26.12.16

Lumivalkeata Joulua ja Tapaninpäivää!

Tapaninpäivän aamulla 2016


Kirjoitan Haapamäellä tapaninpäivän aamulla kuunnellen radion ykköskanavalta keskiaikaisia joulululauluja. Vielä pimeä kylläkin tievalojen valaisema maisema on juuri satanneen lumen valkoinen. Haapamäellä ja Multialla on koko joulunaika jo advenntiajalta lähtien ollut luminen.

Neljännen adventian alla käydessäni Uuraisilla kaiken kansan joulujuhlassa olivat pakkassäässä Multian vedenjakaja-alueella Peuralan kylällä tien varren kuuraiset puut ainutkertaisen hieno näky. Vedeksi sulaessaan vesipisarat valitsevat noissa maisemissa merekseen joko Suomenlahden Päijänteen ja Kymijoen kautta tai Pohjanlahden Keurusselän, Näsijärven ja Kokemäenjoen kautta.


Multialla jopa nuori metsurikoulun oppilasharjoittelija koki Riuttakoskella viime viikolla olevan lunta liiaksi metsään aikomalleen oppilasharjoittelulle. Lunta oli noin 20 cm metsässä. Suojasäät tosin vähensivät tuota, mutta maisema on ollut luminen. Lumiraja havaintoni mukaan menee radan varressa Vilppulan vaiheilla, eteläpuolella on ollut ns. musta joulu. Junassa lupasinkin eilen Juupajoelta tulleelle nuorelle miehelle, joka valitti mustaa maisemaa. että ennen Haapamäkeä tulevat lumivalkeat maisemat.


Nyt tapaninpäivänä kohta lähden Multialle. Minulle kirkkoherra Seppo Rahkonen uskoi tapaninpäivän sananjumalanpalveluksen papin tehtävät kuten seuraavan toisen pääsiäisen ja juhannuspyhienkin osalta. Multian kirkon tapaninpäivän tehtävistä on tullut jo osaltani perinne.

On hienoa, että Multialla väkeä,jotka haluavat tulla kirkkoon tapaninpäivänäkin. 


Kanttorin sijaisen ja entisen Varkauden seurakunnan kanttorin Tapio Rekolan kanssa sovimme vielä jouluiset virret alkuun ja loppuun Multian kirkon jumalanpalvelukseen, vaikka pyhän sanoma on ensimmäisen kristityn marttyyrin Stefanuksen muistolle ja siksi liturginen väri on vaihtunut joulun valkoisesta punaiseksi. Vuoden viimeinen 52.kalenteriviikko on myös alkanut.


Haapamäen ja Multian lumen vitivalkoisten maisemien keskeltä Hyvää Joulua tapaninpäivänäkin!

19.12.16

Mukana joulun musiikkitapahtumissa

Adventtiaikana olen ollut mukana useissakin jouluun liittyvissä musiikkitapahtumissa. Pari viikkoa sitten olin Vantaankosken seurakunnan pääkirkossa Myyrmäen kirkossa aivan lentokenttäradan vieressä Louhelan rautatieaseman äärellä modernin joulumusiikin konsertissa, jossa useat musiikki- ja lauluryhmät esiintyivät. Mielenkiintoinen kokemus avauksena kohti joulua adventtiajan alussa herätti monia ajatuksia musiikin uudistumisesta.


Viime lauantaina olin Haapamäen kotikirkossa nuorten muusiikkojen Sara Koskisen ja Aki Toivolan joulukonsertissa. Sara on Haapamäeltä ja Aki Keuruun keskustasta Jyväskylään muuttaneita nuoriamme. Edellisiltana he olivat esiintyneet Keuruuseen kuuluvassa Pihlajaveden kirkossa. Annan heille suuren tunnustuksen siitä, että he tarjosivat jouluiset ja modernin joulumusiikin konsertit laajan kaupukimme läntisten osa-alueiden kirkoissa.


Ilman Saran ja Akin konserttia Haapamäellä olisivat olleet vain kauneimmat joululaulut, joka toki on merkittävä tapahtuma ja kokoaa jouluaaton jälkeen seuraavaksi eniten vuodessa väkeä kirkkoon. Saran ja Akin ansiosta paloivat kirkon valot neljännen adventin aattolauantina Haapamäen kirkossa. Ilman tätä konserttia ei Haapamäen kirkossa nykyisen säästöpolitiikan aikana olisi ollut mitään tapahtumaa kirkossa koko viikonvaihteessa. Kulujen minimoimiseksi hoidimme suntio-vahtimestarin tehtävät talkoilla. Haluan, että vanhan tavan mukaan niin Haapamäen kuin Pihlajavedenkin kirkoissa olisi yhä jumalanpalvelus jokaisena pyhäpäivänä, kuten oli asia minun virassa ollessa.


Neljännen adventin iltana olin synnyinseurakuntani Multian kirkossa naapurin pojan Tarhapään järven ääreltä lähteneen ja synnyinmaisemiinsa palanneen nyt eläkkeellä olevan sotilasmuusikon Hannu Haahkalan "Arkihuolesi kaikki heitä" joulukonsertissa.

Multian kirkko oli lähes täynnä. Luulen, että vuoden väkirikkain kirkkotilaisuus oli kyseessä.

Kun tapaninpäivänä menen Multialle sananjumalanpalveluksen papiksi, katson sakastin kirkkopäiväkirjasta väkimäärät. Luulen Hannu Haahkalan tunnelmallisessa perinteisten joululaulujen konsertissa olleen noin 200 henkilöä, mikä olisi noin 13% seurakunnan väkimäärästä.


Tutut perinteiset joululaulut sankaritenori Hannu Haahkalan laulamina kanttori Jukka Kuljun säestyksellä herkistivät väen joulutunnelmaan. Kun tuli kolehti Multian seurakunnan diakoniatyölle, ei kuulunut kolikoiden kilinää, setelit toistensa jälkeen hiljaa äänettömästi putoilivat kolhtihaaviin lähimmäisten hyväksi. Kirkkoväellä tuntui olevan aito joulumieli.



3.12.16

Puuhuolto ei saa varantua, siksi Haapamäen ratojen sähköustämista harkittava


 


 

Puuhuolto ei saa vaarantua, siksi Haapamäen ratojen sähköistämistä harkittava


Suomessa puuraaka-aineen käyttö lisääntyy lähivuosina varsin runsaasti. Jo pelkästään vuoden 2018 jälkeen metsäteollisuuden investoinnit lisäävät puun tarvetta 10-11 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tämä on suuri mahdollisuus koko kansantaloudelle ei pelkästään metsäalan toimijoille ja metsänomistajille.


Kyetäänkö todella tähän mahdollisuuteen tarttumaan? Jotta teollisuuden lisääntyvä puuntarve tulisi kotimaasta maakuntien metsistä, ovat kuljetusjärjestelyt kautta maan avainasemassa. Muutoin ulkomainen tuontipuu syö osan avautuvista maaseudun elinkeinojen mahdollisuuksista.


Kotimaan puukaupan 10 miljoonan kuutiometrin lisäys saisi monet pyörät pyörimään ja toisi tuloja puutavaran hakkuu-, kuljetus- ja alihankintaketjuissa kantorahatulojen kanssa kansantalouteen 1,5-1,9 miljardia euroa vuodessa. Syntyisi uusia työpikkoja, maaseutu, maakunnat ja sitä kautta koko kansantalous saisi voimakkaan elvytysruiskeen.


Kuinka kotimainen saataisiin liikkeelle, on avainkysymys. Hintakehityksen ohella ratkaisevaa on maakuntien välinen ja koko valtakuntaa koskeva logistiikka. Yli 100 kilometrin matkan jälkeen katseet alkavat kohdistua rautateiden mahdollisuuksiin siellä, missä ratoja on. Maantiet ovat välttämättömät, jotta puu saadaan metsästä eteenpäin ja edelleen tehtaille, jos ratoja ei ole.


Keskustellessani VR:n, Liiikenneviraston ja Liikenne- ja viestintäministeriön edustajien sekä suunnitelmia tekevien konsulttien kanssa kävi ilmi yllatyksekseni se, että puutavaralogistiikka halutaan hoitaa ensi sijassa sähköistetyillä radoilla. Perusteluina esitettiin sähkövedon edullisuus

suhteessa dieselvetoon, jonka vetokalusto on myös vanhentumassa. 


Kun Jyväskylä-Äänekoski rata valmistuu sähkövedolle, sitä myös halutaan ajaa sähkövetureilla ja mm. Haapamäen suunnasta eri Pohjanmaan maakunnnista vastaisuudessa tulevien puutavarajunien dieselveturit olisi vaihdettava Äänekoskelle mentäessä Jyväskylässä sähkövetureihin. Tämän esitettiin vievän aikaa ja tuovan kustannuksia. Siksi mahdolliset puutavarajunat ajettaisiinkin ruuhkautuvia henkilöliikenteen ratoja pitkin esim. Seinäjoelta Tampereen kautta Äänekoskelle, vaikka matka näin onkin pitempi.


Ongelman korjaamiseksi laadin äskettäin maakuntavaltuustoaloitteen, johon tulivat mukaan kaikki muutkin keuruulaiset maakuntavaltuutetut, Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisen selvitystyöstä, jotta puuhuolto olisi kaikissa oloissa toimivaa. Kyseessä ovat radat Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki, mikä on osa Keskipohjola liikenne- ja logistikkakäytävää sekä rata Haapamäki-Orivesi, jonka varrella on yksi suursaha ja kaksi merkittävää sahaa sekä Mäntän pehmopaperitehdas.


Keski-Suomen liitto on jo aiemmin esittänyt osaltaan näidenkin ratojen sähköistämisen tavoitteeksi. Koska kyse on laajavaikutteisesta eri maakuntia ja valtakunnan logistiikkaa koskevasta asiasta, olisi tarpeen selvittää maakuntien yhdessä ennakkoluulottomasti asiaa erityisesti maamme puuhuollon toimivuuden kannalta, jotta kaikki uudet tehtaat jauhaisivat tulosta maassamme. Metsät ovat ennenkin nostaneet Suomen nousuun.