21.12.13

Joulutervehdys

Joulutervehdys Keuruulta/Haapamäeltä/Multialta!

Tänään tuomaanpäivänä oli jälleen keskikouluajan luokkatoverini Aimo Varjotien joulukonsertti Keuruun kirkossa. Se merkitsee hyvin monille joulun alkua. Haapamäen kirkko juhli tänään kauneimpien joululaulujen merkeissä 60 vuottaan. Minullekin oli varattu tilaisuus lyhyen tervehdyksen esittämiseen. 

Jouluyönä sain luottamuksen olla yhtenä kuudesta ehtoollisen jakajasta Keuruun kirkossa. Yömessu alkaa kello 22.00 ja kestää puolentoista tuntia.
 
Tapanin- ja uudenvuodenpäivinä saan palvella Multian kirkossa sananjumalanpalveluksen pappina, nämä alkavat kello 10.00.

Tuomaan päivän iltahetkenä toivotan jokaiselle Rauhallista Joulua ja Menestystä Vuoteen 2013!


Lauri Oinonen







20.12.13

Tasa-arvon tulee toteutua alueellisestikin




Valtionosuusuudistus uhkaa tasa-arvoa


Hallituksen kaavailema valtionossusuudistus on mielestäni vakava uhka ihmisten ja alueiden tasa-arvolle. Eduskunnan kunnallisasioita käsittelevässä hallintovaliokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnassa työskennelleenä olen pöyristynyt alueellisen tasa-arvon vakavasta heikennyksestä, jota hallituksen ehdotus nyt merkitsee. 

Asioita tulee katsoa ihmisten eikä tilastollisen keskiarvon näkökulmasta. Maakunnassamme suurimpia menettäjiä asukasta kohti ovat Kinnula 524 euroa/asukas, Luhanka 505 euroa/asukas, Kivijärvi 432 euroa/asukas ja Kuhmoinen 417 euroa/asukas. Nämä ovat merkittäviä summia kunnissa, joissa monien verotettavat tulot ovat pienet. Varsin monien eläkeläisten ja pienituloisten koko kunnallisvero katoaa valtionosuuden menetyksellä.

Keuruu menettää yli miljoonan, 1 335 234 euroa, asukasta kohti 126 euroa/vuosi. Valtio on täysin unohtanut lupauksistaan huolimatta 300 työpaikan menetyksen, jota Pioneerirykmentin lakkautus tulee merkitsemään. Naapurimme Multia, Mänttä-Vilppula ja Petäjävesi ovat myös menettäjiä, joten hallituksen ajamilla kuntaliitoksillakaan ei näytä pääsevän menetystä karkuun.  Pidän tilannetta kohtuuttomana. 

Juuri niissä kunnissa, joita valtionsuuksien leikkaus eniten koskisi, asuu yleensä iäkkäintä ja verotettavilta tuloiltaan pienituloisinta väkeä. Vähäiset valtionosuuksien korotukset ovat suuntautumassa puolestaan alueille, joissa verotettavat tulot henkeä kohti ovat suurimat ja joissa jo nyt ovat suurimmat verotulojen kertymätkin. Ehdotettu uudistus on mielestäni täysin vieras valtionosuusjärjestelmämme alkuperäisille tavoitteille.

Valiokuntatyössäni tulivat tasa-arvon ulottuvuuksina esille myös alueellinen tasa-arvo ja eri-ikäisten tasa-arvo. Nämä eivät toteudu
ehdotetussa valtionosuusuudistuksessa, tässä olisi nyt todella työtä kunta-asioitakin käsittelevässä eduskunnan hallintovaliokunnassakin. Ihmisten perustarpeet, koulutus, terveydenhuolto, hoito ja hoiva sekä monet muut välttämättömät asiat kuuluvat koko maassa jokaiselle.


Lauri Oinonen
maakuntavaltuutettu
Keuruu

6.12.13

Kiitos kansallisen kristillishenkisestä tasavallan presidentin iltajuhlasta


Kiitos kansalliskristillisestä itsenäisyyspäivän iltajuhlasta

Olen seurannut tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlien viettoa Tamperetalolla television kautta. Koen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio ovat halunneet vietettävän itsenäisyytemme suurta valtiollista juhlaa juuri siihen tyyliin, kuin itse olisin aina halunnut. 

Nyt juhlassa oli isänmaallista, kansallista ja jopa kristillistä sisältöä. Siitä suuri kiitos! Koen, että nyt on palattu talonpoikasen presidentin Kyösti Kallion arvokkaaseen perinteeseen, jolloin itsenäisyyspäivän juhlissa ei ollut tanssia vaan arvokas ohjelma täytti juhlan. Kyösti Kallio halusi kunnioittaa kristillistä elämännäkemystä ja sillä oli suuri siunaus kansallemme, kun vaikeat sota-ajat olivat koittamassa.  Jumala johdatti oikean talonpoikaisen kansanmiehen maan isäksi yhdistämään Suomen kansaa ja tässä suuri siunaus kansamme yksimielisyydelle, kun talvisodan vaikeat hetket koittivat.

Kyösti Kalliossa tavallinen kansa koki yhden omista vertaisistaan samalta tasolta ja sillä tunteella oli suuri merkitys. Merkittävimmät valtiomiestekonsa, kuten torpparien vapautuksen Kyösti Kallio oli jo tehnyt muissa valtiollisisa rooleissaan ennen vajaaksi jäänyttä presidenttikauttaan. Kiistatta Kyösti Kalliota voi sanoa Suomen suurimmaksi talonpojaksi kautta aikain. Hän sai myös tilattoman väen luottamuksen omakseen kansanomaisuudellaan ja vaatimattomalla olemuksellaan. Köyhän ihmisen puolustamisessa, työnteon arvostamisessa rehellisyydessä Kyösti Kallio oli oikealla tavalla vaativa.

Kyösti Kallio ei lukeutunut heränneisiin eli körttiläisiin, mikä oli hänen aikanaan Pohjanmaan kristillisyyden pääsuuntaus.Tämän Kallio halusi myös ulkonaisestikin hieman yllättävästikin osoittaa viiksillään, joita körttiläiset eivät ainakaan tuolloin hyväksyneet. Ehkä Kallio viiksiensä tähden saattoi myös menettää vaaleissa äänestäjiään. Aikalaisten mukaan Kallio ei nauttinut parhaimmalla tavalla heränneiden kunnioitusta, vaikka viiksiään lukuunottamatta muutoin elikin heränneiden tavoin ulkonaisesti varsin talonpoikaisin tavoin ja vaatimattomasti. Kyösti Kallion puolison Kaisa Kallion monet ovat ,iminullekin kertoneet tavanneensa vaatimattoman tavallisena persoonana herättäjäjuhlilla.

Mutta rehti suomalainen kristitty Kyösti Kallio oli syvästi, vaikka ei tietääkseni kuulunutkaan mihinkään herätysliikkeeseen. Kallion edeltäjistä ehkä monille meistä yllätykseksi myös tasavaltamme toinen presidentti Lauri Kristian Relander oli omakohtainen kristitty. Hänen neuvonantaja oli mitä suurimmassa määrin teologian tohtori ja tunnettu pappien kasvattaja Antti J. Pietilä. Kallion aika on tuonut kansallemme siunausta tähän asti ja tästä eteenkin päin.

Toivon ja sisimmässäni haluan rukoilla samaa kristillistä viisautta ja johdatusta nykyiselle tasavallan presidentille ja hänen puolisolleen.


Haapamäen ratojen käyttö vapauttaisi liikennekapasiteettia Jämsän radalle

Haapamäen ratojen käyttäminen vapauttaisi tilaa Jämsän radalle


Jyväskylästä kaivataan nopeampia junayhteyksiä. Viime aikoina on esille tullut erityisesti nopeiden ja runsaampien pääkaupunkiseudun yhteyksien tarve. Samalla on tarvetta runsaammasta ja nopeammasta junavuorojen tarjonnasta myös Pohjanmaan suuntiin kuten Vaasaan,Ouluun ja aina Lappiin asti. 

Junayhteyksiä Jyväskylästä pääkaupunkiseudulle voi nopeuttaa ja lisätä junakaluston sallimissa puitteissa välittömästi siirtämällä osa tavarajunaliikenteestä kulkemaan Haapamäen kautta. Reitti Jyväskylästä Haapamäen kautta Tampereelle on vain nelisenkymmentä kilometriä pitempi.  Rata on peruskunnostettu ja mahdollistaa samat vaunujen akselipainot, kuin on käytössä Jämsän kauttakin.

Ennen kaikkea vapaata ratakapasiteettiä Haapamäen kautta eri reiteillä on varsin paljon ja yöaikoihin Haapamäen radoilla ei juuri lainkaan ole nykyisin liikennettä. Junia mahtuisi ja paljon. Haapamäen ratapiha mahdollistaa edelleenkin järjestelyratapihan toiminnot ja tämä purkaisi ruuhkia Tampereelta. Monille kuljetuksille Haapamäen ratojen varteen ja Pohjanmaan suuntiin reitti Haapamäen kautta olisi myös lyhyin. 

Kunnostetut Haapamäen radat tulee ottaa kovaan käyttöön ja vapauttaa Jyväskylä-Jämsä-Orivesi rata nyt heti nopeutta vaativille nopeille pendeliino-, intercity- ja pikajunille. Toki radalle edelleenkin tavarajuniakin mahtuisi, mutta jo muutamankin tavarajunan ajaminen Haapamäen kautta vaikuttaisi välittömästi Jyväskylän pääkaupunkiyhteyksiin hyvin myönteisesti.  Koska tavarajuna ajaa hitaasti, se sitoo kaksin- tai kolminkertaisen ajan ratakapasiteettiä nopeaan henkilöliikenteeseen verrattuna.

Haapamäen kautta kulkevat radat ovat vielä sähköistämättömiä, vaikka Keski-Suomen liitto on sähköistämistä esittänytkin. Mutta liikenne on kätevästi hoidettavissa heti dieselvedolla. Toivottavasti pian saataisiin liikenteeseen Suomessakin nykyaikaisia LNG-kaasuvetureita, joiden moottoreita jo tehdään Suomessa suuret määrät Venäjälle. 

Sähköistämättömillä radoilla voi liikennöidä jo nyt kuten ennenkin pikajunakalustolla. Myös intercity-junilla voi liikennöidä samoin, jos mukana on vaunujen valaistuksen, ilmastoinnin ja muiden sähköisten laitteiden tarvitsemaa sähköntuotantoa aggregaattivaunu.
Tällöin voisi ajatella esimerkiksi suoraa henkilöliikennettä Jyväskylästä Haapamäen kautta Ouluun ja Rovaniemelle. Agregaattivaunu olisi mukana osuudella Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki, jossa vaunut yhdistettäisiin pohjoiseen meneviin juniin. Palatessa vastaavasti vaunut irrotettaisiin Seinäjoella ja ajettaisiin Haapamäen kautta Jyväskylään. Kun ratoja on sähköistetty aggregaattivaunuja vapautuu Vaasan ja Kemijärven liikenteestä.

Etenkin matkailusesonkien aikaan pohjoisen junissa olisi hyvä olla mukana Jyväskylästä myös autojenkuljetusvaunu. Yhteydet Jyväskylästä mm. Vaasaan, Kokkolaan, Ouluun, Rovaniemelle ja Kolariin saisivat nykytilaan nähden tuntuvan parannuksen, koska suoria lentoja ei Jyväskylästä näille paikkakunnille ole. Pendoliinojunilla ei Haapamäen kautta voi kuitenkaan liikennöidä ennen ratojen sähköistämistä.

Olemassa oleva rataverkko tulisi saada kokonaisuudessaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tällöin voitaisiin heti purkaa liikenteen ja logistiikan pullonkauloja ja nopeuttaa ja parantaa liikenneyhteyksiä eri suuntiin ilman suuria ja kalliita investointeja, jotka nykyisessä taloudellisessa reaalimaailmassa eivät parhaimmillaan voi toteutua näköpiirissä olevassa lähitulevaisuudessa.

Siis, tavarajunia heti Jämsän radalta Haapamäen radoille ja näin tilaa pendoliino-, intercity- ja pikajunaliikenteelle. Seuraavaksi uutta ajattelua  ja toteutusta henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi jo olemassa olevan radan avulla Jyväskylästä Haapamäen kautta Vaasaan, Ouluun ja Rovaniemelle.

Lauri Oinonen
Keuruu/Haapamäki


                                                                                                                  

 

 

Olisiko mahdollinen havusellutehdas saatavissa Keuruulle?

Olisiko uusi havusellutehdas saatavissa Keuruulle?


Uusimmassa Metsälehdessä numero 22 on sivulla kolme mielenkiintoinen artikkeli "Saisiko Suomi uuden havusellutehtaan?" Artikkelin jatkuu: "Sellulla on kysyntää ja hinta korkealla. Jos tahtoa löytyy, niin Suomi on sopiva paikka maailman seuraavalle havusellutehtaalle." 

Nämä ovat aivan yllättäviä ajatuksia kun takavuosina on luultu markkinasellun kuihtuvan pois metsäteollisuuden tuotteista. Onkin käynyt aivan toisin - kysyntä kasvaa maailmalla ja nimenomaan aidosta havusellusta. Aasian paperikoneet on rakennettu tuontisellun varaan ja siksi markkinoilla on tilausta uudelle kapasiteetille juuri havusellun osalta.

Pöyry Management Consulting Oy:n selluasiantuntija Petri Jokinen päätyy siihen, että pohjoinen pitkäkuitu on nyt maailmalla valttia korkealaatuisen painopaperin ja pakkausmateriaalien valmistusta varten. Asiantuntija päätyy siihen, että vain Suomi tai Ruotsi voivat nopeasti kyetä jätti-investointiin havusellutehtaan rakentamiseksi. 

Kaksi edellytystä tehtaan sijainnille kuitenkin asetetaan. Raaka-aineen, metsien on oltava lähellä ja logistiikan on oltava hyvä, jotta viisi miljoonaa kuutiometriä puuta saataisiin vuodessa tehtaalle. Toinen edellytys on sataman läheisyys. Nämä ovat osin toisensa poissulkevia. On löydettävä kompromissi.

Mielestäni tällöin Keuruu ja erityisesti Haapamäen alue ovat ainutlaatuisen vahvoilla, kun vain saadaan suora rata Haapamäeltä Poriin liikenteelle. Syksyllä kuulin rata-asiantuntijan lausuvan, että em. rata on haluttaessa saatavissa yhdessä kesäkaudessa kuntoon. Havusellutehtaan tuotannoksi on laskettu miljoona tonnia sellua vuodessa. Pelkästään tämän takia rata kannattaisi kunnostaa. Kyseinen tonnimäärä ei nykyoloissa mahtuisi enää Suomessa muille radoille puhumattakaan raakapuun kuljetuksista.

Huomattava vahvuus ensinäkin on se, että havumetsiä on ympärillämme paljon, raaka-ainetta löytyy. Toiseksi  Haapamäki-Pori rata toisi Porin satamat Keuruuta/Haapamäkeä lähelle. Mikään muu paikkakunta Keski-Suomesta ei olisi logistisesti näin lähellä merellistä syväsatamaa, josta pääsee liikkumaan kaikilla Tanskan salmista pääsevillä laivoilla.

Jos nyt halutaan, kannattaa ennakkoluulottomasti käydä selvittämään Suomen edun nimissä uutta mittavaa havusellutehdasta juuri tänne. Parempaa paikkakuntaa on vaikea löytää. Synergiaedut olisivat selvät myös Mäntän tehtaan ja Vilppulan sahan kanssa.
Mistä rahat? Tämä kysymys on yhtä suuri joka paikkakunnalle mittavan tehdasinvestoinnin osalta. Emme ole muihin nähden mitenkään huonommassa asemassa.

Juuri nyt olisi valtiolla tilaisuus konkreettisesti täyttää innolla annetut lupaukset varuskunnan lakkauttamisen 300 työpaikan kompensoinnista. Nyt olisi todella elinkeinopoliittinen hanke, jota voisivat niin valtion omistamat Solidium kuin Teollisuussijoituskin
lähteä rahoittamaan yhdessä metsäteollisuusyritysten kanssa. 

Nyt on meidän Keuruulta kyettävä toimimaan ennakkoluulottomasti ja kaukokatseisesti, jotta maailmaan (Suomeen tai Ruotsiin) tuleva uusi havusellutehdas saadaan tänne. Vahvuutemme ja mahdollisuutemme ovat nyt yhtä hyvät kuin muuallakin ja väitän, että ne ovat todellisuudessa paremmat objektiivisin asiaperustein kuin millään muulla mieleeni nousevalla paikkakunnalla.


Lauri Oinonen