin paikallisliikennetoimikunta on saanut paikallisilta yrittäjiltä hyvää informaatiota uhkaavista ongelmista, jotka koskevat koko maata.
Jos liikenne toimis ivaikkapa Jyväskylässä, mutta Jyväskylästä ei pääsisi esimerkiksi Multialle tai Pylkömäelle reittivuorolla, ongelma koskisi jyväskyläläisiäkin.

Jos bussivuorot vähenevät, kuinka käy opiskelijoiden ja säännöllisesti työmatkoja tekeville? Näihin kysymyksiin tulisi herätä kunnissa kautta maan. Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmä on rohkeasti kokouksensa päätöksen mukaan kysynyt ELY-keskukselta, Liikenne- ja viestintäministeröltä sekä Kuntaliitolta, mitä kustannuksia PSA:n soveltamisen myötä on kunnille aiheutumassa. Kuntapäättäjänä olen huolestunut tilanteesta, joita mahdolliset uudet kustannukset ja tehtävät kunnille sekä reittivuorojen väheneminen aiheuttaisivat.


Lauri Oinonen
Keuruu





Miten käy maakunnan bussiliikenteen? Huoli on ajankohtainen ainakin alan yrittäjillä. Ongelmia tulee aiheuttamaan EU:sta lähtöisin oleva  Palvelusopimusasetus, PSA ja sen soveltaminen  käytäntöön. Suomessa linja-autoyrittäjät ovat vuosikymmenten ajan suunnitelleet muuttuvissakin olosuhteissa toimivan linja-autojen julkisen reittiliikenteen yrittäjävastuulla. Tästä monet linja-autoyrittäjät ovat saaneet tunnusta ja huomionosoituksia eri tahoilta.

Kouluverkoston voimakkaastikin harventuessa ovat kunnat ostaneet tarvittaessa tätä varten yrittäjiltä tarvittavan määrän liikennettä ja jonkin verran myös yleistä palvelutason turvaavaa liikennettä. Seutulippukäytäntö on laajalla alueella maakuntaa ja Keuruullekin ulottuen tuonut hyviä kokemuksia säännöllisesti ja paljon matkustaville.

Linja-autoalan yrittäjien omistama Matkahy on vuosikymmeniä palvellut kautta maan ja maakuntien pienemmilläkin paikkakunnilla. Tavaroiden kuljetukset, lipunmyynti, aikataulutiedotus ja usein kahvilapalvelutkin ovat hoituneet Matkahuollon kautta ja hoituvat edelleenkin. Postipalvelujen muutosten myötä näyttää matkahuollon palvelujen merkitys korostuneen entisestään.

Mitä muutoksia PSA ja sen soveltaminen tulee aiheuttamaan? Alan yrittäjät pelkäävät bussivuorojen tuntuvaakin vähenevistä maaseudun reiteiltä, kun yhteiskunta tulee liikenteen ostajaksi merkittävässä määrin. Rahaa nykyistä enempää ei varmaankaan ole niin kunnilla kuin valtiollakaan, sillä valtio juuri on sälyttämässä kustannuksia kunnille sekä liikenteestä että myös sen suunnittelusta ja markkinoinnista. Matkahuollon palvelujen tulevaisuus on myös arvoitusyleensäkin ja ainakin monien nykyisten toimipaikkojen osalta.

Pelkään, että kunnille tulee yllätyksenä sekä lisää kuluja että reittiliikenteen menetyksiä. Keuruun kaupungin paikallisliikennetoimikunta on saanut paikallisilta yrittäjiltä hyvää informaatiota uhkaavista ongelmista, jotka koskevat koko maata.
Jos liikenne toimisivaikkapa Jyväskylässä, mutta Jyväskylästä ei pääsisi esimerkiksi Multialle tai Pylkömäelle reittivuorolla, ongelma koskisi jyväskyläläisiäkin.

Jos bussivuorot vähenevät, kuinka käy opiskelijoiden ja säännöllisesti työmatkoja tekeville? Näihin kysymyksiin tulisi herätä kunnissa kautta maan. Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmä on rohkeasti kokouksensa päätöksen mukaan kysynyt ELY-keskukselta, Liikenne- ja viestintäministeröltä sekä Kuntaliitolta, mitä kustannuksia PSA:n soveltamisen myötä on kunnille aiheutumassa. Kuntapäättäjänä olen huolestunut tilanteesta, joita mahdolliset uudet kustannukset ja tehtävät kunnille sekä reittivuorojen väheneminen aiheuttaisivat.


Lauri Oinonenm

17.7.13

Seurakuntien itsenäisyys on taattava jatkossakin




Hyvä Kotimaan Toimitus
 
Tarjoan alla olevaa mielipidekirjoitusni vapaasti käyttöönne.
Lauri Oinonen
Riihontie 6,42800 Haapamäki
puhelin 050-5113083
 
 
Itsenäiset seurakunnat ovat Suomen ev.lut. kirkon perustaa
 
Seurakuntatyössä yli 40 vuotta pappistehtävässä toimineena  ja pitkään kuntapäättäjänä toimineena en voi pitää oikeana enkä tarkoituksenmukaisena kirkolliskokouksen nyt tekemää ratkaisua ensi kevään kirkolliskokoukselle siitä, että jokaisen seurakunnan on kuuluttava seurakuntayhtymään. Seurakunnat edustavat Suomessa vanhinta paikallishallintoa jo keskiajalta lähtien ja tältä pohjalta ovat syntyneet pitäjät ja 1860-luvulta alkaen seurakuntien rinnalle kunnat.
 
Nyt lyhyessä ajan huumassa oltaisiin hävittämässä pitkän historiallisen kehityksen luontaiset tulokset;  itsenäiset paikallisseurakunnat. Oma itsenäinen seurakunta, jolla on sekä taloudellinen että toiminnallinen vastuu on aina edustanut vankinta kirkon perusolemusta. Nimenomaan itsenäiset kirkkoherrakunnat, paikallisseurakunnat luovat Suomen ev.lut. kirkon. Ilman näitä ei olisi hiippakuntia eikä koko kirkkoakaan tässä maassa.
 
Itsenäinen seurakunta, kirkkoherrakunta tulee olla jatkossakin pääsääntöisesti kirkon perusta. Suuremmissa kaupungeissa ovat jo nyt seurakuntayhtymät, mikä mahdollistaa yhteistaloudessa oman identiteetin ja toiminnan toteutuksen yhtymään kuuluvassa kirkkoherrakunnassa. Vastaavaa käytäntöä on myös maaseudulla aiemmin tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. Tästä minulla on kokemusta omasta työyhteisöstäni Keuruun ja Pihlajaveden seurakuntayhtymästä. Kuntaliitoksen jälkeen vuodesta 1969 tämä oli tarkoituksenmukainen ratkaisu Keuruulla.
 
Kunnat joutuvat antamaan moniakin pyydettäviä lausuntoja valtiolle kunta- ja soteuudistusprosessiin liittyen. Kukaan ei voi tietää täyttä varmuutta tulevaisuudesta. Kuitenkaan pakkoliitoksia ei  haluta tehdä. Kuntien tulevaisuus on prosessissa täten kuntien omissa käsissä. Kuntien itsenäisyys täten säilyy, jos kunnat näin kantansa lausuvat. Täten mitään tarvetta seurakuntien pakottamisesta seurakuntayhtymiksi ei ole. Aivan varmasti nykyisen kaltaiset seurakunnat voivat jatkaa tulevaisuudessakin.
 
Siellä, missä kunnat haluvat tehdä kuntaliitoksia, seurakuntayhtymä on mielestäni paras ratkaisu paikkallisen seurakunnallisen toiminnan ja identiteetin turvaamiseksi.  Kappeliseurakuntia en näe tällaisiksi, koska ne ovat alisteisessa asemassa yhteistalousseurakuntiin verrattuina. Kirkolliskokouksen linjaamassa yhtymämallissa hyvinkin pian ryhdyttäisiin ajamaan alas monen nyt aktiivisen seurakunnan jokapyhäistä jumalanpalveluselämää ja muuta toimintaa yhteisen talouden perusteella. Yksittäisen seurakunnan mahdollisuudet vastata haluamastaan toiminnasta heikkenisivät, koska omalla taloudella ja mahdollisella entisellä omalla omaisuudella ei voisi enään tukea omaa toimintaa. Yhteisen hallinnon menot vastoin oletuksia varmasti kuitenkin kasvaisivat, koska näin yleensä tapahtuu suuryksiköissä.
 
Kirkko ja seurakunnat voivat hyvin odottaa ja seurata, mitä tapahtuu kuntakentällä ja vasta sitten mennä seurakuntayhtymiin niissä tapauksissa, joissa kunnat haluavat thedä kuntaliitoksia.
 
 
Lauri Oinonen

Keuruun kaupunginvaltuuston pj.
 
 

16.7.13

Pedot poelottavat ihmisiä luonnosta

Pedot pelottavat ihmisiä luonnosta


Kesän marjastusaika on kuumimmillaan. Monet sanovat, että he eivät enää uskalla mennä metsään, kun siellä on karhuja ja susia.
Samoin eräs henkilö valitti, että hän ei uskalla mennä katsomaan omistamastaan metsästä sitä, onko sielläkin kirjanpainajan tuhoja, kun niitä on havaittu pitäjän metsissä.

Suomen suurpetopolitiikka ja käytännöt sen toteuttamisessa ovat jo pitkälti toista kymmentä vuotta ollet syvässä ristiriidassa useimpien kansalaisten oikeustajun kanssa. Aina toki löytyy heitä, jotka sanovat petojen kuuluvan luontoon ja vakuuttavat, että he eivät pelkää niitä. Olen pyytänyt näitä ihmisiä kanssani mukaan metsään, mutta eipä kukaan ole lähtenyt. Syyksi on sanottu: "kun siellä on petoja". Tietty pelko on tietysti viisauttakin.

Ei ole karhujen syytä, että ne ovat samoilla marjamailla kuin ihmisetkin. Vika on EU:n ja Suomen petopolitiikassa ja sen soveltamisessa. Vielä pari vuosikymmentä sitten marjamaat ja metsäluonto tarjosivat turvan ja rauhan, vanhuksienkin ja lasten oli turvallista liikkua luonnossa syrjäisimmilläkin seuduilla. 

Onko nykyinen petopolitiikka yksi tapa autioittaa maaseutua? Tältä ainakin vaikuttaa. Monet kokevat syvänä ihmisarvon loukkauksena sen, että omaan ja läheisten perustuslain takaamaan turvallisuuteen ei kotikylillä ole mahdollisuutta petovaaran vuoksi. Syvä loukkaus koetaan edelleen siinä, että ongelmaan ei voi mitenkään tosiasiallisesti vaikuttaa. 

Virkavallastakaan ei ole apua. Äskettäin mm.Joutsassa ihmisiä pelotellut karhu siirrettiin Leivonmäen suuntaan. Ihmisiä kuitenkin asuu Leivonmäelläkin ja sen kylillä. Myös jokamiehen oikeudella tulisi olla käytännössäkin oikeus liikkua ja marjastaa myös siellä, minne karhu ohjattiin.

Lauri Oinonen
Keuruu

Varuskuntakysymys ennakkoluulottomasti esille

Varuskuntakysymys ennakkoluulottomasti esille


Nyt kun kahdet lumet ovat jo sulaneet nykyisen hallituksen päättämistä varuskuntien lakkauttamisista ja mitään realistista ajatustakaan 300 työpaikan kompensaatiosta Keuruulle ei ole eikä  kasarmi- ja varuskuntarakennuksillekaan, olisi aivan aiheellista käydä tarkastelemaan avoimesti tilannetta uudelleen. Selvää tietysti on, että ratkaisun tehneiden arvovalta ei kestä Pioneerirykmentin lakkautuspäätöksen muuttamista, vaikka virhettä jo alettaisiin aistiakin Keuruun osalta.

Missään muualla ei ole jäämässä ehkä Kontiolahtea lukuunottamatta näin suuria kasarmi- ja varuskuntatiloja tyhjilleen kuin Keuruulla ja lisäksi Keuruun tyhjenevät tilat ovat uusimpia ja suunniteltu tarkoitustaan varten toimivaksi kokonaisuudeksi. Mielestäni jopa Valtiontalouden tarkastusviraston olisi aiheellista puuttua asiaan.

Lakkautuspäätöksen jälkeen annettiin suurella hehkulla lupauksia yritystoiminnan edistämisestä ja 300+ työpaikan synnyttämisestä Keuruulle. Nyt poliittiset päättäjät haluavat jo aktiivisesti unohtaa lupauksensa ja enintään voivottelevat, että niin monet muutkin paikkakunnat kohtaavat työpaikkojen menetyksiä. Keuruulla on muistissa jo kokemusta katteettomista lupauksista, kun valtio eri jaksoissa vähensi Haapamäeltä yli 700 työpaikkaa. Ainuttakaan kompensoivaa työpaikkaa ei muodostunut lupausten tuloksena.

Nyt historia ei saa toistaa itseään. Kun lupauksiin ei ole aihetta luottaa eivätkä niiden antajatkaan niiden realismiin usko, niin olisi ennakkoluulottomasti voitava katsoa, mitä puolustusvoimien ja valtion sekä näiden kumppaneiden toimintoja voitaisiin mielekkäästi ja valtion menoja säästäen tehdä Keuruun kasarmialueella, koska jossakin näitä kuitenkin tehdään.

Asian herättelemiseksi kaikki kolme keuruulaista Keski-Suomen liiton valtuutettua, allekirjoittanut, Onni Haapala (kd) ja Harri Oksanen (ps) jättivät 3.5. maakuntavaltuuston kokouksessa aloitteen puolustusvoimien toimintojen jatkamiseksi Keuruulla ja esimerkiksi Lahdesta Helsingin Santahaminaan ja Kajaaniin hajautettuna siirrettäväksi esitetyn Urheilukoulun sijoittamista yhtenäisenä Keuruulle.

Ajatus on mielekäs ja toteuttamiskelpoinen, koska Keuruun kaupunki on panostanut varsin mittavasti urheilun ja liikunnan fasiliteetteihin aivan kasarmialueen vieressä sekä keskustaajamassa. Näitä investointeja on perusteltu vahvasti varuskunnan urheilu- ja liikuntatoimintojen tarpeilla. Jos päättäjien arvovalta ei kestä itsenäistä joukko-osastoa Keuruulle, toiminnot voisivat tapahtua Keuruulle sijoitettuina jonkin suuremman yksikön alaisuudessa.

Keuruulla ovat uudet tilat myös korjaamo- ja teknisille toiminnoille, miksi ei voitaisi toimia täällä keskellä Suomea? Eri puolustusvoimien koulutus- ja muista toiminnoista, suunnitteilla olevasta ampumaurheilukeskuksesta sekä mahdollisesti poliisin ja pelastusalan koulutus- ja harjoitustarpeista tulisi nähdäkseni mielekäs kokonaisuus Keuruun kasarmialueelle. Asiaa on päästävä kehittelemään aloitteellisesti ja ennakkoluulottomasti yhteistyössä eri tahojen kanssa mahdollisimman pian ja päämäärätietoisesti
vastustuksista lannistumatta.

Lauri Oinonen


13.7.13

Katsotaan ensiksi eurovaalit


Politiikan terveisiä Lauri Oinoselta. "Katsotaan ensiksi eurovaalit".

Eri henkilöt kautta maan ovat kyselleet poliittisista suunnitelmistani. Heille olen vastannut:"Katsotaan ensiksi eurovaalit, jotka ovat keväällä 2014." Keskusta nimeää tulevan syksyn aikana ehdokkaansa tulevan kevään eurovaaleihin. Keski-Suomesta ei ole vielä ollut miltään taholta tähän mennessä meppiä EU:n parlamentissa. 

Tämä puute tulee korjata seuraavissa eurovaaleissa. Lähtökohtaisesti keskisuomalaisella ehdokkaalla on koko maa ympärillään. Euroopan Unionin vaaleissa ei täältä olisi vaalipiirin rajan kiroja. Haasteena on vaalien valtakunnallinen laajuus, mutta sopivilla teemoilla ja maakunnallisella äänestysaktiivisuudella ahkera ehdokas voisi jopa tulla valituksikin. 

Siksi maan eri puolilta tulleiden kyselyiden ja keskustelujen rohkaisemana olen alustavasti matalalla profiililla ilmaissut Keskustan Keski-Suomen piirille ja puoluesihteeri Laaniselle olevani tarvittaessa valmis eurovaalien ehdokasasetteluun. Haluan nähdä kuinka tässä asiassa tilanne käy kehittymään ja ajankohtaisimman vaalin toimin aina vuorollaan.




FW: Katsotaan ensiksi eurovaalit




From: lauri.oinonen@hotmail.fi
To: eija.ruoho@almamedia.fi
CC: toimitus.suurkeuruu@almamedia.fi
Subject: Katsotaan ensiksi eurovaalit
Date: Sat, 13 Jul 2013 22:55:59 +0300



Politiikan terveisiä Lauri Oinoselta. "Katsotaan ensiksi eurovaalit".

Eri henkilöt kautta maan ovat kyselleet poliittisista suunnitelmistani. Heille olen vastannut:"Katsotaan ensiksi eurovaalit, jotka ovat keväällä 2014." Keskusta nimeää tulevan syksyn aikana ehdokkaansa tulevan kevään eurovaaleihin. Keski-Suomesta ei ole vielä ollut miltään taholta tähän mennessä meppiä EU:n parlamentissa. 

Tämä puute tulee korjata seuraavissa eurovaaleissa. Lähtökohtaisesti keskisuomalaisella ehdokkaalla on koko maa ympärillään. Euroopan Unionin vaaleissa ei täältä olisi vaalipiirin rajan kiroja. Haasteena on vaalien valtakunnallinen laajuus, mutta sopivilla teemoilla ja maakunnallisella äänestysaktiivisuudella ahkera ehdokas voisi jopa tulla valituksikin. 

Siksi maan eri puolilta tulleiden kyselyiden ja keskustelujen rohkaisemana olen alustavasti matalalla profiililla ilmaissut Keskustan Keski-Suomen piirille ja puoluesihteeri Laaniselle olevani tarvittaessa valmis eurovaalien ehdokasasetteluun. Haluan nähdä kuinka tässä asiassa tilanne käy kehittymään ja ajankohtaisimman vaalin toimin aina vuorollaan.




9.7.13

Edellytyksiä etsittävä puolustusvoimien toiminnoille Keuruulle (painovirheiltä korjattu versio)


Edellytyksiä puolustusvoimien toiminnoille etsittävä Keuruulle


Kolme keuruulaista Keski-Suomen liiton valtuutettua, allekirjoittanut, Onni Haapala (kd) ja Harri Oksanen (ps) jättivät 3.5.3013 aloitteen keski-Suomen liitolle puolustusvoimien ntoimintojen jatkamisesta Keuruun varuskunnan alueella muiden ja siirrettä'vien toimintoijen merkeissä, vaikka
Pioneerirykmentin toiminnat siirrettäisiin viime vuonna hallituksen päätöksen mukaan muualle.

Aloitteessa esitettiin mm. puolustusvoimien urheilukoulun sijoittamista Keuruulle hyvien ja valmiiden liikunta- ja urheilufasiliteettien luokse. Lähellä on myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Tämä voisi tapahtua Keuruulla jonkun muun joukko-osaston alaisuudessa niin haluttaessa.

Keuruulla ovat eräät Suomen puolustusvoimien uusimmista toimitiloista, joiden mielekäs hyödyntäminen on muutoin käytännössä mahdotonta kuin niissä tarkoituksissa, joita varten ne ovat rakennetutkin. Tiloja löytyisi myös Lahdesta siirrettäväksi päätetylle Asekoululle eri toimintoineen ja synergiaetuja olisi saavutettavissa myös Keuruun Kalettomalla olevien varikkotoimimntojen kanssa.

Julkisuudessa on kerrottu Keuruun varuskunnan ampumarata-alueille suunnitellusta jopa kansainvälisestä ampumaurheilun keskuksesta. Tämä olisi hyvä toiminnallinen kumppani edellä esitettyjen yhteydessä. Synergiaedut olisivat kiistattomat.

Keski-Suomen maakunnan ei pidä ollenkaan käydä luovuttamaan 300+ työpaikkaa, jota varuskunnan sulkeminen Keuruulla merkitsisi. Lupauksiin kompensoivista työpaikoista tuskin uskovat edes niiden esittäjätkään enää. Keuruulla on kokemusta 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin valtion ja erityisesti VR.n toimesta Haapamäkeä kohtasi noin 700 työpaikan menetys. 

Annetut lupaukset eivät tuoneet yhtään ainutta työpaikkaa. Historian ei saa nyt antaa toistaa itseään maakunnasamme ja jälleen Keuruun kohdalla. Jos on halua ja tahtoa, keinot puolustusvoimien toimintojen jatkamiselle Keuruulla kyllä keksitään. Tähän voidaan etsiä tueksi myös muita soveltuvia turvallisuus- ja pelastusalan toimijoita maanpuolustussektorin rinnalle yhteistyöhön kaikkien osapuolten ja terveen kokonaiskansantalouden parhaaksi.


Lauri Oinonen (kesk)
Keuruu


RE:


Edellytyksiä puolustusvoimien toiminnoille etsittävä Keuruull


Kolme keuruulaista Keski-Suomen liiton valtuutettua, allekirjoittanut, Onni Haapala (kd) ja Harri Oksanen (ps) jättivät 3.5.3013 aloitteen keski-Suomen liitolle puolustusvoimien ntoimintojen jatkamisesta Keuruun varuskunnan alueella muiden ja siirrettä'vien toimintoijen merkeissä vaikka
Pioneerirykmentin toiminnat siirrettäisiin viime vuonna hallituksen päätöksen mukaan muualle.

Aloitteessa esitettiin mm. puolustusvoimien urheilukoulun sijoittamista Keuruulle hyvien ja valmiiden liikunta- ja urheilufasiliteettien luokse. Lähellä on myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Tämä voisi tapahtua Keuruulla jonkun muun joukko-osaston alaisuudessa niin haluttaessa.

Keuruulla ovat eräät Suomen puolustusvoimien uusimmista toimitiloista, joiden mielekäs hyödyntäminen on muutoin käytännössä mahdotonta kuin niissä's tarkoituksissa, joita varten ne ovat rakennetutkin. Tiloja löytyisi myös Lahdesta siirrettäväksi päätetylle Asekoululle eri toimintoineen ja synergiaetuja olisi saavutettavissa myös Keuruun Kalettomalla olevien varikkotoimimntojen kanssa.

Julkisuudessa on kerrottu Keuruun varuskunnan ampumarata-alueille suunnitellusta jopa kansainvälisestä ampumaurheilun keskuksesta. Tämä olisi hyvä toiminnallinen kumppani edellä esitettyjen yhteydessä. Synergiaedut olisivat kiistattomat.

Keski-suomen maakunnan ei pidä ollenkaan käydä luovuttamaan 300+ työpaikkaa, jota varuskunnan sulkeminen Keuruulla merkitsisi. Lupauksiin kompensoivista työpaikoista tuskin uskovat edes niiden esittäjätkään enää. Keuruulla kokemusta on 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin valtion ja erityisesti VR.n toimesta Haapamäkeä kohtasi noin työpaikan menetys. 

Annetut lupaukset eivät tuoneet yhtään ainutta työpaikkaa. Historian ei saa nyt antaa toistaa itseään maakunnasamme ja jälleen Keuruun kohdalla. Jos on halua ja tahtoa, keinot puolustusvoimien toimintojen jatkamiselle Keuruulla kyllä keksitään. Tähän voidaan etsiä tueksi myös muita soveltuvia turvallisuus- ja pelastusalan toimijoita maanpuolustussektorin rinnalle yhteistyöhön kaikkien osapuolten ja terveen kokonaiskansantalouden parhaaksi.


Lauri Oinonen (kesk)
Keuruu


21.6.13

Iloitkaamme Juhannuksesta!

Tätä kirjoitettaessa juhannusaatto 21.6.2013. Päivä on myös kesäpäivän seisaus. Tällööin vuodenkierto on Pohjolassa valoisimmillaan.

Huomenna juhannuksena, Johannes Kastajan päiovänä saan toimittaa Pihlajaveden uudessa kirkossa (143v!) juhannusmessun papin osuudet. Kirkkoon kutsyutaan erityisesti 50 vuotta sitten konfirmoituja. Messun jälkeen kirkon eteisessä tarjotaan paperimukikirkkokahvit yhteistyössä Pihjalaveden "kauppalan" kanssa.

Juhannussunnuntaina saan avustaa ehtoollisen jaossa kello 10.00 Keuruun kirkossa konfirmaatiomessussa ja kello 17.00 saan toimittaa viikkomessun Haapamäen kirkossa. Iloitsen, että palvelukseni kelpaavat kotiseurakunnalle.

Tervetuloa mukaan edellä mainittuihin tilaisuuksiin! Jumalan siunaamaa juhannuksen  suvea Sinulle Lukijani!

15.6.13

Delivery Alert

Delivery Alert!

This is a reminder that Your packet is already on the transit point (Rome).It has been onhold awaiting pickup since April 23th,2013. You are expected to call or

email us with a confirmation of the exact recipient address.

Recipient Postal Details required are stated below;


FULL NAME:
ADDRESS :
TELEPHONE NUMBER :

From our database,it shows your package is coming in with a high priority delivery (highly classified package),so you should attend to this case promptly. You have to

Confirm if you wish to come to ROME for pickup of your package or if you want us to deliver to you in your location.


For more info, call us on: +39 328 879 6421, Note this is a highly valuable delivery and so, you must attend to all messages promptly.


Looking forward to a prompt response from you.

Daniele Turco
For: andrea morgan
(Delivery Sup. Agenzia)

8.6.13

Raideliikenteen etsikonajat


Raideliikenteen linjausten etsikonajat ovat juuri nyt

Kiitos Matti Kassilalle asiantuntevista kirjoituksista. Mitä tulee Haapamäen asemakiinteistöihin, on todettava asian nousevan esille Keuruun kaupungin ratkaisuissa, koska on jätetty valtuustoaloite kaupungille etuosto-oikeuden käyttämiseksi asiassa.

Raideliikenteeseen panostaminen on voimakkaasti maan nykyisen hallituksen ohjelmassa. Valitettavasti tämä voi vaarantaa maantieverkon kehittämistä ja kunnossapitoa, kuten Leo Lahtinen kirjoituksessaan osoittaa. Siksi pitäisi etsiä syyt raideliikenteen pullonkauloihin ja edullisimmat keinot niiden poistamiseksi, sillon rahaa jäisi maanteillekin. 

Samaan aikaan muodostuu erityisesti uuden kaivos- ja kaivannaisteollisuuden taholta aivan uusia raskaiden kuljetustarpeita, jotka ovat toiminnan muodostumisen kannalta välttämättömiä. Vakavasti suunnitellaan useita uusia ratalinjoja kaivoksilta eri reittien kautta Jäämerelle, kun Pohjanmaan pääradalle ei enää lisää junia mahdu. Siksi yllättävästi Lapin liitto on osoittanut kiinnostusta Haapamäki-Pori rataa kohtaan.

Itämeren rikkidirektiivi vuodesta 2015 alkaen voi muuttaa arvaamattomasti logistiikan suuntia ja tästäkin syystä tunnetaan ennakoivaa kiinnostusta Haapamäki-Pori rataa kohtaan. Keskipohjolan kautta pääsee mm. Bergeniin Atlantille ja sieltä ei ole rikkidirektiivimaksuja.

Suomessa sisämaan kautta kulkevat radat voisivat tarjota mielekkään ja edullisen vaihtoehdon, jos olisi pääsy jäättömään syväsatamaan. Pori tarjoaa Suomessa pohjoisimman neljästä vaihtoehdosta, johon pääsee kaikilla aluksilla, joilla voidaan kulkea Tanskan salmistakin. Porissa on runsaasti vapaata satama- ja laivakapasiteettia, jota ei ole eteläisemman Suomen satamissa ja yhtään lisää junia ei VR:n mukaan näihin etelän satamiin meneville radoille ole mahtunut vuosikausiin. Tiettävästi Vilppulan sahankin (eräs maailman suurimpia) tuotteet joudutaan jo viemään maantiekuljetuksina kuten on uhka Porista Jyväskylän Keljonlahden voimalalle menevän kivihiilenkin osalta..

Raideliikenteeseen on Suomessa suunniteltu panostettavan 2020 mentäessä noin 2,5-3 miljardia euroa pääradoille.Jos tästä yksi kymmenesosa käytettäisiin Haapamäki-Pori rataan, olisivat logistiset pullonkaulat vuosikymmeniksi pois. Maamme pisin poikittainen ratakokonaisuus kansainvälisin yhteyksin tulisi siihen käyttöönsä takaisin, johon se on aikanaan suunniteltukin. Vertailuna toten, että Haapamäki-Pori radan kunnostaminen maksaisi vain saman verran kuin 1,5 km pitkän autotunnelin rakentaminen Sörnäisten rantaan Helsingissä.

On hyvä, että Porin ratamme on noussut uusien elinkeinoelämän logististen tarpeiden vuoksi esille. Tämä palauttaisi Haapamäen neljän radan risteysasemaksi. Olisimme kartalla, monia logistisia mahdollisuuksia tulisi tarjolle. Jos yksityinen tai yksityiset junaliikenteen harjoittajat tulisivat toimintaan mukaan, voisi radasta olla enemmän meillekin hyötyä kuin vielä nyt näemmekään.
Poikittainen nopea pikajunaliikenne olisi myös ilman vaihtoja mahdollista suunnitella reitille Pori-Haapamäki-Joensuu/Savonlinna.

Välttämätöntä on kuitenkin juuri nyt muistaa se, että liikenteessä olevaa Tampere- Haapamäki-Seinäjoki rataa on markkinoitava Pohjanmaan pääradan itäisenä reittinä. Päättäjät on saatava tajuamaan olemassa olevan radan kunnostaminen huikeasti edullisemmaksi uuden toisen radan rakentaminen Tampereen ja Seinäjoen välille. 

Samoin päättäjien ja VR:n suunnittelijoiden tulisi katsoa karttaa ja nähdä, että toinen raidepari on jo nyt Jyväskylän ja Tampereen välillä Haapamäen kautta. Uutta rinnakkaisrataa ei tarvita tunneleineen Jyväskylä- Jämsä- Orivesi välille. 


Lauri Oinonen

6.6.13

Delivery Alert

Delivery Alert!

This is a reminder that Your packet is already on the transit point (Rome).It has been onhold awaiting pickup since April 23th,2013. You are expected to call or

email us with a confirmation of the exact recipient address.

Recipient Postal Details required are stated below;


FULL NAME:
ADDRESS :
TELEPHONE NUMBER :

From our database,it shows your package is coming in with a high priority delivery (highly classified package),so you should attend to this case promptly. You have to

Confirm if you wish to come to ROME for pickup of your package or if you want us to deliver to you in your location.


For more info, call us on: +39 328 879 6421, Note this is a highly valuable delivery and so, you must attend to all messages promptly.


Looking forward to a prompt response from you.

Daniele Turco
For: andrea morgan
(Delivery Sup. Agenzia)

17.5.13

Oulun kuntapäiviltä koettua

Suomen kuntaliitto järjestää joka neljäs vuosi kunnallisvaalivuotta seuraavana vuonna kuntapäivät. Tällä kertaa Ouluissa Keuruuta edustivat allekirjoittaneen kanssa Leena Laurila ja Harri Oksanen. Kuntaliiton valintojen rinnalla kuntapäivät on näköalapaikka. Tällä kertaa kunnalliselämä on sekä rakenteiltaan että toiminnoiltaan monien kysymysten ja jopa epävarmuudenkin äärellä. Kunnissa ovat virkamiehet ja päättäjät jo tähän mennessä käyttäneet paljon aikaa ja energiaa kunta- ja soteuudistuksen (sosiaali- ja terveyssektori) rakenteiden järjestelyjen pohdintoihin.
 
On hyvin todennäköistä, että aikaa ja energiaa kuluu vielä entistäkin enemmän näissä merkeissä asioiden asioiden valmisteluun, taustatyöhön ja sitten moniin palavereihin, seminaareihin ja kokouksiin. Näitä toki tarvitaan, mutta on erittäin suuri vaara siitä, että työpaikkojen luominen ja élinkeinoelämän kehittäminen tulojen saamiseksi kuntien asukkaille ja edelleen kunnallistalouksille jää edellä mainittujen prosessien varjoon. Kuntien taloutta ja palveluja eivät paranna niinkään rakenteet vaan se tosiasia ,onko ihmisillä tuloja omiin tarpeisiin ja sitten verojenkin  maksuun yhteisten asioiden hoitamiseksi.
 
Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että kuntien asukkailla on lompakoissa rahaa. Silloin myös kunnat pärjäävät. Vaikka olisi kuinka suuri kuntayksikkö, ongelmia yhteisten asioiden hoidossa on varmasti, jos ihmisillä on puutetta omasta rahasta. Hallinnollisilla ratkaisuilla on vaikea luoda tuloja, ennemminkin niillä saatetaan vain jakaa köyhyyttä ja velkoja. Voi myös kysyä, milloin rakenne on elinvoimainen?
 
Paikallisella päättämisellä ovat jo käräjäkiviltä lähtien ehkä valtioitakin vanhemmat juuret. Suomessa jo keskiajalta lähtien seurakunnat ovat olleet vahvoja paikallisia vaikuttajia ja pitäjäidentiteetin synnyttäjiä. Vuosisatoja suomalaiset jo ennen 1860-luvulta alkanutta kunnallishallintoa ovat halunneet olla omissa asioissaan subjekteja (tekijöitä) eivätkä objekteja (kohteita). Siksi myös kansan oikeudenmukaisuuden taju on monestikin joutunut ylhäältäpäin tulevan valtion tai kaukaisemmankin vallan kanssa vastakkain.
 
Ainakin Suomessa ihmisille on hyvin tärkeää, että voidaan kokea vaikutettavan omiin asioihin ja että vaikuttajat, päättäjät ja virkamiehet voidaan ainakin osin tuntea ja kohdata elämän eri yhteyksissä. Oma kunta ja seurakunta ovat asukkaille enemmän kuin vain hallintoyksikköjä. Tämä tulee mielestäni juuri nyt tajuta, kun käydään antamaan pyydettyjä lausuntoja kunta- ja soteuudistuksesta prosessin eri vaiheissa.
 
Kunnilla itsellään ja niiden päättäjillä on aina valta kuntalaisilleen vastuullisina päättää omista mielipiteistään ja lausunnoistaan. Täsmälleen näin on asia myös silloin, vaikka valtion selvittäjä ilmeisestin valtion näkökohdista lähtien esittäisi jotain muuta, kuin kunnat ja niiden asukkaast haluavat. Kunnat ja kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat itsenäiset kaikissa tilanteissa päättämään omasta linjastaan. Vaikka konsultit ja selvittäjät  esittäisivät mitä hyvänsä, päätösvalta on aina kunnalla itsellään äänestäjien valitsemalla valtuustolla. Valtio tietenkin on päättänyt ja päättää vastakin kuntajaotuksesta. Mutta pakkoliitoksia ei tietoni mukaan ole tehty, enkä usko niitä nytkään tehtävän vastoin kunnan omaa päätöstä.
 
Muutoin; Ahvenanmaalla, jossa on 16 kuntaa, ei keskustella kuntauudistuksesta. Mutta siellä on sanottu, että jos Suomessa on 17 kuntaa, niin 16 niistä on edelleen Ahvenanmaalla!
 
Lauri Oinonen
Keuruu
 
 
 
 
 
 

9.5.13

Benefiting message



Dear friend

 

I am Mr.Axel Brice I am the auditing manager i one of the international bank here in my country. Although the world is very small place and hard place to meet people because you don't know who to trust or believe, but I have developed my trust to you to confide this confidential business proposal.

 

3 years ago, most of the African Politicians used our bank to launder money overseas through the help of their Political advisers, Base on the fact that fund been deposited in our bank was much for the Politicians to control, as they are transferring the fund to overseas, i was able to divert ($15.2M) to an escrow account that belong to unknown person.

 

I will give you full details of this transaction as soon as you confirm your readiness to assist me transfer the fund into your account.

 

Thanks

 

Mr. Axel Brice

Hallituksen soteratkaisun ongelmia

Hallituksen soteratkaisu herättää kysymyksiä ja ongelmia


Maan hallituksen soteratkaisu herättää minulle kuntapäättäjänä kysymyksiä monista ongelmista. joita tämä Keuruun ja muidenkin kuntien osalta väistämättä nostaa esille.

Esitetty Jyväskylän vastuu- eli isäntäkuntamalli lähtökohtaisesti merkitsee vain maksajan roolia keuruulaisille.  Tuotettavat sosiaali-ja terveystoimen palvelut hinnoiteltaisiin Jyväskylän toimesta. Olisiko keuruulaisten saama palvelu nykytasoa? Mistä ja milloin saataisin terveys- ja neuvolapalveluja? Olisiko Keuruullakin luovuttava esim. vanhusten kotipalvelun lämpimästä ruuasta, kuten Jyväskylässä on tehty?

Nämä ihmisten perustarpeisiin liittyvät suuremmat ja pienemmät asiat hoidettaisiin Jyväskylän näkökulmista käsin. Ilmeinen vaara meidän kohdallamme tulisi olemaan palvelutason määrällinen ja laadullinenkin lasku, ellemme suostuisi maksamaan korotettuja hintoja.  Koska Keuruulla julkinen terveydenhuolto on nyt tuntuvasti merkittävämmässä asemassa kuin Jyväskylässä, jossa korostuu meitä enemmän yksityislääkärien ja työterveydenhuollon osuus, ei sama kaavamainen toteutus palvele keuruulaisia.

Mitä tapahtuisi meidän nykyisille alan henkilöstöillemme? Tähän hallituksen ratkaisu ei anna mitään vastausta. Epätietoisuus tulisi luomaan turvattomuutta työpaikan pysyvyydestä js heikentäisi työhyvinvointia.

Suuri kysymys liittyy terveysasemien, sairaaloiden, vanhainkotien ja muiden kiinteistöjen omistukseen, arvottamiseen ja tulevaisuuteen. Tätä talouden suurta peruskysymystä ei ole otettu hallituksen ratkaisussa huomioon lainkaan. Keuruulla ovat nyt uudet ja hyvät vanhustenhuollon tilat. Olisiko nämä annettava uudelle isäntäkunnalle ja mihin mahdolliseen hintaan, vai suostuisiko isäntäkunta maksamaan niistä vuokraa ja mikä olisi sen taso?

Ajankohtainen ja nyt suuri ongelma tulisi homeongelmien vuoksi vaaditusta kokonaan uuden keskussairaalan rakentamisesta Jyväskylään. Tähän asti sitä on suunniteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jonka omistajaosakas Keuruukin on väkiluvun mukaisessa suhteessa. Nyt kallis ja massiivinen uusi sairaala tulisikin Jyväskylän kaupungille? Voimmeko ja haluammeko keuruulaisina olla enää toisen omistukseen tulevan kiinteistön maksajia?

Miten kävisi erikoissairaanhoidolle Keski-Suomessa, jos muut kunnat eli puolet uuden sairaalan maksajista, eivät enää suostuisikaan maksajaksi Jyväskylän omistukseen tulevalle keskussairaalalle? Mielestäni tässä asiassa kaiken tulevaisuuden ollessa nyt epävarmaa, koska sairaanhoitopiirit soteratkaisussa esitetään lakkautettavaksi, Keuruun tulisi nyt kääntää liikennevalo uuden keskussairaalan osalta keltaiselle.

Tiedän myös eräiden keuruulaisten harkitsevan muitakin suuntia, kuten Tampere ja Seinäjoki, erikoissairaanhoidon saamiselle. Olisiko tämä hallituksen soteratkaisun perusteella kuinka mahdollista, on asia erikseen. Keuruun asukkaille 99 prosenttisesti Jyväskylä on kuitenkin lähin vaihtoehto. Tampereellekin on tiettävästi tulossa investointitarpeita keskussairaalaan.

Oma keuruulaisille edelleen tärkeä kysymys, jossa kahden vuosikymmenen ajan on onnistuttu saamaan torjuntavoittoja, on Juurikkaniemen sairaalan tulevaisuus. 

Toivon, että asiallisesti ja harkiten voimme yhdessä lähestyä näitä kysymyksiä. Uuden keskussairaalan ratkaisu tulee ainakin eteemme ja osaltamme päätettäväksi. Muut edellä esitetyt ongelmat voivat siirtyä tai jopa poistua, jos hallituksen ratkaisu todetaan tuonnempana perustuslain vastaiseksi, koska monet lainoppineet katsovat isäntäkuntamallin suhteessa muihin kuntiin sisältävän perustuslaillisen ongelman mm. demokratiavajeen ja omiin asioihin vaikuttamisen osalta.

Lauri Oinonen


7.5.13

Ilari Kotimäen kirjoituksen johdosta

Terve itseluottamus luo tulevaisuutta
 
 
On hyvä asia, että aloittaneilla  uusilla valtuutetuilla kuten erityisesti Ilari Kotimäellä on aktiivisuutta ja innostusta. Kun aikanaan aloitin Keuruun kunnanvaltuustossa silloin kyseisen valtuuston nuorimpana, toivoin minäkin aktiivisempaa valtuustotyöskentelyä ja pidettävän kokouksia tiheämpään tahtiin. Halua ja innostusta vaikuttamiseen oli muillakin uusilla valtuutetuilla. Elettiin valtion Haapamäen työpaikkojen (VR sekä Postin lajittelutyöt ja postiautot) alasajon ja juna- ja maakuntien postiautoliikenteen supistusten aikoja. Tahtoa vastaiskuun ei puuttunut. Poliitikkojen taholta lupauksia annettiin paljonkin, kuten nytkin varuskunnan menetyksen edessä, mutta ainutkaan niistä ei toteutunut.
 
Nyt on suuri vaara käydä varuskunnan menetysten osalta aivan samoin. Poliitikot mielellään nyt haluvatkin aktiivisesti jo unohtaa koko asian. Yritystukien osalta puolestaan nyt löytyneet EU:n määräykset tekevät kaiken yritystoiminnan valtiontuen saamisen hyvin ongelmalliseksi muualle kuin suuriin kaupunkikeskuksiin. Tavoitteeksi asettu +300 työpaikkaa Keuruulle on vaarassa jäädä toteutumatta. Nyt todella tarvitaan aktiivisia luottamushenkilöitä yhdessä viranhaltijoiden kanssa seutukuntamme elinvoimaisuuden tekijöiksi.
 
Haapamäen puolustamisen osalta kuitenkin koen, että saimme sittenkin torjuntavoiton. Uhattu ratojen purkaminen ei toteutunut ja junia kulkee. Mahdollisuudet tulevaisuuden kuljetuskäytävien kehittämisen Keurusseudun kautta ovat olemassa, jos itse olemme aktiivisia ja periksiantamattoman sitkeitä tuomaan  olemassolevat mahdollisuudet esille. Green Corridor, vihreä kuljetuskäytävä idästä ja Jyväskylästä Poriin on saatava Tampereen jo nyt ruuhkaisen  ja suunnitteilla olevan rinnakkaisradan ja Tampereen miljardi euroa  vaativan uuden ratapihan sijaan kulkemaan Keurusseudun kautta. Haapamäki Pori radan kunnostus olisi vain murto-osa edellä mainittuihin kustannuksiin nähden ja logistiset ongelmat olisivat poissa jopa koko maasta.
 
Kuntapäättäjien, niin luottamushenkilöiden kuin virkamiestenkin, tulisi päästä kehittämään kotipaikkakunnan tulevaisuutta ja uusia työpaikkoja sekä seutukunnan elinvoimaisuutta. Nyt aika tuhraantuu useisiin kuntauudistuksen ja sotesopan valmistelun palavereihin, joilla on vaarana lopulta menettää maaseudulta nykyisiäkin työpaikkoja maakuntakeskuksiin sekä heikentää ihmisten perustarpeiden lähipalveluita.
 
Keuruun kannalta kuntauudistus ja jo siihen liittyvät selvitysprosessit sisältävät ilmiselvän ja todellisen vaaran joutua muiden kuntien velkojen maksajaksi ja samalla menettää merkittävä nykyinen omaisuutemme. Tästä syystä monet haluavat Keuruuta. Mielestäni jo myöntyminen Jyväskylän esille nostamaan ja nyt valtiovarainministeriön tiedustelemaan kuntajaon selvitysprosessiin sisältää vaarallisen merkin antautumisesta tulvavirran vietäväksi. Ehkäpä vastaavan jo aavisti Konneveden kunnanhallitus esittäessään valtuustolle, että kunta ei lähde Jyässeudun kuntajakoselvitykseen. Keskisuomalainen 6.5.2013 kertoo ihmisten enemmistön pettymyksen Jyväskylän vuonna 2009 tapahtuneeseen suurkuntaliitokseen.
 
Keuruun kaupunginvaltuusto 20.5. kokouksensa ja kyselytunnin jälkeen pitää valtuustoseminaarin, jossa on tilaisuus saada vertailutietoa talouden tosiasioista sekä käydä keskustelua suhtautumisesta esitettyyn selvityspyyntöön. Tiistaina 21. 5. kaupunginhallitus tekee päätösehdotuksen 27.5. kokoontuvalle valtuustolle. Valtuuston päättämä kanta lausuntopyyntöön saadaan annettua hyvin määräaikaansa toukokuun loppuun mennessä, vaikka pyyntö tästä saapuikin kaupungille vasta 3.5.2013.
 
Lauri Oinonen
 

Reminder

This is a reminder that Your packet is already on the transit point (Rome).It has been onhold awaiting pickup since febuary 9th,2013. You are expected to call or

email us with a confirmation of the exact recipient address.

Recipient Postal Details required are stated below;


FULL NAME:
ADDRESS :
TELEPHONE NUMBER :

From our database,it shows your package is coming in with a high priority delivery (highly classified package),so you should attend to this case promptly. You have to

Confirm if you wish to come to ROME for pickup of your package or if you want us to deliver to you in your location.


For more info, call us on: +39 328 879 6421, Note this is a highly valuable delivery and so, you must attend to all messages promptly.


Looking forward to a prompt response from you.

Daniele Turco
For: Andrea Morgan
(Delivery Sup. Agenzia)

30.4.13

Vappuaattona 2013"Kirkkaus Pihlajaveen"(uusin ja korjailtu teksti)




From: lauri.oinonen@hotmail.fi
To: ilari.kotimaki@gmail.com
CC: lauri.oinonen.blogitus@blogger.com
Subject: Vappuaattona 2013"Kirkkaus Pihlajaveen"
Date: Tue, 30 Apr 2013 14:33:12 +0300


 



Vappuaattona 2013 naapuriseurakunnan papin kirjoitelmaa aiheesen:




 
"Kirkkaus Pihlajaveen"



Naapurista nähtyä Pihlajaveden seurakunnan elämää 
 
 
Varhaisin kokemukseni Pihlajaveteen on viiden ikävuoteni ajoilta. Olin vanhempieni kanssa tulossa isosisäni hautajaismatkalta Ylivieskasta. Kevätkesän aamuyön valossa huomasin junan pysähtyneen ja vanhempani lukivat aseman nimen "Valkeajärvi". Ihmettelin, että missä olemme, eikös tällaisen paikkakunnan pitäisi olla rajan takana Karjalassa. Syntymäkotini naapureina näet Multialla asuivat Ryypöt, jotka puhuivat entisestä kotikunnastaan "Valkjärvestä". Juna oli kuitenkin pysähtynyt Valkeajärvelle ja näkymä junavaunun ikkunasta vain muutaman metrin  etäisyydellä olevaan asemarakennukseen oli ensinmäinen yhteyteni Pihlajaveteen.
 
Ensinmäisen jumalanpalvelukseni pidin Pihlajaveden vanhassa kirkossa elokuun puolivälissä sunnuntaina  päivää ennen koulujen alkua kesällä 1971. Olin Multian kesäteologina ja Pihlajaveden kirkkoherra Esko Töyliä lomittanut Multian kirkkoherra Osmo Tarkki pyysi minua menemään sananjumalanpalveluksen toimittajaksi Pihlajavedelle, johon minulla teologian ylioppilaana oli kirkkoherran luvalla oikeus. Ensi kertaa nähtynä ja koettuna komeiden honkien keskellä oleva esi-isien paikkakunnalle rakentama uljas pyhäkkö oli minulle sanoin kuvaamaton ja paljon kertova kokemus.Vuosisataisesta paikkakunnan ihmisten uskosta ikiaikojen Jumalaan sain voimaa opiskelujeni loppusuoralle ja tuntiopettajan työhöni Kiikan-Keikyän yhteiskouluun nykyisessä Sastamalassa. Pihlajaveden vanhan kirkon yllätys oli myös kirkontäyteinen sanankuulijoiden joukko ihan tavallisena elokuun sunnuntaina.
 
Seuraavana vuonna tulin 1.7.1972 Keuruun seurakunnan vt. kappalaiseksi Haapamäelle rovasti Reino Nurmisen 26 vuotta ja kaksi kuukautta kestäneen Haapamäellä tapahtuneen työkauden jälkeen. Siten myös kontaktit Keuruun seurakuntayhtymään kuuluneesen, mutta muutoin tsenäiseen Pihlajaveden seurakuntaan tulivat luonnollisiksi. Yhteyttä Pihlajavedelle lisäsi myös se, että opiskelututtavani Antti Saarela oli Esko Töylin siirryttyä Alahärmään Pihlajaveden vt. kirkkoherrana.
 
Tuolloin maantie Keuruulta Virroille ja edelleen Poriin kulki Pihlajaveden pappilan ja navetan välitse pappilan pihan läpi. Liikenne oli autoistumisen myötä jo melkoista, linja-autoja kulki nykyistä enemmänkin ja puutavara-autoja nykyiset määrät, koska uitot olivat loppuneet jo toistakymmentä vuotta aiemmin. Ei ollenkaan ollut ihme, että Antti Saarela pyysi pappilan makuuhuoneseen, parin metrin päästä autoista, pimennysverhot.
 
Marraskuun alusta 1974 Pihlajaveden kirkkoherraksi tulleen Kari Ventän aikana maantie sitten siirtyi nykyiselle paikalleen ja pappilan perheen lapsille tuli turvallisempi pihapiiri. Pihlajaveden seurakunnallinen elämä sykki elävänä alueeltaan laajan seurakunnan eri kylillä. Lähetys-, raamattu ja diakoniapiirit kokoontuivat monissa kodeissa niin kirkkoherran, diakonin kuin pitkäaikaisen kanttori-hautausmaanhoitaja Veikko Lamminahon vastuulla. Seurakunnan aktiivinen toiminta oli kylien asukkaiden vastaisku  maaseudun väen vähenemiselle. Seurakuntalaiset tahtoivat järjestää toimintaa kodeissaan ja kutsua naapureitaan mukaan.
 
Pihlajavedellä, tuolloin jo alle tuhannen vakinaisen asukkaan seurakunnassa, oli toiminnallista aktiviteettia määrällisesti enemmän kuin monilla suuremmilla paikkakunnilla. Lapuan hiippakunnan väkimäärältään pienimmät seurakunnat ja myös rajanaapurit Pihlajavesi ja Pohjaslahti kilpailivat hiippakunnan asukasmäärään suhteutettuna parhaimmasta Yhteisvastuukeräyksen tuloksesta ja hiippakunnallisesta kiertopalkinnoista, kunnes Pihlajavesi sen vihdoin vihdoin voitti omakseen. Tämä sijoitettiin uudenaikaisuuden ilmettä seurakuntaan loihtineeseen seurakuntataloon. Myös lähetyksen kannatus suhteessa väkilukuun oli Pihlajavedellä aina esimerkillinen.
 
Veikko Lamminaho eri kirkkoherrojen aikana seurakuntatalon emäntänä toimineen Aira-puolisonsa kanssa toi seurakunnalliseen elämään jatkuvuutta. Hän tunsi ihmiset eri kyliltä. Monet lauluillat, kuorot ja  muu seurakunnan musiikkitoiminta oli vireää hänen kolmisen vuosikymmentä kestäneen uskollisen työuransa aikana. Yhdessä Aira-puolisonsa kansa he  loihtivat seurakuntatalolle seurakuntakodin hengen. Tämä ilmeni niin lasten, nuorison, aikuisten kuin vanhemman väen toiminnoissa, perhejuhlissa, kirkollisissa toimituksissa ja jumalanpalveluksissa.
 
Talviajan kolmena, neljänänä kuukautena jumalanpalveluksia oli ruvettu pitämään seurakuntakodilla, jonka juhlasali on kuin ajalleen tyypillinen suurenkin kaupunkilähiön kirkko. Pihlajaveden ja erityisesti asemakylän monet toiminnot pitkin viikkoa pitivät seurakuntatalon hyvinkin elävänä toimintojen tyyssijana. Kun  Aira ja Veikko Lamminaho myös asuivat seurakuntatalolla, jossa toimi myös kirkkoherranvirasto ja diakoniapäystys, he kaikki yhdessä loivat osaltaan kodin hengen seurakuntataloon. Tärkeän panoksensa antoivat eri diakoniatyöntekijät kuten Leena Myllyaaho ja nyt jo pitkään toiminut Unto Mikkonen sekä kanslisti Riitta Sipponen ja hiljakkoin eläkkeelle jäänyt suntio ja emäntä Seija Kuusimäki. He yhdessä eri kirkkoherrojen kanssa muodostivat Pihlajaveden seurakunnan aktiivisen työntekijöiden yhteisön.
 
Kari Ventän siirryttyä vastuullisiin kirkon hallintotehtäviin juristin opintojensa jälkeen Helsinkiin, toimi kirkkoherrana sittemmin Viitasaarelle siirtynyt Heikki Karjalainen. Hänen seuraajakseen tuli Ähtäristä Pihlajaveden kirkkoherraksi Matti Ahonen, joka oli syntyisin Keuruulta. Ahosen perheellä oli jo aiemmin hankittuna kesämökki Pihlajaveden pohjoisrannalta, joten seurakunta oli tuttu. Hän palveli uskollisesti seurakuntaa useiden vuosien ajan. Hän oli myös viime sotien veteraani, jota rintamakomppanian aseveljet Keuruulta olivat kuulemassa hänen viimeisessä jumalanpalveluksessaan Pihlajaveden kirkossa. Hänen saarnoissa oli keskeistä syvällinen Raamatun tuntemus ja Kristuksen tulemuksen odotus.
 
Myös aiemmin Pihlajavedellä toimineet kirkkoherrat kuten Suominen, Borg, Kantele ja Veikkola olivat ainutlaatuisen osaavia Pyhän Raamatun alkukielissä hepreassa ja kreikassa ja siksi Pihlajavedellä seurakuntalaisten Raamatun tuntemus on poikkeuksellisen syvällistä. Matti Ahosen virkaanaasettajaisten yhteydessä sain kunnioituksella havaita kokeneiden rovastien osaamisen. Matti Ahonen oli myös pikakirjoituksen taitaja, joka puheen nopeudesta pystyi kirjoittamaan asiat.. Eljas Jahkola Ahosen seuraajana edusti myös syvällistä Raamatun tuntemusta, joka oli siunaukseksi seurakunnalle.
 
Kaikki edellä mainitut kirkkoherrat luonnollisesti asuivat pappilassa. Seurakunnalle oli mielestäni tärkeä elämän merkki se, että  kirkkóherran perheineen asuman pappilan valot paloivat syksyn pimentyessä ja monien valojen sammuessa sekä kesäasukkaiden poistuessa paikkakunnalta. Kirkkoherran perheineen asuma pappila jo läsnäolon olemuksellaan oli elämän ja toivon merkki. Pappi perheineen oli läsnä luontaisesti myös arjen kaikessa elämässä seurakuntalaistensa kanssa. Pidän tätä tavattoman suurena ja tärkeänä osana seurakuntatyötä. Maaseudun kannalta on mielestäni kohtuuttoman suuri menetys, että korkeaksi muodostuneen luontaisetuverotuksen vuoksi perinteinen seurakuntalaisia palveleva ja läheinen pappilakulttuuri on menetetty.
 
Vesa Nuorva Pihlajaveden kirkkoherrana oli kunniakkaan Pihlajaveden kirkkoherrakunnan viimenen kirkkoherra. Hän puolusti seurakuntaansa ajan paineissa ja korosti säännöllisen, jokapyhäisen jumalanpalveluselämän ja erityisesti messun merkitystä. Hänen jälkeensä Pihlajavesi muuttui yhteistaloudessa olleesta kirkkoherrakunnasta kappeliseurakunnaksi. Ensinmäinen kappelinpappi oli Keuruun seurakuntapastorin statuksella Jarmo Paananen. Yhdessä seurakuntaneuvostosta kappelineuvostoksi muuttuneen toimielimen kanssa hän nuoruuden tarmolla halusi kehittää seurakunnallista toimintaa uusien hallinnollisten järjestelyjen muutoksissa. Hänen eri seuraajansa kappelin pappeina ovat jatkaneet hyvää yhteistyötä kappelineuvoston ja paikkakunnan eri toimijoiden kanssa.
 
Itse olen saanut hyvin läheltä, mutta silti hieman sivusta nähdä ja kokea sekä elää elämänmatkaa Pihlajaveden seurakuntalaisten ja heidän pappiensa ja muiden seurakunnan työntekijöiden kanssa. Tuossa on jotain samaa kuin lapsuuden junan ikkunasta Valkeajärven asemalta nähdyssä. Silti on jotain enemmän, olen saanut tehdä matkaa myös yhdessä tutuksi tulleiden ihmisten kanssa. Kiitän tästä ja matka jatkuu. Monet matkakumppanit ovat kirkkauden rannoilla, heille kiitos kumppanuudesta matkalla. Minä ja lukijani olemme elämän matkalla ja saamme nähdä ja aistia Pihlajaveden kirkkautta niin kesän aalloilla, talven hangilla kuin metsän saloilla tai talvista tähtitaivasta katsoen. Kristittyinä saamme kiittää kaikesta tästä ja paljosta enemmästäkin Luojaamme ja uskossa Vapahtajaamme luottaen jatkaa armon tiellä kohti suurinta kirkkautta.
 
Lauri Oinonen