24.12.14

Joulurauhaa

Suomen Turku on julistanut joulurauhan jouluksi 2014. Laivaston soittokunta, jota takavuosina johti multialainen naapurin poika Haahkalan talosta Tarhapäänjärven rannalta, on komealla soitollaan juhlistanut  ylevän hetken. Vanha arvokas perinne yhdistäköön Suomen kansaa. Yleisradion kautta joulurauhan julistaminen on tullut vuodesta 1935, jatkosodan aikana 1943 Raumalta.
 
Tämän päivän Helsingin sanomat kertovat joulurauhan julistuksen tapahtuvan myös eräissä muissa rannikkokaupungeissamme. Rannikon kaupungit valmistautuvat muutoinkin perinteisin tavoin jouluun. Tämän olen havainnut erityisesti Porvoossa ja Pietarsaaressa. Porvoon Sannäsin kartanossa osallistuin joulun alla 2000 SItran järjestämään talouspolitiikan viikon mittaiseen seminaariin eduskunnan lähettämänä ja muutama vuosi sitten olin Pietarsaaressa eduskuntaryhmämme mukana. Tietenkin oma sotaväen aikainen varuskuntakaupunki Hamina pukeutui myös jouluun. Sain varusmiespapiksi koulutettavana pitää uudenvuoden hartauden Raatihuoneen edessä perinteisessä kaupungin, seurakunnan ja varuskunnan tapahtumassa juuri vuoden 1967 vaihtuessa vuodeksi 1968 Kirkkoherra Hjalmar Anstenin luottamuksen ansiosta. Pakkasta oli tuolloin lumisessa maisemassa meren rannan kaupungissa noin 30 astetta.
 
Syntymäkodissani Multian Riuttakoskella kuuntelimme äidin ja isän kanssa joulurauhan julistuksen joka joulu. Vuoden 1962 jouluna isäni oli poissa. Hänen haudalleen syttyi illan tummuessa kynttilä lyhtyyn paksun lumen peittämälle Multian hautausmaalle.
 
Nyt on äitini poissa, kun kuuntelimme Haapamäellä joulurahan julistusta. Radio yhdestä tuli heti joulurauhan julistuksen jälkeen perinteeseen radion ohjelmassa vuosikymmenet kuulunut harras joululaulu "Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen" Tämä yhdessä joulurauhan julistuksen kanssa aloittaa joulun. Baritoni Sulo Saaritsin laulu ja Tauno Äikään urkujen soitto vuosikymmenten takaa ovat arvokas perinne, joka älköön koskaan katoa.
 
Arvokas perinne kantaa myös minulle nyt mustassa joulussa, jolloin äitini ei tule enää joulupöytäämme ei aattona eikä muinakaan joulun hetkinä. Tämä kaikki tuntuu hyvin tyhjältä, jossa on syvimmältään sanomaa enemmän kuin ennen, vaikka sitä ei nyt tuntisikaan. Jäljestäpäin olen kokenut joulun 1962 isäni menetyksen jälkeen kaikkein syvällisimpänä. Siinä oli kaikkea sitä, mitä Sulho Ranta Tauno Äikään uruilla säestämänä halusi kertoa.
 
Joulurauhaa Sinulle Hyvä Blogini lukija!
 
 

23.12.14

Joulun ollessa jo ovella

Tänään on jouluaatonaattoaamu. Ulkona on pimeää, vaikka kello on jo yli kahdeksan. Synnyinkodissani Multialla oli tällaisenakin päivänä jo tehty aamun navetta-askareet ja maitotonkat olivat jo Riuttakosken toisella rannalla maitolaiturilla odottamassa Ähtärin meijerin maitoautoa. Helsingin maitohuolto tarvitsi myös jouluksi maaseudun maitoa. Autoilija Ari Alatalo saatuaan kyliltä molemmat rekka-autonsa vaunut maitoa täyteen, otti suunnan kohti Helsinkiä.
 
Pudottelin eilen tuttujen naapureiden postilaatikoihin joulukortteja, eräitä sain samassa yhteydessä tavatakin. Multian Tarhapäällä myös Aspin korjaamossa laitettiin autoni bensaletku kuntoon ja pakoputken vaurio myös hitsattiin kiinni. Tuolla tutulla korjaamolla kotikylällä aisti aitoa jouluntunnelmaa.
 
Tänään laitan vielä työhuonettani Haapamäellä joulukuntoon. Samalla jatkan tapaninpäivän Multian sananjumalanpalveluksen saarnan pohdintaa. Eilen sytytin Multian Sinervän hautausmaalle äitini ja isän haudalle lumen verhoamassa maisemassa kolme kynttilää, Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen. Olipa maassa lunta tai ei, tämä joulu on minulle musta äitini kuoleman johdosta.
 
Keuruun jouluyön messussa saan palvella talkoilla avustajana. Jouluyön messu alkaa aattoiltana kello 22.00. Se on myös väkirikkain joulun tapahtuma Keuruun kirkossa. Keuruun kirkon alttarin ylle syttyy joulutähtilamppu, joka palaa vain jouluyönä, jouluna ja loppiaisena. Se haluaa viestittää sanomaa kirkkaalla tavallaan meille syntyneestä Vapahtajasta.
 
Hyvää ja Rauhallista Joulua 2014!

10.12.14

Terveisiä Metsäakatemian kokoontumisesta 10.12.2014

Tänään keskiviikkona olin oma-aloitteisesti mukana Päättäjien Metsäakatemian kokoontumisessa Helsingissä Finlandiatalolla. Teemana oli Biojalostamoista Suomelle talousveturi". Tämä liittyi erityisesti Keski-Suomeen Äänekoskelle tulevaan biotuotetehtaaseen.
 
Läsnä oli 150 Suomen Metsäyhdistyksen järjestämien Päättäjien Metsäakatemia-kurssien käyneitä henkilöitä yhteiskunnan eri aloilta. Itse kävin tuon kurssin Suomen eduskunnan lähettämänä keväällä 2010. Koulutusjaksot olivat Kirkkonummella ja Satakunnassa maasto- muissa tutustumiskohteissa. Kurssi järjestetään kahdesti vuodessa. Tämän päivän kaltaisiin tapahtumiin kutsutaan aina noin  150 ensiksi ilmoittautunutta. Aiemminkin yritin päästä näihin päivän puitteissa tapahtuviin ajankohtaistapaamisiin, mutta muut olivat nopeammat ilmoittautumaan.
 
Äänekosken tulevan tehdas tuo paljoon työpaikkoja koko Keski-Suomen alueelle ja laajemmaltikin metsiin ja kuljetussektorille.
Metsäklusteri on kyennyt hyvin vastaamaan aikamme kysyntään. Jos paperin tarve laskeekin, niin kartongin kysyntä kasvaa. Eräs syy mainittuun kehitykseen on mm. nettikauppa, mikä lisää pakkauskartongin tarvetta kautta maailman.
 
Metsäakatemilaisten keskinäinen yhteys ja toinen toistemme tapaaminen on myös tärkeä asia. Jo aamukahvilla sain olla Suomen Kuvalehden emerituspäätoimittaja Tapani Ruokasen ja Maaseudun Tulevaisuuden uuden päätoimittajan Mikael Pentikäisen kanssa. Monet hyvät keskustelut ovat avartavat elämän kulkua ja näkemyksiä. Sain kokea olleeni itseäni paremmassa seurassa.

9.12.14

Toisen adventin jälkeen

 Olemme adventtiajassa. Seurakunnissa lauletaan kautta maan kauneimmat joululaulut-tilaisuuksia.  Niitä on laulettu jo yli 40 vuotta. On ilo, että kirkot täyttyvät kuten tuvat kylilläkin. On arvokas asia, että monet kodit avaavat ovensa kylien kokoontumiselle joululaulujen merkeissä. Näin hyvin arvokkaalla tavalla vaalitaan myös kyläyhteyttä parhaimmillaan.
 
Tulevassa viikon vaihteessa minulla on tarkoitus osallistua ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaana glögitilaisuuksiin sekä Uuraisilla että Äänekoskella Keski-Suomessa.

Lauantaina minulla on viime sotien 91-vuotiaan veteraanin, äitini serkun puolison siunaustilaisuus Jyväskylässä. Saatamme Laatokan saaressa syntyneen veturinkuljettajana elämäntyönsä tehneen kunniakansalaisen viimeiseen lepoonsa. Veturinkuljettana hän aloitti raskaan työnsä veturinlämmittäjänä höyryveturien aikana, dieselveturit ja siniset kiskobussit tulivat tutuiksi kuten uran lopulla myös sähköveturitkin.
 
Haapamäkeläisenä annan suuren kunnian veturinkuljettajan elämäntyölle.

5.12.14

ITSENÄISYYSPÄIVÄN AATTONA 5.12.2014
 
Tänään on aattopäivä ja huomenna on itsenäisyyspäivä 6.joulukuuta. Eilen minulla oli päivä, jollainen on vain kerran elämässä. vei Verohallinnolle äitini perukirjan. Äidin perukirja viedään vain kerran. Toki sitä voi olla tarve pyynnöstä täydentää tai antaa lisätietoja, mutta itse perukirjan jättäminen on vain kerran elämässä äidin osalta. Sama koskee tietysti isääkin. Hänen osaltaan tuo tapahtui jo marraskuussa 1962 Multian osuuskassan johtajan Martti Heikkolan toimesta, joka ystävällisesti työhönsä liittyen hoiti tehtävän Multialla. Perukirjan aineiston kokoaminen ja koostaminen oli henkisesti raskas tehtävä. Tuntui henkisesti yksi A4-paperiluiskakin oli raskaampi kuin kymmenen kilon perunasäkki.
 
Itsenäisyyspäivän aattoon liittyy juhlavimpana muistona 5.12.1967 varhainen aamu, jonka koitteessa sotilaspapeiksi koulutettavien kurssi 3a/67 kävi aamun ehtoolliskirkkoon Helsingin tuomiokirkon läntiseen kappeliin. tuo oli  minulle paljon merkinneen kurssin upea päätös. Olimme komennettuina Kaartin pataljoonaan, joka silloin toimi Katajanokalla Merikasarmilla, nykyisen ulkoministeriön tiloissa. Kursimme vieraili useissa varuskunnissa pääkaupunkiseudulla. saimme tutustua mm. rannikkotykistöön Mäkiluodon linnakesaarella, mikä oli tuolloin vasta reilut kymmenisen vuotta aiemmin tullut takaisin Suomelle Porkkalan vuokra-alueen palautuksen yhteydessä.
 
Suomen täyttäessä viisi vuosikymmentä, valaisi Helsingin taivasta viisi ilmatorjunnan valonheittäjien valokiilaa. Itsenäisyyspäivän aamu oli voimakkaan tuulinen ja puolenpäivän aikaan alkoi tulla ensimmäisiä lumihiutaleita lähtiessäni pikajunalla P 1 kohti Kouvolaa mennäkseni sieltä neljäksi Haminaan ja lähteäkseni vielä sen jälkeen lomille Multialle illan ja yön junayhtyeyksillä kohti keuruuta.
 
Mutta lumihiutaleet olivat jo yhden aikaan päivällä sakea lumipyry Riihimäellä ja lunta tuli tiiviisti. Pikajuna P 1 saapui parisen tuntia myöhässä Kouvolaan ilta neljän aikaan ja nyt oli jo selvää, että Haminan keikka lomille Keuruulle lähteäkseni ei onnistuisi. Lumisade oli sekoittanut junaliikenteen pahasti. Vasta iltaseitsemältä pääsi henkilöjuna lähtemään Kouvolasta kohti Kotkaa, josta Haminaan menijöillä oli junan vaihto Inkeroisissa. Inkeroisiin pääsimme ilta yhdeksän maissa: nyt oli Helsingistä tehty matkaa yhdeksän tuntia ja viimeinen junaosuus oli vielä edessä.
 
Lunta tuli aina vain sakeasti. Iltakymmeneltä pääsi kiskobussi aikataulujen ollessa täysin sekaisin yrittämään Inkeroisista kohti Haminaa. Aina vähän väliä juna uupui lumisille kiskoille ja matka kävi hyvin pienisä pätkissä, jos juuri ollenkaan. Kahden vaunun kiskobussissa oli ehkä kolmisen kymmentä matkustajaa. Viimein kiskobussi uupui lopullisesti vahvaan hankeen kellon ollessa jo yli yksitoista, Tuolloin ei ollut kännyköitä eikä matkapuhelimia. Jollain kummalla oli kuitenkin saatu junan uupumisen lähettyville linja-auto, johon me matkustajat kahlasimme paikoin puolimetriseksi kinostuneessa hangessa. Auto pääsi lyhyen matkansa nopeasti Haminaan ja juosten ennätin viime minuuteilla ennen yön kahtatoista varuskuntaan. Komennukseni näet päättyi tuon vuorokauden aikana, tulin kuitenkin esteistä huolimatta ajoissa perille. Lumisade kiihtyi ja jatkui koko seuraavan päivän, Haminan varuskunta valmistautui taas aamuaikaisesta lähtemään kohti Kotkaa ja itsenäisyyspäivän paraatia.
 
Onneksi kahdentoista matka Helsingistä Haminaan kävi terveenä perille asti. Isäni puolestaan itsenäisyyspäivänaattona tuosta 28 vuotta aiemmin, valmistui Kollaanjoella suojapoteroita kaivaen itsenäisyyspäivän aikana maahan tunkeutuneen hyökkääjän vastaanottoon. Sitä vastaanottoa hänen kohdallaan kesti kolme kuukautta 6.3.1940 tapahtuneeseen haavoittumiseen asti.
 
Kiitos ja kunnia sotiemme veteraaneille, invalideille ja lotille!

12.11.14

Pyhäinpäivästä kohtin adventtia

Pyhäinpäivästä kohti adventtia

Olemme viettäneet toissa viikonvaihteessa pyhäinpäivää. Silloin muistimme poisnukkuneita läheisiämme. Äitini Selli Maria Oinosen nimi luettiin sekä Keuruun kirkossa, koska hän oli  Keuruun seurakunnan jäsen ja nimi luettiin myös Multian kirkossa, koska hänet haudattiin isäni Sulon viereen Multian Sinervän hautausmaalle. Tyttäreni Soilen kanssa olimme Multian kirkossa kuulemassa 98-vuotiaan äitini Selli Maria Oinosen nimen muiden Multian seurakunnan poisnukkuneiden tai Multialle siunattujen joukossa..

Hetki Multian kirkossa oli muistoihin jäävä ja kaunis, vaikka läheinen suru teki hetken raskaaksi. Kuulin luettavan myös niiden henkilöiden nimet, joita olin sunannut  Mutialla edellisen pyhäinpäivän jälkeen. Kristillinen seurakunta on ajassa matkaa tekevien seurakunta, ehtoollispöydän tällä puolen. Mutta Jeesuksen ylösnousemuksen tähden seurakuntayhteys ulottuu ajasta riemuitsevaan seurakuntaan taivaaseen, ehtoollispöydän näkymättömän puolikaaren toiselle puolelle.

Viime sunnuntai oli isänpäivä. Isäni haudalle äitini hautakummun oikealle puolelle heijastui kolmen kynttilälyhdyn valo, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Nyt nuo kynttilät juuri tätä kirjoitettaessa ovat sammuneet. Mutta huomenna torstaina käyn Multialla sytyttämässä ne uudelleen.

Synkkänä myöhäisyksynä pimeimmässäkin yössä loistaa valo, näin haluan. Mutta vaikka ajallinen valo ei palaisikaan, vaikka yö olisi kuinka sysimusta, loistaa  siinäkin Kristus-valo, sillä pimeyskin on täällä Jumalan luomistekoa maan kiertoliikkeen seurauksena. Kaikessa Jumalan luomisteossa on myös Kristus mukana Jumalan kolminaisuuden kautta. Jo ajalliseen luomiseen on täten kätketty ylösnousemuksen ja uuden luomisen toivo, joka Jumalan käskysanana täyttyy ajallaan.

Kirkkovuoden lähetessä loppuaan, käymme samalla kohti adventtia ja uutta kirkkovuotta. Elämän valo Jeesuksessa Kristuksessa koittaa pimeimpääkin yöhön, elämä kuoleman keskelle. 

4.11.14

Pyhäinpäivän muisto

Olemme viettäneet kirkkovuoden pyhäinpäivää. Tänä vuonna tuo aika oli minulle erilainen kuin ennen. Nyt sytytin pyhäinpäivän kynttilät ensi kertaa äitini haudalle. Kautta vuosien käydessäni isäni haudalla sytyttämässä kynttilöitä tai tuomassa kukkia ajattelin hieman pelon tuntein sitä, milloinka koittaa se hetki, että samalla tulen käymään myös äitini haudalla. Nyt tämä oli todellisuutta ensi kertaa pyhäinpäivänä.

Äitini usein lauantaisin sanoi minulle: "Haepa navetan takaa tai Kaivohaasta kuusenoksia pihalle rappusten eteen." Tätä noudattaen olen pitkin surun syksyä hakenut noilta paikoilta kuusenhavuja äitini hautakummulle Multian Sinervän hautausmaalle ja olen muodostanut niistä havuristin hautakummulle.

Olen äitini siunauspäivästä 16.8.2014 lähtien halöunnut pitää palavat kynttilät aina haudan äärellä. Tosin joskus Sinervän järven tuuli on sammuttanut hyvässä tarkoituksessa sytytetyt kynttilät, mutta ne on sytytetty seuraavalla käynnillä uudelleen. Pyhäinpäivän illalla olimme tyttäreni Soilen kanssa Multian kirkon iltajumalanpalveluksessa, jossa luettiin Multialle siunattujen joukossa äitini nimi ja hänellekin sytytettiin kirkon alttarikaiteelle muistokynttilä. Tilaisuus oli ainutkertainen. Näin läheistä omaista tuskin olen koskaan saattamassa pyhäinpäivän muistojen iltakirkossa.

Sunnuntaina pyhäinpäivän jälkeen kävimme vaimoni ja Soilen kanssa Kuhmoisten hautausmaalla Papinsaaressa ja sytytimme muistokynttilät vaimoni vanhempien ja hänen Pirkko-sisarensa haudoille muistaen myös hänen isovanhempiaan. Pirkko Nemelän haudalle veimme myös gallona-kanervan haudan äärelle.

Pyhäinpäivän aika on siunattua ja pyhää aikaa. Saakoon se antaa myös Jumalan läsnäolon meidän tykömme.

29.9.14

VTn opetusta oikeudenmukaiuuden ja hurskauden suhteesta



Sunnuntaina 12.10. käsikirjassa oleva VTn teksti on sellainen että sitä ei pidä lukea oikosulkumaisesti. Kannattaa kiinnittää huomiota sen taustalla olevaan heprealaiseen ajatteluun.

Tuon sunnuntain vanhatestamentillinen teksti sisältää kritiikkiä Aamoksen ajan yhteiskunnallisia vääryyksiä vastaan.

Koska heprean kielessä ei ole vertailumuotoja, niin asiat pitää panna toistensa vastakohdiksi. Niinpä kun jotain erittäin hyvää halutaan korostaa, niin sen rinnalle pannaan joku toinen erittäin hyvä ja siten näiden välille tule vertailusuhde.

Se hyvä mikä tekstissä kerrotaan on jumalanpalveluselämä. Jumalan palvonta ja ylistys on elämän keskeinen tapahtuma.

Tekstissä kuitenkin todetaan että jos yhteiskunnallinen vääryys saa rikkoa koko yhteiskunnan perustan niin siinä tapahtuu niin suuri vahinko että sitä ei voi korjata edes hurskas palvontamenojen toimitus.
Ihmisen elämään kuuluvat molemmat yhdessä: sekä terve yhteiskunta että terve jumalanpalveluselämä, molemmat käsi kädessä.

Ajatus on sama kuin Jeesuksella myöhemmin Vuorisaarnan yhteydessä.
Matt. 5:23-24
"5:23 Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
5:24 niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi."

Kun tekstiä luetaan sen oikeassa yhteydessään,
niin se kertoo että meidän on pidettävä hyvät suhteet niin Jumalaan kuin hänen luomaansa ihmiseen, meidän kanssaeläjäämme.

Aamoksen taustaoletus siis on, että ihminen tarvitsee jumalanpalveluselämää.

Ja erityisesti tässä yhteydessä Aamoksen sanoma on,
että ihminen tarvitsee myös tervettä yhteiskuntaa,
missä vääryys ei vallitse eikä köyhää sorreta.

Edelläolevan perusteella katson, velvollisuudekseni tehdä parhaani eduskuntavaalityössäni.

Lauri Oinonen





21.9.14

Kiitos Eeva jyränki hyvistä liikeenneidoistasi

  
Kiitos Eeva Jyränki hyvistä liikenneidoistasi

Kiitos journalisti Eeva Jyringille toivomuksesta kehittää Keurusseudun junaliikennettä. Paikkunnan ja laajemmalti koko seutukunnan imago paljolti muodostuu liikenteellisen saavutettavuuden perusteella. Valtakunnan nykyinen hallitus on voimakkaasti panostamassa pääkaupunkiseudun ratojen rakentamisiin, mistä valitettavasti seurausvaikutuksina näkyvät maakuntien maantieverkoston kunnostusten puute ja maaseudun yleisen liikenteen rajut supistukset.

Kun kirjoituksessa kysyttiin neuvoa junaliikenteen lisäämiseksi, nousee mielessäni osoitteeksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR:n henkilöliikenteestä vastaavat tahot Helsingissä. Korkeissa tehtävissä olevien virkamiestenkin on hyvä saada suoraa kansalaispalautetta.

Kunnat ja Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä, (Haapamäen kautta kulkevien ratojen ylikunnallinen yhteistyöelin) ovat lehtiartkkelista jo saaneet hyvin tahtotilan selville ja tueksi työlleen liikenteen parannusehdotuksena. Tällaista tukea todella tarvitaan.

Keuruun kunnan Haapamäen rakennuskaavassa 1960-luvulla nähtiin hyvin edistyksellisesti  ajatus rakentaa kerrostaloja aseman läheisyyteen muutaman minuutin kävelyetäisyydelle junalaitureista ja saavuttaa tunnin työmatkalla sekä Tampere että Jyväskylä ja runsaan tunnin puitteissa Seinäjoki. 

Tällä hetkellä Keuruulta Jyväskylään ovat työmatkoihin hyvin toimivat bussiyhteydet, kiitos paikallisten yrittäjien. Myös Ähtäristä toivotaan Jyväskylään päivittäistä työssä ja opiskelussa käyntiä varten yhteyksiä. Siksi siellä on viritetty junalle idea "metsämetrosta". Tämä lähtisi aamuvarhaisella Seinäjoelta ja kulkisi Alavuden, Ähtärin, Haapamäen ja Keuruun kautta Jyväskylään saapuen  erikseen selvitettävään käyttäjilleen ja kaukoliikenteen vaihtoyhteyksiin soveltuvaan ajankohtaan. Vastaavasti samassa yhteydessä palautettaisiin illan  myöhäinen lähtö Jyväskylästä Haapamäen kautta Seinäjoelle ja sieltä edelleen pohjoiseen meneville yöjunille.

Kirjoituksessa tuotiin aivan oikein esille tarve viime kevääseen asti toimineeseen illan lähtöön Helsingistä (joko IC-juna 18.06 tai pendoliino 18.30), jolla vaihtoyhteyksin pääsi Keuruulle iltakymmeneksi junaa korvaavalla taksibussilla Vilppulasta. Tämän palauttaminen seutukunnallemme on tärkeää, koska se mahdollisti ilman yöpymistä tapahtuneen mielekkään päivittäisen asiointimatkan sekä pääkaupungissa että muuallakin Etelä-Suomessa.

Lauri Oinonen


18.9.14

FW: Varuskuntaratkaisut noussevat esille seuraavassa eduskunnassa?



Varuskuntaratkaisut noussevat esille seuraavassa edukunnassa

Varuskuntaratkaisut nousevat uudessa eduskunnassa esille tulevan hallituksen aikana jo vajaan vuoden kuluttua. Näin vakuutettiin minulle eduskunnan puolustusvaliokunnassa toimivien taholta äskettäin heitä tavatessani. Tähän jatkoin, että ainakin minä tulen aivan varmasti nostamaan voimakkaasti tämän esille. Tämä tapahtuu osaltani tietenkin edellytyksellä, että tulen valituksi ensi keväällä työnsä aloittavaan eduskuntaan. Jos eduskuntaryhmäni pääsee tulevaan hallitukseen, saan varmasti hyvin voimakasta tukea.

Julkisuuteen  asian otti esille taannoin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö eikä hän suinkaan ole yksin. Monilta tahoilta kritisoidaan voimakkaastikin tämän hallituksen tekemää varuskuntien lakkautuksia, vaikkakin valtion hallinnon edustajat hierarkisissa organisaatioissaan lausuvat mielipiteensä yksityisesti ja edellytyksellä, että en paljasta heidän nimiään.

On myös selvää, että osa varuskuntien sulkemisista jää voimaan. Lahdessa Hennalan alueelle on suunnitteilla tehokasta kaupunkirakentamista ja Kauhava näyttää saaneen mielekkkään tulevan käytön. 

Tarkastelen asioita maakuntien ja erityisesti maavoimien osalta. Kannattaa katsoa karttaa ja havaita, minne maasamme syntyi tyhjiöitä. Kannattaa tarkastella myös valtion taloutta. Hallituksen esitys valtion seuraavan vuoden budjetiksi on vähentämässä puolutusvoimien menoja. Tässä tilanteessa on syytä kysyä, onko nyt mielekästä rakentaa uusia tiloja, kun Keuruulla hyvät puolustusvoimien käyttöön suunnitellut ja rakennetut tilat ovat jäämässä vaille käyttöä?

Asevelvollisten matkat ovat nyt pidentymässä. Keuruulle tulisi sijoittaa mahdollisimman pian varusmiesten ja puolustusvpoimien koulutusta erityisesti Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan tarpeisiin. Aselaji voisi olla haluttaessa muukin
kunniakas pioneeriaselaji. Joukkoyksikkö voisi myös olla suuremman kokonaisuuden osakin aluksi. Tämä poistaisi laajaa puolustusvoimien läsnäolon tyhjiötä. Tällä seikalla on myös suurta merkitystä puolustusvoimien toisen tehtävän, rauhan ajan virka-avun antamisessa eri tilanteissa.

Varuskunta-alueen uuden omistajan kannalta on ymmärtääkseni tärkeää se, että suurille kiinteistöille löytyy käyttöä. Monet hyvät ideat ja ponnistelut tässä suhteessa ovat yksi toisensa jälkeen kaatuneet tai kaatumassa, kun tulee kysymys maksajasta. Iloinen poikkeus on Viikinhovin (varuskuntakerhon) jatko yrittäjän toimesta, jolle nyt on myös tilausta hotelli Keurusselän hiljennyttyä. 

Ampumaurheilukeskus soveltuisi erittäin hyvin Keuruun kasarmialueelle puolustusvoimien toiminnan kanssa, joka voisi hyödyntää erinomaisesti Keuruun hyviä urheilun ja liikunnan fasiliteetteja ja Jyväskylän ylipoiston liikuntatieteellistä tiedekuntaa. Keski-Suomen kannalta olisi aiheellista selvittää myös varuskunnallisten toimintojen mahdollisuudet jo tyhjentyneessä Hallin varuskunnassa Jämsän Kuorevedellä.

Nykyisessä puolustusvaliokunnassa on tahtoa nostaa erityisesti mm.Kontiorannan varuskunnan palauttaminen esille.  Mielestäni tässä yhteydessä on välttämätöntä  nostaa erityisesti myös Keuruun varuskunnan palauttaminen voimakkaasti edellä esitetyistä syistä tavoitteeksi. Asialle näyttää olevan mahdollisuuksia uuden eduskunnan ja uuden hallituksen aikana, jolloin arvovaltakysymyksetkään eivät välttämättä enää olisi esteenä. 


Lauri Oinonen
eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen 1999-2011

8.7.14

FW: Tulevaisuuden linjauksia tehdään nyt

Tulevaisuutta on tehtävä jo nyt


 
 
Hyvä sanonta kuuluu, että pysyäkseen paikallaan on juostava nopeammin. Tämä pätee myös Keuruun ja Keurusseudun kehityksen kohdalla. Asioita on kyettävä ennakoimaan tästä hetkestä vuosikymmeniä eteenpäin. On asioita, joita ei voi pätevästi edes ennakoida saatika tietää, mutta jotain on jo nyt selvästi nähtävissä valtion eri suunnitelmissa tuleville vuosikymmenille.
 
Pitkäntähtäimen valtion suunnitelmat ohjaavat kehitystä. Vaikka asiat ympärillä muuttuisivat, eivät linjatut suunnitelmat hevin muutu, vaan jatkavat etenemistään. Huolestuttavinta on, että emme tällä hetkellä voi mitenkään itse vaikuttaa valtion suunnitelmien kehitykseen päätöksistä puhumattakaan. Maakuntaliitot katsovat asioita vain maakuntakeskusten näkökulmasta ja ilmansuuntana etelä. Keski-Suomeakaan ei liiemmin länsi kiinnosta eikä varmasti Tamperettakaan pohjoiskoillinen, kasvukäytävät ovat sieltäkin etelään pääkaupungin imuun.
 
Jotta Keuruu ja seutukunta pysyy  Suomessa kartalla, on liikenneinfra ykkösasia. Tämä koskee sekä maanteitä että rautateitä. Aika
1970-luvun alkuun oli täällä rautateiden vahvaa aikaa. Seutukunnalta olivat valtakunnan mitoissa maan parhaimpiin kuuluvat liikenneyhteydet. Olimme paremmassa asemassa kuin useimmat maamme kaupungit tai läänien hallintopaikat!
 
Kun maantiet saivat asfaltin ja uudet Tampereen ja Jyväskylän tiet avautuivat 1970-luvun alussa ja autokauppa kävi Keuruulla vilkkaana, elämä jatkui ja elinkeinot teollistuivat ja uusia työpaikkoja syntyi. Nyt on alkanut kierre maamme hallituksen 
Pioneerirykmentin lakkautuksella voimakkaasti vauhdittamana, jossa on vaarana kuvaannollisesti pudota kartalta. Ellei jotain dramaattisen voimakasta kehitystä saada aikaan, jäämme näpertelyn asteelle ja vain menettäjiksi.
 
Keuruu ja seutukunta on saatava "positiivisesti kartalle". Silloin potentiaaliset yritykset voivat syntyä ja muuttoliike voi kääntyä tännepäin. Liikenneinfra on mielestäni tässä ehdottomassa avainasemassa ellei löydy kultakaivoksia. Euroopassa raideliikenne on ympäristösyistä voimakkaasti nousussa. Tätä linjausta tukevat myös hallituksen liikennepoliittiset suunnitelmat liiallisuuksiinkin asti, jolloin tavalliset maantiet ovat unohtumassa.
 
Nyt kuitenkin Suomessa tehdään hiljaisuudessa rataratkaisuja, joilla on perustavaa merkitystä sille, olemmeko tulevaisuuden raiteilla vai emme. Jos katsoo vireillä olevia suunnitelmia, jäämme sivuun. Jäämme silloin sivuun myös kehityksestä ja monista mahdollisuuksista - mutta emme muiden hyväksi koituvien investointien maksajan osasta.
 
Juuri nyt on koetettava saada asioiden valmistelijat tajuamaan ne huikeat säästöt, joita olemassa olevanTampere - Haapamäki - Seinäjoki radan sähköistäminen pääradan itäiseksi raidepariksi voisi tuottaa verrattuna suunniteltavan uuden lisäraideparin rakentamiseen Tampere - Parkano - Seinäjoki radalle. Silloin olisimme "taas siivellä" hyvissä liikenteen ja logistiikan yhteyksissä. Tätä tukisi vahvasti myös liikenteen palauttaminen Porin radallemme. Silloin olisimme Keski-Suomesta lähimpänä syväsatamaa meren äärelle.
 
Se, mikä on mahdollisuus, on kääntäen myös uhka. Ellei myönteinen kehitys onnistu, emme pysy paikallamme, vaan olemme menettäjiä. Tämän kielteisen vaihtoehdon voi nähdä, kun katselee rataa Haapamäeltä länteen nykytilassaan. Siksi tulevaisuutta on tehtävä nyt.
 
 
Lauri Oinonen
 

           

29.6.14

Sunnuntaina, Pietarinpäivänä 29.6.2014




Iloitsen  monista hengellisistä kesäjuhlista. Jumala siunatkoon ne ja niiden sanoman. Joudun kuitenkin vahvasti ihmettelemään sitä, miksi nämä eivät saa sijaa YLE:n ohjelmissa ja uutisissa? Hengellisissä kesäjuhlissa on paljon väkeä, mutta YLE:n uutisointi tuo esille vain PRIDE-viiikkoa ja vieläpä nyt sunnuntaina siihen liittyy televisioitu jumalanpalvelus, vaikka olisi mielestäni ollut todella aiheellisempaa viedä tv-kamerat hengellisille kesäjuhlille ja televisioida sieltä jumalanpalvelus koko kansalle.
 
Olipa TV:n ja YLE:n uutisointi mitä tahansa, se ei muuta tosiasioita. Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja avioliitto on luomisjärjestyksen mukaan tarkoitettu miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Ihmiset voivat erehtyä vahingokseen, mutta Jumala ei sanassaan ja teoissaan erehdy. Säälin YLE:n toimintaa ja olen huolestunut Helsingin hiippakunnan hengellisestä tilasta. Onneksi minun ei tarvitse olla siellä pappina.
 
Kiitän eduskunnan lakivaliokuntaa oikeasta ratkaisusta avioliittoasiassa ja toivon Jumalan johdatusta ja luomisjärjestyksen mukaista viisautta koko eduskunnalle, kun se syksyllä päättänee avioliittolaista. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. EU ja länsimaat vieraantuvat Jumalan sanan ikiaikaisesta totuudesta vahingokseen, kuten aikoinaan rappeutui Rooman imperiumi.
 
Mutta Jumala johdatti Konstantinus Suuren maailman tulevaisuuden tekijäksi. Toimiiko Jumala nyt Venäjän kautta, joka haluaa selkeästi puolustaa Jumalan sanan totuutta luomisjärjestyksen mukaan. Varma on se asia, että joka Jumalan sanan mukaan haluaa toimia saa myös Hänen siunauksensa.
           

21.6.14

Juhannuspäivänä 21.6.2014

Tänään on kesäpäivän seisaus. Valoisaa on maapallon pohjoispuoliskolla tähtitieteellisesti nyt vuodenkierrossa kaikkien eniten. On Johannes Kastajan päivä. Kävin Keuruun kirkon juhannusjumalanpalveluksessa ja kutsuin kyytiini mukaan Pentti Paanasenkin äitini naapurissa asuvan miehen, jonka kanssa kävimme viime tapaninpäivänä Multian kirkossa.
 
Viime yönä lämmitin Ison Kirjan konferenssivieraillemme alakerran saunan Haapamäellä. Yöpyviä vieraita on Seinäjoelta, Oulusta ja Tampereelta. Vaikka sauna on varsin vaatimaton, siinä on ikkuna Kangaslammelle, jota kutsutaan myös Asemalammeksi.
 
Tuo lampi kätkee yhä arvaamattoman määrän viime sotien lentopommeja syvyyksiensä mudissa. Pääosa Haapamäen asemapihan tuhoksi  sodan vihollisen tarkoittamista lentopommeista meni Haapamäen onneksi hieman sivuun ratapihasta ja vaikka vaurioita ja kuolemaakin tuli, vihollisen tarkoitukset pääosin eri pommituksissa epäonnistuivat. Haapamäkiset eivät käytä Asemalampea kuin maisemana, siinä ei uida, ei kalasteta eikä jäällä luistella, vaikka sijainti olisi mitä ihanteellisin.
 
Maisemaan tehty kävelytie puistoistuksin on lammen länsirannalla sadan metrin päässä saunani ikkunasta. Toisella puolen lampea on maantie ja sitten alkavatkin ratapihan kiskot. Nyt luonnon ollessa rehevimmällään ei lampi saunan ikkunasta näkynyt lainkaan, mutta juhannuksen vehreän vihreä luonto ympäröi kaikkialla. Vielä kellon lähetessä puolta yötä suviyön aurinko paistoi pilviin ja kesäsateen jälkeen näkyi upea sateenkaari! Se muistuttaa Jumalan lupauksista jo Raamatun alkulehdillä. Saman huomasivat myös Ison Kirjan juhlavieraani kerrosta ylempääkin ikkunoista ja pitivät näkemäänsä ainutlaatuisena kesäpäivän seisauksen kesäyössä.
 
Huomenna juhannussunnuntaina saan kutsusta palvella seurakuntaa Keuruun kirkossa ehtoollisen jaossa avustajana pastori Seppo Viljasjärven seurakuntamme tämän kesän viimeisen rippikoululeirin konfirmaatiojumalanpalveluksessa. Meitä on kaksi pappia alttarilla, jotka saamme jakaa leivän siihen oikeutettuina ja kirkkoherran luvalla seurakuntaneuvoston päätöksen mukaan viinin jakajina voivat toimia maallikotkin, joista toinen on rippikoululeirin nuorisonohjaaja.
 
Jatkukoon juhannuksen suvi edelleen onnellisena aikana!

20.6.14

Hyvää Juhannusta 2014!

Hyvät blogini seuraajat juhannuksena 2014!
 
On juhannusaattoaamu, Upea sää ympäröi luonnossa, kaikkea on sopivasti!
Tänään annan kyytejä Ison Kirjan juhannuksenviettäjille  päiväjunalta ja käyn iltasella siellä itsekin. Toivon tapaavani  myös tuttuja henkilöitä. Meillekin tulee tapahtuman vieraita yöksi Haapamäelle ja lämmitän heille juhannuksen yösaunan alakerrassa.
 
Huomenna haluan mennä Keuruun juhannuskirkkoon. Kaipaan entisaikojen täysiä  juhannuskirkkoja, jolloin Multialla oli kirkon pihan penkitkin täynnä väkeä. Nyt juhannuskirkoissa on tilaa ja murheellinen, hyvin murheellinen olen siitä, että nykyisin on monia kirkkoja kuten Haapamäelläkin, joissa ei ole juhannuspäivänä, Johannes Kastajan päivänä juhannuskoivuja. Kun kirkot ovat kiinni, se viestii, että seurakunnat eivät haluakaan kutsua ihmisiä Jumalan ikuisen sanan totuuksien ja armon äärelle.
 
Juhannussunnuntaina saan olla talkootehtävässä Keuruun kirkossa konfirmaatiomessussa ehtoollisenjaossa seurakunnalle. Silloin on Keuruun kirkossa väkeä, iloitsen siitä! Sunnuntaina on sitten Haapamäen kirkossakin kyllä iltamessu, mutta onko juhannuskoivuja, joita kaipaan? Kuten jouluna joulukuusi, niin juhannuksena juhannuskoivu(t) kuuluvat kirkkoon.
 
Siunattua juhannusta ja Suomen lipun päivää jokaiselle!

11.6.14

Tervehdys Keskustaväelle

 
 
 
Hyvä Ystävä Keskustan Turun puoluekokouksessa!
 
 
Tervehdin Sinua tässä sanalla. Tällä kertaa en ole tilaisuudessa pääsemään puoluekokoukseemme, koska olen luvannut  auttaa kotiseurakuntaani kevätkesän konfirmaatiojumalanpalveluksissa Keuruulla. Arvostan sitä, minua halutaan kutsua kunniakkaaseen tehtävään, jonka haluan tehdä talkoopalveluksena kantaakseni omaa osuuttani seurakuntayössä.
 
Tiedän, että meillä ovat parhaat voimat maakunnastamme nyt Turussa Keskustan puoluekokouksessa. Asiat esityslistalla ja eri valinnat ovat tärkeitä. Samalla Suomen suurin puoluekokous, jollainen Keskustan puoluekokous nytkin on, osoittaa yhteisen kansanliikkeemme voiman. Juuri nyt yhteiskuntaamme tarvitaan alkiolaiselta arvopohjalta kumpuavaa vaikuttamista ja tavallisen kansalaisen huomioon ottavaa näkökulmaa.
 
Meillä on aatteellinen perusta. Se on lähtökohta tulevaisuuden tekemiselle. Ihminen perustarpeineen on nytkin sama kuin Santeri Alkion tai Kyösti Kallionkin päivinä vaikka ulkonaiset asiat ympärillämme jatkuvasti muuttuvatkin. Meidän ei tarvitse elää arvojen kvartaalitaloudessa. Voimme luottavaisesti katsoa tulevaisuuteen ja tehdä sitä yhdessä.
 
Haluan antaa oman panokseni yhteisten tavoitteittemme saavuttamiseksi. Siksi olen Keskustan piirikokouksen valitsemana kansanedustajaehdokkaana. Haluan uudelleen jatkaa eduskunnassa työtäni ihmisten asioiden parissa maaseudun ja maakunnan
parhaaksi. En halua väheksyä pieniltäkään tuntuvien asioiden ajamista, sillä niistä arki ja elämä koostuvat. Minulle jokaisen asiat
ovat tärkeitä.
 
Haluan olla  edelleen kansan palvelija eduskunnassa aloittein, kyselyin, puheenvuoroin ja valiokuntayön kautta, jos tähän annetaan
riittävä luottamus. Haluan myös olla työssä paikalla, viime vaalikaudella sain olla läsnä ilman poissaoloja täysistunnoista. Olen kiitollinen nöyrästi siitä, että mikään sairauskaan ei aiheuttanut poissaoloja. Tavoitteeni on edelleen äänestäjieni asettama, "saisko olla, poissaoloja nolla!"
 
Toivon minuun otettavan yhteyttä eri asioissa. Puhelimeni on 050-5113083, postiosoite edelleen Lauri Oinonen Riihontie 6,  42800 Haapamäki ja sähköpostini on lauri.oinonen@hotmail.fi,  kiitän yhteydenotoista.
 
Hyvää Turun puoluekokousta Juhannuksen Suvea!
 
 
Lauri Oinonen
kansanedustajaehdokas
Keski-Suomi
Keuruu

9.6.14

Valtuustoaloite 9.6.2014







 
Liikenneturvallisuuden parantaminen Kiveläntien ja ABC:n liittymissä valtatie 23:lle
 
 
Tällä hetkellä maantieliikenteen vilkkaimpina ajankohtina noin kello 07.30 - 08.30, 11.00 - 12.00 ja 15.30 - 16.30 on käytännössä usein varsin pulmallista päästä kääntymään Kiveläntieltä valtatielle 23 tultaessa vasemmalle mainittuina kellonaikoina. Vastaava ongelma on samoina aikoina ABC:n alueelta myös vasempaan käännyttäessä.
 
Tilanne on tiedossa Keuruun kaupungin asiaan kuuluvilla viranhaltijoilla ja odottanee alueen suurempia liikenteellisiä järjestelyjä.
Eräänä mahdollisena  ratkaisuehdotuksena on tuotu esille ajatusta määräaikoina liikennehuippujen aikaan toimivista liikennevaloista kyseiselle alueelle. Samassa yhteydessä voisi selvittää myös liikennevaloin ohjatun kevyen liikenteen suojatien mahdollisuutta valtatie 23 ylityksiin.
 
Liikennemäärät valtatie 23:lla, joka on kyseisellä kohdalla myös kantatie 58, voivat tulevaisuudessa kasvaa vielä voimakkaastikin, kun Keuruu - Ähtäri maantieyhteys saadaan kokonaisuudessaan uudelleen rakennetuksi.
 
 
 
Edellä olevan perusteella toivotaan Keuruun kaupungin kiinnittävän huomiota liikenneturvallisuuden järjestelyihin  yhdessä tieviranomaisten kanssa Kiveläntien ja ABC:n liittymissä valtetie 23:lle.
 
 
Keuruulla 9.6.2014
 
 
Lauri Oinonen
Keuruun kaupunginvaltuuston jäsen

5.6.14

Maakuntavaltuustoaloite




 
 
 
Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustolle 6.6.2014
 
 
Päivittäisen junamatkan mahdollistaminen Keurusseudulta pääkaupunkiin ja maakuntaliittojen yhteiskokous Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen puolustamiseksi
 
 
Keski-Suomen nykyisellä alueella olivat ensimmäiset rautatieliikennepaikat Haapamäki (alkuaan Keuru) ja Pihlajavesi ja VR:n säännöllinen rautatieliikenne alkoi jo vuonna 1883. Yli vuosisadan ajan on näiltä asemilta ollut mahdollista tehdä matka pääkaupunkiseudulle ja muuallekin eteläiseen päivittäin ilman yöpymistä kuten Keusseudulta ja Suomenselän alueelta radan vaikutuspiiristä.
 
Kun Tampere-Seinäjoki välille avautui Parkanon kautta henkilöliikenne vuonna 1971, sovittiin Haapamäen kautta kulkevien ratojen varteen jäävien ylikunnallisen yhteistyöelimen, Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ja VR:n edustajien kesken periaate, että Haapamäen seudulta on jatkossakin mahdollista tehdä työpäivän mittainen ja mielekkään asiointimatkan ilman yöpymistä mahdollistava päivittäinen junamatka.
 
Tätä sovittua perustavoitetta on viime vuosina toteuttanut maanantaista lauantaihin Keuruulta klo 05.40 Haapamäen ja Kolhon Vilppulaan kulkeva taksibussiyhteys Tampereelle kello 06.40 lähtevälle taajamajunalle, jolta on mahdollista Tmpereella junavaihdon jälkeen saapua Helsinkiin kello 09.30. Paluuyhteys Helsingistä on mahdollista toteuttaa kello 18.30 lähtevällä pendoliinojunalla, jolta on välitön vaihtoyhteys Tampereelta Vilppulaan lähtevälle taajamajunalle. Vilppulasta on viime vuosien aikana juna Haapamäelle korvattu taksibussiyhteydellä kello 21.20 lähtien sunnuntaista perjantaihin taksibussilla Kolhon ja Haapamäen kautta Keuruulle, jonne aikataulun mukainen saapumisaika on kello 22.15.
 
Yllättäen toukokuun lopussa 2014 saatiin Keski-Suomen ELY-keskuksesta ilmoituksenomainen tieto, että edellä kuvattu illan paluuyhteys olisi lakkaamassa kesäajaksi. Tämä merkitsisi pääkaupungista viimeisintä lähtöä jo kello 14.30 lähtevällä junalla. Täten esimerkiksi säännöllisessä työssä olevilla ei olisi käytännössä mahdollisuutta junamatkaan Keurusseudulle. Sama koskisi monia opiskelijoita, kotiseudulleen varuskunnista lomille tulevia varusmiehiä jne. Käsitys siitä, että Keuruulle ei enää pääse junalla, vahvistuisi ja vaikuttaisi heikentävästi muidenkin junavuorojen käyttämiseen.
 
Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmä piti kokouksen kuultuaan Keski-Suomen ELY-keskuksen ilmoitusluontoiseksi aikomastaan ja ilmaisi kantanaan, että minkäänlaisia supistuksia junaa korvaavaan taksibussiliikenteeseen ei voida hyväksyä, koska kyse junaliikennekokonaisuuden  edellä kuvatusta perustavoitteesta Haapamäen seudulle. Mitä asiassa tulee tapahtumaan, ei ole tätä aloitetta tehtäessä tiedossa. Toivottavasti ELY- keskus ymmärtää Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmän ilmaiseman kannanoton viestin, jotta Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ei tästä syystä tarvitsisi asiaa käsitellä.
 
Suomenselän alueen ja Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä laaja-alaisesti kehittää kolmen maakuntaliiton yhteisin ponnisteluin, koska nykyisin henkilöliikenteen käytössä olevat radat ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntaliittojen alueilla. Käytännössä on konkreettinen ongelma siinä, että maakunnalliset liitot ja liikennesuunnittelijat eivät näe Haapamäen kautta kulkevan liikenteen eheää omaa kokonaisuutta, jota tulisi tarkastella eri maakuntaliittojen yhteisesti ja yhdessä alueen kuntia edustavan Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän kanssa. Viimeksi tällainen ja ilmeisesti toistaiseksi ainoa yhteiskokoontuminen oli kesäkuussa 1993 Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen läänin järjestämänä Jyväskylässä.
 
 
 

 Edellä olevan perusteella esitän, että Keski-Suomen liitto tarvittaessa ryhtyy toimiin päivittäisen ilman yöpymistä edellyttävän junamatkan mahdollistamiseksi Haapamäen seudulta pääkaupunkiin ja muualle eteläiseen Suomeen sekä kutsuu koolle Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen yhteiskokouksen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän kanssa Haapamäen kautta kulkevan henkilöjunaliikenteen puolustamiseksi.
 
 
Petäjävedellä 6.6.2014
 
 
 
Lauri Oinonen
Keski-Suomen liiton valtuutettu (kesk)
Keuruu
 
           

Haapamäki-Parkano-Pori radan välittömät toimet liikenteen avaamista varten

Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustolle 6.6.2014
 
 
Haapamäki-Parkano-Pori radan osalta Keski-Suomen liitto on selvittänyt nykytilannetta vuosi sitten jättämäni aloitteen pohjalta. Keski-Suomen liitto toteaa, että kyseinen rata tulisi saada kokonaan merkityksi rautatiealueeksi liikennettä varten. Koska radan itäinen alkupiste, Haapamäki on Keski-Suomea ja rata tulisi liikenteessä voimakkaasti vahvistamaan Keski-Suomen logistista merkitystä, tulisi Keski-Suomen olla aloitteellinen muihin maakuntaliittoihin nähden edellä olevassa asiassa.
 
Kyseinen rata on liikenteessä olevaa rataa runsaan kolmasosan osuudelta. Koko matkalla valtio tai VR-konserni ovat rata-alueen omistajia. Jotta rata-alue hahmottuisi laajalti maastossa, olisi se aiheellista avata aukeaksi, siltä osin kuin se on valtion tai VR:n omistuksessa. Tämä toimi edistäisi vastaisuudessa tapahtuvia radan kunnostustöitä. Samalla saataisiin merkittävästikin metsänhakkuutuloja. Näitä voisi kohdentaa radan kunnostuksen ja liikenteelle avaamisen suunnittelukustannuksiin.
 
Edellä oleva perusteella ehdotan, että Keski-Suomen liitto ryhtyy toimiin, jotta Haapamäki-Parkano-Pori rata tulee koko osuudeltaan maakuntakaavoihin rautatielueeksi merkittynä ja kyseinen rautatie avataan maastoon hakkaamalla koko rautatiealue avoimeksi tulevia kunnostustöitä varten.
 
 
Petäjävedellä 6.6.2014
 
 
Lauri Oinonen
maakuntavaltuustion jäsen (kesk)
Keuruu

Puolustusvoimien urheilukoulutus- ja muiden puolustusvoimien ja valtion toimintojen sijoittaminen Keuruulle

Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston kokoukselle 6.6.2014
 
 
Asia: Puolustusvoimien urheilukoulutuksen sekä muiden puolustusvoimien ja valtion toimintojen sijoittaminen Keuruulle
 
 
 
Puolustusvoimat ovat lakkauttamassa Pioneerirykmentin toiminnot kuluvan vuoden loppuun mennessä ja Senaattikiinteistöt ovat myyneet myyntiin merkityt alueet kasarmialueelta yksityiselle kiinteistöyrittäjälle. Tämä ei poista niiden tehtävien merkitystä, joita varten Keuruulle on aikoinaan perustettu varuskunta. Myös Suomen valtio jää edelleen Keuruun varuskunta-alueelle tarpeelliseksi katsomillaan tavoilla.
 
Huolimatta monista ideoista, ei ole varmaankaan ole realistisempaa ja mielekkäämpää käyttötarkoitusta  Keurusselän kasarmialueelle kuin ne, joita varten se on suunniteltu ja rakennettu. Maakuntana Keski-Suomi ja lähimaakunnat tarvitsevat jatkossakin maavoimien varuskunnan ja Keuruu soveltuu jatkossakin tähän erittäin hyvin. Puolustusvoimien toinen tehtävä yhteiskunnan kannalta edellyttää hajasijoitettuja varuskuntia kuten varusmieskoulutuskin.
 
Puolustusvoimien on varmasti edelleenkin mahdollista toimia Keuruun kasarmialueella yhteistyössä uuden omistajan ja hänen käyttötarkoitustensa kanssa hyvässä yhteistyössä synergiaetuja hyödyntäen. Tähän mennessä on jo alustavasti tutkittu puolustusvoimien urheilukoulutustoimintojen sijoittamista Keuruulle, jossa ovat paikalla ja kaupunkikeskuksessa hyvät urheilun ja liikunnan mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto ja Kuortaneen urheiluopisto asiantuntemuksineen ovat kätevän etäisyyden päässä.
 
Toiminnat Keuruulla voisivat olla Panssariprikaatin alaista peruskoulutuskauden jälkeistä urheilukoulutustoimintaa. Tämä voisi olla hyvässä yhteistyössä Keuruulle suunnitellun jopa kansainvälisen ampumaurheilukeskuksen kanssa.
 
Myös muita puolustusvoimien ja valtion toimintoja tulee aktiivisesti etsiä ja edistää Keuruulle muuallekin kuin kasarmialueelle.
Tällä hetkellä 300 työpaikan menetyksestä, jonka Pioneerirykmentin lakkautus Keuruulle suoranaisesti aiheuttaa on kompensoitu vasta yksi prosentti.
 
 
Edellä olevan perusteella esitän, että Keski-Suomen liitto yhdessä Keuruu kaupungin, alueen uuden omistajan ja muiden toimijoiden pyrkii aktiivisesti toimiin, joilla puolustusvoimien urheilukoulutusta sijoitettaisiin Keuruulle kuten muitakin puolutusvoimien ja valtion/valtionyhtiöiden toimintoja.
 
 
Petäjävedellä 6.6.2014
 
 
 
Lauri Oinonen
Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen (Kesk)
Keuruu

Maakuntavaltuustoaloite 6.6.2014







Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle 6.6.2014






Asia:

Julkisen liikenteen kehittäminen raideliikenteen mahdollisuuksia hyödyntäen
 
 
Keski-Suomen maakunnassa on poikkeuksellisen runsaasti  rautatieverkostoa. Maakunnan läpi kulkee Suomen leveimmällä kohdalla lännestä itään kaikki etelä-pohjoissuuntaiset kulkevat radat, maakuntamme alueella rata kulkee  (Vaasa) Haapamäeltä Jyväskylän kautta Hankasalmelle (Pieksämäki). Keski-Suomen maakunnan halkaisee Jyväskylästä Saarijärven kautta Haapamäelle menevä rautatie, jota valmistumisen yhteydessä kutsuttiin Keski-Suomen radaksi. Rautatie Jyväskylästä Jämsän kautta Orivedelle Tampereellle avautui liikenteelle vuonna 1978 ja kuuluu nykyisin TEN- rataverkostoon edelleen Pieksämäelle saakka.
Ensimmäinen rautatie nykyisen maakuntamme alueella on Pohjanmaan rata Tampere- Haapamäki- Vaasa, jossa vuodesta 1883 lähtien ovat olleet myös nykyisen maakuntamme ensimmäiset rautatieasemat Haapamäki (alun perin Keuru) ja Pihlajavesi. Keski-Suomen liiton käsittelyssä on ollut jo aloite rautatien Tampere- Haapamäki- Seinäjoki kehittämisestä Pohjanmaan pääradan itäisenä raideparina, joka palvelisi osaltaan Keskipohjoja (Mittnorden ja NECL II) kansainvälisiä liikenne - ja kuljetuskäytäviä. Keuruun alueella on myös Haapamäeltä Poriin suuntautuva poikittaisradan osuus.
 
Merkittävä radan kunnostus on tehty äskettäin Äänekoski- Saarijärvi rataosuudelle lähinnä puutavarakuljetuksia varten. Jatkossa tulee aiheelliseksi selvittää koko Keski-Suomen radan kunnostustarve Haapajärvelle saakka erityisesti Äänekosken teollisten kuljetustarpeiden tarpeiden lisääntymisen vuoksi. Samalla avautuisi laajemmaltikin käyttöön pitkittäissuuntainen valtakunnallinen rautatiereitti, tämä osaltaan voimakkaasti korostaisi Jyväskylän ja Keski-Suomen logistista ja liikenteellistä merkitystä yhdessä poikittaisliikenteen ohjaamisen kanssa maan leveimmältä kohdalta kulkevalle poikittaisradalle (itärajalta Pieksämäen, Jyväskylän ja Haapamäen kautta Poriin). Näin voitaisiin nopeasti purkaa liikenneruuhkia aiheuttavia eteläisen Suomen raideliikenteen pullonkauloja.
 
Tällä hetkellä nelostie Jyväskylästä pohjoiseen on etenkin ruuhka-aikoina ongelmallinen liikenteen turvallisuudenkin kannalta. Samaan aikaan Keski-Suomen radalla on vapaata raidekapasiteettia. Ilmeisen aiheellista olisi tässä  vaiheessa ryhtyä selvittämään
mahdollisuutta aloittaa henkilöjunaliikenne Saarijärveltä Äänekosken kautta Jyväskylään. Tulisi selvittää, kuinka paljon nyt henkilöautoilla radan vaikutuspiiristä tehtävistä matkoista voisi siirtyä juniin, jos tällainen vaihtoehto olisi tarjolla.  Vaikutus tulisi selvittää myös bussiliikenteen osalta, jonka voisi ennakoida mahdollisesti kasvavan, koska eri julkisen liikenteen muodot kilpailun asemesta myös tukevat toisiaan. Linja-autoliikenteellä ovat lähtökohtaisesti reittilinjauksissa runsaammat vaihtoehdot kuin raideliikenteellä.
 
Samoin tulisi selvittää junaliikenteen tarjonnan lisäämisen mahdollisuudet rataosuuksilla Haapamäki - Jyväskylä ja Jyväskylä - Pieksämäki. Tällä hetkellä ensimmäinen juna Haapamäeltä Jyväskylään saapuu vasta iltapäivällä hieman ennen kello 14.30 aikaa.
Raideliikenteen lisäämisen kannalta kalustokysymys voi nousta ongelmalliseksi. Siksi olisi harkittava nk. sinisen pikajunakaluston käyttöajan jatkamista paikallisliikenteessä kyseisillä rataosuuksilla.
 
Paikallisjunaliikenteellä voitaisiin turvat junaliikenteen jatkuminen esim. Lievestuoreella ja junien pysähtymisiä voitaisiin myös tässä
liikennemuodossa palauttaa aiemmille liikennepaikoille kuten mm. Niemisjärvelle,´Vaajakoskelle, Vesangalle ja Kintaudelle.
Keski-Suomen radan ja muualle avattavien uusien liikennepaikkojen kustannukset tulisi myös selvittää. Saarijärvellä, Äänekoskella ja Suolahdessa rata kulkee aivan taajamien lävitse, joka tarjoaa hyvän lähtökohdan liikenteen palauttamiselle.
 
 
Edellä olevan perusteella esitetään, että Keski-Suomen liitto ryhtyisi selvittämään henkilöliikenteen (taajamajunalikennne) avaamista Saarijärvi-Äänekoski-Laukaa-Jyväskylä radalle sekä tämän lisäämistä Haapamäki-Jyväskylä-Pieksämäki rataosuudelle.
 
 
Petäjävedellä 6.6.2014
 
Lauri Oinonen
maakuntavaltuuston jäsen (kesk)
Keuruu
 
 

 

Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle






Aloite Keski-Suomen liiton valtuuston kokouksessa 6.6.2014 Petäjävedellä


Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle 
 
 
Asia:  CE-merkinnän ongelmien poistaminen piensahayrittäjiltä



Keski-Suomessa on useita pää- ja sivutoimisia piensahureita, joilla on sirkkeli- tai vannesaha muutamilla myös raamisaha. Piensahayrittäjät ovat lähes kaikki myös metsänomistajia. Näiden tuotanto on paikallisesti tärkeää rakentajille, vapaa-ajan asukkaille ja muille puutavaran tarvitsijoille. Piensahayrittäjät ovat aina edustaneet innovatiista ja itsenäistä yrittäjyyttä maaseudulla. Heidän kauttaan on voitu jalostaa myös monia erikoispuita ja puutuotteita, jota tuotantoa ei muutoin olisi tai tuotteita ei muutoin saisi.

Nyt uhkakuvan muodostaa EU:n vaatima CE-merkintä, jonka hinta varsin monille alan yrittäjille ja erityisesti sivutoimisille sekä eläkeikää lähestyville on aivan kohtuuttoman suuri, koska pien- tai osa-aikainen yrittäjäkin joutuu maksamaan CE-merkinnästä saman hinnan kuin suuryrittäjä. Seurauksena on pahimmillaan piensahayrittäjyyden voimakas vähentyminen tai tai monin paikoin suoranainen loppuminen. Tämä olisi kipeä menetys maaseudulle, asiakkaille ja myös yrittäjille.

Uhkan edessä tulisi selvittää se, voisiko yhteistoiminnalla saada useille piensahayrittäjille yhteisen CE-merkinnän tai voisiko saada alueellisen tai jopa maakunnallisen yhteiosen CE-merkinnän alan yrittäjille toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Maakunnan ja maaseudun elinkeinoelämän ja biotalouden edistämiseksi olisi hyvin tarpeellista turvata ja edistää pää- ja sivutoimista piensahayrittäjyyttä osana paikallista elinvoimaisuutta.


Edellä olevan perusteella esitetään, että Keski-Suomen hallitus ryhtyy toimiin piensahayrittäjien/metsänomistajien yhteisten CE-merkintöjen saamiseksi toiminnan, tuotannon ja palvelujen turvaamiseksi.


Petäjävedellä 6.6.2014

 
Lauri Oinonen
Keski-Suomen liiton valtuuston jäsen
Keuruu




Lauri Oinonen                                                         

21.5.14

Hartauskirjoitus

Luomisen juhlaa ympärillämme
 
 
Kevät on joutunut elämää sykkivään vihreyteensä. Juuri nyt on aivan oma kevään sävynsä lehtiin puhjenneissa puissa ja pensaissa.
Kevät kukkii keltaisina rentukankukintoina vesien äärellä. Tuomet avautuvat valkokukkaisina kevään tuoksuinen. Luonto on täynnään lintujen ääniä. Kevään luomisen juhla on ympärillämme.
 
Jumala on elämän antaja Pohjolan keväälle, mikä pian joutuu Suomen suveksi. Kaikki ympärillämme on näkyvää todistusta Luojan teoista. Viljelijän tehtävä on muokata, lannoittaa ja kylvää maa. Jumala on kasvun antaja. Ei ihminen voi nyhtää itua ja antaa lehtivihreään yhteyttämisen salaisuutta. Jumala on kaiken elämän antaja.
 
Kevät on myös monien onnellisten juhlien aikaa. Onnittelen uusia ylioppilaita, ammattiin valmistuvia, peruskoulunsa päättäviä ja tutkintoja suorittaneita ja monia muita. Saamme iloita iloitsevien kanssa. Näin teki myös Vapahtajamme. Jumala tahtoo antaa tulevaisuuden ja toivon jokaiselle.
 
Jumalan sana on kiintopiste, joka ei muutu, vaikka kaikki muu ympärillämme muuttuu jatkuvasti. Ainutkertaisen elämän käyttöohjeet löytyvät kymmenestä käskystä, Jeesuksen vuorisaarnasta ja rakkauden kaksoiskäskystä, joka kiteytettynä kuuluu: "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
 
Ensi sunnuntai on kirkkovuoden rukoussunnuntai. Meillä on etuoikeus tuoda kaikki asiamme rukouksessa Jumalalle. Hän kyllä tietää ne ilman meidän rukoustammekin. Mutta Hän haluaa kohdata meidät rukouksen kautta, jotta me muistaisimme Hänen läsnäolonsa ja että Jumalan suunnitelma voisi tapahtua myös meidän tykönämme. Emme ole yksin, Jumala on meidän kanssamme.
 
Jumala on elämän antaja tässä ajassa. Tämä pääsiäisaika 40 vuorokautta pääsiäisestä helatorstaihin ja 50 vuorokautta pääsiäisestä helluntaihin haluaa aivan erityisesti muistuttaa Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuutta. Ylösnoussut Vapahtajamme on elämän antaja taivaan kirkkauteen. "Kristus Jeesus antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta". 1.Tim.2:5-6.
 
Lauri Oinonen
 
 

9.5.14

RE: Herätekirje Keski-Suomen keskustalaisille



Olisiko biokaasu uuden tulevaisuuden sampo?



On erinomaista, että Keski-Suomeen on tulossa metsänjalostusteollisuuden investointeja! Nämä ovat erittäin tervetulleita. Samalla nämä luovat metsäteollisuuden sivutuotteita. Näiden yhdistäminen energiapuun käyttöön luo mahdollisuuden  uudenlaiseen biopolttoaineiden tuotantoon mm. synteettisenä biokaasuna.

Puupohjaisen synteettisen biokaasun tuotanto on ollut toiminnassa Itävallan Güssingenissa jo vuodesta 2009 lähtien. Samassa tuotantoyksikössä on tehty jo vuodesta 2002 lähtien lämpöä ja sähköä. Samantyyppiseen teknologiaan perustuva huomattavasti isompi yksikkö on vihitty käyttöön Göteborgissa tänä vuonna ja vielä tätä suurempi yksikkö on tulossa vuonna 2020. Nämä tuottavat vuodessa on 1 Twh synteettistä biokaasua pääosin liikenteeseen. Tämä vastaa noin 100 000 auton vuosittaista kaasuntarvetta. Samoin kehittyvä biohiiliteknologia on avaamassa uusia mahdollisuuksia tuottaa energiatehokasta puubiohiiltä sähkön ja lämmön tuotantoon sekä sivutuotteena synteettistä biokaasua.

Koska synteettinen biokaasu on lähes sataprosenttista metaania tämä polttoaine on samalla yhteensopiva liikennebiokaasun ja maakaasun kanssa. Keski-Suomessa ei ole maakaasuputkea, mutta Keski-Suomen eteläpuoli ja länsipuoli on katettu maakaasuputkella, josta on mahdolista tankata suomalaista liikennebiokaasua tai ulkomaalaista maakaasua. Samoin Keski-Suomessa on käynnistämässä yhä voimakkaampi liikennebiokaasun tuotanto perustuen yhteiskuntajätteiden ja maatalousjätteiden mädätykseen. Kiitos tästä Joutsan Ekokaasun ja tämän keskisuomalaisten yrittäjäomistajien ja valtakunnallisten yhteistyökumppanien esimerkilliselle toiminnalle  Joutsassa.

Joutsan Ekokaasu yhdessä yksityisen Meterin Laukaan liikennebiokaasun tuotannnon kanssa mädättäen maatalous- ja elintarviketeollisuuden jätettä antavat pohjaa laajentaa keskisuomalaista kaasumaisten polttoaineiden tuotanto yhä laajemmalle maantieteellisesti sekä laadullisesti ottaen mukaan synteettinen biokaasu.
 
Mikäli tämä toiminta laajentuisi paikallisten yrittäjien ja kuntien esim. kunnallisten energiayhtiöiden osuudella sekä valtakunnallisten tahojen yhteistoiminnaksi, tämä loisi samalla pysyvän ja yhä kasvavan toimeentulon myös keskisuomalaisille kunnille ja kaupungeille. Syntyvää tuloa kaupungit ja kunnat voisivat sijoittaa itse yhä monipuolisempaan biosähkön ja biolämmön tuotantoon sekä kaasumaisten polttoaineiden tuotannon laajentamiseen metsien Keski-Suomessa puuperäiseen synteettiseen biokaasutuotantoon.

Kunnallisten toimijoiden esimerkillisestä toiminnasta osoittaa mallina Vaasan kaupunki, joka on ensi vuonna  käynnistämässä kaasubussiliikenteen paikallisliikenteessä. Tämä perustuu Vaasan kaupungin ja sen talousalueen kanssa yhdessä omistaman biokaasulaitoksen Stormossenin biokaasutuotantoon.

EU:n parlamentti on hyväksynyt puhtaiden polttoaineiden direktiivin, johon Joutsan Ekokaasukin viittaa lehdistötiedotteessaan. Tämä vaatii jokaisen jäsenmaan pääteille 150 km:n välein metaanin jakelupisteen. EU on luvannut  antaa taloudellista tukea jakelupisteiden rakentamiseen ja kaasukaluston hankintaan. Tätä tukipakettia tukee Suomessa Suomen valtion investointituki biokaasulaitoksille.

Täten toivon Teidän miettivän, jaammeko Keski-Suomessa yhä kasvavaa niukkuutta vai autammeko me itse itseämme ja luomme Keski-Suomesta Suomen johtavan bioenergiamaakunnan omalla polttoaine-, sähkö- ja lämpötuotannolla? Asiantuntijoiden näkemysten perusteella me voimme luoda Keski-Suomeen yhä kasvavaa vaurautta ja työtä, joka huokuttelee investoijia Keski-Suomeen kotimaasta ja ulkomailtakin, jos vain tartumme olemassa oleviin mahdollisuuksiimme rohkeasti.


16.4.14

FW: Siunattua Pääsiäisaikaa!



Hyvä blogini lukija!

 
Iloitsemme pian pääsiäisen suuresta sanomasta. Itse saan palvella kiirastorstaina ehtoollisen jaossa avustajana
Keuruun kirkossa pastori Viljasjärven pyynnöstä.  Mieltäni koskettavat myös Psalmin 2 sanat Jumalan ikuisena viisautena.
 
Siunatkoon Herramme meidänkin pääsiäisaikamme!
.
Lauri Oinonen

13.4.14

FW: Lauri Oinosen tiedote: Keuruu palautettava eduskunta-aikaan










 
Keuruu palautettava eduskunta-aikaan
 
 
Kun Keskustan Keski-Suomen piirikokous 12.4.2014 nimesi minut piirihallituksen esityksen mukaan ehdolle tuleviin eduskuntavaaleihin, pidän tavoitteenani Keuruun palauttamista takaisin eduskunta-aikaan. Tämä on vaativa tavoite, sillä Keuruun ja Keurusseudun äänestäjien osuus on vain noin viiden prosentin luokkaa koko vaalipiiristä. Kymmenen valittavan joukkoon pääseminen täältä on matemaattisesti haaste.
 
Kuitenkin vuosikymmenien jälkeen ihmeellisesti tulin täältä valituksi kolme kertaa. Valitettavasti edellisissä vaaleissa jäin 1. varasijalle ja olen joutunut olemaan pelikentän sijaan katsomossa kolmatta vuotta. Suurin menetys tänä aikana on päätös Keuruun varuskunnan lakkauttamisesta.
 
Vahva mielipiteeni on, että suurella todennäköisyydellä keuruulainen kansanedustaja olisi voinut työskentelyllään estää tämän, sillä valtion virkamiesvalmistelussa haluttiin Keuruun varuskunnan säilyvän. Tämän tiedän yksityishenkilönä useita kertoja virkamiesten luona käytyäni. Nyt asioita oli kuitenkin helppo ratkoa muilla tavoilla ja maakunnan kansanedustajat saatiin tyytyväisiksi, kun Jyväskylään tuli lisää puolustusvoimien toimintoja.
 
Liikenneyhteydet kaikissa muodoissaan ovat aina tärkeät. Jos kansanedustajan työ aikaa pitkälti aikaa vaativissa asioissa ei heti näkyisikään, niin sen puuttuminen nähdään kylläkin. Tätä voi kuvastaa yhtenä esimerkkinä mm. Keuruun ja Haapamäen välisen tien nykykunto, mikä on seurausta maaseudun perustienpidon määrärahojen niukkuudesta.
 
Haluan Keuruun ja koko lähialueen "pysyvän kartalla" jatkossakin ja siksi olen valmis jatkamaan eduskuntatyössä, jos äänestäjät tahtovat aikanaan tähän valtakirjan. Kannustusta tähän olen saanut myös mm. Jämsästä ja Petäjävedeltä osastoesitysten muodossa.
 
 
           

27.3.14

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitalletuksistaan euron alttarille?

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitileistään euron pelastamiseksi?


 
Uutisissa vilahti taannoin yhteisvaluutta euron pelastamiseen tähtäävä neuvottelutulo. Olin kuulevinani, että suomalaiset pankit joutuisivat kantamaan taloudellista vastuuta yhteisvaluuttamme euron pelastusoperaatioissa määrän, joka ei ilmeisestikään ole kenenkään tiedossa. Ministeri Urpilainen ei osannut oikein sanoa mitään tv-haastattelussa neuvottelujen tuloksesta.
 
Tästä huolimatta ainakin minulle jäi käsitys, että nyt suomalaiset pankit, jotka ovat kansalaisten, tavallisten ihmisten taloudellinen tuki ja turva sekä säästämisessä että lainansaannissa, joutuisivatkin maksajiksi euron pelastusoperaatioissa jatkossa. Tämä on mielestäni aivan uusi linja asioissa. Tähän asti valtiomme kautta olemme osallistuneet euron pelastamiseen, joka tietysti vaikuttaa talouteemme ja välillisesti kansalaisiimme.
 
Mutta nyt pankkiemme joutuessa ilman omia syitämme yhteisvastuun nimissä kantamaan vastuuta euron pelastamisesta  asia ei voi olla koskettamatta tavallisia ihmisiä suoraan sekä säästäjinä että velallisina. Suomessa tavallinen kansa luottaa pankkeihin. Siihen meidät on kasvatettu jo kansakoulussa ja opetettu säästämään tuleviin tarpeisiin ja pahan päivän varalle. Mielestäni nyt on vaara tarjolla piensäästäjien vähien, mutta heille tärkeiden säästöjen vuotamisesta pohjattomaan euron pelastamisen kaivoon.

Pidän tätä jo periaatteessa hyvin vakavana asiana.
 
Pienituloisen eläkeläisen tuki ja turva ovat pienetkin kertyneet pankkitilisäästöt. Ei tavallinen ihminen yleensä lähde pörssipelejä pelaamaan, vaan luottaa kotiseudun omaan pankkiin. Tämä kansan luottamus omia pankkejamme kohtaan on yksi taloudellisen vakautemme kivijalka. Onko se nyt murenemassa?
 
Mielestäni Keskustan ja vaikka koko opposition kannattaisi harkita asian suhteen jopa välikysymystä. Keskustan saattaisi kenties olla hyvä profiloitua myös tulleiden eurovaaligalluppienkin takia.
 
 

           

23.3.14

Lauri Oinosen kommentti soteratkaisusta

Kuntalaisten etua on voitava puolustaa jatkossakin
 
 
Saavutettu kompromissi hallituksen ja opposition kesken soteratkaisuksi on yhteisen tahtotilan ilmauksena taloudellisesti haasteellisessa ajassamme myönteinen asia. Samoin saavutettu yhteinen kompromissi on paljon parempi kuin tähän asti esitetyt sotemallit, joissa oli ilmeisiä perustuslaillisia ongelmiakin vastuukuntamallin osalta.
 
Kuntapäättäjän näkökulmista olen huolissani nyt esitetyn mallin osalta paikallisen vaikutusvallan loitontumisesta nk. miljoonapiireille eli nyt erva-alueille. Miten kuuluisi yksittäisen kunnan edustajan ääni kuntalaisten puolesta miljoonapiirin hallinnossa? Tätä ongelmaa olen kritisoinut jo viime vuonna Jyväskylässä olleessa soteseminaarissa. Asiaan on havaintoni mukaan kiinnittänyt huomiota jo Kuntaliittokin.
 
Kuten mm. Juha Sipilä toivoi kompromissille hyvää parlamenttikäsittelyä, toivon minäkin osaltani kiinnitettävän tähän huomiota asian tullessa eduskuntaan. Haluan keuruulaisena, että esimerkiksi vanhusten kotipalvelun lämmin ruoka säilyy edelleenkin eikä mentäisi käytäntöön kylmäruuan toimittamisesta, kuten mm. Jyväskylässä jo tehdään. 
 
Samoin on otettava huomioon se, että terveyskeskuksen palveluita käytetään ja tarvitaan enemmän siellä, missä tytöterveyshuollon ja yksityisen sektorin palvelut ovat vähäisempiä. Tasa-arvoisia palvelujaei pidä tasapäistää. Kuntapäättäjien on voitava vaikuttaa kuntalaistensa parhaaksi jatkossakin kuntalaisten toivomilla tavoilla.
 
Lauri Oinonen
 
 
 
 

21.3.14

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitalletuksistaan euron alttarille?





 
Kevätpuolen tervehdys Haapamäeltä!
 
TV-uutisissa vilahti eilen kevätpäivän tasauksen päivänä 20.3.2014 jotain yhteisvaluutan neuvottelutuloksesta. Olin kuulevinani, että suomalaiset pankit joutuisivat kantamaan taloudellista vastuuta yhteisvaluuttamme euron pelastusoperaatioissa määrän, joka ei ilmeisestikään ole kenenkään tiedossa. Ministeri Urpilainen ei osannut oikein sanoa mitään tv-haastattelussa neuvottelujen tuloksesta.
 
Tästä huolimatta ainakin minulle jäi käsitys, että nyt suomalaiset pankit, jotka ovat kansalaisten, tavallisten ihmisten taloudellinen tuki ja turva sekä säästämisessä että lainansaannissa, joutuisivatkin maksajiksi euron pelastusoperaatioissa jatkossa. Tämä on mielestäni aivan uusi linja asioissa. Tähän asti valtiomme kautta olemme osallistuneet euron pelastamiseen, joka tietysti sekin vaikuttaa talouteemme ja välillisesti kansalaisiimme.
 
Mutta nyt pankkiemme todennäköisesti joutuessa ilman omia syitämme yhteisvastuun nimissä kantamaan vastuuta euron pelastamisesta, asia ei voi olla koskettamatta tavallisia ihmisiä suoraan sekä säästäjinä että velallisina. Suomessa tavallinen kansa luottaa pankkeihin. Siihen meidät on kasvatettu jo kansakoulussa ja opetettu säästämään tarpeisiin ja pahan päivän varalle. Mielestäni nyt on vaara tarjolla piensäästäjien vähien, mutta tärkeiden säästöjen vuotamisesta pohjattomaan euron pelastamisen kaivoon. Pidän tätä jo periaatteessa hyvin vakavana asiana.
 
Pienituloisen eläkeläisen tuki ja turva ovat pienetkin kertyneet pankkitilisäästöt, ei tavallinen ihminen yleensä lähde pörssipelejä pelaamaan, vaan luottaa kotiseudun omaan pankkiin. Tämä kansan luottamus omia pankkejamme kohtaan on yksi taloudellisen vakautemme kivijalka. Onko se nyt murenemassa?
 
Mielestäni Keskustan ja vaikka koko opposition kannattaisi harkita asian suhteen jopa välikysymystä. Keskustan saattaisi kenties olla hyvä profiloitua myös tulleiden eurovaaligallupnumeroidenkin takia.
 
 

           

13.3.14

Aloitteellani esitän ratkaisua rautateiden logistiikan pullonkaulojen poistamiseksi




 
 
Valtuustoaloite

 

Rautateiden kehittäminen Haapamäen radoilla ja Haapamäen palauttaminen tavaraliikenteen logistiseksi keskusasemaksi
 
 
 
Keuruun sijainti on logistisesti erittäin hyvä Suomen painotettua asutuksen ja elinkeinoelämän keskipistettä tarkastellen. Kun Haapamäki - Parkano - Pori rata saataisiin uudelleen liikenteeseen, olisi Keuruu lähinnä merisatamaa oleva kunta Keski-Suomessa.
Tämä antaisi suuria mahdollisuuksia mm. rautatiekuljetuksiakäyttävälle teollisuudelle ja muulle elinkeinoelämälle.

 

Keuruulla on runsaasti edullista teollisuustonttitarjontaa molemmissa taajamissa radan varrella ja tarvittaessa voidaan kaavoituksella osoittaa tarkoituksiin lisää alueita muualtakin muualtakin kaupunkimme laajoilta alueilta neljään suuntaan olevien rautateiden vaikutuspiireistä.

 

Suomen nykyisen hallituksen linjaus on panostaa nimenomaan rautateihin. Vireillä on lukuisia suunnitelmia uusista radoista ja niiden rinnakkaisista raidepareista sekä mm. Tampereen uudesta tavaraliikenteen järjestelyratapihasta uusine ratoineen uuteen sijaintipaikkaan Pirkkalaan.  Kaikkiaan nämä vireillä olevat suunnitelmat esittävät ratainvestointeihin noin miljardia euroa.

 

Suomen  raideliikenteen pullonkaulat voitaisiin kuitenkin pääosin poistaa palauttamalla Haapamäki-Parkano-Pori rata liikenteelle. Tämä tapahtuisi noin yhdellä kymmenesosalla verrattuna edellä esitettyyn investointikustannukseen, koska jo olemassa olevaa rataverkkoa voitaisiin hyödyntää laajalti tehokkaammin kun liikennettä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta kulkeville ja nyt varsin vajaalla käytöllä oleville radoille.

 

Haapamäki-Parkano-Pori radan käyttöönotto palauttaisi risteysasemaluonteen Haapamäelle ja valtion kannalta olisi ilmeisen selvä kustannussäästö, jos Suomen tavaraliikenteen nyt Tampereella oleva järjestelyratapihatoiminto palautettaisiin Haapamäelle. Tämä olisi toteuttavissa murto-osalla niistä kustannuksista, joita uhrattaisiin kokonaan uuteen ratapihaan kalliiden investointien Tampereen seudulla. Esimerkiksi Saksassa tavaraliikenteen ratapihat eivät ole kaupunkien taajamarakenteessa vaan noin sadan kilometrin päässä tai kauempanakin.

 

Suomessa Haapamäki olisi luonnollinen ratkaisu (kuten oli vuoteen 1978 saakka) rautateiden tavaraliikenteen keskusratapihaksi.

Tämän toteutuminen toisi runsaasti edelleenkin työpaikkoja rautateiden palveluksessa seutukunnallemme automaatiosta huolimatta ja avaisi ennalta arvaamattomat teollisen kehityksen mahdollisuudet hyödynnettäväksemme. Samalla myös henkilöliikenteen edellytykset liikenteen lisäämiselle ja nopeutumiselle parantuisivat tuntuvasti.

 

Rautatieasioita kuntien välisenä toimielimenä hoitaa Suomenselän rautatieliikennetoimikunta. Siltä kuitenkin puuttuvat käyttövarat ja ilman niitä ei voida tehdä riittäviä suunnitelmia asioiden edistämiseksi.

 

 

Siksi ehdotan: Keuruun kaupungin ja Keulinkin sekä Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ryhtyvän tehokkaaseen yhteistyöhön

Haapamäen palauttamiseksi tavaraliikenteen järjestelytoimintojen ja logistiikan solmukohteeksi maassamme (Kouvolan rinnalla) ja Tampere- Haapamäki-Seinäjoki radan kehittämistä pääradan itäisenä raideparina (uuden radan oikoradan raideparin rakentamisen asemesta) ja poikittaisliikenteen kehittämistä maamme leveimmällä kohdalla kokonaisuutena kunnostamalla rata Haapamäki-Parkano-Pori liikenteelle.

 

 

Keuruulla 10.3.2014

 

 

Lauri Oinonen
           

1.3.14

Metsäasioitten lauantai

Metsäasioitten lauantai ja talvi
 
Tänään lauantaina käytin ajan metsäasioitten parissa Metsälehden Makasiini, Aarteen ja tietokoneen kanssa. Vanha keskikoulun maatilatalouden oppikirja sisälsi viisauden:" tuumaustunti on tärkeämpi kuin työtunti". Tänään siis oli kokonainen tuumauspäivä ajankohtaisten lehtiartikkeleiden opastuksella.
 
Sinällään uutta noissa lukemissani monissa artikkeleissa ei ollut, mutta hyödyllistä oli nähdä ajankohtaisia tilastoja sekä eri henkilöitten kommentteja mm. uudesta metsälaista.

Viime aikoina olen joulun alta lähtien käynyt Multialla Purstinvuoren tai kartoissa Kulovuoren alarinteillä käsittelemässä tuulenkaatopuita. Ne ovat kaatuneet eri vuosina pääosin eduskuntatyöni, (johon edelleen tähtään takaisin, asiat eivät ole vielä maassamme kunnossa) aikana milloin minkäkin nimisten myrskyjen aikaansaannoksina. Kaatuneita puita on tullut pari, kolme siellä täällä vuosittain ja niiden korjaaminen yksittäin on olisi olut pulmallista.
 
Nyt niitä on käsiteltävänä yhteensä viitisenkymmentä runkoa, joista yli puolet on tykkylumen katkaisemia mäntyjä sekä muutamia kuusia. Ihan muutama puu on vielä vihreälatvainen ja ne ovat sahatavaraksi kelpaavia. Myös osa kuivaneista puista sopii omaan käyttöön sahatavaraksi tai muutoin omaan käyttöön. Pääosa ja nimenomaan rankapuun kokoisista puista tulee omaan käyttöön polttopuuksi.
 
Lumeton talvi on ollut ja edelleen on Luojan lahjaa tällaisille maassa makaavien puiden korjaamiselle. Uskon vielä tänäkin talvena tulevan lunta niinkin paljon, että puiden ajo moottorikelkan avulla onnistuisi vaikeistakin kuljetuspaikoista.

8.2.14

  Kotimainen energia ja biokaasu voi pelastaa talouden 


Suomen talouteen kaivataan uutta kasvua. Suomi velkaantuu ja kohta valtion kolmen A:n luottoluokitus on vaarassa. Niukkuutta jakamalla emme voi kuitenkaan pelastaa tilannetta tai saavuttaa myönteistä tulevaisuutta. Vain kansantulon kasvattaminen voi pelastaa parempaan. Onneksi meillä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ja ne ovat lisäksi lähellä.         

Tärkein uudistus Suomessa on mielestäni siirtyminen kotimaiseen energiaan sen eri muodoissaan. Tämä energiauudistus on nähdäkseni toteutettavissa omalla tahdolla, keksiläisyydellä ja pienillä panostuksilla tuloksiin nähden.

Erityisesti Keski-Suomessa ovat puuenergian monet vaihtoehdot lisääntyvästi käytettävissä. Pelloillamme on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ilman ruuan tuotannon vähentymistä. Saksassa on yhden timoteiheinän hehtaarin tuotoksella tuotetulla liikennebiokaasulla ajettu henkilöautolla 30 000 kilometriä. Jätekin on kultaa, kun sen oikein oivaltaa.

Tarvittaessa seutukuntien kuten Keurusseudun, Mänttä-Vilppulan  ja Jämsän seudun tulisi harkita yhteistyötä voimavarojen  kokoamiseksi vaikkapa FM Hannu Paason ideoimilla tavoilla yhteistyössä eri yrittäjien ja paikallisten energiayhtiöiden kesken esimerkiksi liikennebiokaasun vihreän tuotantoalueen muodostamiseksi. Olisi ihme, jos tässä ei voitaisi onnistua, kun Joutsassa on jo toiminta käynnissä Päijänteen itäpuolella.

Liikennebiokaasua voidaan tuottaa myös puuperäisistä aineksista, kuten tapahtuu Saksan Augsburgissa ja samalla saadaan myös eri kemikaaleja ja puhdasta hiiltä moniin käyttötarkoituksiin. Kaasun tuotantoon soveltuu myös kaikki maisemanhoidosta saatava biomassa, jolle ei nyt ole mitään merkittävää käyttöä. Tiwin teollisuusalueella olisi nähdäkseni erittäin hyvät mahdollisuudet toteuttaa täällä se, mitä Augsburgissa tehdään. Sellutehtaalle tontti olisi liian pieni.

Jätteiden jatkokäsittely voidaan tunnetusti jalostaa biokaasun tuotannoksi. Samoin karjatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteet ovat oivallisia biokaasun raaka-aineita, joita jalostetaan jo monilla paikkakunnilla ja sijoittajat tavoittelevat kaksinumeroisia tuottoprosentteja. Ratkaistavissa olevia ongelmia viemärijätteidenkin ja vastaavien osalta ovat lääkkeiden ja muiden kemikaalien jäämät, jotka saattavat rajoittaa kaasuntuotannon kiinteiden jäämien lannoitekäyttöä.

Maahamme on jo muodostumassa vihreän liikenteen liikennebiokaasun käytäviä. Näitä pitäisi synnyttää tännekin, kuten on jo tapahtumassa Päijänteen itäpuolelle.  Muutama vuosi sitten Laurisen veljesten suunnitelma valtatiestä 23 biokaasun vihreänä highwayna on otettava uudelleen esille. Alueelliset energiayhtiömme voisivat muodostaa yhteisen yhtiön biokaasun tuottamiseksi ja edelleen sen jalostamiseksi liikennettä varten. Näin rahat jäisivät paikkakunnillemme.

Biokaasulla voitaisiin alentaa bussi- ja kuorma-autoliikenteen kuluja. Ruotsissa on tästä hyvää näyttöä kuten myös biokaasulla liikkuvasta paikallisjunastakin. Volvo tekee kaasulla kulkevia autoja yhä enemmän. Suomessa Wärtsilä valmistaa kaasukäyttöisten vetureiden moottoreita, ne menevät tällä hetkellä vientiin Venäjälle. Näitä kaikkia pitäisi saada liikenteeseen Suomessakin kotimaisella  polttoaineellamme.

Kotimainen energia kaikissa muodoissaan tuo rahaa maakuntiin ja maaseudulle, vielä arvaamattoman paljonkin.  Mahdollisuuksiin tulee tarttua, ettei jaettavaksi jää vain niukkuutta.


Lauri Oinonen
maakuntavaltuutettu
Keuruu

5.2.14

Haapamäen vankila uudelleen esille




Haapamäen vankilahanke nostettava vaihtoehdoksi


Laukaan Vuonteella olevan vankilan uusi sijaintipaikka ratkeaa aikaisintaan kesällä hallituksen kehysriihestä johtuen. Oikeusministeriössä vasta valmistellaan investointiesitystä, johon nyt Laukaan Vuonteelta siirtyvän vankilan tulevaisuus sisältyy. Sen jälkeen katsotaan  ja kilpailutetaan sijainti kehysriihen mahdollistamissa puitteissa.

Rikosseuraamuslaitos haluaa eroon Laukaan vankilasta, koska entisen koulukodin tilat ovat epäkäytännölliset ja suurkorjausten tarpeessa. Rikoseuraamuslaitos haluaa vankilan ja nyt Jyväskylän keskustassa olevan yhdyskuntaseuraamustoimiston samaan osoitteeseen vuonna 2016. Ajatus vankilan sijoittamisesta Vaajakosken Kanavahovin kiinteistöön on kuitenkin saanut paikallisten asukkaiden kannalta laajaa kritiikkiä.

Keurusseudulla on syytä muistaa se, että Laukaalle sijoitettu vankila oli alunperin tarkoitettu Haapamäelle valtion kompensaatiotoimena VR:n satojen työpaikkojen menetyksille. Siksi Keuruun kaupungin toimesta on jo 11.9.2013 lähestytty oikeusministeriä ja pyydetty ottamaan alkuperäinen ja  yksityiskohtainenkin vankilan sijoitussuunnitelma Haapamäelle huomioon, kun asia tulee nyt uudelleen ratkaistavaksi.

Nykyinen oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala osallistui aiemmissa tehtävissään Haapamälle suunnitellun vankilan valmistelutoimiin. Ajatus vankilan sijoittamisesta Keuruulle varuskunnalta vapautuviin tiloihin on saanut kielteisen vastauksen. Haapamäellä ainakin aiemmin vankila on saanut toisin kuin nyt Jyväskylässä paikallisten asukkaiden hyväksynnän

Nyt on aika ottaa oikeusministeriössä esille  Haapamäen valmis ja vankeinhoidollisten näkökohtien
mukaan valmisteltu vankilasuunnitelma ja tehdä siihen mahdolliset  päivitykset ja toteuttaa vihdoinkin hanke aiemmin annettujen lupausten ja tehtyjen linjausten mukaan. Keuruun on oltava edelleen aktiivinen asiassa, vaikka asioita valmisteleva Rikosseuraamuslaitos haluaisikin vankilan Jyväskylään.

Muutoin havaitsin mielenkiintoisen lauseen uutisten joukossa. Puolustusmenojen sanottiin kasvavan laajenevien varuskuntien uudisrakentamisten vuoksi! Miksi ei haluttu ja haluta käyttää valmiita ja soveltuvia tiloja? Miksi Senaattikiinteistöt VM:n ohjeistamana ovat vaatineet varuskuntakiinteitöiltäkin 7 % vuotuista tuottoa? Varuskuntien lakkautukset tultaneen vielä saattamaan kriittiseen tarkasteluun myös puolustusmenojen kasvun, maanpuolustuskyvyn ja veronmaksajien näkökulmista.


Lauri Oinonen

29.1.14

NOPEUTETUT EDUSKUNTAVAALIT?



Keskustan eduskuntaryhmän talvikokouksessa on on tuotu esille aikaistettujen eduskuntavaalien mahdollisuus. Nykyisen hallituksen kärkitavoitteet kunta- ja soteuudistukset ovat syvällä suossa. Näin asia todellisuudessa on, vaikka kunnalliselämässä kaikki aika menee luottamushenkilöiltä ja virkamiehiltä näiden moniin valmisteluprosesseihin.

Valitettavasti kunta- ja soteuudistuksilla jaetaan vain kasvavaa niukkuutta, etääntyviä ja kansalaisten omin kustannuksin kauempaa haettavia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja. Yhtään uutta tuotannollista työpaikkaa ei näillä uudistuksilla valitettavasti saada.

Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden aika tulisikin käyttää elinkeinojen ja yrittäjyyden edistämiseen jatyöpaikkojen luomiseen tulojen saamiseksi ihmisille.  Tärkein uudistus Suomessa olisikin bionergiauudistus, jotta tulisimme riippumattomiksi tuontienergiasta. Silloin kansantulo kasvaisi realistisella tavalla todella huimasti. Ajattelepa tätä!

Kunnissa tiedetään parhaiten omat paikalliset tarpeet ja menettelyt niiden hoitamiseksi. Sama koskee myös seurakuntia ja terveydenhuoltoa. Kansalaisten on voitava itse vaikuttaa asioihin. Monissa niissä kunnissa, joissa on tehty kuntaliitoksia, ovat entisten kuntien terveysasemat, neuvolat ja muut kansalaisten tarvitsemat palvelut siirretyt uuden kunnan keskukseen. Entiset kirkonkylät hiljentyvät, kauppoja ja yrityksiä lopettaa, tulee tyhjiä ikkunoita ja asuntojen hinnat romahtavat.

Siksi minulle kuntauudistus sisältää lähtökohtaisesti vahvan miinus merkin ja en aiokaan antaa periksi näkemyksestäni. Puolustan itsenäisiä kuntia ja seurakuntia loppuun asti. Haluan kansalaisille tutut ja turvalliset lähiyhteisöt, joissa on hyvä asua kaikenikäisten.

Hallituksen kunta- ja soteuudistus ei tule toteutumaan esitetyillä tavoilla. Hallituspuolueissakin on paljon vaikuttajia, jotka ajattelevat omilla aivoillaan ja esittävät kritiikkiä pakkovaltaa vastaan. Kunnallisvaltuustoilla on päätäntävalta kuntaliitoksissa, koska pakkoliitoksia ei tehdä. Jos on itsenäisyystahtoa, kunta jää itsenäiseksi.

Minulle soitti juuri Keskustan Keski-Suomen piirin entinen toiminnanjohtaja Pentti Nurmela. Hän sanoi, että Keskustan olisi pitänyt
jo muutama kuukausi sitten esittää ennenaikaisia eduskuntavaaleja.  Nyt Keskusta on tuonut asian esille. Realismia lienee nyt kuitenkin se, että näin ei hallituksen taholta rohjeta tehdä, koska gallupit näyttävät kunta- ja soteuudistusta ajaville huonoja lukemia.

1.1.14

Uudenvuoden tervehdys 2014

Tänään uudenvuodenpäivänä sain toimittaa sananjumalanpalvelusta synnyinseurakuntani Multian kirkossa. Tuntui tavattoman hyvältä se, että Multia on itsenäinen seurakunta, kirkkoherrakunta, jossa ovat jumalanpalvelukset joka pyhä. Suntio oli vcalmistanut kirkon uudenvuodenpäivän juhlaan, jumalanpalvelukseen. Kaunis joulukuusi kuten jo joulunakin tervehti kirkkoväkeä "uuden joulunkin" kirkkoväkeä.

Multian uudenvuodenkirkko on minulle hyvä lähtö alkaneesen vuoteen 2014. Jumalanpalvelus ja läsnäollut seurakunta siunaavat sen toimittanutta pappiakin. Kiitos tästä mukanaolleille ja ajatuksin kirkkoamme siunanneille ihmisille.

Hyvää Uutta Vuotta ja Jumalan Siunausta!