27.3.14

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitalletuksistaan euron alttarille?

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitileistään euron pelastamiseksi?


 
Uutisissa vilahti taannoin yhteisvaluutta euron pelastamiseen tähtäävä neuvottelutulo. Olin kuulevinani, että suomalaiset pankit joutuisivat kantamaan taloudellista vastuuta yhteisvaluuttamme euron pelastusoperaatioissa määrän, joka ei ilmeisestikään ole kenenkään tiedossa. Ministeri Urpilainen ei osannut oikein sanoa mitään tv-haastattelussa neuvottelujen tuloksesta.
 
Tästä huolimatta ainakin minulle jäi käsitys, että nyt suomalaiset pankit, jotka ovat kansalaisten, tavallisten ihmisten taloudellinen tuki ja turva sekä säästämisessä että lainansaannissa, joutuisivatkin maksajiksi euron pelastusoperaatioissa jatkossa. Tämä on mielestäni aivan uusi linja asioissa. Tähän asti valtiomme kautta olemme osallistuneet euron pelastamiseen, joka tietysti vaikuttaa talouteemme ja välillisesti kansalaisiimme.
 
Mutta nyt pankkiemme joutuessa ilman omia syitämme yhteisvastuun nimissä kantamaan vastuuta euron pelastamisesta  asia ei voi olla koskettamatta tavallisia ihmisiä suoraan sekä säästäjinä että velallisina. Suomessa tavallinen kansa luottaa pankkeihin. Siihen meidät on kasvatettu jo kansakoulussa ja opetettu säästämään tuleviin tarpeisiin ja pahan päivän varalle. Mielestäni nyt on vaara tarjolla piensäästäjien vähien, mutta heille tärkeiden säästöjen vuotamisesta pohjattomaan euron pelastamisen kaivoon.

Pidän tätä jo periaatteessa hyvin vakavana asiana.
 
Pienituloisen eläkeläisen tuki ja turva ovat pienetkin kertyneet pankkitilisäästöt. Ei tavallinen ihminen yleensä lähde pörssipelejä pelaamaan, vaan luottaa kotiseudun omaan pankkiin. Tämä kansan luottamus omia pankkejamme kohtaan on yksi taloudellisen vakautemme kivijalka. Onko se nyt murenemassa?
 
Mielestäni Keskustan ja vaikka koko opposition kannattaisi harkita asian suhteen jopa välikysymystä. Keskustan saattaisi kenties olla hyvä profiloitua myös tulleiden eurovaaligalluppienkin takia.
 
 

           

23.3.14

Lauri Oinosen kommentti soteratkaisusta

Kuntalaisten etua on voitava puolustaa jatkossakin
 
 
Saavutettu kompromissi hallituksen ja opposition kesken soteratkaisuksi on yhteisen tahtotilan ilmauksena taloudellisesti haasteellisessa ajassamme myönteinen asia. Samoin saavutettu yhteinen kompromissi on paljon parempi kuin tähän asti esitetyt sotemallit, joissa oli ilmeisiä perustuslaillisia ongelmiakin vastuukuntamallin osalta.
 
Kuntapäättäjän näkökulmista olen huolissani nyt esitetyn mallin osalta paikallisen vaikutusvallan loitontumisesta nk. miljoonapiireille eli nyt erva-alueille. Miten kuuluisi yksittäisen kunnan edustajan ääni kuntalaisten puolesta miljoonapiirin hallinnossa? Tätä ongelmaa olen kritisoinut jo viime vuonna Jyväskylässä olleessa soteseminaarissa. Asiaan on havaintoni mukaan kiinnittänyt huomiota jo Kuntaliittokin.
 
Kuten mm. Juha Sipilä toivoi kompromissille hyvää parlamenttikäsittelyä, toivon minäkin osaltani kiinnitettävän tähän huomiota asian tullessa eduskuntaan. Haluan keuruulaisena, että esimerkiksi vanhusten kotipalvelun lämmin ruoka säilyy edelleenkin eikä mentäisi käytäntöön kylmäruuan toimittamisesta, kuten mm. Jyväskylässä jo tehdään. 
 
Samoin on otettava huomioon se, että terveyskeskuksen palveluita käytetään ja tarvitaan enemmän siellä, missä tytöterveyshuollon ja yksityisen sektorin palvelut ovat vähäisempiä. Tasa-arvoisia palvelujaei pidä tasapäistää. Kuntapäättäjien on voitava vaikuttaa kuntalaistensa parhaaksi jatkossakin kuntalaisten toivomilla tavoilla.
 
Lauri Oinonen
 
 
 
 

21.3.14

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitalletuksistaan euron alttarille?





 
Kevätpuolen tervehdys Haapamäeltä!
 
TV-uutisissa vilahti eilen kevätpäivän tasauksen päivänä 20.3.2014 jotain yhteisvaluutan neuvottelutuloksesta. Olin kuulevinani, että suomalaiset pankit joutuisivat kantamaan taloudellista vastuuta yhteisvaluuttamme euron pelastusoperaatioissa määrän, joka ei ilmeisestikään ole kenenkään tiedossa. Ministeri Urpilainen ei osannut oikein sanoa mitään tv-haastattelussa neuvottelujen tuloksesta.
 
Tästä huolimatta ainakin minulle jäi käsitys, että nyt suomalaiset pankit, jotka ovat kansalaisten, tavallisten ihmisten taloudellinen tuki ja turva sekä säästämisessä että lainansaannissa, joutuisivatkin maksajiksi euron pelastusoperaatioissa jatkossa. Tämä on mielestäni aivan uusi linja asioissa. Tähän asti valtiomme kautta olemme osallistuneet euron pelastamiseen, joka tietysti sekin vaikuttaa talouteemme ja välillisesti kansalaisiimme.
 
Mutta nyt pankkiemme todennäköisesti joutuessa ilman omia syitämme yhteisvastuun nimissä kantamaan vastuuta euron pelastamisesta, asia ei voi olla koskettamatta tavallisia ihmisiä suoraan sekä säästäjinä että velallisina. Suomessa tavallinen kansa luottaa pankkeihin. Siihen meidät on kasvatettu jo kansakoulussa ja opetettu säästämään tarpeisiin ja pahan päivän varalle. Mielestäni nyt on vaara tarjolla piensäästäjien vähien, mutta tärkeiden säästöjen vuotamisesta pohjattomaan euron pelastamisen kaivoon. Pidän tätä jo periaatteessa hyvin vakavana asiana.
 
Pienituloisen eläkeläisen tuki ja turva ovat pienetkin kertyneet pankkitilisäästöt, ei tavallinen ihminen yleensä lähde pörssipelejä pelaamaan, vaan luottaa kotiseudun omaan pankkiin. Tämä kansan luottamus omia pankkejamme kohtaan on yksi taloudellisen vakautemme kivijalka. Onko se nyt murenemassa?
 
Mielestäni Keskustan ja vaikka koko opposition kannattaisi harkita asian suhteen jopa välikysymystä. Keskustan saattaisi kenties olla hyvä profiloitua myös tulleiden eurovaaligallupnumeroidenkin takia.
 
 

           

13.3.14

Aloitteellani esitän ratkaisua rautateiden logistiikan pullonkaulojen poistamiseksi




 
 
Valtuustoaloite

 

Rautateiden kehittäminen Haapamäen radoilla ja Haapamäen palauttaminen tavaraliikenteen logistiseksi keskusasemaksi
 
 
 
Keuruun sijainti on logistisesti erittäin hyvä Suomen painotettua asutuksen ja elinkeinoelämän keskipistettä tarkastellen. Kun Haapamäki - Parkano - Pori rata saataisiin uudelleen liikenteeseen, olisi Keuruu lähinnä merisatamaa oleva kunta Keski-Suomessa.
Tämä antaisi suuria mahdollisuuksia mm. rautatiekuljetuksiakäyttävälle teollisuudelle ja muulle elinkeinoelämälle.

 

Keuruulla on runsaasti edullista teollisuustonttitarjontaa molemmissa taajamissa radan varrella ja tarvittaessa voidaan kaavoituksella osoittaa tarkoituksiin lisää alueita muualtakin muualtakin kaupunkimme laajoilta alueilta neljään suuntaan olevien rautateiden vaikutuspiireistä.

 

Suomen nykyisen hallituksen linjaus on panostaa nimenomaan rautateihin. Vireillä on lukuisia suunnitelmia uusista radoista ja niiden rinnakkaisista raidepareista sekä mm. Tampereen uudesta tavaraliikenteen järjestelyratapihasta uusine ratoineen uuteen sijaintipaikkaan Pirkkalaan.  Kaikkiaan nämä vireillä olevat suunnitelmat esittävät ratainvestointeihin noin miljardia euroa.

 

Suomen  raideliikenteen pullonkaulat voitaisiin kuitenkin pääosin poistaa palauttamalla Haapamäki-Parkano-Pori rata liikenteelle. Tämä tapahtuisi noin yhdellä kymmenesosalla verrattuna edellä esitettyyn investointikustannukseen, koska jo olemassa olevaa rataverkkoa voitaisiin hyödyntää laajalti tehokkaammin kun liikennettä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta kulkeville ja nyt varsin vajaalla käytöllä oleville radoille.

 

Haapamäki-Parkano-Pori radan käyttöönotto palauttaisi risteysasemaluonteen Haapamäelle ja valtion kannalta olisi ilmeisen selvä kustannussäästö, jos Suomen tavaraliikenteen nyt Tampereella oleva järjestelyratapihatoiminto palautettaisiin Haapamäelle. Tämä olisi toteuttavissa murto-osalla niistä kustannuksista, joita uhrattaisiin kokonaan uuteen ratapihaan kalliiden investointien Tampereen seudulla. Esimerkiksi Saksassa tavaraliikenteen ratapihat eivät ole kaupunkien taajamarakenteessa vaan noin sadan kilometrin päässä tai kauempanakin.

 

Suomessa Haapamäki olisi luonnollinen ratkaisu (kuten oli vuoteen 1978 saakka) rautateiden tavaraliikenteen keskusratapihaksi.

Tämän toteutuminen toisi runsaasti edelleenkin työpaikkoja rautateiden palveluksessa seutukunnallemme automaatiosta huolimatta ja avaisi ennalta arvaamattomat teollisen kehityksen mahdollisuudet hyödynnettäväksemme. Samalla myös henkilöliikenteen edellytykset liikenteen lisäämiselle ja nopeutumiselle parantuisivat tuntuvasti.

 

Rautatieasioita kuntien välisenä toimielimenä hoitaa Suomenselän rautatieliikennetoimikunta. Siltä kuitenkin puuttuvat käyttövarat ja ilman niitä ei voida tehdä riittäviä suunnitelmia asioiden edistämiseksi.

 

 

Siksi ehdotan: Keuruun kaupungin ja Keulinkin sekä Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ryhtyvän tehokkaaseen yhteistyöhön

Haapamäen palauttamiseksi tavaraliikenteen järjestelytoimintojen ja logistiikan solmukohteeksi maassamme (Kouvolan rinnalla) ja Tampere- Haapamäki-Seinäjoki radan kehittämistä pääradan itäisenä raideparina (uuden radan oikoradan raideparin rakentamisen asemesta) ja poikittaisliikenteen kehittämistä maamme leveimmällä kohdalla kokonaisuutena kunnostamalla rata Haapamäki-Parkano-Pori liikenteelle.

 

 

Keuruulla 10.3.2014

 

 

Lauri Oinonen
           

1.3.14

Metsäasioitten lauantai

Metsäasioitten lauantai ja talvi
 
Tänään lauantaina käytin ajan metsäasioitten parissa Metsälehden Makasiini, Aarteen ja tietokoneen kanssa. Vanha keskikoulun maatilatalouden oppikirja sisälsi viisauden:" tuumaustunti on tärkeämpi kuin työtunti". Tänään siis oli kokonainen tuumauspäivä ajankohtaisten lehtiartikkeleiden opastuksella.
 
Sinällään uutta noissa lukemissani monissa artikkeleissa ei ollut, mutta hyödyllistä oli nähdä ajankohtaisia tilastoja sekä eri henkilöitten kommentteja mm. uudesta metsälaista.

Viime aikoina olen joulun alta lähtien käynyt Multialla Purstinvuoren tai kartoissa Kulovuoren alarinteillä käsittelemässä tuulenkaatopuita. Ne ovat kaatuneet eri vuosina pääosin eduskuntatyöni, (johon edelleen tähtään takaisin, asiat eivät ole vielä maassamme kunnossa) aikana milloin minkäkin nimisten myrskyjen aikaansaannoksina. Kaatuneita puita on tullut pari, kolme siellä täällä vuosittain ja niiden korjaaminen yksittäin on olisi olut pulmallista.
 
Nyt niitä on käsiteltävänä yhteensä viitisenkymmentä runkoa, joista yli puolet on tykkylumen katkaisemia mäntyjä sekä muutamia kuusia. Ihan muutama puu on vielä vihreälatvainen ja ne ovat sahatavaraksi kelpaavia. Myös osa kuivaneista puista sopii omaan käyttöön sahatavaraksi tai muutoin omaan käyttöön. Pääosa ja nimenomaan rankapuun kokoisista puista tulee omaan käyttöön polttopuuksi.
 
Lumeton talvi on ollut ja edelleen on Luojan lahjaa tällaisille maassa makaavien puiden korjaamiselle. Uskon vielä tänäkin talvena tulevan lunta niinkin paljon, että puiden ajo moottorikelkan avulla onnistuisi vaikeistakin kuljetuspaikoista.