Sunnuntaina, Pietarinpäivänä 29.6.2014

Iloitsen  monista hengellisistä kesäjuhlista. Jumala siunatkoon ne ja niiden sanoman. Joudun kuitenkin vahvasti ihmettelemään sitä, miksi nämä eivät saa sijaa YLE:n ohjelmissa ja uutisissa? Hengellisissä kesäjuhlissa on paljon väkeä, mutta YLE:n uutisointi tuo esille vain PRIDE-viiikkoa ja vieläpä nyt sunnuntaina siihen liittyy televisioitu jumalanpalvelus, vaikka olisi mielestäni ollut todella aiheellisempaa viedä tv-kamerat hengellisille kesäjuhlille ja televisioida sieltä jumalanpalvelus koko kansalle.
 
Olipa TV:n ja YLE:n uutisointi mitä tahansa, se ei muuta tosiasioita. Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja avioliitto on luomisjärjestyksen mukaan tarkoitettu miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Ihmiset voivat erehtyä vahingokseen, mutta Jumala ei sanassaan ja teoissaan erehdy. Säälin YLE:n toimintaa ja olen huolestunut Helsingin hiippakunnan hengellisestä tilasta. Onneksi minun ei tarvitse olla siellä pappina.

 

Kiitän eduskunnan lakivaliokuntaa oikeasta ratkaisusta avioliittoasiassa ja toivon Jumalan johdatusta ja luomisjärjestyksen mukaista viisautta koko eduskunnalle, kun se syksyllä päättänee avioliittolaista. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. EU ja länsimaat vieraantuvat Jumalan sanan ikiaikaisesta totuudesta vahingokseen, kuten aikoinaan rappeutui Rooman imperiumi.

 

Mutta Jumala johdatti Konstantinus Suuren maailman tulevaisuuden tekijäksi. Toimiiko Jumala nyt Venäjän kautta, joka haluaa selkeästi puolustaa Jumalan sanan totuutta luomisjärjestyksen mukaan. Varma on se asia, että joka Jumalan sanan mukaan haluaa toimia saa myös Hänen siunauksensa.
           

Juhannuspäivänä 21.6.2014

Tänään on kesäpäivän seisaus. Valoisaa on maapallon pohjoispuoliskolla tähtitieteellisesti nyt vuodenkierrossa kaikkien eniten. On Johannes Kastajan päivä. Kävin Keuruun kirkon juhannusjumalanpalveluksessa ja kutsuin kyytiini mukaan Pentti Paanasenkin äitini naapurissa asuvan miehen, jonka kanssa kävimme viime tapaninpäivänä Multian kirkossa.
 
Viime yönä lämmitin Ison Kirjan konferenssivieraillemme alakerran saunan Haapamäellä. Yöpyviä vieraita on Seinäjoelta, Oulusta ja Tampereelta. Vaikka sauna on varsin vaatimaton, siinä on ikkuna Kangaslammelle, jota kutsutaan myös Asemalammeksi.
 
Tuo lampi kätkee yhä arvaamattoman määrän viime sotien lentopommeja syvyyksiensä mudissa. Pääosa Haapamäen asemapihan tuhoksi  sodan vihollisen tarkoittamista lentopommeista meni Haapamäen onneksi hieman sivuun ratapihasta ja vaikka vaurioita ja kuolemaakin tuli, vihollisen tarkoitukset pääosin eri pommituksissa epäonnistuivat. Haapamäkiset eivät käytä Asemalampea kuin maisemana, siinä ei uida, ei kalasteta eikä jäällä luistella, vaikka sijainti olisi mitä ihanteellisin.
 
Maisemaan tehty kävelytie puistoistuksin on lammen länsirannalla sadan metrin päässä saunani ikkunasta. Toisella puolen lampea on maantie ja sitten alkavatkin ratapihan kiskot. Nyt luonnon ollessa rehevimmällään ei lampi saunan ikkunasta näkynyt lainkaan, mutta juhannuksen vehreän vihreä luonto ympäröi kaikkialla. Vielä kellon lähetessä puolta yötä suviyön aurinko paistoi pilviin ja kesäsateen jälkeen näkyi upea sateenkaari! Se muistuttaa Jumalan lupauksista jo Raamatun alkulehdillä. Saman huomasivat myös Ison Kirjan juhlavieraani kerrosta ylempääkin ikkunoista ja pitivät näkemäänsä ainutlaatuisena kesäpäivän seisauksen kesäyössä.
 
Huomenna juhannussunnuntaina saan kutsusta palvella seurakuntaa Keuruun kirkossa ehtoollisen jaossa avustajana pastori Seppo Viljasjärven seurakuntamme tämän kesän viimeisen rippikoululeirin konfirmaatiojumalanpalveluksessa. Meitä on kaksi pappia alttarilla, jotka saamme jakaa leivän siihen oikeutettuina ja kirkkoherran luvalla seurakuntaneuvoston päätöksen mukaan viinin jakajina voivat toimia maallikotkin, joista toinen on rippikoululeirin nuorisonohjaaja.
 
Jatkukoon juhannuksen suvi edelleen onnellisena aikana!

Hyvää Juhannusta 2014!

Hyvät blogini seuraajat juhannuksena 2014!
 
On juhannusaattoaamu, Upea sää ympäröi luonnossa, kaikkea on sopivasti!
Tänään annan kyytejä Ison Kirjan juhannuksenviettäjille  päiväjunalta ja käyn iltasella siellä itsekin. Toivon tapaavani  myös tuttuja henkilöitä. Meillekin tulee tapahtuman vieraita yöksi Haapamäelle ja lämmitän heille juhannuksen yösaunan alakerrassa.
 
Huomenna haluan mennä Keuruun juhannuskirkkoon. Kaipaan entisaikojen täysiä  juhannuskirkkoja, jolloin Multialla oli kirkon pihan penkitkin täynnä väkeä. Nyt juhannuskirkoissa on tilaa ja murheellinen, hyvin murheellinen olen siitä, että nykyisin on monia kirkkoja kuten Haapamäelläkin, joissa ei ole juhannuspäivänä, Johannes Kastajan päivänä juhannuskoivuja. Kun kirkot ovat kiinni, se viestii, että seurakunnat eivät haluakaan kutsua ihmisiä Jumalan ikuisen sanan totuuksien ja armon äärelle.
 
Juhannussunnuntaina saan olla talkootehtävässä Keuruun kirkossa konfirmaatiomessussa ehtoollisenjaossa seurakunnalle. Silloin on Keuruun kirkossa väkeä, iloitsen siitä! Sunnuntaina on sitten Haapamäen kirkossakin kyllä iltamessu, mutta onko juhannuskoivuja, joita kaipaan? Kuten jouluna joulukuusi, niin juhannuksena juhannuskoivu(t) kuuluvat kirkkoon.
 
Siunattua juhannusta ja Suomen lipun päivää jokaiselle!

Tervehdys Keskustaväelle

 
 
 
Hyvä Ystävä Keskustan Turun puoluekokouksessa!
 
 
Tervehdin Sinua tässä sanalla. Tällä kertaa en ole tilaisuudessa pääsemään puoluekokoukseemme, koska olen luvannut  auttaa kotiseurakuntaani kevätkesän konfirmaatiojumalanpalveluksissa Keuruulla. Arvostan sitä, minua halutaan kutsua kunniakkaaseen tehtävään, jonka haluan tehdä talkoopalveluksena kantaakseni omaa osuuttani seurakuntayössä.
 
Tiedän, että meillä ovat parhaat voimat maakunnastamme nyt Turussa Keskustan puoluekokouksessa. Asiat esityslistalla ja eri valinnat ovat tärkeitä. Samalla Suomen suurin puoluekokous, jollainen Keskustan puoluekokous nytkin on, osoittaa yhteisen kansanliikkeemme voiman. Juuri nyt yhteiskuntaamme tarvitaan alkiolaiselta arvopohjalta kumpuavaa vaikuttamista ja tavallisen kansalaisen huomioon ottavaa näkökulmaa.
 
Meillä on aatteellinen perusta. Se on lähtökohta tulevaisuuden tekemiselle. Ihminen perustarpeineen on nytkin sama kuin Santeri Alkion tai Kyösti Kallionkin päivinä vaikka ulkonaiset asiat ympärillämme jatkuvasti muuttuvatkin. Meidän ei tarvitse elää arvojen kvartaalitaloudessa. Voimme luottavaisesti katsoa tulevaisuuteen ja tehdä sitä yhdessä.
 
Haluan antaa oman panokseni yhteisten tavoitteittemme saavuttamiseksi. Siksi olen Keskustan piirikokouksen valitsemana kansanedustajaehdokkaana. Haluan uudelleen jatkaa eduskunnassa työtäni ihmisten asioiden parissa maaseudun ja maakunnan
parhaaksi. En halua väheksyä pieniltäkään tuntuvien asioiden ajamista, sillä niistä arki ja elämä koostuvat. Minulle jokaisen asiat
ovat tärkeitä.
 
Haluan olla  edelleen kansan palvelija eduskunnassa aloittein, kyselyin, puheenvuoroin ja valiokuntayön kautta, jos tähän annetaan
riittävä luottamus. Haluan myös olla työssä paikalla, viime vaalikaudella sain olla läsnä ilman poissaoloja täysistunnoista. Olen kiitollinen nöyrästi siitä, että mikään sairauskaan ei aiheuttanut poissaoloja. Tavoitteeni on edelleen äänestäjieni asettama, "saisko olla, poissaoloja nolla!"
 
Toivon minuun otettavan yhteyttä eri asioissa. Puhelimeni on 050-5113083, postiosoite edelleen Lauri Oinonen Riihontie 6,  42800 Haapamäki ja sähköpostini on lauri.oinonen@hotmail.fi,  kiitän yhteydenotoista.
 
Hyvää Turun puoluekokousta Juhannuksen Suvea!
 
 
Lauri Oinonen
kansanedustajaehdokas
Keski-Suomi
Keuruu

Valtuustoaloite 9.6.2014

 
Liikenneturvallisuuden parantaminen Kiveläntien ja ABC:n liittymissä valtatie 23:lle
 
 
Tällä hetkellä maantieliikenteen vilkkaimpina ajankohtina noin kello 07.30 - 08.30, 11.00 - 12.00 ja 15.30 - 16.30 on käytännössä usein varsin pulmallista päästä kääntymään Kiveläntieltä valtatielle 23 tultaessa vasemmalle mainittuina kellonaikoina. Vastaava ongelma on samoina aikoina ABC:n alueelta myös vasempaan käännyttäessä.
 
Tilanne on tiedossa Keuruun kaupungin asiaan kuuluvilla viranhaltijoilla ja odottanee alueen suurempia liikenteellisiä järjestelyjä.
Eräänä mahdollisena  ratkaisuehdotuksena on tuotu esille ajatusta määräaikoina liikennehuippujen aikaan toimivista liikennevaloista kyseiselle alueelle. Samassa yhteydessä voisi selvittää myös liikennevaloin ohjatun kevyen liikenteen suojatien mahdollisuutta valtatie 23 ylityksiin.
 
Liikennemäärät valtatie 23:lla, joka on kyseisellä kohdalla myös kantatie 58, voivat tulevaisuudessa kasvaa vielä voimakkaastikin, kun Keuruu - Ähtäri maantieyhteys saadaan kokonaisuudessaan uudelleen rakennetuksi.
 
 
 
Edellä olevan perusteella toivotaan Keuruun kaupungin kiinnittävän huomiota liikenneturvallisuuden järjestelyihin  yhdessä tieviranomaisten kanssa Kiveläntien ja ABC:n liittymissä valtetie 23:lle.
 
 
Keuruulla 9.6.2014
 
 
Lauri Oinonen
Keuruun kaupunginvaltuuston jäsen

Maakuntavaltuustoaloite

 
 
 
Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustolle 6.6.2014
 
 
Päivittäisen junamatkan mahdollistaminen Keurusseudulta pääkaupunkiin ja maakuntaliittojen yhteiskokous Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen puolustamiseksi
 
 
Keski-Suomen nykyisellä alueella olivat ensimmäiset rautatieliikennepaikat Haapamäki (alkuaan Keuru) ja Pihlajavesi ja VR:n säännöllinen rautatieliikenne alkoi jo vuonna 1883. Yli vuosisadan ajan on näiltä asemilta ollut mahdollista tehdä matka pääkaupunkiseudulle ja muuallekin eteläiseen päivittäin ilman yöpymistä kuten Keusseudulta ja Suomenselän alueelta radan vaikutuspiiristä.
 
Kun Tampere-Seinäjoki välille avautui Parkanon kautta henkilöliikenne vuonna 1971, sovittiin Haapamäen kautta kulkevien ratojen varteen jäävien ylikunnallisen yhteistyöelimen, Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ja VR:n edustajien kesken periaate, että Haapamäen seudulta on jatkossakin mahdollista tehdä työpäivän mittainen ja mielekkään asiointimatkan ilman yöpymistä mahdollistava päivittäinen junamatka.

 

Tätä sovittua perustavoitetta on viime vuosina toteuttanut maanantaista lauantaihin Keuruulta klo 05.40 Haapamäen ja Kolhon Vilppulaan kulkeva taksibussiyhteys Tampereelle kello 06.40 lähtevälle taajamajunalle, jolta on mahdollista Tmpereella junavaihdon jälkeen saapua Helsinkiin kello 09.30. Paluuyhteys Helsingistä on mahdollista toteuttaa kello 18.30 lähtevällä pendoliinojunalla, jolta on välitön vaihtoyhteys Tampereelta Vilppulaan lähtevälle taajamajunalle. Vilppulasta on viime vuosien aikana juna Haapamäelle korvattu taksibussiyhteydellä kello 21.20 lähtien sunnuntaista perjantaihin taksibussilla Kolhon ja Haapamäen kautta Keuruulle, jonne aikataulun mukainen saapumisaika on kello 22.15.

 

Yllättäen toukokuun lopussa 2014 saatiin Keski-Suomen ELY-keskuksesta ilmoituksenomainen tieto, että edellä kuvattu illan paluuyhteys olisi lakkaamassa kesäajaksi. Tämä merkitsisi pääkaupungista viimeisintä lähtöä jo kello 14.30 lähtevällä junalla. Täten esimerkiksi säännöllisessä työssä olevilla ei olisi käytännössä mahdollisuutta junamatkaan Keurusseudulle. Sama koskisi monia opiskelijoita, kotiseudulleen varuskunnista lomille tulevia varusmiehiä jne. Käsitys siitä, että Keuruulle ei enää pääse junalla, vahvistuisi ja vaikuttaisi heikentävästi muidenkin junavuorojen käyttämiseen.

 

Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmä piti kokouksen kuultuaan Keski-Suomen ELY-keskuksen ilmoitusluontoiseksi aikomastaan ja ilmaisi kantanaan, että minkäänlaisia supistuksia junaa korvaavaan taksibussiliikenteeseen ei voida hyväksyä, koska kyse junaliikennekokonaisuuden  edellä kuvatusta perustavoitteesta Haapamäen seudulle. Mitä asiassa tulee tapahtumaan, ei ole tätä aloitetta tehtäessä tiedossa. Toivottavasti ELY- keskus ymmärtää Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmän ilmaiseman kannanoton viestin, jotta Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ei tästä syystä tarvitsisi asiaa käsitellä.

 

Suomenselän alueen ja Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä laaja-alaisesti kehittää kolmen maakuntaliiton yhteisin ponnisteluin, koska nykyisin henkilöliikenteen käytössä olevat radat ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntaliittojen alueilla. Käytännössä on konkreettinen ongelma siinä, että maakunnalliset liitot ja liikennesuunnittelijat eivät näe Haapamäen kautta kulkevan liikenteen eheää omaa kokonaisuutta, jota tulisi tarkastella eri maakuntaliittojen yhteisesti ja yhdessä alueen kuntia edustavan Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän kanssa. Viimeksi tällainen ja ilmeisesti toistaiseksi ainoa yhteiskokoontuminen oli kesäkuussa 1993 Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen läänin järjestämänä Jyväskylässä.

 

 

 

 Edellä olevan perusteella esitän, että Keski-Suomen liitto tarvittaessa ryhtyy toimiin päivittäisen ilman yöpymistä edellyttävän junamatkan mahdollistamiseksi Haapamäen seudulta pääkaupunkiin ja muualle eteläiseen Suomeen sekä kutsuu koolle Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen yhteiskokouksen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän kanssa Haapamäen kautta kulkevan henkilöjunaliikenteen puolustamiseksi.

 

 

Petäjävedellä 6.6.2014

 

 

 

Lauri Oinonen

Keski-Suomen liiton valtuutettu (kesk)

Keuruu
 
           

Haapamäki-Parkano-Pori radan välittömät toimet liikenteen avaamista varten

Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustolle 6.6.2014
 
 
Haapamäki-Parkano-Pori radan osalta Keski-Suomen liitto on selvittänyt nykytilannetta vuosi sitten jättämäni aloitteen pohjalta. Keski-Suomen liitto toteaa, että kyseinen rata tulisi saada kokonaan merkityksi rautatiealueeksi liikennettä varten. Koska radan itäinen alkupiste, Haapamäki on Keski-Suomea ja rata tulisi liikenteessä voimakkaasti vahvistamaan Keski-Suomen logistista merkitystä, tulisi Keski-Suomen olla aloitteellinen muihin maakuntaliittoihin nähden edellä olevassa asiassa.
 
Kyseinen rata on liikenteessä olevaa rataa runsaan kolmasosan osuudelta. Koko matkalla valtio tai VR-konserni ovat rata-alueen omistajia. Jotta rata-alue hahmottuisi laajalti maastossa, olisi se aiheellista avata aukeaksi, siltä osin kuin se on valtion tai VR:n omistuksessa. Tämä toimi edistäisi vastaisuudessa tapahtuvia radan kunnostustöitä. Samalla saataisiin merkittävästikin metsänhakkuutuloja. Näitä voisi kohdentaa radan kunnostuksen ja liikenteelle avaamisen suunnittelukustannuksiin.
 
Edellä oleva perusteella ehdotan, että Keski-Suomen liitto ryhtyy toimiin, jotta Haapamäki-Parkano-Pori rata tulee koko osuudeltaan maakuntakaavoihin rautatielueeksi merkittynä ja kyseinen rautatie avataan maastoon hakkaamalla koko rautatiealue avoimeksi tulevia kunnostustöitä varten.
 
 
Petäjävedellä 6.6.2014
 
 
Lauri Oinonen
maakuntavaltuustion jäsen (kesk)
Keuruu

Puolustusvoimien urheilukoulutus- ja muiden puolustusvoimien ja valtion toimintojen sijoittaminen Keuruulle

Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston kokoukselle 6.6.2014
 
 
Asia: Puolustusvoimien urheilukoulutuksen sekä muiden puolustusvoimien ja valtion toimintojen sijoittaminen Keuruulle
 
 
 
Puolustusvoimat ovat lakkauttamassa Pioneerirykmentin toiminnot kuluvan vuoden loppuun mennessä ja Senaattikiinteistöt ovat myyneet myyntiin merkityt alueet kasarmialueelta yksityiselle kiinteistöyrittäjälle. Tämä ei poista niiden tehtävien merkitystä, joita varten Keuruulle on aikoinaan perustettu varuskunta. Myös Suomen valtio jää edelleen Keuruun varuskunta-alueelle tarpeelliseksi katsomillaan tavoilla.
 
Huolimatta monista ideoista, ei ole varmaankaan ole realistisempaa ja mielekkäämpää käyttötarkoitusta  Keurusselän kasarmialueelle kuin ne, joita varten se on suunniteltu ja rakennettu. Maakuntana Keski-Suomi ja lähimaakunnat tarvitsevat jatkossakin maavoimien varuskunnan ja Keuruu soveltuu jatkossakin tähän erittäin hyvin. Puolustusvoimien toinen tehtävä yhteiskunnan kannalta edellyttää hajasijoitettuja varuskuntia kuten varusmieskoulutuskin.
 
Puolustusvoimien on varmasti edelleenkin mahdollista toimia Keuruun kasarmialueella yhteistyössä uuden omistajan ja hänen käyttötarkoitustensa kanssa hyvässä yhteistyössä synergiaetuja hyödyntäen. Tähän mennessä on jo alustavasti tutkittu puolustusvoimien urheilukoulutustoimintojen sijoittamista Keuruulle, jossa ovat paikalla ja kaupunkikeskuksessa hyvät urheilun ja liikunnan mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto ja Kuortaneen urheiluopisto asiantuntemuksineen ovat kätevän etäisyyden päässä.
 
Toiminnat Keuruulla voisivat olla Panssariprikaatin alaista peruskoulutuskauden jälkeistä urheilukoulutustoimintaa. Tämä voisi olla hyvässä yhteistyössä Keuruulle suunnitellun jopa kansainvälisen ampumaurheilukeskuksen kanssa.
 
Myös muita puolustusvoimien ja valtion toimintoja tulee aktiivisesti etsiä ja edistää Keuruulle muuallekin kuin kasarmialueelle.
Tällä hetkellä 300 työpaikan menetyksestä, jonka Pioneerirykmentin lakkautus Keuruulle suoranaisesti aiheuttaa on kompensoitu vasta yksi prosentti.
 
 
Edellä olevan perusteella esitän, että Keski-Suomen liitto yhdessä Keuruu kaupungin, alueen uuden omistajan ja muiden toimijoiden pyrkii aktiivisesti toimiin, joilla puolustusvoimien urheilukoulutusta sijoitettaisiin Keuruulle kuten muitakin puolutusvoimien ja valtion/valtionyhtiöiden toimintoja.
 
 
Petäjävedellä 6.6.2014
 
 
 
Lauri Oinonen
Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen (Kesk)
Keuruu

Maakuntavaltuustoaloite 6.6.2014

Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle 6.6.2014

Asia:

Julkisen liikenteen kehittäminen raideliikenteen mahdollisuuksia hyödyntäen
 
 
Keski-Suomen maakunnassa on poikkeuksellisen runsaasti  rautatieverkostoa. Maakunnan läpi kulkee Suomen leveimmällä kohdalla lännestä itään kaikki etelä-pohjoissuuntaiset kulkevat radat, maakuntamme alueella rata kulkee  (Vaasa) Haapamäeltä Jyväskylän kautta Hankasalmelle (Pieksämäki). Keski-Suomen maakunnan halkaisee Jyväskylästä Saarijärven kautta Haapamäelle menevä rautatie, jota valmistumisen yhteydessä kutsuttiin Keski-Suomen radaksi. Rautatie Jyväskylästä Jämsän kautta Orivedelle Tampereellle avautui liikenteelle vuonna 1978 ja kuuluu nykyisin TEN- rataverkostoon edelleen Pieksämäelle saakka.

Ensimmäinen rautatie nykyisen maakuntamme alueella on Pohjanmaan rata Tampere- Haapamäki- Vaasa, jossa vuodesta 1883 lähtien ovat olleet myös nykyisen maakuntamme ensimmäiset rautatieasemat Haapamäki (alun perin Keuru) ja Pihlajavesi. Keski-Suomen liiton käsittelyssä on ollut jo aloite rautatien Tampere- Haapamäki- Seinäjoki kehittämisestä Pohjanmaan pääradan itäisenä raideparina, joka palvelisi osaltaan Keskipohjoja (Mittnorden ja NECL II) kansainvälisiä liikenne - ja kuljetuskäytäviä. Keuruun alueella on myös Haapamäeltä Poriin suuntautuva poikittaisradan osuus.

 

Merkittävä radan kunnostus on tehty äskettäin Äänekoski- Saarijärvi rataosuudelle lähinnä puutavarakuljetuksia varten. Jatkossa tulee aiheelliseksi selvittää koko Keski-Suomen radan kunnostustarve Haapajärvelle saakka erityisesti Äänekosken teollisten kuljetustarpeiden tarpeiden lisääntymisen vuoksi. Samalla avautuisi laajemmaltikin käyttöön pitkittäissuuntainen valtakunnallinen rautatiereitti, tämä osaltaan voimakkaasti korostaisi Jyväskylän ja Keski-Suomen logistista ja liikenteellistä merkitystä yhdessä poikittaisliikenteen ohjaamisen kanssa maan leveimmältä kohdalta kulkevalle poikittaisradalle (itärajalta Pieksämäen, Jyväskylän ja Haapamäen kautta Poriin). Näin voitaisiin nopeasti purkaa liikenneruuhkia aiheuttavia eteläisen Suomen raideliikenteen pullonkauloja.

 

Tällä hetkellä nelostie Jyväskylästä pohjoiseen on etenkin ruuhka-aikoina ongelmallinen liikenteen turvallisuudenkin kannalta. Samaan aikaan Keski-Suomen radalla on vapaata raidekapasiteettia. Ilmeisen aiheellista olisi tässä  vaiheessa ryhtyä selvittämään

mahdollisuutta aloittaa henkilöjunaliikenne Saarijärveltä Äänekosken kautta Jyväskylään. Tulisi selvittää, kuinka paljon nyt henkilöautoilla radan vaikutuspiiristä tehtävistä matkoista voisi siirtyä juniin, jos tällainen vaihtoehto olisi tarjolla.  Vaikutus tulisi selvittää myös bussiliikenteen osalta, jonka voisi ennakoida mahdollisesti kasvavan, koska eri julkisen liikenteen muodot kilpailun asemesta myös tukevat toisiaan. Linja-autoliikenteellä ovat lähtökohtaisesti reittilinjauksissa runsaammat vaihtoehdot kuin raideliikenteellä.

 

Samoin tulisi selvittää junaliikenteen tarjonnan lisäämisen mahdollisuudet rataosuuksilla Haapamäki - Jyväskylä ja Jyväskylä - Pieksämäki. Tällä hetkellä ensimmäinen juna Haapamäeltä Jyväskylään saapuu vasta iltapäivällä hieman ennen kello 14.30 aikaa.

Raideliikenteen lisäämisen kannalta kalustokysymys voi nousta ongelmalliseksi. Siksi olisi harkittava nk. sinisen pikajunakaluston käyttöajan jatkamista paikallisliikenteessä kyseisillä rataosuuksilla.

 

Paikallisjunaliikenteellä voitaisiin turvat junaliikenteen jatkuminen esim. Lievestuoreella ja junien pysähtymisiä voitaisiin myös tässä

liikennemuodossa palauttaa aiemmille liikennepaikoille kuten mm. Niemisjärvelle,´Vaajakoskelle, Vesangalle ja Kintaudelle.

Keski-Suomen radan ja muualle avattavien uusien liikennepaikkojen kustannukset tulisi myös selvittää. Saarijärvellä, Äänekoskella ja Suolahdessa rata kulkee aivan taajamien lävitse, joka tarjoaa hyvän lähtökohdan liikenteen palauttamiselle.

 

 

Edellä olevan perusteella esitetään, että Keski-Suomen liitto ryhtyisi selvittämään henkilöliikenteen (taajamajunalikennne) avaamista Saarijärvi-Äänekoski-Laukaa-Jyväskylä radalle sekä tämän lisäämistä Haapamäki-Jyväskylä-Pieksämäki rataosuudelle.

 

 

Petäjävedellä 6.6.2014

 

Lauri Oinonen

maakuntavaltuuston jäsen (kesk)

Keuruu

 

 

 

Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle

Aloite Keski-Suomen liiton valtuuston kokouksessa 6.6.2014 Petäjävedellä

Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle 

 

 

Asia:  CE-merkinnän ongelmien poistaminen piensahayrittäjiltä

Keski-Suomessa on useita pää- ja sivutoimisia piensahureita, joilla on sirkkeli- tai vannesaha muutamilla myös raamisaha. Piensahayrittäjät ovat lähes kaikki myös metsänomistajia. Näiden tuotanto on paikallisesti tärkeää rakentajille, vapaa-ajan asukkaille ja muille puutavaran tarvitsijoille. Piensahayrittäjät ovat aina edustaneet innovatiista ja itsenäistä yrittäjyyttä maaseudulla. Heidän kauttaan on voitu jalostaa myös monia erikoispuita ja puutuotteita, jota tuotantoa ei muutoin olisi tai tuotteita ei muutoin saisi.

Nyt uhkakuvan muodostaa EU:n vaatima CE-merkintä, jonka hinta varsin monille alan yrittäjille ja erityisesti sivutoimisille sekä eläkeikää lähestyville on aivan kohtuuttoman suuri, koska pien- tai osa-aikainen yrittäjäkin joutuu maksamaan CE-merkinnästä saman hinnan kuin suuryrittäjä. Seurauksena on pahimmillaan piensahayrittäjyyden voimakas vähentyminen tai tai monin paikoin suoranainen loppuminen. Tämä olisi kipeä menetys maaseudulle, asiakkaille ja myös yrittäjille.

Uhkan edessä tulisi selvittää se, voisiko yhteistoiminnalla saada useille piensahayrittäjille yhteisen CE-merkinnän tai voisiko saada alueellisen tai jopa maakunnallisen yhteiosen CE-merkinnän alan yrittäjille toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Maakunnan ja maaseudun elinkeinoelämän ja biotalouden edistämiseksi olisi hyvin tarpeellista turvata ja edistää pää- ja sivutoimista piensahayrittäjyyttä osana paikallista elinvoimaisuutta.

Edellä olevan perusteella esitetään, että Keski-Suomen hallitus ryhtyy toimiin piensahayrittäjien/metsänomistajien yhteisten CE-merkintöjen saamiseksi toiminnan, tuotannon ja palvelujen turvaamiseksi.

Petäjävedellä 6.6.2014

 

Lauri Oinonen

Keski-Suomen liiton valtuuston jäsen

Keuruu

Lauri Oinonen