Laurin blogi

Äänestin toisella kierroksella Sauli Niinistöä

2012-01-26T23:07:00.001+02:00

Tänään 26.1.2012 täytin kansalaisvelvollisuuteni tasavallan presidentin toisella vaalikierroksella ja kävin äänestämässä Haapamäellä ennakkoon. Olin vaalipaikan 88. äänestäjä tänään toisen vaalien
ennakkoäänestyspäivän iltana Haapamäellä. Harkinnan jälkeen tein valinnan ja äänestin Sauli Niinistöä, kun ensinmäisen ierroksemn ehdokkaani Paavo Väyrynen ei ollut käytettävissä.

Asiasta olin keskustellut jo toissa syksynä Sauli Niinistön kanssa puhemiehen kanssa tehdyllä parlamentaarisella matkalla Tsekissä Prahassa, siltä varalta, jos oma ehdokkaani ei olisi toisella kierroksella.
Eduskunnassa olen tullut tuntemaan myös Pekka Haavistoa ja sain Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa tarjota hänelle aamukahvit joulun alla hänen vieraillessaan Keuruulla.
Kansanedustajana kolme vaalikautta toimineena tulin tuntemaan Sauli Niinistöä niin kansanedustajana, ministerinä kuin eduskunnan puhemiehenäkin. Lakivaliokunnan valiokuntamatkalla tapasin häntä myös Luxemburgissa syyskuussa 2004.

Ratkaisuani perustelen sillä, että Keski-Suomi ja maakunnat tarvitsevat presidenttiä, joka ymmärtää yrittäjyyden ja työnteon merkityksen yhteiskunnassa hyvinvoinnin edellytysten perustana. Myös maaseutu tarvitsee yritysystävällistä politiikkaa niin perinteisen maatilatalouden kuin uusien yritysinnovaatiodenkin osalta, silloin maaseutu ja maakunnat voivat kasvaa elinvoimaisina ja tuottaa tulosta kestävään kasvuun perustuen. Suomi tarvitsee juuri nyt presidentin, joka uskoo suomalaiseen työhön ja yrittämiseen ja jaksaa kannustaa ja rohkaista kansalaisia tähän kestävältä arvopohjalta käsin.

Presidentin vaalien toinen kierros on alkanut

2012-01-26T10:57:00.001+02:00

Ahkera Paavo Väyrynen jäi ilmeisen taktikoinnin vuoksi valitsematta tasavallan presidentin toiselle kierrokselle. Tämä oli suuri vahinko. Osaltani kiitän jokaista Paavo Väysystä äänestänyttä. Tilanne on nyt uusi ja osin outo. Tunnen molemmat ehdokkaat, jotka nyt ovat jäljellä. Olen harkinnut asioita eri näkökulmista ja oma valintani on nyt tässä tilanteessa Sauli Niinistö. Näin ovat eri ihmiset myös osaltaan kertoneet. Toivon sinunkin harkitsevan asiaa ja suosittelen Sauli Niinistön valintaa arvovalintana.

Ylihuomenna ratkeaa 1. kierros pres. vaaleissa

2012-01-20T20:22:00.001+02:00

Nyt Väyrynen äänestetään eteenpäin ensi sunnuntaina

Suomen kansa valitsee ensi sunnuntaina tasavallan presidenttiä vaalien 1. kierroksen äänestyspäivänä. Kyse on kansakuntamme tulevaisuudesta. Kysymys on siitä säilytämmekö itsenäisyyttämme vai ajaudummeko omasta hölmöydestämme EU:n liittovaltion alamaisuuteen. Kysymys on todella vakava ja paljon kauaskantoisempi kuin tänään tajutaankaan.

Valtiotieteen tohtori Paavo Väyrysellä ovat mahdollisuudet tulla valituksi toiselle vaalien kierrokselle ja hän on selkeästi varoittanut Suomea EU:n liittovaltion uhasta. Kyse on itsenäisyydestämme, kyse on siitä mihin meidän varojamme käytetään, annetaanko niitä muualle Eurooppaan vai luodaannko verovaroillamme suomalaisten tulevaisuuta. Nyt on oltava terveesti itsekkäitä ja tunnettava vastuumme Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta.

Siksi pyydän sinua äänestämään Paavo Väyrystä ja kirjoittamaan vaalilippuun numeron 4.

Uudenvuodenpäivän 2012

2012-01-01T14:30:00.001+02:00

Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012!

Luonnossa sentin verran uutta lunta naamuyöllä satanutta ja ulkona on noin seitsemisen astetta pakkasen puolella. Valkea talvi tulin "uudeksi jouluksi", kuten vanhastaan Multialla uudenvuodenpäivää on nimetty. Olin 44 vuotta sitten Haminan Raatihuoneen edustalla puhumassa uuden vuoden yön hartaudessa silloin asevelvollisena ja varusmiespapin ominaisuudessa kirkkoherra Hjalmar Anstenin pyynnöstä. Hän oli isänmaan mies ja suuri Israelin ystävä, joka rukoili myös palestiinalaisten puolesta. Kiitollisena muistan häntä.

Haapamäellä olin mukana kirkon penkissä ja ehtollispöydässä kotikirkkomme uudenvuodenpäivän messussa. Mielestäni tämä on hyvä muoto aloittaa uutta vuotta. Kirkon komea suntio Erkki Eerolan joulukuusi koristeltuna kaunisti Herran huonettamme. On sääli, että Haapamäen kirkossa ei ole nykyisin joka pyhä jumalanpalvelusta. Nytkin jää kirkostamme pois pyhä, joka muistuttaa Herran huoneen ihanuudesta ja pidän tät suurena vahinkona. Ovet kiinni oleva kirkko pyhäpäivänä on heikko todistus kristityn maan hengellisestä elämästä.

Koska kirkkoaikamme on sama kuin nytkin tasavallan prsesidentin uudenvuoden puheen aika, se jää uutisista kuultavaksi. Ensi vuonna on uusi presidentti. Kuten tiennetkin, olen ehdokas Paavo Väyrysen kannattaja. Hän rohkenee sanoa asiat suoraan EU:nkin ja euron osalta. Iän myötä Paavosta on kypsynyt, kuten viimeinen Längelmäen kirkkoherra luonnehti " vanha kunnon Väyrynen".

Jos ja kuten toivon hänestä tyulevan presidentin, tulen pyytämään häneltä, että hän rohkeasti tulisi uudenvuoden puheissaan toivottamaan Jumalan siunausta. Kyse on paljon enemmästä kuin vain sanoista tai ulkonaisesta tavasta. Nuo sanat, jotka jo Kyösti Kallio otti käyttöön antoivat voimaa ihmeellisellä muta todellisella tavalla kansakuntamme vaikeiden sotavuosien ajalle osaltaan jo ennen sotia lausuttuinakin.

Jumalan siunausta sinulle lukijani ja isänmaallemme ja koko maailmalle! Kaikkea tätä tarvitsemme entistä enemmän juuri nyt.

30.12.2011

2011-12-30T12:23:00.001+02:00

Ortopedihoito Keuruulla tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn

Ortopedi, toimitusjohtaja Leo Österback tuo kirjoituksessaan Suur-Keuruussa 30.12.2012 esille useita sellaisia asioita, joita ei ollut kaupunginvaltuustolla tiedossaan kokouksessa 21.12.2011. Mahdollisesti asia on sama koko valmisteluprosessin osalta. Kaupuunginvaltuusto tekee ratkaisunsa lautakuntien ja kaupunginhallituksen valmistelun pohjalta ja nyt ilmeisesti valmistelussa on jouduttu liikkeelle vajain tiedoin.

Vaikka ilmeisesti menettely täyttäneekin laillisuuden, eivät oikeudenmukaisuus ja kuntalaisten etu asiassa nyt saatakaan täyttyä. Lisäksi merkittävää on se, että kyseiset tähän asti kuntalaisia hyvin palvelleet ortopedipalvelut ovat koskeneet lähes 600 henkilöä vuodessa. Jo nyt monet kansalaiset ovat antaneet huolestunutta palautetta, kun ortopedin vastaanottoaikoja ei ole annettu Keuruulla vuoden 2012 alusta.

On hyvä, että jotkut erikoislääkäripalvelut toimivat palautteen mukaan erinomaisesti Keuruulla, kuten tähän asti on koettu ortopedian osalta.
Olisiko tältä pohjalta toimintaa laajennettavissa muillekin lääkäripalvelujen sektoreille? Tällaista ainakin lupailtiin seututerveyskeskusratkaisun yhteydessä. Jos näin voisi tapahtua vielä ilman lisäkustannuksia, kuten Österback kertoo ortopedian osalta asian olleen Keskussairaalamme hintoihin nähden, olisi tilanne tavoiteltava.

Esille tulleiden asioiden perusteella haluan kaupunhallituksen palaavan ortopedihoidon saatavuuteen Keuruulla ja saattavan asian uudelleen tältä osin kaupunginvaltuustolle, koska valmistelu ilmeisesti on tapahtunut puutteellisin tiedoin ja myös kuulematta tässä yhteydessä luottamustehtäviin valittuja henkilöitä.

Lauri Oinonen
kaupunginvaltuuston puheenjohta
Keuruu

11.11.11

2011-11-11T23:07:00.001+02:00

Mielipiteeni 11.11.11

Suomalaiset eivät saa joutua eurobondien maksajiksi

Eurobondit vierasperäisenä sanana voivat kuulostaa hienolta ratkaisulta Euroalueen kriisin hoidossa. Suomen ja tavallisten kansalaisten kannalta totuus eurobondeista on kuitenkin karmaiseva yksipuolinen maksajan velvollisuus toisten maiden veloista ja kansainvälisten finanssipiirien hyväksi. On hyvä, että Suomen taholta on vastustettu eurobondeja jo lähtökohdissaan. Toivon tälle linjalle vankkaa lujuutta ja erityisesti silloin, kun koetetaan tarjota jollain tavoin näennäisesti muutettua pakettia samasta asiasta.

Eurobondit markitsevät yksinkertaisesti sitä, että asiansa hyvin hoitaneet joutuvat maksamaan asinasa huonosti hoitaneiden ja huonosti hoitavien velkoja. Suomi on euromaista parhaiten hoitanut asiansa ja siksi EU:n komissio koettaa houkutella yhteisvastuun illuusioon eikä sopimuksiin perustuen Suomeakin maksajien joukkoon. Tähän ei yksinkertaisesti pidä mennä.

Kyse eurobondeissa aivan samasta asiasta kuin on toisen henkilön pankkivelan takuusta ja sen maksamisesta. Vaikka takaajien joukossa olisi mukana kuinka komeita nimiä tahansa, maksu otetaan siltä, jolla on otettavaa. Suomi ja suomalaiset olisivat muiden maiden velkojen maksajia ja kansainvälisten finanssipiirien rahoittajia. Tätä karmaisevaa totuutta eubondit merkitsevät. Pahoin pelkään että ajan oloon ja piankin Suomi kuitenkin hyväksyy eurobondit joillakin näennäismuutoksilla, mutta maksajan osa ei miksikään muutu.

Raha eurobondien maksuun olisi kerättävä veroina Suomen kansalaisilta ja erityisesti jo nyt on väläytetty arvonlisäveron korostusta keinoksi. Tämä kaikki tulisi jo nyt korkeiden verojen lisäksi ja ja eurobondien maksut olisivat pois kotimaisesta kulutuksesta ja elinkeinoelämän kiertokulusta. Arvonlisäverojen nosto olisi kohtalokasta myös monelle pienyrittäjälle. Tuotteiden tai palvelujen hinta nousisi monen kuluttajan tai palvelujen ostajan ulottumattomiin. Seurauksena menettäisiin yrityksiä, tuloja ja työttömyys kasvaisi.

Eurobondit ovat niin kielteinen asia, että ne on torjuttava Suomen osalta selkeästi nyt ja jatkossakin. Muutoin tätä eurobondien uhkaa ei ole euroalueen ulkopuolella ja näissä maissa talouskasvu on nytkin euroaluetta tuntuvasti parempaa. Aihetta laajempaankin keskusteluun Suomen eurojäsenyyden osalta tulisi rohkeasti avata. Kauanko jaksamme olla muiden tukijoita ja maksajia samalla, kun euroon kuulumattomat maat ja naapurimme kulkevat omia menestysteitään?

Lauri Oinonen
kansanedustaja 1990-2011 (kesk)
Keuruu

"Kohta poissa on veljet",pyhäinpäivän aattona 2011

2011-11-04T11:28:00.001+02:00

Tänään 4.11.2011, pyhäinpäivän aattona sain serkultani viestin enoni, Johannes Järvelän kutsusta sotiemme veteraanin viimeiseen iltahuutoon. Taivaan Isä kutsui hänet aamuvarhaisella viid4en aikoihin kotonaan Vantaan Leinikkitiellä. Enoni, viime sotien veteraanin noin 90 vuoden mittainen elämä tässä ajassa päättyi lepoon ja rauhaan puolison tehdessä auttavana enkelinä palvelusta hänelle.

Johannes Järvelän ajallinen matka olisi voinut päättyä jo nuoren miehen rintama-aikana etulinjan kovimmissa paikoissa jatkosodassa. Monet saivat matkansa pään jo tuolloin aivan vieressä, mutta Jumalan suunnitelma oli hänen kohdalla se ajallinen kiviyrittäjän ja rakentajan elämä sekä pitkät ja antoisa eläkevuosien aika, joka hänelle suotiin.

Jäätyään varhennetulle eläkkeelle enoni otti osaa aktiivisesto sotainvalidien toimintaan Vantaalla. Hän sai olla myös tarjotuissa kuntoutuksissa ja tutustua moniin samoja vaiheita kokeneisiin kuten mm. jo edesmenneeseen arkkipiispa Mikko Juvaan Haikon kartanossa uima-altaalla.
Enoni sai tähän syksyyn saakka olla vielä ikä huomioon ottaen suhteellisen hyvässä kunnossa. Vasta nyt lokakuussa muutama viikko sitten, hänen oli annettava terveydellisistä syistä ajokortti pois.

Luopuessaan ajokortistaan hän pukeutui parhaimpiinsa ja meni tammenlehvä rinnassan poliisilaitokselle luovuttamaan ajokorttiaan. Kortin vastaanottaneen komisarion kanssa hän sai käydä hyvät keskustelut rintamakokemuksistaan. Pidän erityisen hienona asiana sitä, että poliisin edustajalla oli aikaa kuunnella viime sotien veteraania. Ajokortin luovuttaminen on todella suurempi asia kuin tajuammekaan. Kyse on aavistuksesta elämän riisumisesta ja senkin luovuttamisesta.

Kiitos ja kunnia enolleni elämäntyöstä rauhan ja sodan aikana. Pyhäinpäivä julistaa mitä suurimmassa määrin elämän sanomaa kuoleman äärellä. Uskon Taivaan Isän kutsuneen Johannes-enoni Kristuksen armossa riemuitsevaan seurakuntaan läheisten rakkaittensa tykö. Kohta poissa ovat veljet, sotiemme veteraanien ja invalidien elämä velvoittaa ja kannustaa meitä, jotka saamme heidän ansiostaan elää rauhan aikaa siniristilipun Suomessa.

Valt.tri Paavo Väyryselle Keuruun varuskunnan merkitys tiedoksi

2011-10-22T22:16:00.001+02:00

Puolustusvoimien merkitys Keurusseudulle valt. tri Paavo Väyryselle tiedoksi.

Koko Suomen puolustaminen ja sen vaatiman varuskuntarakenteen turvaaminen tulivat esille Keuruun kaupungin kirjelmässä, jonka allekirjoittajina olin kaupunginjohtaja Timo Lounan kanssa. Jätin kirjelmän launtaina valt.tri Paavo Väyryselle hänen liikkuessaan tulevan presidentin vaalikampajansa merkeissä Keuruun kautta. Kaupungin kirjelmässä korostettiin Keuruun varuskunnan merkitystä Suomen pioneeri- ja suojelualan erikoisosaamisen ja koulutuksen keskuksena. Samoin tuotiin esille laaja eri maakuntiin ulottuva Keuruulle tulevien varusmiesten rekrytointialue.

Toivon mahdollisen tulevan ylipäällikön ottavan huomioon myös aluetaloudelliset vaikutukset, jotka puolustusvoimen suoranaisesti tarjoamien työpaikkojen ja välillisten elinkeino- ja yrityselämän vaikutusten osalta ovat Keurusseudulla poikkeuksellisen merkittävät. Puolustusvoimen rakenneuudistus ja mahdolliset varuskuntajärjestelyt tulevat maaliskuussa tehtäviinsä astuvan uuden tasavallan presidentin, joka on myös Suomen puolustusvoimen ylipäällikkö, toimikauden aikana ratkaistaviksi.

Tämän vuoksi mielestäni on välttämätöntä, että Keuruun kaupunki on valmis antamaan kaikille presidentin tehtävää tavoitteleville
mahdollsimman hyvää tietoutta Keuruulla olevista puolustusvoimen toiminnoista seudulla liikkuessaan. Tutustuessaan Keuruun kaupungin esittämiin asioihin valt.tri Paavo Väyrynen totesi ne perustelluiksi. Hänen mielestään Suomen ei pidä Ruotsin tai länsi-Euroopan maiden mallin mukaan laskea kansallista puolustuskykyään eikä liioin sulkea varuskuntiakaan, sillä kerran menetettyä omaa puolustuskykyä ei voitaisi käytännössä enää palauttaa. Paavo Väyrynen ei katso sotilaallisen liittoutumisen olevan vaihtoehto omalle kansalliselle puolustuskyvyllemme, nykyinen rauhankumppanuus ja yhteistyö sitävastoin ovat muodostuneet luonnollisiksi asioiksi

Haapamäen radat kuntoon ja kovaan käyttöön

2011-10-10T20:40:00.001+02:00

Haapamäen radat TEN- radoiksi ja kovaan käyttöön

Olen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtaja ja siinä roolissa olen valmistellut oheisen luonnoksen kannanotoksi liilkenneministeriölle vuosien 2020-2030 liikennepoliittiseen selontekoon. Pienin lähinnä stilistisin muutoksin tämä sitten lähtikin eteenpäin.
TEN-radat ovat TransEuropeanNetworkin ratoja eli pääratoja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä henkilöliikenteen että kuljetusten osalta.

Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä kaikkien niiden kuntien yhteistyöelin, jotka sijaitsevat Haapamäen kautta kulkevien ratojen varrella.
Kyseiset radat ovat: Haapamäki-Orivesi-Tampere, Haapamäki- Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä ja Haapamäki-Parkano-Pori.

1.Rataosuus Tampere-Haapamäki-Seinäjoki muodostaa toisen raideparin Pohjanmaan radalle. Tämä tulisi saattaa kokonaan TEN- luokituksen mukaiseksi ja tarjota hyvin toimiva kuljetusten ja henkilöliikenteen reitti pääradan toisena raideparina, joka Haapamäen risteysasemalla tarjoaisi myös sujuvat poikittaisliikenteen yhteydet. Radan varteen ja vaikutuspiiriin kuuluvat Alavuden, Ähtärin, Keuruun, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden kaupungit sekä Töysän, Juupajoen ja Kangasalan kunnat talousalueineen.

Rataosuus Tampere-Orivesi on jo osa Suomen TEN-rataverkkoa ja rataosuus Haapamäki-Pihlajavesi on varustettu yhteenhitsatuin kiskoin.
Kokonaisuudessaan rata sisältää pitkiä suoria osuuksia ja TEN- kuntoon saattaminen merkitsisi lähinnä perusrakenteen vahvistamista ja osittaista kiskojen vaihtamista yhteen hitsatuiksi sekä sähköistämistä osuudelle Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki. Täten ei tarvittaisi lainkaan uuden radan rakentamista välille Tampere-Parkano-Seinäjoki välille, jossa nykyinen rata voisi keskittyä erityisesti pääradan nopeaan henkilöliikenteeseen, koska kuljetuksia ja osa sen sen henkilöliikenteestä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta.

2.Rataosuus Haapamäki-Jyväskylä on osa Suomen pääpoikittaisrataa rataverkkomme alkuperäisen suunnittelun ajalta maamme leveimmällä kohdalla. Kyse on itärajamme eri liikennepaikoilta ja mahdollisesti junaliikenteelle palautettavalta Elisenvaara-Parikkala reitiltä Huutokosken, Pieksämäen ja Jyväskylän kautta Haapamäelle. Täältä tämä reitti jo nyt mahdollistaa liikenteen Seinäjoelle, josta mielekkäät satamayhteydet ovat mm. Kaskisiin ja Vaasaan. Kyse on sekä kansainvälisestä Keski-Pohjolakäytävästä Venäjältä Tyyneltä valtamereltä asti Atlantille että pohjoismaisesta NECL II kuljetuskäytävästä. Toinen vaihtoehto poikittaisreitin jatkoyhteydelle Haapamäeltä on palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle olemassaoleva rata Haapamäki- Parkano-Pori.

Kaikki tämä poikittaisliikenne on myös ajettavissa läpi molempiin ilman veturin kääntöjä risteysasemilla. Jos rataosuudet kokonaisuudessaan sähköistetään on sähköveturien käyttö koko matkalla mahdollista. Pääpoikittaisrata yhdistää toisiinsa vanhan (Haapamäki) ja uuden(Parkano) Pohjanmaanradan, Keski-Suomen radan (Jyväskylä), Savon radan (Pieksämäki) ja Karjalan radan (Parikkala, Joensuu

Suomen leveimmällä kohdalla kulkevan pääpoikittaisradan hyödyntäminen erityisesti teollisuuden ja transitoliikenteen ratana vapauttaisi uusien raideparien rakentamisista Salpausselälle, Riihimäki-Tampere välille, Jyväskylä-Orivesi ja Tampere-Peipohja välille sekä poistaa
Tampereen seudulle suunnitellun uuden tavaraliikenteen järjestelyratapihan tarpeen, koska kaikilta näiltä voidaan sujuvasti ja mielekkäästi ohjata liikennettä ja erityisesti kuljetuksia pääpoikittaisradalle ja siihen liittyville radoille. Merkittävä osa kuljetusten ratapihatoiminnoista voidaan siirtää myös takaisin Haapamäen jo olemassaolevalle ratapihalle.

Suomen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden painottuessa suurelta osin itä- ja koillis-Suomeen tarjoaa Haapamäen kautta kulkeva pääpoikittaisrata erittäin mielekkään kuljetusvaihtoehdon Suomen länsirannikon jäistä vapaisiin syväsatamiin, joissa on runsaasti vapaata laiva- ja satamakapsiteettia nykyiselläänkin. Radan osuus Parkanosta suoraan Poriin olisi hyvin mielekäs myös Pohjanmaan radan kuljetusten kannalta kaikkina vuoden aikoina ja erityisesti talvikauden vaikean jäätilanteen aikana. Mikäli em. kaivos- ja kaivaisteollisuuden raskaat kuljetukset merkittävästi kasvavat tulisi harkita myös aikanaan suunnitellun ja päätetyn radan rakentamista Keski-Suomen radalta Saarijärveltä Multian kautta Haapamäelle.

3. Pääpoikittaisradan mahdollisuuksia tulee kehittää myös poikittaisessa henkilöliikenteessä, jotta saataisiin ilman junanvaihtoja junayhteydet
laadukkaalla ja nopealla kalustolla mm. reitille Joensuu/Parikkala-Huutokoski-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Vaasa/Pori. Osa Pohjanman radan henkilöliikenteestä olsi hyvin mielekästä mm. yöjunien osalta ohjata kulkemaan Haapamäen kautta.

4. Kaikkien Haapamäen kautta kulkevien ratojen kunnostaminen TEN-luokituksen mukaisesti on mielekkäästi toteutettavissa, koska radat alueineen ovat jo olemassa ja mm. Haapamäki-Parkano-Pori radalla tehtävissä lähes ilman liikenteelle tulevia haittoja.

5. Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä tulee lisätä usealla junaparilla, jotta radan vaikutuspiiristä voidaan käydä eri maakuntien oppilaitoksissa ja työpaikoissa kotoa käsin päivittäin kuten esim. Ähtäristä Jyväskylässä ja Tampereella, Vilppulasta ja Keuruulta Jyväskylässä ja Seinäjoella omien maakuntakeskusten ohella. Tämä edellyttää toimivia junanvaihtoyhteyksiä kaikilla junilla Haapamäen risteysasemalla suorien yhteyksien rinnalla. Henkilöliikenne tulee palauttaa myös Haapamäki-Parkano-Pori radalle ja luoda toimivat vaihtoyhteydet Haapamäellä ja Parkanossa. Haapamäen radan henkilöliikenteen vaihtoyhteydet tulee edelleen olla hyvin toimivat eri suuntiin Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä kaikkien junien osalta.

Kesähelteiltä mikkelinpäivän syksyyn seurakuntatyössä

2011-10-05T20:02:00.001+02:00

Minulle oli tavattoman hienoa aikaa palvella Keuruun seurakunnan vs.2.kappalaisena elo- ja syyskuun ajan. Kaksi kuukautta meni suorastaan kiitäen. Keuruun seurakunnassa on oikein miellyttävä työilmapiiri. Oli ilo toimia tuttujen työtovereiden kanssa ja paljolti myös ennestään tuttujen seurakuntalaisten parissa. samalla oli tietysti ilo tavata uusia tututiksi tulleita ihmisiä.

Kesän helteet olivat vielä elokuun alussa mm. silloin, kun kävimme ihanan viileään Keuruunb vanhaan kirkkoon kuukauden 1. torstain torikirkkoon. Keuruun seurakunnassa on hieno asia monet kontaktit pai9kkakuntamme eri laitoksiin ja kouluhin. Niihin otettiin tervetulleeksi vanhana tuttuna minut lämpimästi vastaan. Kiitos tästä. Monia seurakuntaliisia sain tavata vuosien jälkeen eri yhteyksissä mm. vanhusten hoitolaitoksissa. Ihailen niiden henkilökunnan työpanosta ihmisten parhaaksi.

Aivan uusia kirkollisia toimituksia sain myös kohdata. Tarhialan uusien toimitilojen siunaaminen syyskussa oli tällainen. Kyse on erityisesti iäkkäiden lähimmäistemme hoiva- ja hoitopaikasta. Tuolla osastolla voi tuntea, että kun omat voimat uupuvat, Taivaan Isän käsivarret ja enkelinsä hoitavat. Oli hieno asia, että hoidettavien omaisia oli vuosittaisena omaisten päivänä saapunut runsaastikin pitkistäkin matkoista tapahtumaan.

Toinen uusi tehtävä oli olla mukana kirkkoherra Ossi Poikosen kanssa siunaamassa ulkomaalauksen jälkeen uudelleen käyttöön otettavaa Pihlajaveden kirkkoa. Tämä on merkki koko Pihlajaveden väestölle tulevaisuudesta. Vaikka kesänviettäjät lähtevät ja moni pihapiiri vaipuu syksyn myötä talveen odottamaan uutta kevättä, haluaa kotiseurakunta elää ja olla paikalla olevan väestön kanssa. Prosentuaalisesti väkilukuun nähden Pihlavedellä käydään edelleen varsin runsaasti sanan kuulossa. Tämä olkoon kannustuksena ja esimerkkinä muuallekin!
Kiitos Keuruun kirkkoherra Ossi Poikoselle, työtovereille ja seurakunnalle kuluneesta elo- syyskuun hienosta ajanjaksosta!

Terve itsetunto on Keuruullakin tarpeen

2011-09-24T21:45:00.001+02:00

Tarvitsemme tervettä itsetuntoa

Muutamia kommentteja on hyvä esittää tässä Suur-Keuruu lehdessä 23.9. olleen yleisönosasto kirjoituksen johdosta. Keuruu on linjannut suuntaa-antavasti kantaansa kuntaliitoskeskusteluihin sekä kaupunhallituksen kokouksissa että valtuustoseminaareissa. Viimeksi asiaa sivusi19.9. kehityskeskustelu, jossa Sari Saarinenkin oli mukana. Kiteytetysti näissä on muodostunut linjaksi se, että Keuruu niminen kunta on jatkossakin ja jos jokin kunta haluaa liittyä siihen, voimme käydä asiasta myönteisessä hengessä neuvotteluja. Tämä on myös oma kantani. Asiasta ei ole tietenkään ollut mitään äänestyksiä, koska tästä kysymyksestä ei mitään vastauksia kysyttykään.

Virallisesti olemme puolestaan kaupunginhallituksessa nimenneet neuvottelijat eri sektoreilla tapahtuvaa ja mahdollista yhteistyötä varten. Olemme mm. Sari Saarisen kanssa nimetyt samaan tähän joukkoon. Viimeksi kävimme keskustelua ajankohtaisista asioista Jämsässä 16.9, Virtain kanssa neuvottelimme 10.8 Haapamäellä ja Multian sekä Petäjäveden kanssa keskustelimme yhteistyökysymyksistä Keuruulla 24.8. Näissä ovat olleet esillä erityisesti sosiaali-ja terveystoimen asiat.

Tarkoitus on käydä kaupunginhallituksen päätöksen mukaan neuvotteluja muidenkin naapureiden kanssa ja jatkaa jo käytyjä neuvotteluita, jotta voitaisiin selvittää realistisia yhteistyömahdollisuuksia. Lueteltujen lisäksi sidosryhmien ja kuntien yhteispalaverit ovat olleet tieasioiden merkeissä Petäjävedellä 2.9. ja raideliikenteen merkeissä Keuruulla 19.9. Mm. näissä kaikissa yhtenä kaupungin edustajana mukana olleena en voi ymmärtää kirjoituksen väitettä, että Keuruu olisi haluton keskustelemaan yhteistyöstä.

Miksi Keuruun ei sitten ole aihetta käydä liittämään itseään johonkin itsensä kokoiseen tai suurempaan? Ensinnäkin Keuruun talous kestää vertailun mm. kuntalaisia ja veronmaksajia eniten koskettavan asian eli veroprosentin osalta. Kunnalliskalenterin 2011 mukaan veroprosentit ovat:Keuruu 19,75, Virrat 19,75, Multia 19,75, Petäjävesi 20,00, Mänttä-Vilppula 20,50, Ähtäri 20,75 ja Jämsä 21,00. Halvemman veroprosentin hyöty verotettavista tuloista riippuen voi olla jopa satoja euroja vuodessa monen keuruulaisen perheen hyväksi. Osaltaan sillä voi olla myönteistä vaikutusta ostovoimaan ja yrittäjien tarjoamien palvelujen kysyntään ja työllisyyteenkin. Samaan aikaan pystymme esim. toimittamaan sosiaalitoimen sektorilla vanhuksille arkisin lämmintä ruokaa kotiin, kun nyt mm. Jyväskylässä on luovuttu lämpimän ruuan kotiintoimittamisesta.

Kuntaliitos Keuruun kohdalla ei em. vertailun mukaan helpottaisi taloutta, vaan loisi painetta kuntalaisten verojen korottamiselle. Samalla olisi mahdollisena vaarana palvelujen heikentymistä ja omien vaikutusmahdollisuuksiemme vähentymistä meitä koskeviin asioihin. Keuruu olisi kuntaliitoksissa enemmän antava kuin saava osapuoli. Erityisen tärkeää on myös muistaa sekä Keuruun kaupungin että seurakunnan valtakunnallisestikin merkittävät metsä- ja maaomaisuudet. Yhteinen ja myös tuottava omaisuutemme antaa tiettyä vakautta taloutemme perustaan. Kuntaliitoksessa sekä kaupungin että seurakunnan maat ja metsät menisivät kumppanin tai kumppanien kanssa yhteisiksi.

Täten Keuruun ei mitään aihetta ajaa itseään kuntaliitokseen. Järkevä ja kaikkia osapuolia palveleva yhteistyö on puolestaan luonnollinen asia. Yhteistyön on palveltava ihmisten, kuntalaisten parasta eikä sellaisia kielteisiä ilmiöitä saa tulla, joita monet ovat kokeneet Paras-lain velvoittaman seututerveyskeskuksen eräiden toimintojen osalta.

Muualta Keuruulle muuttanut henkilö neuvoi, että me tarvitsemme Keuruulla tervettä itsetuntoa. Tuota sanontaa kannattaa miettiä. Itsetunto on aivan eri asia kuin itsekkyys.

Lauri Oinonen
kaup.valtuuston pj.
Keuruu

Pihlajaveden kirkon käyttöönotossa ym.

2011-09-19T18:09:00.001+02:00

Viime sunnuntaina 18.9.2011 otettiin Pihlajavedeen kirkko käyttöön kesällä tehdyn ulkomaalauksen jälkeen. sain olla avustajana alttaripalveluksessa kirkkoherra Ossi Poikosen vastatessa muun messun toimittamisesta. Pihlajaveden kirkon ulkomaalaus on onnistunut. Jo kaukaa kirkko sateilee vaaleita sävyjään metsämaiseman ja peltojen keskeltä. Pihlajaveden sini loisti kirkkaana puiden lomasta kirkkopihaan, kun metsää oli raivattu maisemasta.

Pihlajaveden noin 140-vuotias "uusi kirkko" omaa Keuruun parhaimman akustiikan ja soveltuu siksi juuri akustiselle musiikille mitä parhaimmin. Saakoon kirkko ennen kaikkea olla lohdituksen ja turvan antaja tulevaisuudessakin. "Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne tieni johtaa". Itse olen kokenut aina saaneeni voimaa elämääni jokaisella käynnilläni Pihlajaveden kirkoissa.

Lauantaina toimitin Keuruulla Tarhialan uuden hoivaosaston tilojen siunaamisen Kirkkokäsikirjan mukaisessa järjestyksessä. Kiitän, että sain olla ensimmäistä kertaa pappisurallani juuri tällaisessa tehtävässä. Oli ilo, että omaisia oli saapunut runsaasti juhlaan mukaan. Monet olivat tulleet kaukaakin tilaisuuteen tapaamaan omaisiaan Tarhialassa. Tapasin mm. Naantalista saapuneita ja he kokivat tärkeäksi hyvän hoidon ja hoivan antamisen läheisilleen. Tarhialassa on hieno henkilökunta, joka tekee parhaansa hoidettavien ja hoivattavien hyväksi. Jumala siunatkoon työn Tarhialassa.

Syyskuun sateissa

2011-09-08T19:07:00.001+02:00

Tämä alkanut syyskuu on ollut sääoloiltaan vaihteleva. Jos olisi viljaa kuivamassa seipäillä, ei niitä näillä keleillä pääsisi puimaan. sama koskee toki nyt vielä pystyssä olevaa kauraani. Mutta sen korjuulla ei ole kiirettä, se kyllä ehditään korjata. On sinällään ollut mielenkiintoista, että Keski-Suomessa ei ole vielä ollut syyshallaa lainkaan. Usein jo elokuun kymmenes päivä, Laurin päivä voi kätkeä yöhalloja alavilla mailla. Nyt ei oloe hallaa ollut vielä syyskuun toiselle viikolle tultaessakaan. Näin kaurani on ennättänyt joutua, vaikka sen kylvö myöhästyi traktorivikojen vuoksi.

Metsien puolukkasato ainakin Multian tutuilla marjamaille on mennyt keväthallojen myötä. Mistähän Keuruullakin marjanpoimintaan tulleet thaimaalaiset löytävät marjoja? Ilmeisesti jostakin kuitenkin, koska he iltojen pimetessä hymyssä suin kokoontuvat Keuruun ABC:lle ostamaan ruokatarpeita. Hyviä sadonkorjuun lopuuaikojen säitäå ja marjakelejä!

Koulukäynnit miellyttäviä

2011-08-30T22:19:00.001+02:00

Nyt elokuussa olen saanut käydä kappalaisen viransijaisena Keuruun eri kouluilla. Olen kiitollinen opettajille myönteisestä ja ilahtuneesta vastaanotosta! Mutta olen myös ilahtunut myönteisistä oppilaista. He käyttäytyvät hyvin ja tämä on myönteistä todeta. Olen saanut vierailla myös toisen luokan uskontotunnilla Keusuun Keskustan ala-asteella. Olen myönteisen yllättynyt oppilaiden tarkkaavaisuudesta ja hyvistä kysymyksistä! Koululaisissamme on hyyvä tulevaisuus!

Elokuun loppupuolen kuulumisia

2011-08-22T10:10:00.001+02:00

Elokuu on ennättänyt jo 22. päivään ja kesän helteet ovat jo vain muisto. Nämä vähän viilkeämmät säät ovat minusta mukavampia ja kaikin tavoin parempia työkelejä. Tämän elokuun olen ollut ihan virkamääräyksellä Keuruun seurakunnan vs. kappalaisena. Monet työtehtävät ovat kutsuneet. Sain pitää Keuruun ala-asteen ja Haapamäen ala- ja ylakoulun koululaisjumalanpalvelukset. Tulevalle viikonvaihteelle ovat kalenterissani hauntaansiunaaminen, kaste ja vihkiminen muun muassa.

Huomenna tiistaina olen matkalla Lapualle. Piispa Simo Peura on kutsunut muutamia eläkkeelle siirtyneitä puolisoineen läksiäistapaamiseen. Tätä varten vaihdoin kirkkoherra Ossi Poikosen kanssa huomisen Keuruun Kivelän koulun aamunavauksen. Hän menee huomenna ja minä ensi viikon tiistaina Kivelän koululle.

Kunnalliselämässä tapaamme Multian ja Petäjäveden edustajat Keuruun kaupungintalolla yhteispalaverin merkeissä sosiaalitoimen Paras-lain vaatimusten täyttämiseksi. Olemme jo 10.8. tavanneet Viratin edustajat. Koko Paras-laki on mielestäni vain ongelmia täynnä ja se synnyttää suuria ongelmia, joita nyt ei ole. Tulee lisää hallintobyrokratiaa, päätäntä etääntyy valituilta luottamushenkilöiltä ja kunnallisjohtajilta, pelkään kaikkien palvelujen vain heikkenevän mutta kustannukset nousevat. Nykyiset käytännöt ovat toimivia, hallinolla ovat kasvot ja omiin asioihin voi ainakin yrittää vaikutta omassa kunnassa paremmin kuin erilaisissa "kuntakolhooseissa"- Haluan ihmisten peruspalvelut läheltä, toimivina ja siten myös edullisina edelleenkin.

vs. kappalaisena aloitettu

2011-08-08T20:38:00.001+02:00

Keuruun kirkkoherra Ossi Poikonen kysyi juhannusviikolla, oletko valmis tekemään elokuun ajan virkaveljen vuosiloman sijaisuutta seurakunnassa. Vastasin myöntävästi. Näin elokuu on alkanut perinteisen tiiviin seurakuntatyön merkeissä. Viime viikolla oli kolme hautaansiunaamista ja niiden muistohetket. Nämä ovat hyvin koskettavia tehtäviä, jotka myös kuluttavat. Näin koen. Haöluan kulkea seurakuntalaisten ja surevien kanssa kappaleen matkaa elämän noissa tilanteissa.

Samoin oli Keuruun vanhassa kirkossa kouluun lähtevien ekaluokkalaisten siunaus, kesän viimeinen torikirkko samassa paikassa, Terveyskeskuksen, Tarhialan, Tuurilakodin ja Päiväkeskuksen viikkohartaudet. Olin joka päivä myös virastopäivystäjänä. Sunnuntaina sain olla ehtoollisen jaossa loppukesän konfirmaatiossa Keuruun kirkossa, Pihlajaveden erämaakirkon kesäjuhlan jumalanpalveluksen liturgina ja Haapamäen viikkomessun toimittajana.

Tänään maanantaina sain olla avaamassa Isohiekassa perhepäivää, tuulinen sää ja sateen uhka ilmeisesti pelottivat tulijoita aluksi, mutta puoleen päivään tultaessa alkoi väkeäkin tulla ihan mukavasti. Virastopäivystyksen jälkeen kävin leirikeskus Pöyhölän rippikoulussa. Olen tuomiokapitulin valtuuttama järjestön rippikoulun valvoja tuolle leirille. Kaikki on leirillä erinomaisen hyvässä ja esimerkillisessä kunnossa, tämä on ilo kertoa aikanaan Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille annettavassa selostuksessani. Jumala siunatkoon rippikoulun kohti ensi sunnuntain konfirmaatiota kello 14.00 Keuruun kirkossa!

"Hermannilta heinään!"

2011-07-12T12:23:00.001+02:00

Tänään on Hermannin päivä. Vanha kansa aloitti silloin menneinä vuosikymmeninä heinänteon. Nykyään heinän korjuun käytännöt ja ajat ovat muuttuneet. Säilörehun teko on mullistanut heinänteon jo muutama vuosikymmen sitten. Jotkut hyvin kasvattavana kesänä ovat korjanneet jo toisen säilörehusadon tähän mennessä. Rehevä kesä on nyt saanut virkistävän vesisateen helteiden jälkeen.

Itse olen synnyintilallani Multialla myös kaatanut heinää parisen hehtaaria ja kolmisen hehtaaria odottaa kaatamista. Tavoitteenani on kuivaheinä. Nyt kaatamani ovat kuitenkin sateen pilaamina jäämämässä luomulannoitteeksi. Jos itsellä olisi karjaa ja heinäntarve, niin silloin olisi tilanne se, että heinät seipaille ja kuivumaan. Mutta ei mitään mieltä sateen vahingoittamia heiniä ajatellakaan myyntiin nykyoloissa.

Viime vuonna oli juuri Hermannin päivä, kun satutin sormeani niittokoneen kiilahihnan tarkistuksessa. Yllättävän hyvin sormi on parantunut, ihan Luojamme ihmettä kohdalleni. Tosin ensimmäinen nivel ei vielä kunnolla taivu eikä sormella vielä tätäkään tekstiä kirjoiteta, mutta päällisin puolin ei outo henkilö heti mitään vahinkoa huomaisi.

Helteiden jälkeen virkistävä kesän sateinen aika tuntuu ihan hyvältä!

Heinäkuun alussa

2011-07-05T09:54:00.001+02:00

Jumala on läsnä

Kesä on monien hengellisten juhlien aikaa. Keurusseudulla helluntaiherätyksen juhannuskonferenssi oli jo 20. kerran, kun otamme huomioon myös vuonna 1978 Pöyhölän maisemissa olleen juhannuskonferenssin. Viime perjantaina olin itse mukana myös Kansanlähetyksen juhlissa Seinäjoella,. Opiskeluaikainen ystäväni pastori Soini Olkkonen kutsui tuonne tapaamaan. Hän on ollut lähetystyössä Papua-UusiGuinealla. Suviseurat olivat Oulun lähellä Lumijoella, olisin halunnut myös sinne, mutta kalenterissa oli esteitä.Tulevassa viikonvaihteessa ovat herättäjäjuhlat Oulussa. Monet ovat uskollisia oman hengellisen kotinsa kesäjuhlille pitemmistäkin matkoista. Raamatussa ovat sanat: "Autuaita ovat ne, joilla on mielessänsä pyhät matkat."

Hengelliset juhlat ovat suuri siunaus yksityisille ihmisille ja kansakunnallemme. Toivoisin, että niiden sanoma saisi runsaamman sijan
suorina lähetyksinä radoissa ja televisiossa ja muutonikin eri medioissa. Silloin olisi tilaisuus osallistua juhlien sanomaan niilläkin, jotka eivät pääse paikalle tapahtumiin. Suurempi merkitys olisi vielä sillä, hyvä sanoma tavoittaisi nykyistä enemmän ihmisiä ja viestittäisi sitä, mikä on siunaukseksi sekä ajallisessa elämässä että kantaisi satoa taivaan valtakuntaan asti.

Jeremian kirjan 6.luvun 16. jakeessa ovat sanat: Näin on Herra sanonut:" Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja ja katsokaa ja kysykää, mikä on hyvä tie ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne." Näillä sanoilla halutaan ohjata Jumalan mielen mukaiseen elämään, lähimmäisenrakkauteen ja armon tielle. Jumala tahtoo hyvää kaikille kansoille ja kaikille ihmisille. Hänen käskynsä ovat ainutkertaisen elän käyttöohje. Ostetun koneenkin mukana ovat käyttöohjeet, niitä noudattamalla kone toimii.

Elämä on koneita arvokkaampi asia. Siksi elämän käyttöohjeet ovat todella tärkeät. Jumalan sana on sama kaikkina aikoina ja kaikille ihmisille. Maan ja taivaan Luoja haluaa olla meidän puolellamme. Hän haluaa antaa hyvää rajattomasti. Kyse on siitä, haluammeko ottaa tätä vastaan. Kuten Jeremian aikana niin Jumala nytkin kutsuu meitä tahtonsa noudattamiseen. Siihen liittyy siunaus, armo ja anteeksiantamus. Missä nämä ovat, siellä taivas koskettaa maata, Jumala on läsnä.

Juhannuksena 2011

2011-06-25T11:43:00.001+02:00

Tervehdys Pihlajaveden kappeliseurakunnan juhannuspäivän messusta. Olin osallistujana, mutta mikäli olisi ollut tarvetta, olisin auttanut ehtoollisen jakamisessa yksin palvellutta rovasti Jari Honkakaria. Pihlajaveden 140-vuotias uusi kirkko on todella oivallinen juhannuksen kirkko. Kymmenisen prosenttia kappeliseurakunnan väestä oli kirkossa eli noin 60 henkilöä, mikä suhteutettuna esim. Keuruun pääkirkkoon merkitsisi, että Keuruulla olisi tullut olla tänään jumalanpalveluksessa noin 1000 henkilöä!

Se määrä olikin lähellä juhannusyön konsertissa eilen iltamyöhällä kello 22.00 alkaneessa Viktor Klimenkon konsertissa. Tämä tapahtuma liittyi Keuruun Ison Kirjan helluntaiherätyksen juhannuskonferenssiin. Mielestäni olisi luotava tästä perinne, joka olisi korrelaatti jouluyön ehtoollismessulle. Näin molempina öinä olisi Keuruun uusi kirkko täynnä ihmisiä. Väki on aina se, mikä kirkon kaunistaa! Jokainen kirkonkäynti kätkee salatun mutta todellisen siunauksen, mikä ylittää vajavaisen ihmisymmärryksemme.

Tänään juhannuspäivänä menen vielä Ison Kirjan juhannuskonferenssiin. Keuruun kaupungin edustajana luovutan konferessisa esiintyvällä ministeri Päivi Räsäselle kaksi kirjelmää. Ei tietenkään ole tarkoitus, että hän pyhäpäivänä tänään näistä vaivautuisi, vaan avaisi kirjeen sanoman pian koittavan ministerin arkisen työn myötä.

Kannamme kirjelmissä vakavaa huolta ihmisten tärkeiden perustarpeiden rahoituksesta, miä on uhattuna uuden hallituksen valtionosuuksien leikkaussuunnitelmien myötä. Huolen tuomme esille myös Keuruun varuskunnan ja Haapamäen junaliikenteen sekä yleensäkin maaseudun ja erityisesti linja-autoliikenteen tulevaisuudesta. Näihin kaikkiin koemme kohdistuvan aivan lähitulevaisuuderssa vakavia uhkia, jos hallitusohjelman rahoituksen supistuksen toteutuvat.

Hyvää ja siunattua juhannuksen suvea!

Juhannusaatonaattona

2011-06-23T09:21:00.001+02:00

Olin eilen illalla Keuruun Isossa Kirjassa Keuruun kaupungin edustajana käyttämässä puheenvuoron kotikaupunkimme esittelynä valtakunnallisilla helluntaiherätyksen juhannuskonferensissa. Tämä tapahuma on ollut Keuruun Pohjoisjärvellä entisen vanhainkoti Heikkilän
mailla jo vuodesta 1993 lähtien.

Kyse on ainakin Suomen suurimmasta hengellisestä juhannustapahtumasta. Epäilen konferenssin olevan myös Pohjoismaiden ja jopa Euroopankin suurimman hengellisen juhannustapahtuman. Keuruun kaupungin puolesta iloitsen, että väkilukumme nelinkertaistuu juhannuksena raittiin ja vain myönteisen suurjuhlan myötä. Monet muunlaiset juhannustapahtumat tuovat ongelmia, tässä juhlassa niitä ei ole.

Aloitin puheeni Raamatun ajatuksella:"Autuaita ne, joilla on mielessänsä pyhät matkat." Toivotan jokaiselle Hyvää Juhannusta, iloitkaamme keskikesän suuresta juhlasta!

FW: Kesäkuussa helluntain aatonaattona

2011-06-10T10:51:00.001+02:00

Kevätkesän juhla helluntai ansaitsee asemansa

Kristikunnan kolmas suuri juhla, helluntai, on ensi sunnuntaina. Yhden pyhäpäivän juhla sunnuntaina jää kansankansan tajunnassa huomaamatta. Helluntain viettoon ei koskaan ole liittynyt sellaista valmistelua tai puhumattakaan kaupallisuutta kuin liittyy jouluun ja pääsiäiseen. Ehkä näin ollut hyväkin. Mutta silloin, kun helluntai oli kahden pyhäpäivän juhla, se huomattiin. Vielä 1970-luvulle saakka oli helluntai sunnuntaina ja maanantai, toinen helluntaipäivä, oli myös kirkollinen juhlapäivä jumalanpalveluksineen.

Sitten käytäntö, jota kesti pari vuosikymmentä, jolloin helluntai oli edelleen kahden pyhäpäivän juhla. Itse helluntai, Pyhän Hengen vuodattamisen juhla 50 päivää pääsiäisen jälkeen oli edelleen oikealla paikallaan, mutta toinen helluntaipäivä siirtyi aattoon launtaille ja siitä kalentrissa käytettiin nimitystä helluntain valmistuspäivä. Muutoinkin työmarkkinapoliittisista 1970-luvulla siirryttäessä viisipäiväiseen työviikkoon,oli muutettu kirkollisten juhlapäivien sijoitusta vuosisataisilta paikoiltaan. Loppiainen, jonka paikka on kuuden tammikuuta,siirtyi launtaille. Joka oli joko kuudes tammikuuta tai sitä seuraava lauantai. Samoin helatostai siirrettiin launtaille kaksi viikkoa ennen helluntaita.

Kirkollisten juhlapyhien siirtoa työmarkkinapoliittisista syistä kritisoitiin jo alusta lähtien ja suomalaiset siirrot 1970-luvulla poikkesivat kansainvälisistä käytännöistä ja siksi paineet juhlapyhien palauttamiseksi perinteisille paikoilleen kasvoivat. Myös elämä kävi jotenkin yksitoikkoiseksi, jossa viisi työtä ja kaksi vapaata seurasivat toisiaan ilman perinteistä juhlapyhien tuomaa vaihtelua. Vain joulu, itsenäisyyspäivä ja vappu toivat vaihtelua, koska ne olivat kalenterissa aiemmilla paikoillaan.

Vihdoin 1990-luvun aikana paineet juhlapyhien sijoittamiseksi perinteisille paikoilleen, tuottivat tulosta. Loppiainen palasi tammikuun kuudennelle ja helatorstai, Kristuksen taivaaseen astumisen päivä, tuli Raamatun pelastushistorian mukaisesti 40 päivää pääsiäisen jälkeen oikealle paikalleen torstaille. Helluntai menetti kuitenkin toisen pyhäpäivänsä, helluntaimaanantai ei palannut. Näin kevätkesän suuri juhla, jolla oli vuosisatojen ajan sijansa suomalaistenkin elämässä, paljolti katosi käytännön elämässä ja kansan tietoisuudessa. Mielestäni tämä on vahinko, joka tulisi korjata.

Vanha raikas sanonta kuului:"Nyt on helluntai, suvisunnuntai, kevät tautisen talven jo voitti!" Haluan, että kevätkesäämme palaisi kahden pyhäpäivän helluntai takaisin. Jumalanpalvelusten tulisi olla molempina päivinä ja keväisessä maisemassa kirkonkellojen äänen soisi kuuluttavan kevätkesän suuren juhlan, helluntain kirkasta juhlasanomaa tulevinakin aikoina.

Lauri Oinonen
Keuruu

Toukokuun kuudentena 2011

2011-05-06T09:03:00.001+02:00

Toukokuu on alkanut vauhdilla, on jo kuudens päivä. Menen Multialle Korjaamaan vielä talven lumen ja myrskyjen pelloille kaatamia puita, jotka pääosin ovat koivuja ja kookkaita raitoja. Kevät tuo käärmeet, saa nähdä, onko niitä kuinka paljon jo pellon pientareilla. Kohta pääsen jo vanhalla "majurillakin" ajamaan pelloilla. Voi olla, että akkuja on tarve ladata ennen kuin saa kokoneen koneen käyntiin.
Syntymäkotitilallani on paljon tekemätöntä työtä. Työt suorastaan huutavat tekijäänsä. Täytyy kuitenkin priorioida askeleet eri tehtäviin.

Ilomoittauduin juuri Maanpuolustuskurssit 50- vuotta juhlaan Finlandiatalolle 19.5.2011. Itse sain käydä maanpuolustuskurssin vuosituhannen vaihteessa, Millennium-kurssin. Ensi viikolla on myös Helsingin reissu Maaseutu-pisa työryhmän merkeissä, olen puheenjohtajana kyseisessä työryhmässä. Työn iloa toukuun hommiin jokaiselle!

Kappalaisen viran viime tunteina vappuaattona 30.4.2011

2011-04-30T16:43:00.001+02:00

Tänään vappuaattona 30.4.2011 kappalaisen virkani viime tunteina annan kiitollisena seurakunnalleni ja seurakuntalaisilleni seuraavan tiedotteen:

"EROAN KAPPALAISEN VIRASTA, MUTTA JATKAN PAPPISVIRASSA"

Keuruun seurakunnan 1.kappalaiselle, Haapamäen piiripastori Lauri Oinoselle on myönnetty anomuksesta vapautus virasta Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa eläkkeelle siirtymistä varten 1.5.2011 alkaen. Keuruun seurakunnan palvelukseen vt. kappalaiseksi Lauri Oinonen on tullut 1.7.1972 ja vakinaiseksi kappalaiseksi 1.3.1975 alkaen. Keuruun seurakunnan tehtävien ohella Oinosella on ollut annettuina virkamääryksinä tehtävien hoitoa myös Mäntän, Multian, Pohjaslahden, Pylkönmäen, Pihlajaveden ja Petäjäveden seurakunnissa. Virkavapaalla hän ollut vuodesta 1999 alkaen kansanedustajan tehtävien vuoksi. Keuruun varuskunnan sivutoimisena sotilaspastorina hän toiminut vuodet 1993-1990.

Nyt huhtikuun lopulla hän on halunnut toimia seurakunnassa, jotta kollegat ovat voineet pitää vuosilomansa. Haluan nyt vapauttaa vakinaisen papin viran haettavaksi, vaikka olisin voinut myös jatkaa virassani useitakin vuosia. Koska pappisvirka eli papin oikeudet ovat elinikäiset, voin palvella pyydettäessä sekä seurakuntia että seurakuntalaisia aina tarpeiden mukaan. Nytkin on siunaustilaisuus ja kaksi vihkimistä kalenterissani, toteaa Lauri Oinonen.

Keuruun seurakunnan työilmapiiri on hyvä ja kannustava ja olen kiitollinen tästä niin kirkkoherra Ossi Poikoselle kuin yhtäläisesti jokaiselle työtoverilleni. Seurakuntalaisten parissa on erittäin miellyttävää toimia ja näin on ollut koko työurani ajan. Samoin varuskunta oli hyvä seurakunta, joka antoi papilleen enemmän kuin itse pystyin antamaan tälle tärkeäksi kokemalleni työsaralle, toteaa Lauri Oinonen.
Hyviä muistoja on myös opettajan tehtävien sijaisuuksista sekä Keuruulla että Haapamäellä, näin säilyi aktiivinen tuntemus kouluelämään. Tästä on ollut paljon hyötyä eduskunnan sivistysvaliokunnan 12 vuoden työskentelylleni.

Nyt voin omistautua paremmin kaikkiin tekemättömiin töihin ja yhteiskunnallisiin toimintoihin ilman viran tuomaa sidonnaisuutta. Seurakuntalaisiin nähden ei käytännössä mikään muutu virkavapausaikaani verrattuna, toteaa Lauri Oinonen.

Pitkäperjantain iltamyöhällä

2011-04-22T21:23:00.001+02:00

Pitkäperjantain iltamyöhällä

Tänään on pitkäperjantain ilta. Eilen kiirastorstaina olin avustamassa Keuruun kirkon ehtoollisenvietossa. Kun alttaria puettiin mustaan asuun, luin psalmia 22. Tämä on hyvin vaikuttavaa tekstiä. Kannattaa etsiä Raamatusta. Perheen kanssa kävimme tänään puoliltapäivin Haapamäen kirkon pitkäperjantain sananjumalanpalveluksessa.

Illansuussa kävimme vanhemman tyttäreni kanssa isäni haudalla Multian Sinervän hautausmaalla. Sinervältä käyvän tuulen takia emme koettaneet sytyttää kynttilää haudalle. Nyt illan jo pimennyttyä se, olisi loistamassa kristillisen toivon valoa. Haudalle tuomani kolme narsissia olivat pysyneet koloissaan pystyssä tuulesta huolimatta.

Ensimmäisenä pääsiäispäivä toimitan papin osuudet synnyinseurakuntani Multian pääsiäismessussa kello 10.00. Toisena pääsiäispäivänä toimitan vastaavan sananjumalanpalveluksessa Keuruun kirkossa. Tiistaina toimitan hyvän ystäväni director cantus Matti Korkeakosken kanssa pääsiäisen ajan ehtoollisenvietot kolmessa vanhusten hoitokodissa Keuruulla ja Juurikkaniemen sairaalassa samoin Keuruulla. Tulevana torstaina saan olla pappina mukana haapamäen Metsätähdessä Eläkeliiton hengellisen piirin kokoontumisessa.

Kristikuntana vietämme pääsiäisen aikaa: Kristus kärsi ja kuoli meidän pelastuksemme tähden, hänet haudattiin ja hautaamisellaan hän pyhitti haudan myös kerran meidän lepopaikaksemme. Pääsiäisen koitto on elämän voitto synnin, kuoleman ja pimeyden valloista. Mikään ei voi tehdä tätä tyhjäksi.

Kiitos äänestäjille ja vaalityötäni avustaneille!

2011-04-18T22:37:00.001+02:00

Kiitän jokaista äänestäjääni ja vaalityössäni mukana olleita. Keurusseudun äänestäjieni antama kannatus on todella suurenmoinen. Valitettavasti se ei kuitenkaan tällä kertaa riittänyt valintaani ja nyt jään eduskuntatyöstäni neljän vuoden vuorotteluvapaalle. Palaan Keuruun seurakunnan 1. kappalaisen virkaan, Haapamäen piiripastoriksi.

Keuruulta, vaalipiirin reunalta, on ollut aina vaikeaa saada kansanedustajaa ja näin tapahtui nytkin. Keurusseudun väkiluku ja täten äänestäjien määrä on vähentynyt, mikä lisää kynnystä tulla valituksi.

Jatkan Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Keuruun varuskunnan ja Haapamäen junaliikenteen sitkeää puolustamista. Eduskuntatyön vuorotteluvapaalta seuraan tiiviisti ihmisille tärkeiden asioiden seuraamista ja tulen ottamaan kantaa napakasti asioihin.

Puun myyntiveron nousu tuottaisi työttömyyttä

2011-04-11T22:20:00.001+02:00

Puun myynnin vero ei saa nousta

Hetemäen työryhmä esitti korotuksia pääomaverotuloon. Kaikki puolueet populistisesti vaalien alla ovat hyväksymässä tämän. Metsänomistajien kannalta tilanne on kuitenkin hyvin paha, sillä puun myyntitulot ovat verotetut pääomatuloina. Jo nyt puun myyntiä ikään kuin rangaistaan 28 prosentin myyntiverolla, vaikka tukkipuut ovat kasvaneet jo kertaalleen verotettuina pinta-alaverokäytännön aikana. Valitettavasti vuoden vaihteessa menetettiin ne veroedut, joita eduskunta-aloitteillani olin ajanut ja joiden avulla turvattiin maan puuhuolto taantuman aikana. Nyt kynnys puukauppoihin olisi nousemassa, jos pääomaverotuloa korotetaan.

Ongelma koskettaisi myös koneurakoitsijoita, kuljetusalaa ja ennen kaikkea koko metsäteollisuutta, jos maan puuhuolto verotuksellisista syistä vaikeutuisi. Tähän ei ole varaa. Korotettu vero lisäisi myös paineita puun hintoihin, jotka olisivat kustannustekijä puun jalostajille. Vientimarkkinoilla ei auttaisi selitellä, että sahatavara ja paperi maksaakin nyt enemmän, kun Suomen valtio lisäsi puun myynnin veroa.

Runsas kuukausi sitten tein eduskunnassa lakialoitteen, että muusta pääomatulosta ylisukupolvisena toiminta määriteltäisiin ihan oma verokanta puun myyntituloille. Esitin, että se olisi 50% kulloisestakin pääomaverokannasta. Tämä olisi hyvin yksinkertainen toteuttaa verotusmenettelyssä toisin kuin mahdolliset palautukset tai muut anottavat huojennusjärjestelmät, joista jo pelkällä olemassaolollaan tulisi hidasteita puukauppoihin byrokratian. Lakialoitteessani ei ole byrokratiaa. Sitä haluan ajaa lujasti läpi seuraavalla vaalikaudella, jos saan valtakirjan edelleen eduskuntaan. Metsäkaupat, metsien hoito, työllisyys ja vienti eivät saa pysähtyä, vaan niille on annettava lisää vauhtia myönteisellä menet

Keurusseudun uhat ja mahdollisuudet

2011-04-09T23:46:00.001+02:00

Uhat poistettava ja mahdollisuudet käyttöön

Tulevan vaalikauden aikana nyt valittava eduskunta joutuu tekemään monia ratkaisuja, joilla on poikkeuksellisen suuria vaikutuksia Keurusseudulle. On olemassa sekä pahoja uhkia kuin myös löydettävissä olevia mahdollisuuksia, joilla taas voi olla suuriakin myönteisiä vaikutuksia. Pahin uhka on puolustusvoimien toimintojen kohdalla ja uhka koskee edelleen myös junaliikennettämme. Ennakkoarvioiden mukaan on valmisteilla seitsemän varusmiehiä kouluttavan varuskunnan lakkauttaminen ja rajut sulkemiset varikkojen osalta.

Jotta Keuruu on ei ole näiden menettäjien joukossa, on löydettävä varuskunnalle ja varikolle tulevaisuudessakin tarpeelliset ja nimenomaan juuri Keuruuseen sitovat tehtävät. Periaatteeni on, ”joka tahtoo se, etsii keinot”. Vaikka kuvaannollisesti joutuukin menemään purjeveneellä myrskyssä rajuun vastatuuleen, uskon mahdollisuuksiin.

Suomen puolustuksen suuret peruskysymykset liittyvät asevelvollisuuden tulevaisuuteen, reservin määrään ja siihen aiotaanko vastaisuudessa puolustaa koko Suomea.

Seuraava eduskunta joutuu linjaamaan kantansa edellä lueteltuihin kolmeen asiaan, jotka vaikuttavat toisiinsa. Oma kantani on yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen, laaja reservi ja näiden mahdollistamana koko maan puolustaminen. Näistä perusasioista en tule tinkimään.

Rautateiden ja junaliikenteen osalta vaihtoehdot ovat ”voitto tai kuolema” Nykyinen junaliikenteemme er suuntiin Haapamäeltä on torjuntavoitto. Tämä ei kestä kauan. VR:n on suostuttava muuttamaan kustannustensa laskentapolitiikkaa realistiseksi, vain liikenteestä todella aiheutuneiden kulujen mukaiseksi. Nyt kustannukset lasketaan saman hinnan mukaan kuin pääradoilla ja pendoliinoilla ajettaessa. Katetuottolaskenta tekisi junaliikenteestämme selvästi kannattavaa. Tämä laskentatapa olisi perusteltua tilanteessamme, jossa vaihtoehtona liikenteelle ovat ratojen arvon nollaantuminen käyttämättömänä ja kiskobusseja lukuun ottamatta liikennekaluston romutusarvo

Seuraava eduskunta joutuu linjamaan kantansa uusien ratojen ja raideparien rakentamisista sekä miljardin euron Pirkkalaan suunnitteilla olevan Suomen tavaraliikenteen nyt Tampereella olevan järjestelyratapihan rakentamisesta. Jopa VR:n taholta on vilautettu ajatusta, että järjestelyratapiha tulisi Haapamäellä halvemmaksi kuin ratkaisut Tampereen ympärillä. 1970- luvulle asti pääosa nykyisistä Tampereen toiminnoista tehtiinkin juuri Haapamäellä, jonka sijainti maan kartalla on myös keskeisempi.

Järjestelyratapihan ei tarvitse olla suurkaupungissa. Radat Haapamäelle ovat olemassa, ne tulisi vain kunnostaa ja sähköistää. Tämä olisi vain murto-osa uusien ratojen ja raideparien hinnoista. Samalla saisimme sen ”voiton”, joka turvaisi ratojemme henkilöliikenteen tulevaisuutta seuraavalta vuosikymmeneltä eteenpäin.

Ratkaisut maanpuolustuksen ja ratalinjausten osalta ovat selkeästi poliittisia, jotka eduskunta päättää. Sama koskee suuria linjoja maantieratkaisuissakin, joista esimerkki on seudullamme valtatie 18 Multia – Ähtäri osana kokonaisuutta Jyväskylä – Vaasa. Suuria asioita ei voida heti saavuttaa, mutta ne voidaan kylläkin hetkessä menettää. Samoin väärät linjaratkaisut voidaan tehdä napin painalluksella. Saavutusten tavoittelemiseksi sitä vastoin on tehtävä sisukkaasti ja sitkeästi asiaan uskoen työtä väsymättä ja pitkäjänteisesti.

Äidin 95-vuotispäivänä

2011-04-01T21:36:00.001+02:00

Tänään 1.päivänä huhtikuuta 2011 äitini Selli Maria Oinonen os. Järvelä sai täyttää 95 vuotta. Syntymäpäiviään hän vietti kotonaan Keuruulla ilman juhlia. Silti useat henkilöt halusivat muistaa häntä sekä kukkasin, kortein että onnitteluadressein. Hänen pöydällään on kukkia joskus kukkakaupassa ennen tukkukaupan auton käyntiä. iloitsen siitä, että näinkin monet ovat halunneet häntä muistaa, vaikka monet ikätoverit ovat jo poistuneet.

Äidilläni on tavallaan kaksi syntymäpäivää. isoisäni Heino Järvelä oli kirjoittanut perheraamattuun äitini syntymän 31.3.1916, mutta kastepappi oli merkinnyt kirkonkirjoihin

1.4.1916. Näin näistä päivistä voi käytännössä valita sitten sen, mikä paremmalta tuntuu tai viettää molempina! Näin nytkin, kutsuin eilen Keuruun seurakunnan kappalaisen, virkaveljen, Jari Honkakarin antamaan äidilleni kotiehtoollisen. Näin vaatimaton asunto oli kirkko ja rollaattorin etulava alttaripöytä. Herramme Jeesus Kristus oli sanansa mukaan läsnä. Voiko arvokkaammin syntymäpäivää viettääkään?

Tänään Keuruulla vieraili pääministeri Mari Kiviniemi eduskuntavaalien merkeissä. Pyysin häneltä onnittelunimikirjoituksen vaaliesitteeseeni, jonka vein sitten äidilleni. Näin hänen syntymäpäivään liittyi myös pääministerin tervehdys. Raskaan talonemännän ja isäni kuoleman jälkeen myös naisena isännän työvuosikymmenten juhlapäivä sai korkean tason muistamisen. Sen hän myös koko viime sotien ajan lottatyötä tehneenä mielestäni todella ansaitsee. Uskossa Jumalaan saamme jokainen jatkaa elämäämme arjessa ja juhlassa.

Tosiasioita Keuruun varuskunnan tulevaisuuden osalta

2011-03-20T12:53:00.001+02:00

VARUSKUNTAA PUOLUSTETAAN VARTIOPAIKALTA

Nimimerkki ”Eläkekortti” kirjoitti huolenaiheensa Keuruun varuskunnan tulevaisuuden osalta. Eduskunnan puolustusvaliokunnassa kolmen vaalikauden aikana olen saanut selkeät käsitykset sekä uhasta, joka on todellinen, että myös mahdollisuuksista, jotka ovat todellisia. Nämä on tiedostettava rauhallisesti ja on toimittava taitavasti.

Paniikinomainen nousu barrikaadeille olisi tässä vaiheessa ehkä varmin tappion tie, ja näyttäisi koko maalle yhden lakkautettavan varuskuntapaikkakunnan mahdollisesti seitsemän poistettavan joukosta.

Tuleva eduskunta ja hallitus joutuvat kohta ensi töikseen ottamaan linjaa puolustusvoimien muutosten osalta ja tähän liittyen varuskuntien sulkemisesityksistä. Tuolloin on mielestäni paras tapa rakentaa yhtälö Keuruun varuskunnan turvaamiseksi sen vahvuuksista. Tätä työtä olen tehnyt jo pitkään ja asian luonteen vuoksi ilman julkisuutta, joka taatusti pilaisi asian ja minä saattaisin samalla vaarantaa valiokuntatyön sitoumukset vaiteliaisuusmääräyksistä. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja siksi olen ilmaissut tahtoni seuraavallekin vaalikaudelle. Jokaisella varuskuntaseudulla on ollut oma edustajansa valittuna valiokunnassa, joten asiat on tajuttu kaikkialla.

Avoin ja julkinen asia on se, että Keuruun varuskunta on suojelu- ja pioneerialan osaamiskeskus. Tämä on meille juuri nyt ajankohtainen mahdollisuus, kun maailman tapahtumat osoittavat selvät tarpeet. Olen varma, että suojeluosaamiseen panostetaan maassamme entistä enemmän. Meille puolestaan on tärkeää, että tämä tapahtuisi Keuruulla. Suojelualan koulutus ja tutkimus puolustusvoimissa tulisi keskittää kokonaisuudessaan Keuruulle ja integroida mahdollisimman hyvin sisäministeriön alaisiin vastaaviin toimiin ja kansainvälisiin yhteyksiin. Tämä on helposti sanottu, mutta toteutuakseen vaatii erittäin paljon sitkeää työtä.

Kun eduskunta viime viikolla käsitteli pelastuslakia, toin esille sen tosiasian, että mitkään uhat eivät ole poistuneet maailmasta. Kaikkinainen valmistautuminen pahan varalle on tehtävä, kun se normaalioloissa vielä voidaan tehdä. Inhimilliset erehdykset ja irrationaaliset tekijät voivat aiheuttaa ei-toivotun todellisuuden hyvinkin yllättäen missä tahansa jopa lähellä Suomea tai ihan Suomessakin. Vaikka nykyisin ei ydinaseiden uhasta juuri puhutakaan, ne ovat yhä olemassa olevaa kovaa todellisuutta.

Siksi kaikki toiminnot, joita Keuruun varuskunnassa tehdään ovat tarpeellisia tai entistä enemmän tarpeellisia.

Tahtotilani on se, että nämä tarpeelliset tehtävät tulee tehdä jatkossakin ja keskitetymmin siis nimenomaan Keuruulla. Tähän katson voivani vaikuttaa, jos olen päätösten teon parissa eduskunnassa. Jos olisin muutaman viikon kuluttua entinen kansanedustaja, joutuisin vain kuuntelemaan uutisia lakkautettavista varuskunnista. Toki tekisimme käynnit kaupungin puolesta päättäjien pakeille. Saisimme tuolloin seuraavat vastaukset, ”Tehän olette sieltä varakkaasta ja luonnonkauniista Keuruusta, jolla menee hyvin verrattuina muihin nykytilanteessakin, mutta me emme voi mitään välttämättömille puolustusvoimien rakenteellisille muutoksille ja Keuruun osalta on vain nyt ollut pakko tehdä se mikä monen muunkin osalta on jouduttu tekemään. Mutta Keski-Suomen osaltahan tilanne on hyvä, teillehän jää maakuntaan kasvava Tikkakosken varuskunta. Me toki ymmärrämme huolenne, mutta kasvava maakuntakeskus antaa varmaan virkeyttä teillekin.”

En halua joutua kuvaamiani selittelyjä kuuntelemaan. Siksi haluan vaikuttaa siellä, missä toissa kesänä saimme voitettua varuskunnille ja viime syksynä varikoille jatkoaikaa tämän vaalikauden ajaksi. Tuo prosessi oli hyvä preliminääri, mutta nyt on tosi koitos edessä. Olen siihen valmis. Vartiopaikalta ei livistetä, vaan taistellaan.

Joka tahtoo, se etsii keinot!

Voimaa ylisukupolvisuudesta!

2011-03-11T15:19:00.001+02:00

Isovanhemmat ovat kansallinen voimavaramme

Menneiden sukupolvien aikana on ollut luonnollinen se, että perheeseen on kuulunut isä ja äiti, heidän lapsensa , mummu ja pappa ja vieläpä isomummu ja isovaarikin.

Ylisukupolvisuus on ollut mitä luonnollisin asia. Viime sotien jälkeen tilanteeseen tuli muutoksia kaupungistumisen ja maalta muuton seurauksina. Nuoret lähtivät työn ja opiskelun vuoksi kaupunkeihin, perustivat siellä perheen ja vanhemmat ja isovanhemmat jäivät maalle. Lasten kontaktit isovanhempiin alkoivat rajoittua loma-aikojen vierailuihin ja luonnollinen päivittäinen yhteinen elämä kolmen sukupolven paljolti katkesi.

Eri sukupolvien välinen jokapäiväisen elämän yhteys välitti juuri sitä, mitä me nykyisin kutsumme hiljaiseksi tiedoksi. Tätä ei parhainkaan kouluopetus voi korvata. Omat isovanhemmat liittävät lastenlapset suvun kokemukselliseen ja henkiseen perintöön. Tämä tapahtuu vielä siten, että isovanhemmat luontaisesti osaavat välittää kokemansa ja sanomansa lastenlasten ikäkausiin sopivilla tavoilla. Mitenkä arvokasta onkaan, kun omille vanhemmilleen kapinoiva murrosikäinen nuori haluaa yleensä olla tottelevainen isovanhemmilleen. Tämä kasvattaa nuorten omaa elämänkäsityksen arviointia hienolla tavalla.

Nykyisin perhe- ja sukusiteet saattavat vahingoittua vanhempien tien erotessa joko avioliiton tai useammin avoliiton särkyessä. Tuolloin hyvin helposti yhteydet omiin isovanhempiin vähentyvät tai jopa katkeavat käytännössä. Tämän tilalle tulee nuorten oma kaveripiiri ja muut oheisvaikuttajat ja valitettavan usein vähemmän myönteisillä tavoilla. Vanhempien avioliittojen eheyden ja kestävyyden ihanteen puolesta tulisi tehdä työtä yhteiskunnassa. Voi olla, että liian helposti puolisot päätyvät eroon. Silloin kriisin opetukset ja vahvistavat vaikutteet jäävät saamatta. Maaseudulla kotitilan ollessa yhteinen ja toimeentulon lähde ei ollut niin helppoa erota. Puolisot oppivat riitelemään ja sopimaan ja kokemuksista rikkaampina jatkamaan yhteistä elämäänsä.

Kun aikoinaan suurperheessä aviopari riiteli ja syysiltana vanha isäntä komensi riitelevän nuoren parin ulos tuvasta nukkumaan yönsä aitassa, oli kyseessä parasta perheterapiaa. Yön kylmyys pakotti pariskunnan yhdessä etsimään lämmintä samojen vällyjen alta kylmässä aitassa ja aamulla tuskin enää riideltiin, elämä jatkui yhtä kokemusta onnellisempana. Saattoipa talon tuleva isäntäkin saada alkunsa tämän yön sovittelukulun seurauksena.

Vaikka yhteiskunta on muuttunut, ei pidä menettää uskoa ylisukupolvisuuden voimaan. Meidän tulisi määrätietoisesti vaalia mahdollisuuksiemme mukaan läheisiä siteitämme. Olen jopa toiveikas, sillä ns. suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, meille muodostuu entistä hyväkuntoisempi ja elinvoimaisempi isovanhempien ja isoisovanhempien joukko ja silloin mahdollisuudet sukusiteiden vaalimiseen ovat ehkä entistä paremmat. Hienoa on ollut havaita ylisukupolvisten kontaktien luomisen halua myös yleisellä tasolla, vaikka sukulaissiteitä ei olisikaan. Vanhan neuvot ja kokemukset ovat aina lapsille ja nuorille arvokkaita muiltakin kuin omilta sukulaisilta.

Viime sotien veteraanit ovat keskuudessamme entistäkin suuriarvoisempi voimavara.

sunnuntaina 27.2.2011

2011-02-27T21:19:00.001+02:00

Tämän sunnuntaipäivän aloitin osallistumalla Keuruun kirkon messuun kirkon penkissä. Pyhäpäivä ei tunnu pyhäpäivältä, jos ei kävisi kirkossa ja siksi haluan käydä jumalanpalveluksessa joka pyhä. Mikäli mahdollista koetan päästä sellaiseen jumalanpalvelukseen eli messuun, jossa vietetään ehtoollista. Näin oli tänään Keuruulla. Yleensä kirkossa on aina aika runsaasti väkeä. Mutta lienevätkö hiihtolomat vieneet väkeä matkoille ja niin kirkossa oli ehkä tavanomaista vähemmän väkeä, silti kuitenkin puolensataa henkilöä.

Eilen osallistuin Keuruulla yleisönä täällä hiihdettyihin Suomi Cupiin ja Scandinavia Cupiin maastoliikuntakeskuksessamme. Samalla eduskuntavaaleihin liittyen olin paikalla Keskustan pystyttämällä teltalla. Yleisöä riitti itse kisatapahtumaankin niukalta, vaikka kyse olikin merkittävästä kisasta. Lienee johtunut Holmenkollenin samanaikaisuudesta ja yleisö seurasi sitä kotoaan käsin. keskustalla teltalla kävi silti muutamia henkilöitä ja meillä oli hyviä tapaamisia.

Keuruulla on huippuhienoa osaamista ja rutiinia parhaimmillaan vaativien kisatapahtumien hoitamiseksi. Kiitos kaikille tästä ja Onnea hiihtoihin osallistuneille eri maista!

KESTÄVIÄ EVÄITÄ EDELLEEN ELÄMÄÄN

2011-02-23T11:57:00.002+02:00

Peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan, opettajien ja oppilaiden yhteisen ponnistelun suuri saavutus. Suomalaisina voimme olla tästä aidosti tyytyväisiä. Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä olen saanut tutustua koulutyöhön eri maissa, joista voi ottaa eri ideoita käytännön työhön, koulun on aina voitava kehittyä tärkeiden tehtävien toteutumiseksi.

Pidän arvokkaana sitä, että koko maassa halutaan antaa tasapuoliset mahdollisuudet oppimiseen. Opettajan työ on vaativaa kaikkialla ja eri luokka-asteilla, siksi luokkakoot eivät saa kasvaa. Tarvitaan edellytykset työrauhalle ja oppilaan yksilöllisyyden huomioon ottamiselle. Siihen pienet yksiköt antavat mielestäni ihanteellisia mahdollisuuksia. Onnistuneelle koulutyölle on tärkeää vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä entisestään. Tähän yhteistyöhön haluaisin liittää jollain tapaan nuorten vapaa-ajan vaikuttajat. Tässä olisi yhteisen työn haastetta kuntien, seurakuntien ja laajan järjestösektorin kesken.

Tavoite ja ihanne tulisi olla, että nuori ei vapaa-ajallaan putoaisi sivuun väärien asioiden pariin. Miten tämä onnistuisi jokaisen kohdalla ei olekaan helppo kysymys. Ajattelen, että kannustaminen niissä asioissa, joissa lapsi ja nuori menestyy, auttaisi menestymään muussakin. Tunnustus ja rohkaisu ovat vahvoja asioita lapsuudesta lähtien elämässä. Onneksi jokaisesta löytyy aina positiivisia asioita, mutta niitä ei voi huomata suurissa luokissa ja opetusryhmissä. Luokanopettajat ovat kuitenkin monitaitoisuuden mestareita ja he voivat toivottavasti onnistua oppilaidensa yksilöllisessä kannustamisessa ja rohkaisemisessa.

Haluan koulun antavan Suomessa selkeän kristilliseen ja suomalaiseen arvopohjaan perustuvan kasvatuksen ja koska siihen kuuluu muidenkin huomioonottaminen, silloin myös maahanmuuttajien on parempi elää tässä maassa. Siksi haluan kirkkaasti kristillishenkisiä aamunavauksia Raamatun otteiden, virsien ja rukousten kera kouluihimme. Jos lainsäädännössä tai asetuksissa tarvittaisiin tähän selkeyttä, haluan sitä tehdä. Virsikirja on paljon laajempi kuin vain "Enkeli taivaan" ja suvivirsi, olisi suuri rikkaus, jos sen sisältöä tunnettaisiin laajemmalti. Maahanmuuttajistamme on muutoin 75 % kristittyjä. Tämän enemmistön taholta on ihmetelty koulujemme kristillisen kasvatuksen "vähäverisyyttä" ja siitä syystä maahanmuuttajien lapsista monet ovatkin yksityisten kristillisten koulujen oppilaita.

Oma tavoitteeni on, että suomalainen koulu yleensä olisi kristillinen koulu jo lähtökohtaisesti uskonnonvapauslain hengessä. Mainittu laki näet ensi sijaisesti antaa myönteisen mahdollisuuden sekä uskonnon opetukseen että kristilliseen kasvatukseen. Samalla kyseinen laki antaa myös mahdollisuuden olla näihin osallistumatta.

Selkeä suomalainen arvopohjamme laajalti ymmärrettynä on kestävä lähtökohta kohdata muita kulttuureja. Jos meillä ei olisi omaa kulttuuriamme ja arvopohjaamme, me olisimme myös kykenemättömiä keskustelemaan muiden kanssa.

Peruskoulusta kestäviä eväitä elämään

2011-02-20T14:41:00.001+02:00

Lähettäjä: Oinonen Lauri
Lähetetty: 20. helmikuuta 2011 14:40
Vastaanottaja: SPOSTI/Maaseudun Tulevaisuus/Toimitus
Aihe: peruskoulutekstiä/Lauri Oinonen/Kesk

Maaseudun Tulevaisuuden arvoisa toimitus!

Lähetän mielipidekirjoitustani vapaasti käyttöönne.

KESTÄVIÄ EVÄITÄ EDELLEEN ELÄMÄÄN

Haluan koulun antavan Suomessa selkeän kristilliseen ja suomalaiseen arvopohjaan perustuvan kasvatuksen ja koska siihen kuuluu muidenkin huomioonottaminen, silloin myös maahanmuuttajien on parempi elää tässä maassa. Siksi haluan kirkkaasti kristillishenkisiä aamunavauksia Raamatun otteiden, virsien ja rukousten kera kouluihimme. Jos lainsäädännössä tai asetuksissa tarvittaisiin tähän selkeyttä, haluan sitä tehdä. Virsikirja on paljon laajempi kuin vain ”Enkeli taivaan” ja suvivirsi, olisi suuri rikkaus, jos sen sisältöä tunnettaisiin laajemmalti. Maahanmuuttajistamme on muutoin 75 % kristittyjä. Tämän enemmistön taholta on ihmetelty koulujemme kristillisen kasvatuksen ”vähäverisyyttä” ja siitä syystä maahanmuuttajien lapsista monet ovatkin yksityisten kristillisten koulujen oppilaita.

helmikuun 15.päivän illalla

2011-02-15T22:02:00.001+02:00

Tänään tiedotusvälineet ovat kertoneet suruviestin Afganistanista. Suomalainen rauhanturvaaja on menehtynyt täyttäessään tehtäväänsä meille etäisen maan ihmisten ja heidän ihmisoikeuksiensa puolesta. En tunne uhrinsa antanutta enkä hänen läheisiään, mutta ajatuksin haluan olla omaisten tukena. Jumala antakoon tuen ja lohdutuksen, jota he tarvitsevat.

Jokainen rauhanturvaajamme kuolemantapaus on puhutteleva asia monilla tavoilla. Joudumme myös kyselemään, kuinka kauan suomalaiset voivat olla vielä Afganistanissa. Pelkään, että tilanne on käymässä suuntaan, jossa sotilaiden läsnäololla ei voida asioita ratkaista. Toisaalta mitkään avustustyöntekijät eivät voi toimia maassa, jossa tulisi vallitsemaan talebanien laki, jos sotilaat lähtevät. Kristillisille lähetystyöntekijöille Afganistan on ollut aina hengenvaarallinen paikka, jossa menneinä vuosikymmeninä suomalaisiakin on menehtynyt.

Puolustusvaliokunnan jäsenenä syvä kunnianosoitukseni itsensä uhriksi antaneelle rauhanturvaajallemme ja surunvalitteluni sisimmästäni omaisille.

Kynttilänpäivän iltamyöhällä Haapamäeltä

2011-02-06T23:24:00.001+02:00

Tänään on ollut kynttilänpäivä. Sanonta ”kevättä kynttelistä” jopa sopi tähän lähes suojasään päivään. Toinen kansan sanonta on: ”Jos ei kylmä kynttelinä eikä pauka Paavalina, niin ei ole kelpoa kesästä”. Kyllä nyt on jo joulun pakkasten myötä ollut niin paljon pakkasia, että eiköhän vain odoteta kelpoa kesää, vaikka nyt ei Paavalina paukkunutkaan eikä kylmänyt kynttelinä kuin asteen, parin, kolmen verran täällä Haapamäellä.

Kynttilänpäivä on viimeinen joulupiirin sunnuntai. Joulupiiri juhlajaksossa jatkuu vielä ensi lauantain kello 18.00 ehtookellojen soittoon asti, sitten alkaa koittaa jakso kohti pääsiäistä, vaikka se tänä vuonna onkin varsin myöhällä huhtikuussa, viikko eduskuntavaalien jälkeen. Tänään ei Haapamäellä ollut jumalanpalvelusta, minusta on tosi outoa ja väärin, että jumalanpalveluksista on käyty tinkimään. Tämä vaara on seurakuntaliitosten myötä olemassa. Kiinni olevat kirkot jumalanpalvelusaikaan eivät lupaa hyvää. Vaikka kirkossa olisi vain muutama henkilö, on se aina seurakunnan kokoontuminen, jossa Vapahtajamme on sanansa mukaan läsnä. Juuri siinä on jumalanpalveluksen arvo ja se ei todellakaan ole tyhjä asia.

Toki tänään illalla oli Haapamäen kirkossa tosi upea sellokonsertti, jossa olimme vaimoni kanssa mukana. Selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen soittivat arvokasta sellomusiikkia. Minulle läheisintä olivat A.Järnefeltin Kehtolaulu ja J.Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan monen muun esityksen rinnalla. Kiitokset esiintyjille! Teidän upeassa musiikissanne loisti kynttilänpäivän valkeus!

Tammikuun lopun kuulumisia

2011-01-28T21:18:00.004+02:00

Hyvä Ystävä!

Yhä enemmän Helmikuun alkaessa ja valon voittaessa päivää haluan tervehtiä muutamalla virkkeellä eduskunnasta. Syksyllä olivat seurakuntavaalit ja nyt aika kiitää kohti eduskuntavaaleja. Monet ovat kysyneet minulta sitä, milloinka aloitan vaalityöni. Tahdon kuitenkin parhaani mukaan paneutua täydellä teholla eduskuntatyöhöni, johon minut on valittu aina vaalikauden päättäjäisiin asti.

Tällä vaalikaudella minulla ei ole ainuttakaan poissaoloa täysistunnoista. Siitä, että olen saanut olla riittävän terveenä, tulisi olla enemmän kiitollinen Luojalle, kuin osaan huomatakkaan. Hänen kädessään olemme niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin, antakoon tämä tietoisuus rohkeutta ja voimia arkeen ja elämään.

Kotiseurakuntasi tarvitsee sinua tehtäviin, joita on avautunut ja jotka tarvitsevat muutoinkin tekijäänsä. Monet kysyvät usein, mitä seurakunta antaa minulle? Mutta olisiko hyödyllisempää kysyäkin, mitä minä voin antaa kotiseurakunnalleni ja lähimmäisilleni? Jos asian ajattelee näin, elämä kirkastuu arvokkaammaksi. Toivon, että työni kansanedustajana voisi olla sitä arjen Jumalanpalvelusta, johon Martti Luther kehottaa. Seurakunnan palvelutehtäviin haluan olla talkoilla valmis, seuraavaksi onkin vuorossa kodinsiunaaminen Keuruulla ja pääsiäismessu Multialla. Viime mainittuun tosi lupaus ehdolla, että voin tulla jos olen valittu kansanedustajaksi. Oman seurakunnan virkatehtävät kutsumassa nyt virkavapaalle olevaa kappalaista ja silloin en voisikaan täyttää Multian kirkkoherra seppo Rahkosen toivomusta.

Kristillisen elämännäkemyksen tuominen lainsäädäntötyöhön on peruslähtökohtana eri asioihin ihmisen, lähimmäisen ja maamme puolustus on tavoitteeni globaaliakin näkökulmaa myöten. Tämä on ollut nimenomaan myös Santeri Alkion aatteellinen perusta omakohtaisesti tunnustavana kristittynä, jolle Jeesuksen vuorisaarna oli vankka ajattelun lähtökohta elämää ja yhteiskuntaa varten. Kristillinen arvopohja paljastuu myös useimpien pohjimmaisten keskiryhmiin kuuluvien puolueiden taustalta. Tämän olen todennut Pohjoismaiden Neuvostossa työskennellessäni ja se on myös kirjattu viime vaalikaudella yhteispohjoismaisten Keskiryhmien ohjelmavihkoseen.

Viime vuoden lopulla Keskusta hylkäsi peruskoulun tuntijakouudistuksen ja paljon työtä vaatinut prosessi raukesi. Julkisuudessa taloudellinen kustannusten nousu ja alueellisen eriarvoistumisen uhka olivat Keskustan ratkaisun ja sitä kautta koko Kiviniemen ratkaisun syinä. Syvemmällä syynä sivistysvaliokuntaryhmässämme jonka jäsenenä työskentelen oli se, että oman uskonnon opetusta uhkasi menetys. Tämä uhka torjuttiin tehdyllä ratkaisuilla. Mutta asiassa on oltava määrätietoisen valppaana seuraavalla vaalikaudella ja lisäksi uhka on mitä ilmeisemmin myös lukion uskonnonopetuksen osalta.

Keuruun varuskunta toimii edullisesti

2011-01-27T14:15:00.012+02:00

Julkisuudessa on eri yhteyksissä tuotu esille varuskuntien ja joukko-osastojen lakkauttamista erityisesti taloudellisiin kustannuksiin vedoten. Toinen esille tuotu seikka on varusmiespalvelukseen tulevien ikäluokkien pienentyminen, mikä tekijä korostuu, jos palveluksesta vapautettavien osuus edelleen vähenee. Erityisesti puolustusvoimien korkeimman johdon ja puolustusministeriön toimesta on haluttu esittää itsestäänselvyytenä puolustusvoimien rakennemuutosta, mikä on pehmeämpi ilmaisu varuskuntien sulkemisille ja sodan ajan reserviarmeijan supistamiselle.

Mielialavaikutteita tulee meille Länsi- ja Keski-Euroopasta, joissa itse asiassa on jo lähes luovuttu oman maan puolustamisen ajatuksesta ja asevelvollisuudesta ja on haluttu keskittyä kansainväliseen kriisinhallintaan. Tämän ajatuksen voi ymmärtää näiden maiden geopolitiikasta käsin. Tuskin kukaan nykyään kuvittelisi sodan uhkaa Ranskan, Englannin ja Saksan kesken. Myös Tanska ja Ruotsi ovat ajaneet puolustuskykyään alas, vaikka Ruotsissa onkin yhä merkittävä puolustusteollisuus. Koulutettu reservi kuitenkin poistuu aikanaan ja silloin asevelvollisuudestaan luopunut kansa tuskin kykenisi tarvittaessa puolustamaan itseään vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. Maailmantilanteen muuttuessa pahaksi tilanne olisi kohtalokas.

Suomen tie on oman maan ja kansan puolustaminen. Siksi kansa kouluttaa itsensä asevelvollisuuden kautta puolustustaitoiseksi. Tätä varten ovat varuskunnat. Keuruun varuskunta kuuluu koulutustuloksiltaan kärkisijoille ja tätä edellyttävät sille uskotut tehtävätkin. Keurusseudun elinvoimaisuuden kannalta on välttämätöntä se, että Keuruun varuskunta on jatkossakin täyttämässä tehtäviään. Kyse on kolmen maakunnan (Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa) solmukohdassa olevasta ainoasta maavoimien varuskunnasta. Vaikutukset ulottuvat vielä laajemmallekin.Väitän Keuruun varuskunnan myös toimivan todellisuudessa niin kustannustehokkaasti, että yhtään edullisemmin sen tuottamia toimintoja ei voida tehdä missään muuallakaan. Perusteluni tälle ovat tosiasiassa hyvin edulliset kiinteistökustannukset. On kuitenkin täysin väärin, että Keuruulla puolustusvoimat joutuu maksamaan kiinteistöistä valtiolle saman tuottovaatimuksen mukaan kuin pääkaupunkiseudullakin. Vapailla kiinteistömarkkinoilla etu Keuruun hyväksi on ehdottoman selvä.

Etelästä kannattaisi siirtää puolustusvoimien toimintoja Keuruulle, jos säästöjä halutaan etsiä. Palkkakustannusten ollessa vakio kaikkialla samoista tehtävistä, jotka suojelu- ja pioneerialalla jatkossakin tarvitaan ja joihin tarvitaan myös toimitilat, tullaan kiistatta tulokseen Keuruun kustannustehokkuudesta. Yleensäkin puolustusvoimien tarkoituksiin rakennetut kiinteistöt on suunniteltu ja tehty juuri omia käyttötarpeitaan varten, joten laskennallinen tuottovaatimus kuten esim. 7 % niiltä valtion omistamalle Senaatti-kiinteistöyhtiölle on väärä lähtökohta. Eihän omassa käytössä omistusasunnostakaan makseta vuokraa, vaan kulut ja kunnostukset hoidetaan tarpeiden mukaan.

Tällä periaatteella vielä 1990-luvun lopulla meneteltiin puolustusvoimien kiinteistöjenkin osalta. Nyt tulisi palata aiempaan käytäntöön. Silloin paineet varuskuntien sulkemisista kiinteistökuluihin vedoten vähenisivät ja saataisiin työrauha entistä parempaan koulutukseen. Tulen ottamaan tämän näkökulman eduskunnassa esille aloitteen ja kirjallisen kysymyksen kautta.

Kannattaako asua pääkaupunkiseudulla vai Keski-Suomessa?

2011-01-22T23:28:00.004+02:00

Maaseutu ja maakunnat tarvitsevat voimakasta puolustusta, jotta pääkaupunkiseutu riistä kaikkea kasvua ja elinvoimaa itselleen. Vuoteen 2025 mennessä on jopa eduskunnan ympäristövaliokunnan lausunnossa vuodelta 2008 ennakoitu Helsingin seudun väestömäärän kasvavan 300 000 hengellä. Tällaisen muutoskasvun on laskettu tapahtuvan jopa 15 vuodessa. Ilman muuta vapaassa maassa saavat kansalaiset liikkua vapaasti ja yrittäjät saavat valita itse toimintapaikkakuntansa. Tätä en tietenkään vastusta.

Kysyn kuitenkin, onko se oikein, jos poliittisilla ja muilla ratkaisuilla ohjataan ihmiset ja eri toiminnot pääkaupunkiseudulle? Asuminen on jo pitkään ollut tavallisille työssäkäyville ihmisille ja lapsiperheille tuloihin nähden kohtuuttoman kallista pääkaupunkiseudulla. Tämän kovan ja kalliiksi käyvän todellisuuden ovat kohdanneet monet Keski-Suomestakin pääkaupunkiseudulle töihin muuttaneet nuoret aikuiset ja lapsiperheet. Äskettäin esitettiin laskelmia siitä, että 52 neliömetrin asunnon asuntovelan maksaminen, joka tapahtuu Oulussa tai Jyväskylässä 10 vuodessa vie Helsingissä 30 vuotta. Tämän ajan nuori perhe on asuntovelan vanki. Lisäksi tulevat usein opintolainojen takaisinmaksut, perheen ja kodin perustamiskustannukset. Monet joutuvatkin kokemaan sen, että tavallisella palkalla ei vain tahdo tulla niukastikaan toimeen. Lasten varttumisen kannalta olisi parasta, että äiti tai isä voisi olla kotona lasten varhaisvuosien aikana. Taloudellinen toimeentulo ei kuitenkaan mahdollista tätä nykyisillä kotihoidon korvauksilla. Vastaavaa tilannetta kokevat myös omaisiaan hoitavat.

Onko mitään järkeä harjoittaa sellaista politiikkaa, joka keskittää ja ohjaa pääkaupunkiseudulle ja samalla unohdetaan maakuntien ja maaseudun mahdollisuudet? Ohjataanko valtion rahojen käytöllä, yhteiskuntasuunnittelulla ja kaavoitusratkaisuilla pääkaupunkiseudun kasvua? Ovatko ajatukset Helsingin ydinkeskustan maantietunnelista ja maanalaisesta Pisara-radasta tarpeellisia kun samaan aikaan maaseudun tiet ja radat rappeutuvat? Viime mainittua on perusteltu Helsingin ratapihan ahtaudella. Mielestäni maanalaisia tunnelissa kulkevaa Pisara-rataa halvempi ja toimivampi ratkaisu olisi lunastaa aiempaa VR: n aluetta takaisin kolmen raideparin verran ja asiat sujuisivat.

Tapahtuiko uuden yliopistolain myötä se, että Aalto yliopisto vie sponsorirahat ja niitä vastaavat 2,5 kertaiset valtion lisärahat maakuntien yliopisto ohjautuvat kuihtumisen tielle? Sen sijaan että toimintoja ohjataan suunnittelulla pääkaupunkiseudulle tulisikin käydä suunnitellusti ja määrätietoisesti kehittämään koko maata. Ei pidä suoraan hyväksyä sitä, että nyt suunniteltu kehitys ohjaisi 350 000 ihmistä 15 vuoden aikana vapaaehtoisesti siirtymään pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan pitäisi luoda politiikkaa joka antaa mahdollisuuden jotta ihmiset ja yritykset voisivat vapaaehtoisesti valita maakunnat ja maaseudun tai siirtyä muualle maahan pääkaupunkiseudulta.

Liikenteen ja tietoliikenteen verkostot ovat koko maan elinvoimaisuutta luovaa suonistoa. Tarvitaan erityisesti poikittaista rakennetta eri suuntiin, jotta syntyisi elinvoimaa luovaa verkostoa. On tärkeää päästä Jyväskylästä esim. Joensuuhun, Ouluun tai Vaasaan pääkaupunkimme lisäksi. Suomen kestävä kasvu hyvinkin edellyttää sitä että tätä tapahtuu koko maassa. Keski-Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä maakuntien kasvun generaattoriksi keskeisen sijaintinsa vuoksi. Yhdessä maakunnat ovat enemmän kuin mitä pääkaupungista käsin halutaan tai voidaan nähdä.

Metsien merkeissä

2011-01-19T21:20:00.002+02:00

Vuosi 2011 on joutanut jo pitkälle, valo voittaa pimeää lumen ja pakkasten keskellä tammikuussakin. Helmikuun lopulla vaikka ympärillä onkin talvi alkavat avautua puiden soluissa ns. ensimmäiset kasvulukot alkavat avautua puiden soluissa ns. ensimmäiset kasvulukot ja metsä valmistautuu kohti kevään kasvua. Luojamme ihmettä on se että puiden solut aistivat valon tulokulman ja avautuvat ja sulkeutuvat sen mukaan oikeaan aikaan. Siksi vierailta leveysasteilta tuodut puukannat eivät tahdo oikein menestyä metsissämme Keski-Suomessa. Metsässä toimivat suuremmat lait kuin ihmisen säätämät lait ovat. Ajalliset lait ovat myös paitsi vajavaisia mutta katoavaisia. Näin tapahtui valitettavasti myös puun myyntiveron huojennukselle vuoden vaihteessa. Viime vaalikaudelta lähtien olen voimakkaasti toiminut myyntiveron huojennuksen puolesta ja tämä toteutui tällä vaalikaudella Vanhasen toisen hallituksen aikana.

Pääministeri Matti Vanhanen antoi minulle eduskuntaryhmämme kokouksessa 2008 tästä kiitoksen. Olin sitkeästi ajanut puun myyntiveron huojennusta puumarkkinoiden, puunhuollon, kone- ja kuljetusyrittäjien ja muun työllisyyden, sahojen, tehtaiden toiminnan ja vientitulojen turvaamiseksi. Vaikka ratkaisu ei täsmälleen mennytkään lakialoitteiden mukaisesti mm. sääntömääräaikaisuuden johdosta, väitän huojennuksella kuitenkin olleen ratkaisevan merkityksen sille, että taloudellisen taantuman aikana voitiin vuoden 2007 tasosta alentuneilla hinnoillakin käydä puukauppaa. Tämä turvasi kone- ja kuljetusyrittäjien toiminnan mahdollisuudet, tiedossani ei ole yhtään konkurssia ja tätä pidän vaikeuksien keskellä yhteisenä saavutuksena ja voittona. Jos puukaupat olisivat tyrehtyneet, olisivat seuraukset olleet hyvinkin dramaattiset.

Maaseudulla olisi menetetty perheyrityksiä ikävin seurauksin. Sahoja ja tehtaita olisi jouduttu sulkemaan, nyt suomalaisen puun saatavuuden tai sen hinnan vuoksi ei ole tietoni mukaan jouduttu sulkemaan yhtään sahaa tai tehdasta. Tapahtuneiden sulkemisten syyt ovat ihan muissa tekijöissä. Olen voimakkaasti ajanut myös perustieverkoston, yksityisten ja puutavaran ja metsäenergian kuljetuksille tarpeellisten ratojen kunnostusrahoitusta. Tällä vaalikaudella näihin tarkoituksiin on myös saatu enemmän rahoitusta kuin aiemmin. Koska korjausvelkaa on kertynyt liioin pitkältä ajalta, rahoituksen tarve kuitenkin kasvaa edelleen mm. metsäenergian tarpeen lisääntyvien raskaiden kuljetusten johdosta.

Rahoitusta ei riittänyt kaikkiin kohteisiin. Näin kävi esim. Multialla Riuttakosken yksityistien osalta, jonka varrella syntymäkotini sijaitsee ja olen myös kyseisen yksityistien toimijamies. Toteutimme kyseisen yksityistien kunnostuksen ja 14 metriä pitkän sillan pintarakenteen uudistamien omin kustannuksin ja hyvässä talkoohengessä. Avustusten anominen on myös kohtuuttoman byrokraattista ja kallista. Pelkästään hakemuksiin vaadittavien suunnittelukustannusten hinnalla saimme merkittävän osan sillan kansimateriaaleja ja kun ennalta selvisi että raha ei riitä, emme edes anoneet avustuksia. Pätevä suunnittelu löytyi omasta takaa ilman kustannuksia.

Suomalainen maaseutu on pidettävä asuttuna

2011-01-15T10:05:00.004+02:00

En voi hyväksyä kokoomusministereiden tulkintaa valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien alueiden käytön tavoitteita. Periaatepäätöksen mukaan aluerakennetta tulee eheyttää. Kokoomuksen mukaan tämä tarkoittaa maaseudulla asumisen ja sinne rakentamisen rajoittamista.

Ilmastonmuutos keppihevosena ollaan nyt monissa maakunnissa ja kunnissa lähdettykin keskittävän kehityksen tielle. Teknokraatit ovat kammioissaan päätelleet, että etäämmällä asuminen olisi jotenkin ympäristön kannalta turmiollisempaa kuin kaupungin ruutukaava-alueella. Tämä käsitys on totaalisesti väärä. Maaseudulla asuminen on monilla tavoin hyvin ekologista. Liikkuminen muodostaa vain osan ilmastopäätöksistä. Selvästi merkittävämpiä ovat asuminen ja erityisesti asuntojen lämmitys.

Maaseudulla rakentaminen on pääosin ilmastoystävällistä puurakentamista. Lämmitysjärjestelmät maaseudulla perustuvat pitkälti uusiutuvaan energiaan toisin kuin esimerkiksi Helsingissä, missä vieläkin hiili tupruaa. Liikkumisen ilmastopäästöt taas vähenevät koko ajan, kun olemme siirtyneet vähäpäästöisiin autoihin ja uusiin liikennepolttoaineisiin. Maaseudulla myös ruoka on usein todellista lähiruokaa. Näiden seikkojen vuoksi maaseudun asumisen rajoittaminen ilmastosyihin vedoten on keinotekoista politikointia.

Suomalaiset haluavat asua maaseutumaisissa oloissa. Meillä on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet oikealla suunnittelulla toteuttaa tätä ihmisten haluamaa asumismallia. Meillä on tilaa ja maata ja luonnonläheisyyttä. Näitä arvostavat ihmiset niin meillä kuin muullakin. Tilasta ja luonnonrauhasta on maailmalla tulossa yhä niukempi hyödyke. Kaavoittajien tulisi nyt erilaisten rajoitusten miettimisen sijaan pohtia uusia maaseudulle sopivia rakennusratkaisuja. Maaseudulle muuttoa tulee päinvastoin edistää ja se tulee olla myös kuntien ja maakuntien kaavoituksessa mahdollista.

Tällä periaatteella vielä 1990-luvun lopulla meneteltiin puolustusvoimien Suomi tarvitsee maaseutua. Maaseutu on kestävä vastauksemme ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kotimainen energia ja ruoka lähtevät maaseudulta ja näiden kysyntä kasvaa maailmalla koko ajan. Siksi on välttämätöntä, että maaseutua kehitetään niin asumisen kuin yrittämisen sijaintialueena.

VL: uudenvuoden hartauskirjoitus

2010-12-30T15:17:00.001+02:00

Jumalaan luottaen uuteen vuoteen

Elämme kalenterivuoden vaihtumisen aikaa. Aloitamme 2000-luvun toista vuosikymmentä. Olemme näköalapaikalla, voimme katsoa kuluneeseen vuoteen ja suunnata odotuksemme uuteen. On aihetta hetken pysähtymiseen ja hiljentymiseen. Minulle näköaloja avaa erityisesti Psalmi 121. Tämä alkaa:” Minä nostan silmäni vuoria kohti:

mistä tulee minulle apu? Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.”

Talviaikaan voimme nähdä ympärillämme Jumalan luomistekoja esimerkiksi lumivalkeassa vaipassa olevissa puissa ja pensaissa, talvisen päivän sään ja maiseman muutoksissa sekä erityisesti tähtikirkkaiden öiden tähtitaivaan katselemisessa. Nykyisin tähtitaivas jää valitettavasti liian monilta näkemättä ympärillä olevien valojen vuoksi. Minulle tähtitaivas todistaa mitä suurimmassa määrin Luojastamme. Hän on koko maailmankaikkeuden Luoja. Hänen käsialaansa ovat kaikki tähdet, ne jotka voimme nähdä silmin, kaukoputkin tai tunnistaa muilla tavoin. Hänen luomaansa on myös se, mitä emme näe tai havaitse. Maan ja taivaan Luojan ja hänen tekojensa suuruus on valtava

Lumikide sisältää luomisen taidokasta viisautta pienessä. Vesi on luotu oikeisiin elämää ylläpitäviin ominaisuuksiinsa kaikissa olomuodoissaan. Jumala on luonut pienet ja suuret asiat tarkoituksenmukaisesti. Elämme luomistekojen puhuttelevien tosiasioiden keskellä. Me emme voi nähdä Jumalaa, mutta voimme nähdä kaikessa hänen tekojaan. Psalmissa kahdeksan ovat sanat: ”Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?” Todellakin, Luomisen Jumala on läsnä meillekin elämän antajana ja ylläpitäjänä juuri tässä ja nyt.

Vaikka vuodet vaihtuvat, on turvallista tietää, että Jumala on kanssamme aina. Jumalalla ovat omat aikamittansa maailmankaikkeudessa, mutta meille hän on antanut vuorokaudet ja vuodet. Jumala on iankaikkinen, ääretön, kaikkivaltias. Hän salattu. Hän myös ilmoitettu. Hän kohtaa meitä luomistekojensa, oman elämme ja kansojen vaiheiden kautta. Erityisesti Jumala kohtaa meidät Pyhän Raamatun sanomassa, joka on pelastusilmoitusta jokaiselle henkilökohtaisesti ja kaikille yhteisesti yli maan piirin sukupolvesta kaikkiin sukupolviin.

Joulun sanoma kertoo vuodenajasta riippumatta sitä, että Jeesus syntyi Vapahtajaksemme jokaista varten. Jumalan tahto on rakkaus kaikkien ihmisten ja kaikkien kansojen kesken. Jumala haluaa kaikille hyvää. Tämän tahtonsa toteuttamiseksi Jumala on luonut ihmiset tekemään hyvää. Jokaisen ihmisen elämälle on annettu jalo tarkoitus. Kukaan ei ole vähäarvoinen, vaan jokainen on tärkeä. Syntiinlankeemuksen todellisuus rikkoo Jumalan hyvää suunnitelmaa. Mutta juuri tämän vuoksi, Jumala antoi Jeesuksen synnin, kuoleman ja pimeyden valtojen voittajaksi.

Jeesuksessa on yksityisen ihmisen elämä ja toivo tulevaan aikaan. Hän on kuohuvan ajan keskellä nytkin kaikkien kansojen toivo. Saamme elää turvallisin mielin. Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti (Hepr.13:8). Antakoon Jumala siunauksensa alkavaan vuoteen meidänkin

Kristillinen sanoma kuuluu koulun jouluun

2010-12-22T11:39:00.001+02:00

KRISTILLINEN SANOMA KUULUU KOULUN JOULUUN

Näinä päivinä on vietetty peruskouluissa ja lukioissa koulujen joulujuhlia. Samoin lasten päivähoitopaikoissa on jo pitkäänkin valmisteltu joulua monin eri tavoin. On askarreltu, piirretty, opeteltu lauluja ja leikkejä sekä harjoiteltu näytelmiä. Kaikkea tätä mahtui myös omaan kouluaikaani Multialla kansakoulussa ja edelleen Keuruun yhteiskoulussa niin keskikoulun kuin lukionkin aikana. Vaikka jouluohjelmat olivat monipuolisia, oli myös selvää joulun kristillinen sanoma Vapahtajamme syntymäjuhlana.

Joulujuhliin, joita kansakouluaikani kutsuttiin myös kuusijuhliksi ja teinikunnan tilaisuuksia puurojuhliksi, kuului aina jouluevankeliumi, jouluvirsiä ja kristillisen joulusanoman mukaisia näytelmiä, runoja ja lauluja. Oppikouluajan joululoman aloittanut koko koulun joulujuhlan päiväohjelma sisälsi evankeliumin ja uskonnon opettajan pitämän hartauspuheen, jouluvirren ja rukouksen. Koulun joulu oli selkeästi kristillinen. Joulu odotus alkoi juhla-aikana jo ensimmäisestä adventista Hoosiannan ja adventtivirsien myötä. Jouluun käytäessä kristillisen sanoman sisältävät joululaulut olivat esillä musiikkitunneilla ja aamuhartauksissa.

Oma kokemukseni koulun valmistautumisesta kristilliseen jouluun teki jo pikkupojalle joulun ajasta juhlaa koulutyössä. Silloin jaksoi kävellä pakkasaamujen kuutamossa kuuden kilometrin koulumatkaa, kun tiesi vaikeiden oppituntien lisäksi päivän ohjelmaan kuuluvan jotain sellaista., mikä oli erilaista ja miellyttävää. Uskon monien muidenkin muistelevan omaa kouluaikaansa samantapaisesti. Ainakin omien luokkatovereittemme kanssa koemme näin nytkin, vaikka kouluvuosista on aikaa vierähtänytkin. Joulu merkitsi koululaiselle eri ikävuosien mittaan koulussakin tuttua ja turvallista odotettua asiaa.

Miten on nyt? Olen huolestunut siitä, että monista kouluista kristillinen joulun sanoma on kadonnut perin ohueksi ellei pääkaupunkiseudulla ihan kokonaankin. Tällaisia viestejä olen kuullut monilta huolestuneilta vanhemmilta. He ovat olleet joulujuhlissa läsnä isinä ja äiteinä ja hämmästyneet siitä, että sanoma Jeesuksen syntymäjuhlasta puuttui. Näitä viestejä ei ole minulle kerrottu Keski-Suomesta enkä itse ole tällaista onneksi kokenut. Keuruulla iloitsen siitä, että koulujen oppilaat käyvät kirkossa joululoman aloittavana päivänä. Kuitenkin olen eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä huolestunut asiasta ja olen ryhtynyt ottamaan selvää, miksi koulun joulusta on monilla paikkakunnilla joulun kristillinen sanoma ohentunut tai jopa suorastaan kadonnut. Näin kerrotaan tapahtuneen mm. Helsingin Kaisaniemen ala-asteella, jossa aikanaan harjoittelin oppituntien pitoa.

Uskonnonvapauslain mukaan ja perustuslain mukaan on täysi oikeus selkeän kristillisen joulun valmistautumiseen ja joulujuhliin kouluissa. Tämä saa myös olla paljon enemmän kuin pari säkeistöä hienoa Martti Lutherin jouluvirttä "Enkeli taivaan". Tuntuu kuin jostain kumman syistä olisi tultu liian varovaisiksi tuomaan esille omaa kristillistä sanomaamme. Tätä on joskus perusteltu maahanmuuttajilla ja monikulttuurisuudella. Tämä ajattelu on kuitenkin vailla pohjaa. Suomeen tulevista maahanmuuttajista on 75 prosenttia kristittyjä.

Tämä maahanmuuttajien enemmistö on ihmetellyt sitä, että he ovat luulleet Suomeen muuttaessaan saapuvansa kristittyyn maahan, mutta he eivät olekaan tätä tavanneet. Ei-kristityt maahanmuuttajat puolestaan ymmärtävät oikein hyvin sen, että Suomessa on oma kristillinen uskonto. Heille riittävät uskonnonvapauslain suomat oikeudet ja mahdollisuudet oikein hyvin. Kukaan heistä ei ole vaatinut suomalaisia luopumaan omasta uskonnostaan tai sen harjoittamisesta kouluissa tai missään muuallakaan pienimmässäkään määrin. Jotta voidaan kohdata muita kulttuureja, on hyödyllistä se, että meillä on ensiksi oma kulttuurimme.

Siksi odotan esimerkiksi Opetushallitukselta selkeitä ohjeita siitä, että Suomessa on oikeus omaan uskontoon kouluissamme myös luterilaisen kristillisen näkemyksen mukaan, johon ns. vapaat suunnatkin yhtyvät. Ortodoksit ja katoliset ovat oman uskontonsa arvon aina tajunneetkin. Haluan koulun joulun antavan myös tämän ajan koululaisille ja oppilaille sitä samaa tuttua ja turvallista kristillistä kokemusta, jonka omana kouluaikanani koin hyväksi ja joka on yhä tärkeämmäksi tullut niin minulle kuin entisille luokkatovereillenikin. Hyvää joulunaikaa jokaiselle!

Näkemyksiä Hetemäen työryhmän johdosta

2010-12-22T11:36:00.001+02:00

Hetemäen työryhmän esitys sisältää pahoja ongelmia

Hetemäen työryhmän esitykset sisältävät ongelmakohtia, joihin tulee puuttua jatkokäsittelyssä. Oman asunnon korkovähennysten alentaminen ja aikanaan suunniteltu poistaminen olisi isku erityisesti nuorille aikuisille ja lapsiperheille, jotka ovat hankkineet oman kodin. Laskelmat ovat lainaa otettaessa sisältäneet myös nykyisen korkojen verovähennyksen ja täten nyt suunniteltu korkomenojen verovähennyksen poistuminen tulisi tuomaan paljon ongelmia. Tätä en voi hyväksyä.

Metsätalouden kannalta pääomaveron korotus tulisi olemaan jarru puukaupoille ja synnyttäisi ongelmia puuhuoltoon, kone- ja kuljetusyrittäjille, sahoille ja paperitehtaille sekä metsäenergian saannille. Seuraukset voisivat kohtalokkaita myös vientitulojen osalta. Juuri nyt vielä vuoden loppuun asti voimassa oleva huojennuksen ansiosta puukauppa käy tarjonnan osalta hyvin, koska myyntivero on nyt 24 prosenttia, sen nostaminen 30 prosenttiin tulisi vaikuttamaan koko metsäklusteriin ja kansantalouteen kielteisesti.

Arvonlisäverojen nosto olisi ongelma pienyrittäjille, koska kysyntä vähenisi hintojen nousun myötä. Pienituloiset, eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat esimerkiksi tulivat kärsimään arvonlisäveron aiheuttamasta hintojen noususta. Vaikutukset kotimarkkinoihin olisivat pelkästään kielteisiä ja Suomi joutuisi entistä kohtalokkaammin kokemaan Euroopan ja maailmantalouden heittelyjä.

Kotitalousvähennys on synnyttänyt yllättävän paljon yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Näiden kannalta alennukset kotitalousvähennyksiin vaikuttaisivat kielteisesti, koska kysyntä saattaisi vähentyä. Seurauksena tulisi olemaan toimintojen lopettamisia ja yrittäjätyöpaikkojen menetyksiä nyt alkaneen myönteisen kehityksen taantuminen.

Itsenäisyyspäivänä 2010 eduskunnassa

2010-12-06T14:41:00.001+02:00

Hyvää itsenäisyyspäivää Sinulle Lukijani!

Tervehdys Helsingin tuomiokirkon itsenäisyyspäivän ekumeenisesta juhlajumalanpalveluksesta, jossa sain olla kansanedustajien penkeissä. Minä olen kansanedustajana halunnut olla joka kerta mukana jumalanpalveluksessa, koen sen todistajan paikaksi uskomme ja isänmaamme puolesta. Piispa Repo piti selkeän saarnan, jossa oli kehotusta minunkin työhöni. Sitä vastoin minulle tuli paha mieli, että liturgipappi esirukouksessa otti esille sanan "homofobia". Tämä oli mielestäni outoa ja myös sopimatonta ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, jossa ovat läsnä mm. ortodoksit ja katoliset ja näiden kanta on tunnetusti toinen kirkkomme liberaalien. Kiistanalaiset eivät minun mielestäni kuulu jumalanpalveluksen liturgiaan.

Onneksi mukana oli Isä Meidän rukous. Kerrotaan vanhan karjalaismummon opetus lähimmäiselleen, joka oli arvostellut papin saarnaa, että niin kauan kuin Isä meidän rukous luetaan kirkossa, hän käy kirkossa. Tällä ajatuksella lähdin jumalanpalveluksen pois kirkosta ja odottelin talven viimassa vaimoani, joka tuli kirkosta ulos hieman myöhemmin. Jumala siunatkoon itsenäisyyspäivämme kodeissamme, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja kaikkialla. Hän tekee myös virheellisen oikeaksi ja puutteellisen täydelliseksi, jos tahdomme kulkea elämäämme nöyrällä mielellä.

Olen tällä hetkellä eduskunnan työhuoneessani ja kirjoittamisen ohella katsoen näyttötaululta Tuntematonta sotilasta. Toivon, että tämä olisi aina ohjelmatarjonnassa tulevinakin vuosina, jotta havainnollisesti muistaisimme vapautemme hintaa ja sen velvoittavuutta tämän ajan tehtävissämme. Kansanedustajan tehtävä isänmaamme puolesta on hyvin helppoa verrattuna siihen, mitä isäni viime sotien invalidi ja jo vuonna 1962 edesmennyt veteraani teki. Hän kertoi itsenäisyyspäivänä 1939 siirrytyn Kollaanjoelle, jonne pikaisesti kaivettiin puolustuslinjoja.

Legendaarinen valokuva hänestä lumipuvussa kivääri kädessä valkean lumisen juoksuhaudan äärellä kertoo valmiudesta kohdata uhka, jota Kollaa kesti talvisodan loppuun asti. Valkea lumi vaihtui pian mustaksi veren tahrimaksi taistelukentäksi valokuvan ottamisen jälkeen. Kannustakoon tämä päivä minuakin eduskuntatyössäni toimimaan toimimaan päättäväisesti ja määrätietoisesti kodin, uskonnon isänmaan puolesta. Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla haluan tänä vuonnakin käyttää papin virkapukua. Haluan sillä kertoa arvoperustastani. Koen eduskuntatyöni sekä etuoikeudeksi että velvollisuudeksi, jossa myös pappina saa tässäkin ajassa toimia.

Oman Kristillisen uskonnon opetus säilytettävä

2010-11-27T17:34:00.002+02:00

Suomen koulutoiminta on rakentunut kristillisen kasvatuksen ympärille kautta vuosisatojen. Oman kristillisen uskonnon opetus tämän ajan kouluissamme on entistä tärkeämpää antamaan muuttuvassa ajassamme myös tulevaisuuteen kestävän arvopohjan eri ikäisten oppilaiden peruskoulun 1-9 luokilla elämänkäsityksen muotoutumiseen.

Valtiosihteeri Risto Volanen on keväällä 2010 todennut mm. Kotimaa-lehdessä 2010 kiteytetysti että demokraattisen valtion tehtävä on tarjota kouluissa oman uskonnon opetusta, jonka sisältöön valtion ei kuitenkaan tule puuttua.

Peruskouluun siirtymisestä lähtien uskonnon opetuksen määrä on vähentynyt noin 40 prosenttia. Tämän vähentymisen seurauksena voivat näkyä lasten ja nuorison henkinen pahoinvointi, koulukiusaaminen ja väkivalta. Siksi on entistä tärkeämpää opettaa elämän oikean ja väärän erottamista kristillisen uskon arvopohjalta. Tälle perustalle voivat rakentua myös yhteiskunnan kestävät arvot.

Kansainvälistyvässä ja muuttuvassa maailmassa tarvitaan nimenomaan kaikkea sitä, mitä nykyinen oma uskonnonopetus kristilliseen ja kansalliseen perustaan rakentuen tarjoaa. Ongelmana uskonnon opetuksessa on ollut vähäinen tuntimäärä peruskoulussa, mikä haittaa varsinkin suurissa opetusryhmissä opettajan persoonallisen kontaktin saamista oppilaisiinsa varsinkin yläasteella on vaikeutta tuntea oppilaita edes nimiltään. Samoin vähäinen tuntimäärä tuottaa jo nyt ongelmia opettajien virkojen muodostamiseksi ja opetuksen tason ja laadun saavuttamiseksi. Myös näistä syistä on välttämätöntä, että oman kristillisen uskonnon opetuksen tuntimäärät säilyvät vähintäänkin nykyisellään.

Lauri Oinonen

kansanedustaja/kesk

Sivistysvaliokunnan jäsen

Eläkeläisten taloudellista asemaa parannettava

2010-11-17T14:11:00.002+02:00

Olen esittänyt merkittävän toimenpidelistan eläkeläisten aseman parantamiseksi. Edellytän hallitukselta toimia seuraavien epäkohtien parantamiseksi:
- kansaneläkkeen pohjaosan palauttaminen
- ns. taitetun indeksin korjaaminen vastaamaan nykyistä enemmän ansiotasoa
- eläkkeiden maksun määräytymiseksi maksettujen eläkemaksujen mukaan
- viime sotiemme veteraanien ja invalidien eläkkeiden korottamiseksi
- kotirintamalottien eläkkeiden maksamiseksi
- sotainvalidi- ja veteraanipolitiikan suunnitelman kehittämiseksi vuosiksi 2010-2015 ottaen huomioon, että kaikki kyseiset henkilöt ovat jo yli 84 vuotiaita poistaen täten sotainvalidien vammaisuusasteiden prosenttirajat sekä alentaen avo- ja laitoshoidon sekä sairausapulisän prosenttirajat 10 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
- tulevan takuueläkkeen korottaminen poistaen eläkeläisten köyhyyttä sekä vähentäen monien muiden tukien ja byrokratian tarvetta vielä tehokkaammin kuin tulevan takuueläkkeen euromäärä tekee

Löydätte toimenpidealoitteeni piakkoin kotisivuiltani www.laurioinonen.net

Lauri Oinonen, kansanedustaja

Kuluttajan oikeus suomalaiseen ruokaan on turvattava

2010-11-16T11:18:00.000+02:00

EU:ssa on väläytelty uhkaavasti päätöksellä, joka asettaisi Suomen erittäin huonoon asemaan maataloustukien saajana. Kun Suomessa harkittiin aikanaan EU jäsenyyttä, maataloustuottajat suhtautuivat kielteisesti jäsenyyteen juuri sen takia, että oli tiedossa tilanne Suomen elintarviketuotannon kustannuksien huomattavasti korkeammista kustannuksista kuin esim. Etelä-Euroopan maissa ja Suomen epäedullisesta asemasta hintakilpailussa. Siksi EU-jäsenyyden jouduttamiseksi Suomelle luvattiin maatalous-tukea, jolla tasataan mahdollisuus suomalaisille maatalous ja elintarviketuottajille tasavertainen kilpailukyky muiden EU-maiden elintarviketuottajien kanssa. Tähän vedoten Suomen tuleekin pitää tiukasti kiinni sovituista ratkaisuista EU:n kanssa ja nämä sovitut ratkaisut tulee säilyttää jatkossakin, jotta turvataan koko elintarvikeketju. Tähän kokonaisuuteen kuuluu maatalouskoneiden valmistajat, meijeri- ja maitojalostusteollisuus, lihateollisuus, myllyt, leipomot ja myös elintarvikepakkauksien valmistajat ja kuljetusala. Koko elintarviketeollisuus on laaja verkosto erilaisia toimijoita ja näiden kaikkien toimijoiden työpaikkojen luku on vähintäänkin 200 000 työpaikkaa.

Keski-Suomessa korostuu maidon tuotannon ohella erityisesti naudanlihan tuotanto. Maakunnassamme on monia lihakarjakasvatukseen erikoistuneita tiloja. EU:n sopimuksen muuttaminen uhkaa puhaltaa hallan kylmä tuuli pelloille ja sisälle navettoihin.

Samalla on puhuttava siitä, että EU-sopimuksien ja tukien huonontuminen vaikuttaisi kauppatasapainoon epäedullisesti ja Suomen elintarvikeala olisi epävarmojen ja häilyvien tuontimarkkinoiden varassa ja myös huoltovarmuus vaarantuisi. On myös todettava, että tulevaisuudessa maailman markkinoilla ruuan hinta tulee nousemaan. Keski-Suomessa oli 10 vuotta sitten ns. reikäleipätoimikunta jossa olivat mukana MTK:n, teollisuus- ja kaupan alan ammattiyhdistysliike. Jo tuolloin nähtiin kansallisen elintarviketuotannon välttämättömyys.

Maailmassa valtaa on sillä, jolla on ruokaa, energiaa ja vettä. Suomessa nämä inhimillisen elämän perusasiat ovat olemassa. Haasteiden kovetessa suomalainen elintarviketuotanto ja teollisuus on pidettävä iskukykyisenä kaikissa olosuhteissa. Se edellyttää, että kaikki puolueet ymmärtävät oman elintarviketuotannon merkityksen ja ovat siitä myös valmiita huolehtimaan. Elintarviketalouden pärjääminen vaatii myös entistä enemmän tutkimus- ja tuotekehittelyä.

Omavaraisuus elintarviketuotannossa on kansalliseen turvallisuuteen vaikuttava asia. Jos maailmalla tapahtuisi jotain, joka aiheuttaisi kuljetusten ja elintarvikkeiden tuotannossa katkoksen, olisi kriisi käsillä, mikäli omat viljavarastomme olisivat tyhjillään. Olenkin tuonut tätä kantaa esille vahvasti kotimaisen ruuan tuotantoa koskevissa keskusteluissa. Yksi tärkeä asia koskien suomalaisen ruuan tulevaisuuden turvaamista on se, että me suomalaisina kuluttajina ostamme kotimaista ruokaa. Tällä tavoin turvaamme oman puhtaan ruuan tulevaisuuden.

Opintoetuuksiin luvassa parannuksia

2010-11-12T12:03:00.001+02:00

Koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan koulumatkatukioikeuden laajentamista myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja eräisiin muihin ammatillisiin koulutuksiin sekä koulumatkatuen myöntämiseen liittyviä eräitä muita rajoituksia väljennettäväksi.

Esitys liittyy vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä elokuuta 2011. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on vahvistaa opintotuen kannustavuutta päätoimiseen opiskeluun. Koulumatkatukeen ehdotettujen muutosten tarkoituksena on edistää koulutuksen saavutettavuutta.

Mutta toisaalta taloudellisen tuen tarpeessa olevalta opiskelijalta edellytettäisiin jatkossa nykyistä sitoutuneempaa ja säännöllisempää opiskelua. Tällöin opintotuen riittävyyden parantaminen mahdollistaisi päätoimisen opiskelun opintotuen turvin.

Kokonaisuutena opintotuki on nyt korkeampi kuin koskaan, mutta hieman lainapainotteisempi kuin opintotukijärjestelmän uudistuttua perusteellisesti 1990-luvun alussa. Opintotuen enimmäismäärä itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä korkeakouluopiskelijalla on noin 800 euroa kuukaudessa ja muussa oppilaitoksessa opiskelevalla 748 euroa kuukaudessa.

Pääasiallisena syynä opintolainan alhaiseen käyttöön ovat sekä monien mahdollisuudet ansiotyöhön sekä pelko epävarmasta työmarkkina asemasta ja lainanmaksukyvystä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opintotuen myöntämiskäytäntöä ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että tuki myönnettäisiin erikseen ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa. Kaksiportainen tukiaikamalli ohjaa opiskelijaa suorittamaan sekä kandidaatin- että maisterintutkinnon näiden tutkintojen tavoitteellisessa suoritusajassa. Se sisältää myös tukiajan joustoa, jonka opiskelija voi tarpeen mukaan käyttää joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisvaiheessa. Sivistysvaliokunta korostaa yliopistojen vastuuta järjestää opetus siten, että opinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa.

Koulumatkatuen tarkoituksena on tukea koulutuksen saavutettavuutta sekä korvata koulumatkoista aiheutuvia kustannuksia. Muutoksilla on iso taloudellinen merkitys niille opiskelijoille, jotka ovat nyt koulumatkatuen ulkopuolella koulutuksen järjestämistavan vuoksi tai eivät saa yhdeksän kuukauden rajoituksen vuoksi koulumatkatukea lukuvuosittaisen opintojen kokonaiskeston ajalle.

Sivistysvaliokunta painottaa, että opintotukijärjestelmän kehittämistä on välttämätöntä jatkaa. Päätoimisen opiskelun mahdollistamiseksi tuen tason on oltava riittävä ja järjestelmän perusteiltaan selkeä. On tärkeää, että opintotuen rakenteellisen kehittämisen johtoryhmän ehdotukset opintorahan indeksisidonnaisuudesta ja huoltajakorotuksesta sekä johtoryhmän laatima toisen asteen opintotuen kehittämisohjelma toteutetaan asteittain valtiontaloudellisten edellytysten mukaisesti.

Lauri Oinonen

kansanedustaja/kesk

sivistysvaliokunnan jäsen

Nykyisestä väestönsuojavalmiudesta ei tule luopua

2010-11-12T10:38:00.001+02:00

Liittyen hallituksen pyrkimykseen supistuu väestönsuojaverkostoamme, olen esittänyt kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen hallitukselle, jotta nykyisestä järjestelmästä ei luovuta, vaan pikemminkin pyritään laajentamaan. Nykyisen järjestelmän muutosta ei tue rakennuskustannukset, koska väestönsuojien rakentamisen todellinen lisäkustannus on noin 20 € per kerrosneliö. Näin valtaosa yksityisistä kiinteistönomistajista on valmis maksamaan tämän oman turvallisuutensa vuoksi. Samoin Suomen väestönsuojateknologia on ainutlaatuinen vientituote. Suomi saa vuositasolla 10 - 15 M€ vientitulot väestönsuojalaitteiden ja suunnittelukonsultoinnin viennistä ulkomaille.

Samoin katson, että suomalaisen järjestelmän alasajo merkitsisi vakavaa takaiskua tämän erityisalan vientiponnisteluille, sillä sen vientiyrityksillä on oltava toimiva kotimarkkina ja vahva alaan erikoistuneiden suomalaisten tutkimuslaitosten tuki takanaan. Samalla katson, että vaarannetaan Suomessa rakennettujen väestönsuojien ylläpito, joiden arvo on noin 4 miljardia euroa. Samoin tuon esiin, että vielä nytkään kaikki suomalaiset eivät saa nykyisen perustuslain takaamaa väestönsuojaa ja väestönsuojien rakentaminen on osa kokonaismaanpuolustusta, eikä voimassa olevissa uhka-arvioissa ei ole viime aikoina tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, jotka perustelisivat rakennettavien uusien suojien tai suojapaikkojen määrän merkittävää vähentämistä.

Lisäksi tuon esiin, että väestönsuojien rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa ja, jos väestönsuojat rakennetaan muun rakentamisen yhteydessä, niille saadaan myös tehokkain normaaliolojen käyttö.

Täten edellytän hallitukselta toimia, jotta väestönsuojien perustana olevaa nykyistä lakia ja käytäntöä ei muuteta sekä hallitus asettaa tavoitteeksi väestönsuojavalmiuden rakentamisen jokaiselle kansalaiselle myös yleisten väestönsuojien avulla.

Toimenpidealoitteeni ja kirjallisen kysymykseni näette pian kotisivuiltani:
http://www.laurioinonen.net

Lauri Oinonen, kansanedustaja

Keski-Suomesta ei saa enää poistaa valtion virastoja

2010-11-10T14:32:00.000+02:00

Olen kysynyt kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, miksi valtionvarainministeri vastoin Keski-Suomen Liiton ja palvelualueidensa kuntien ja kaupunkien lausumia pitää kiinni Keuruun ja Äänekosken verovirastojen sulkemisesta. Samoin kyseenalaistan, onko kuntien ja jopa maakuntaliiton lausumilla mitään merkitystä, kun valtionvarainministeriö tekee päätöksiä Helsingissä.

Mikäli nämä lakkautukset toteutuvat katson, että tuloksena seudullisten valtion palvelutaso laskee ja elinkeinoelämän kehittyminen vaikeutuu merkittävästi Äänekosken ja Keuruun seutukunnissa. Verotoimistojen palvelu on kuitenkin paljolti vuorovaikutteista neuvontaa, joka toteutuu parhaiten paikan päällä.

Samassa kirjallisessa kysymyksessä edellytän hallitukselta toimia, jotta Jämsän ja Saarijärven maistraatteja uhkaavat lakkausuhat peruttaisiin, koska maistraattien lakkautukset merkitsisivät valtionhallinnon seutukunnallisten työpaikkojen menetyksiä. Samoin maistraattien palvelutoimipaikkojen menetys etäännyttäisi fyysisesti palvelujen tarvitsijoita asiointipaikoista ja tämä merkitsisi pidentyviä asiointimatkoja. Valtion hallinnon toimipaikat ovat myös osa seutukuntien imagoa itse palvelujen tarjonnan ohella.. Liittyen maistraattien lakkautusuhkiin olenkin tehnyt myös toimenpidealoitteen näiden uhkien poistamiseksi.

Kansanedustaja Lauri Oinonen

Onko kirkko television orja?

2010-11-03T21:09:00.002+02:00

Kirjoitus löytyy kolumnina uudistetulta kotisivuiltani www.laurioinonen.net.

Muutama viikko sitten lähetetty televisio-ohjelma aiheuttanut vilkkaan keskusteluryöpsähdyksen ja ehkä osin provosoidunkin kirkosta eroamiskampanjan. Media on antanut runsaasti tilaa nyt tähän asti käydylle homokeskustelulle verrattuna moniin muihin ja paljon merkittävimpiin asioihin ajassamme.

Mitä todennäköisimmin teeman ympärille rakennetut ongelmien asettelut ja keskustelut nousevat ihan muilta tahoilta kuin niiltä sukupuolivähemmistöjen tahoilta, joiden nimissä sanan peistä taitetaan ja kirkosta eroamisilmoituksia jätetään. On myös kerrottu, että sukupuolisen käyttäytymisen vähemmistöihin kuuluvien kansalaisten taholta oltaisiin keskustelun kuohunnasta vaivautuneita

Itse olen joutunut ihmettelemään medioissa esiintyneiden eräiden kirkon ja seurakuntien edustajien kannanotoista, jotka saattavat olla sekä hätiköityjä että kuvitellun mielipidepaineen ohjailemia. Kannattaisi ajatuksissa palata pari kuukautta taaksepäin, aikaan ennen televisiossa ollutta kohuohjelmaa. Silloin ei ollut mitään niitä kysymyksiä ongelmina esillä, joista nyt keskustellaan ja joiden merkeissä seurakuntavaalejakin käytäneen ja joista ilmeisesti nousevat kirkolliskokouksenkin uutisiin pääsevät aiheet ikään kuin mitään muuta ei tapahtuisikaan.

Onko kirkko nyt joutunut television orjaksi? Luullaanko, että myötäilemällä televisio-ohjelmaa ja kulkemalla sen perässä, kirkko olisi edelläkävijä tai seuraisi aikaansa?

Näin joudun hämmentyneenä kyselemään, kun monet kirkkomme eri tasojen edustajat lupailevat vihkiä tai siunata avioliittoon tai parisuhteeseen samaa sukupuolta olevia tai sitten vain rukoilla heidän suhteensa puolesta. Jos kirkko näille teille erehtyisi lähtemään, olisivat edessä monet ongelmat ja jopa hajaannukset: Näitä kansankirkkomme tuskin kestäisi ja vahinko olisi koko kansakunnan yhteinen.

Kirkkomme aina kestävä olemus nousee Pyhästä Raamatusta ja uskontunnustuksistamme. Ajankohtaisuutta edustaa kirkkovuosi ja sen sanoma. Televisio-ohjelmat tai lehtien otsikot eivät kirkossa edusta ajankohtaisuutta. Niitä myötäilemällä kirkko kadottaa suuntansa ja on varmasti silloin ajastaan jäljessä muiden vietävänä.

Kirkon ja seurakuntien edustajien työtä tarvitaan ihmisten arjessa ja elämässä ihan muiden ja todellisempien asioiden parissa kuin niissä, joista nyt synnytettyä ongelmakeskustelua on käyty. Kirkossa ja seurakunnissa tehdään todellista työtä ja sitä ihmiset tarvitsevat

Lauri Oinonen
kansanedustaja (kesk)
Keuruun 1. kappalainen

Veteraaneista huolehdittava parhaimmalla mahdollisella tavalla

2010-11-03T20:55:00.004+02:00

Kirjoitus löytyy pitempänä kolumnina uudistetulta kotisivuiltani www.laurioinonen.net.

Suomen on huolehdittava kunniakansalaisistaan

Keski-iältään 87-vuotiaille veteraaneille sekä heidän puolisoilleen kotona selviytymistä tukevien arkipäivän palvelujen saaminen on turvattava. Samalla lunastamme lupausta hoitaa sotiemme veteraanit erityisryhmänä ja kunniakansalaisina.

Lisäksi, mikäli haluamme toteuttaa kunniavelvollisuutemme, toimenpiteillä on kiire johtuen kyseisten henkilöiden korkeasta iästä. Suhteutettuna Suomen väestöön asia on myös merkittävä. Tänä vuonna 85 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista miehistä yli 90 %:lla on rintamasotilastunnus jalähes 20 %:lla samanikäisistä naisista on rintamapalvelustunnus.

Tavoitteena tulee olla veteraaniemme ennenaikaisen laitoshoitoon estäminen ja taata heille hyvät asumisolot sekä kotona että laitoshoidossa. Täten edellytän hallitukselta toimenpiteitä seuraavasti:

- kaikille veteraaneille tulee tehdä vuosittain kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi kotona tai oman kunnan terveyskeskuksen vastaanotolle ja arvioinnissa esille tulleet palvelut tulee turvata veteraaneille

- kuntoutusmuotoa valittaessa tulee ottaa huomioon veteraanin oma toive ja aviopuolison tulee aina saada osallistua kuntoutukseen, erityinen painopiste tulee kohdistaa kotikuntoutuksen lisäämiseen ja uusissa toimintamalleissa tulee tukeutua tutkimuksista saatavaan tietoon

- Kelan hoitotuki ja kotona selviytymistä tukevat kunnalliset palvelut tulee ulottaa kaikille rintamatunnuksen omaaville sotaveteraaneille

- ylimääräistä rintamalisää ja Kelan korotettua tai ylintä hoitotukea saavalle veteraanille veteraanilisä tulee nostaa 200 euroon kuukaudessa

- veteraanin tulee voida päästä jaksottaiseen tai osa-aikaiseen hoitoon sairas- ja veljeskodeissa, valinta tulee tehdä terveydellisin perustein

Näillä toimenpiteillä katson, että Suomen valtio varmistaa ikääntyvälle veteraanille ja hänen puolisolle sosiaalisen turvallisuuden sekä arkipäivän palvelut kotona selviytymiseen. Näin tuemme veteraanin kotona selviytymistä ja estämme laitoshoitoon ennen aikaisen joutumisen. Tämä on kansallinen velvollisuutemme.

Lauri Oinonen /kesk

Puhdasta suomalaista ruokaa kiitos!

2010-10-22T11:35:00.000+02:00

Terveellisen ja kotimaisen ruuan säilyttäminen on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista puhuttaessa Suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Kuten on jo todettu, suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja sen tuottaminen ansaitsee kaiken tuen. Myös valtaosa nykyisistä suomalaisista lapsista saa koulussa ilmaisen lounaan. Maksuton koululounas on tarjoiltu suomalaisille lapsille ja nuorille jo vuosikymmenien ajan. Nyt edusta nauttii noin 900 000 koululaista joka arkipäivä.

Suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluu luonnollisesti maito. Maito sisältääkin kasvavalle lapselle hyvin tärkeitä ravintoaineita ja on erittäin hyvä kivennäisaineiden lähde. Jopa venäläiset ovat hätääntyneet ja yrittävät rajoittaa suomalaisten elintarvikkeiden tuontia venäjälle niiden valtavan suosion takia.

Jos Berlusconi ei ruuistamme tykkää, se on hänen ongelmansa! Omat tilastomme ja kokemuksemme kertovat, että suomalainen ruoka on hyvää ja terveellistä ja tästä saamme olla ylpeitä.

Suomessakin on nähty nälkää aivan itsenäisyyden alussa, ja hyvin kriittisiä aikoja on ollut myös viime sotien aikana. Ei ihme, että Suomessa määrätietoisesti itsenäisyyden alun myötä ja jo sitä ennen tahdottiin raivata peltoa, jotta pelto tuottaisi ruokaa. Viime sotien jälkeen asutustoiminnan ja pellonraivauksen tuloksina jo 1950-luvun lopulla meillä oli ruokaa omasta takaa, ja pian ryhdyttiin valittamaan ylituotantoa. Ei muistettu, kuinka aivan äskettäisessä lähimenneisyydessä oli ollut puute ruuasta.

Lauri Oinonen

kansanedustaja

Keuruu

Oravasaaren liittymä toisi turvallisuutta ja työtä

2010-10-21T12:36:00.000+02:00

Nelostien Suomen maantieliikenteen raskaasti liikennöitynä pääväylänä tulee olemaan kaksikaistainen, yksi meno- ja tulosuuntaan. Mikäli nelostiellä tapahtuisi liikenneonnettomuus, joka tukkii kummatkin kaistat, 22 km:n matkalla tieliikenne on sekaisin. Tuolloin hälytysajoneuvojen pääsy onnettomuuspaikalle vaikeutuu ja ihmishenkiä joutuu vaaraan.

Liittymien rakentamatta jättäminen vaikuttaa myös Oravansaaren kylän kehittymiseen. Vanhan 4 tien talvikunnossapito heikentyy nykyiseen tilanteeseen nähden ja uutta 4-tietä ajavat linja-autojen pikavuorot eivät voi suoraan poiketa Oravasaaren kylään. Samoin Oravasaaren kylään suunniteltu liikepaikka tuskin toteutuu. Lisäksi luottaen viranomaisten alustaviin toimiin liittymien rakentamiseksi paikalliset oravasaarelaiset ovat jääneet Oravasaaren kylään, vaikka he käyvät pääosin töissä Jyväskylässä ja kehittäneet määrätietoisesti Oravasaaresta hyvää paikkaa elää. Liittymien rakentamatta jättäminen olisi suuri pettymys ja saattaa ennen pitkää johtaa nyt vireän Oravasaaren kylän kuihtumiseen nykyisessä Jyväskylän kaupungissa, joka oli ennen kuntaliitosta Jyväskylän maalaiskuntaa.

Näillä perustuilla Oravasaaren liittymän rakentaminen valtatiellä 4 takaisi perusedellytykset Oravasaaren kylän kehittymisen mahdollistamiseksi ja liikenteen ohjaamiseen vanhalle valtatie 4:lle, mikäli uusi valtatie 4 tukkeutuu liikenneonnettomuuden tuloksena. Täten edellytän toimia hallitukselta, jotta Oravasaaren liittymän eli Jyväskylään ja sieltä pois rakentaminen valtatiellä 4 etenee Oravasaaren kylän kehittymisen mahdollistamiseksi, ja liikenteen ohjaamiseksi vanhalle valtatie 4:lle, mikäli uusi valtatie 4 tukkeutuu liikenneonnettomuuden tuloksena.

Jyväskylä-Seinäjoki taajamajunaliikennettä ei saa supistaa

2010-10-19T20:07:00.000+02:00

Kokouksessaan eilen 19.10. Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä tuomitsi jyrkin sanoin VR:n suunnitelmat lakkauttaa kaksi elintärkeää taajamajunaa paikallisesti junavarsien paikkakunnille ja laajemmin ajatellen Pohjanmaan ja Savon radan syöttöliikenteelle. Samoin näitä liikenteen supistamisia ei tue katetuottolaskelmat, vaan ongelmana on pikemminkin, että kaikille radoilla on sama ratamaksu.

Täten olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn hallitukselta toimia, jotta VR saa riittävän ajoissa tiedon Haapamäen kautta tapahtuvan junaliikenteen säilyttämisestä nykyisen aikataulurakenteen mukaisesti.

Seurakuntien yhteisöveron jako-osuutta korotettava

2010-10-19T19:25:00.007+02:00

Evankelis-luterilaisen ja myös ortodoksisen kirkon seurakunnissa on koettu huolta yhteisöverotulojen muuttuvuudesta, mutta myös niiden vähäisyydestä. Ennen nykyistä yhteisöverokäytäntöä 1990-luvun alkuvuosiin saakka seurakunnat saivat verotulot suoraan verovelvollisilta kuten myös yhtiöiltä ja muilta vastaavilta yhteisöiltä kuten kunnallisverotuksessakin. Tätä mahdollisuutta nykyisillä seurakunnilla ei ole nykyisen yhteisöverokäytännön aikana., vaan valtion toimesta päätetään niille tulevasta yhteisöveron jako-osuudesta.

Paikallinen hallintokäytäntö on muodostunut historiallisesti seurakuntien kautta. Täten seurakunnilla on ollut aina huomattavia yhteiskunnallisia tehtäviä hoidettavana. Näitä ovat mm. diakonia-, lapsi- ja nuorisotyö. Samoin paikallisesti seurakunnilla on arvokkaita kiinteistöjä vaalittavana ja seurakunnat vastaavat kansalaisille väestörekisteripalvelujen antamisesta. Täten seurakunnat ovat enemmän kuin sen jäsentensä yhteisöjä ja siksi niiden eri yhteiskunnalliset tehtävät tulee ottaa huomioon myös niiden verotuspohjan muodostumisen osalta.

Edellä kerrotut seurakuntien tunnetut työmuodot osoittavat sen, että seurakuntien yhteiskunnalliset tehtävät ovat paljon suuremmat kuin vain hautausmaiden ylläpito ja hoito, joilla viimeksi perusteltiin seurakuntien yhteisöveroa. Siksi seurakuntien nyt saaman yhteisöveron jako-osuutta tulisi korottaa, jotta se kattaisi edellä lueteltuja muitakin seurakuntien yhteiskunnallisia tehtäviä hautausmaiden ylläpidon ohella.

Samoin Keski-Suomen eri seurakunnista saamani palautteen perusteella on todettavissa, että seurakunnissa todetaan ongelmana, että kirkkoon kuuluvat kirkollisverojen kautta joutuvat osallistumaan hautausmaista johtuviin kustannuksiin yhtä paljon kuin kirkkoon kuulumattomien osalta tapahtuu, jotka eivät maksa kirkollisveroa. Tämä epäkohta korostuu entisestään, jos kirkosta eroavien määrä kasvaa, kuten viime aikoina näyttää tapahtuneen.

Tämän perusteella edellytän hallitukselta toimia, jotta evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien saama yhteisöveron saama jako-osuus vastaisi täydellisemmin seurakuntien yhteiskunnalle antamien palvelujen kustannuksia

Dieselverouudistus ei saa nostaa bussilippujen hintoja

2010-10-17T13:30:00.000+02:00

Tahdon, että dieselveron korotus ei saa nostaa bussiliikenteen matkalippuja. Muun ammattimaisen henkilö- ja tavaraliikenteen käyttöveron alentaminen ei auta linja-autoliikennettä, koska linja-autoliikenne ei maksa käyttövoimaveroa. Uhkana on, että lisäkustannus jouduttaisiin siirtämään linja-autolippujen hintoihin. Täten katson, että matkalippujen hinnan korotus olisi vastoin hallitusohjelman ja eduskunnan linjauksia, joiden mukaan joukkoliikennettä edistetään ympäristöystävällisenä kulkumuotona. Matkalippujen hintojen kilpailukyvyllä voitaisiin vaikuttaa liikennepalvelujen tarjontaan ja lisätä joukkoliikenteen suosiota. Erityisesti maaseudulla matkalipun hinnankorotus voisi edelleen harventaa linja-autovuorojen tarjontaa.

Täten tekemissäni toimenpidealoitteessa ja kirjallisessa kysymyksessä haluan, että hallitus asettaa työryhmän selvittämään vuoden 2011 aikana, miten dieselpolttoaineen verotuksen aiheuttamat lisäkustannukset voitaisiin kompensoida linja-autoliikenteelle.

Automaattiset voimanlähteet takaamaan puhelinliikenteen

2010-10-16T21:12:00.001+02:00

Vaadin hallitusta varmistamaan, että myrskyjen ja muiden ongelmien tullessa puhelinliikenne toimii. Ainoaksi keinoksi katson, että puhelinyhtiöiden linkkitornit varmistetaan tehokkaammalla akkuteholla ja varamoottoreilla, jotka käynnistävät akkujen varauksen vähentyessä automaattisesti sähköä tuottavan aggregaatin toiminnan.

Viime kesän tilanne vaaransi maaseudulla asuvien ihmisten henkiä, koska, jos maaseudulla asuva ihminen olisi tarvinnut hätäapua hälytyskeskuksen kautta, hän ei olisi saanut tätä. Tuloksena olisi voinut olla ihmishenkien menetyksiä, joilta onneksi tällä kertaa vältyimme. Lisäksi maaseudulla toimivat yritykset joutuivat puhelinmottiin, joka vaaransi näiden yritysten toiminnan.

Näin mielestäni puhelinyhtiöt tulee velvoittaa pitämään huolta linkkitornien varustamisesta varajärjestelmillä, jotka kytkeytyvät automaattisesti päälle, kun linkkitornien akut menevät liian heikoiksi toimimaan. Tämä olisi mahdollista linkkimastojen yhteyteen rakennetuilla moottorilla toimivilla aggregaateilla, jotka automaattisesti käynnistyisivät tuottamaan akkuihin sen virran, mitä tarvitaan, kun akut osoittavat riittävän varaustason vähenevän. Vastaavaa tekniikkaa on sairaaloissa ja muissa elintärkeitten toimintojen kohteissa. Linkkimastojen viestiliikenne toimii lisäksi varsin vähäisellä virralla. Näin kyseisen moottoriaggregaatin ei tarvitsisi olla kovinkaan iso. Kyse on yhteiskunnan elintärkeitten toimintojen turvaamisesta. Kansalaiset tarvitsevat viestiyhteyksiä.

Nuorten syrjäytyminen tulee estää

2010-10-16T20:57:00.002+02:00

Vaadin hallitukselta toimia 4H toiminnan rahoituksen takaamiseksi, koska 4H toiminta estää hyvin tehokkaasti nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ennakolta on taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti monin verroin edullisempaa kuin jälkikäteistoimenpiteet. Samoin 4H-nuorisotyö vastaa työikäisen väestön määrän supistumiseen pitäen mahdollisimman monta nuorta on työkykyisinä ja -haluisina sekä omaten yritteliään elämänasenteen.

Tämän perusteella vaadin hallitukselta lisävaroja 4H toimintaan, koska toiminta estää hyvin tehokkaasti nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta. 4H-nuorisotyö kiteytyy KOLME ASKELTA TYÖELÄMÄÄN –toimintamalliin. Toimintaan tullaan mukaan 4H-kerhojen kautta. Kerhoja on 2 900 kappaletta ja toiminnan piirissä noin 70 000 lasta ja nuorta, kerhokäyntejä on vuodessa 650 000. Kerhotoiminnan käytännön toteutuksesta vastaa 3 500 koulutettua vapaaehtoista. Kerhoissa omaksutaan harkitun pedagogisen menetelmän avulla mm. vuorovaikutustaitoja, viestintää sekä monia käytännön elämän tietoja ja taitoja. Toimintaperiaatteena on tekemällä oppiminen. Harrastajan iän karttuessa nuori osallistuu työelämään valmentavaan koulutukseen.

Koulutusta hyödynnetään käytännössä paikallisen 4H-yhdistyksen toimiessa työnantajana nuoren työskennellä esimerkiksi koti- ja vanhuspalvelussa, lastenhoitajana, taimikonhoitotehtävissä, pihanhoidossa tai eläinten hoitajana. Yhdistyksen asiakkaina ovat kotitaloudet, kunnat, yritykset ja yhteisöt. Toiminta on markkinaehtoista ja nuoret saavat työstään työehtosopimuksen mukaisen palkan. Vuosittain 4H-yhdistykset työllistävät noin 8000 nuorta. Nuori voi perustaa yhdistyksen ja henkilökohtaisen ohjaajan tuella myös oman oikean 4Hyrityksen, jossa ohjatusti turvallisissa olosuhteissa otetaan ensi askeleita aitoon yritystoimintaan.

Lisäksi Eduskunta myönsi vuoden 2010 I lisätalousarviossa 500 000 euroa 4H-toimintaan käytettäväksi nuorten työnhakuvalmiuksien parantamiseen. Määrärahan ansiosta 10 000 nuorta voi suorittaa Ajokortti työelämään – kurssin maksutta. Kurssilla nuori saa perustiedot työnhausta ja työelämän pelisäännöistä sekä asiakaspalvelusta.

Tähän pitää suhteuttaa, että nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ennakolta on taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti monin verroin edullisempaa kuin jälkikäteistoimenpiteet. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 700 000 euroa kansantulon menetyksenä. Lisäksi tulevat muut julkisvallan kustannusrasitteet. Samoin 4H-nuorisotyö vastaa yhteiskunnan edessä oleviin haasteisiin erinomaisella tavalla. Väestön ikärakenteen muutos johtaa työikäisen väestön määrän supistumiseen. Työvoiman riittämättömyys on suuri uhka vahvalle talouskasvulle ja välttämättömien palvelujen turvaamiselle erityisesti maaseudulla. Tärkeää onkin, että myös mahdollisimman moni nuori on työkykyinen ja -haluinen sekä omaa yritteliään elämänasenteen.

Tämän perusteella olen esittänyt, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 4H toiminnan riittävän rahoitustason turvaamiseksi kuten ottamalla valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille 30.10.55 lisäyksenä 500 000 euroa valtionapuna 4Htoimintaan.

Omaishoitajaa on tuettava työssään

2010-10-08T13:38:00.000+02:00

Omaishoitaja jää usein hyvin yksin arjessa eikä hänelle ole tarjolla tarvittavaa tukea ja taloudellista apua arvokkaaseen työhönsä. Omaishoitajien tukitoimia olisikin selkeästi kehitettävä ja tukiverkostoja luotava. Tällä hetkellä yhteiskunnan taholta omaishoitajan työtä ei arvosteta tarpeeksi ja tähän on tultava muutos.

Omaishoito on tärkeä asia, sillä Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa. Kun ajatellaan perheitä, joita tämä koskettaa, niin silloin se määrä, joitten lähipiirissä on omaishoitaja, on todella suuri, ensinnäkin omaishoitaja ja hoidettava. Tämä tekee jo vähintään 600 000 henkilöä, mutta vielä jos lähipiiri otetaan huomioon, niin silloin on todella suuresta joukosta kansalaisia kyse, joita tämä tärkeä asia, omaishoito, hyvin läheltä koskettaa. Minulle oli yllätys, että kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on 300 000:sta vain 30 000. Tämähän olisi vain noin 10 prosenttia. On todella ihailtavaa, että näin arvokasta työtä halutaan tehdä ja jaksetaan tehdä tässä määrin. Todella toivon, perusajatus omaishoidon tuen verovapaudesta voisi edetä myönteisellä tavalla.

Omaishoitajan tuki on varsin vähäinen, jos verrataan mihin tahansa ansiotuloon. Usein, omaishoitaja on jo eläkeläinen, mutta kaikki eivät ole sitä, ja silloin tästä omaishoidon palkkiosta verotus vie huomattavan osan. Näkisinkin, että ajatus omaishoidon tuen vertaamisesta vaikka opintotukeen voisi olla hyvinkin perusteltu. Omaishoito on myös sikäli yhteiskunnalle edullista, että yleensä kotona, missä hoidettava omainen on, on tilat ja kaikki tarvittavat fyysiset valmiudet ja lisäksi on suhteellisen edullista tehdä omaan kotiin ne tarvittavat ratkaisut, joita hoidettavan omaisen hoito vaatii. Tässä on hyvin edullisesta hoitomuodosta kyse. Siksi toivon, että valiokunnassa asiasta syntyy rakentavaa keskustelua ja että tätä kautta vauhditetaan niitä paineita, joita on olemassa omaishoidon edistämiseksi.

Kuulumisia eduskuntatyön vauhdin keskeltä

2010-10-07T19:54:00.001+02:00

Syksy on joutunut jo lokakuulle. Syyskuun aikana keskeinen asia oli talousarvioaloitteiden tekeminen. Ne löytyvät kohta sivuiltani ja eduskunnan sivuilta selailemalla valtiopäivätekojani ja siirtymällä aloitteisiini. Jotkut sanovat, että ei aloitteilla asioita hoideta. Minusta aloitteet ovat kuitenkin mitä olennaisin osa kansanedustajan työtä.

Sitä kautta voidaan tuoda asioita esille. Niille, jotka väheksyvät aloitteita, voin tehdä vastakysymyksen, mitä hyötyä sitten olisi siitä, jos en tekisi aloitteita? Sehän olisi merkki, että korjattavia asioita ei olisi, jos kansanedustaja ei toisi niitä esille. Siksi olen aina tehnyt aloitteita, että asiat ainakin tulisivat esille eduskunnassa.

Lokakuun lopulla on torstaina 28.10. 2010 kyselytunnin jälkeen vuoden 2011 budjetin talousarvioaloitteiden lähetekeskustelu. Mielestäni se on yksi eduskuntavuoden tärkeimpiä istuntoja. Siinä voi esitellä niitä asioita, joilla aloitteilla haluan esittää ja viedä eteenpäin. Tänään 7.10.2010 oli lähetekeskustelussa lakialoitteeni myrskyjen metsätuhoalueiden puiden myyntiveron huojennus 50 prosentilla verosta, joka muutoin menisi. Tällä haluan rohkaista niitä, jotka kokivat suurimmat myrskyjen menetykset. Kyse on asiasta, että ellei ole käynyt esim. Konneveden myrskytuhoalueilla, ei voi tietää yhtään siitä, mistä aloitteellani haluan kertoa.

Henkilökohtaisesti minulle on huolenaihe äitini syyskuun alkupuolella tapahtunut kaatuminen, jossa häneltä murtui reisiluu. Hänet leikattiin Jyväskylässä ja nyt hänellä on pitkäaikainen toipumisvaihe Keuruun-Multian terveyskeskuksessa sen vuodeosastolla. Olen halunnut käydä mahdollisimman usein tervehtimässä häntä. Se on minun mahdollisuuteni juuri nyt. Mutta työ eduskunnassa vaatii usein iltamyöhään, joten rajoitukseni viikolla tapahtuviin Keuruun terveyskeskuskäynteihin koen henkisenä kipuna. Tiedän, että meillä on hyvä ja tunnollinen henkilökunta terveyskeskuksessamme. Luotan heihin. Mutta silti haluan käydä mahdollisuuksieni mukaan toipuvan äitini vuoteen äärellä.

Edellä kertomani perusteella ymmärrän heitä, joilla on läheinen sairaana. Samoin ymmärrän lähimmäisiä, joiden osana on olla sairasvuoteessa. Hoito- ja hoivatyössä tehdään vaativaa ja arvokasta työtä niin Jyväskylässä keskussairaalassa kuin terveyskeskuksissa. Annan tunnustusta myös ensihoidon henkilöstölle niin ambulansseissa kuin pelastuslaitosten ensivasteyksiköissäkin. Talousarvioaloitteissani olen tuonut huoleni lääkärien yöpäivystysten ja ambulanssien saatavuudesta myös maakuntamme seutukunnilla. Apu ei saa etääntyä liian kauas.

eduskuntatyö vauhdissa

2010-10-07T19:23:00.001+02:00

Havaitsin juuri, että eräät blogipalstalleni lähettämäni kirjoitukset eivät ole koskaan tänne päätyneet. Siksi tämä on koelähetys ja katsotaan, onnistuuko.

Avioliitto on miehen ja naisen välinen julkinen asia

2010-08-01T19:27:00.001+03:00

Avioliitto on pyhä miehen ja naisen välinen liitto

Monet ovat hämmentyneinä seuranneet kesähelteiden keskellä viritettyä keskustelua sukupuolineutraalista avioliitosta. Minäkään en ymmärrä näitä tahoja, jotka ovat keskustelun virittäneet. Suomenkielessä sana avioliitto yksinkertaisesti tarkoittaa miehen ja naisen julkisesti viranomaisen edessä lakien mukaan solmimaa liittoa. Näin on asia olipa avioliitto solmittu papin, siviilivihkimyksen suorittajan tai muun laillisen vihkimisoikeuden omaavan edessä. Aina on kyse miehen ja naisen yhteiskunnan edessä, joita voi minimissään kaksi todistajaa edustaa, tekemästä lakien mukaisesta liitosta.

Evankelis-luterilaisen kirkon Kirkollisten toimitusten kirjasta avioliiton kohdalta löytyvät mm. seuraavat lauseet: ”Avioliitto on pyhä, sillä Jumala on sen asettanut.” ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ` loi heidät mieheksi ja naiseksi ´ ja sanoi: ` Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi ´? Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” Hän tahtoo, että mies ja nainen kasvaisivat keskinäisessä rakkaudessa ja toveruudessa. Hän on asettanut avioliiton luodessaan ihmisen mieheksi ja naiseksi”.

Nämä lauseet, osin suoraan Raamatusta, kertovat avioliiton ikiaikaisen perustan sekä yhteiskunnallisesti että hengellisesti. Tämän varaan rakentuu yhteiskunta. Jo käsitteenä sukupuolineutraali avioliitto on mahdottomuus, kun ajattelee sitä, mitä sanalla tarkoitetaan. Sanat tarkoittavat aina jotakin. Tiedämme hyvin, mitä ovat esimerkiksi maa, vesi, tuli ja ilma. Jokainen ymmärtää nämä. Olisi outoa käydä pehmentämään esim. käsitettä ja sanaa ” kivi” muutamalla sen merkitystä ” ilmaksi”. Jokaisella sanalla on vastineensa, jota se ilmaisee.

Sanan avioliitto tarkoittaa miehen ja naisen välistä lain mukaista liittoa. Sitä avioliitto on aina merkinnyt, merkitsee ja tulee vastaisuudessakin merkitä. Lakien ei pidä käydä muuttamaan sanojen merkitystä. En voi ymmärtää oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) toimia, kun hänellä ei ole tarvetta puuttua väkivaltarikollisuuteen tai rikoksen uhrien aseman parantamiseen, mutta on kova kiire käydä valmistelemaan esitystä sukupuolineutraalista avioliitosta. Kokoomuksen Jyväskylän taannoisen puoluekokouksen päätöksen asettaa tavoitteeksi sukupuolineutraali avioliitto, haluan nähdä ”työtapaturmana” tai muutoin Kokoomus olisi kehittynyt todella outoon suuntaan.

Toivon, että poliittiset puolueet näkisivät sen, että ei kannata lähteä vihreitä edustavan ministerin touhujen perässä juoksemaan ja että mitään muutoksia nykytilaan ei asiassa tarvita. Suuresti ihmettelen edustaja Bjarne Kalliksen (kd) hätäilyä, että kirkon (ja kirkkojen) pitäisi luopua vihkimisoikeudesta, jos laki sukupuolineutraalista avioliitosta tulisi. Miltään näkökulmalta katsoen en voi yhtyä tähän ajatukseen. Mitkään ongelmat eivät ainakaan tällä ratkeaisi. Ongelmia siirtyisi sitten vihkimisestä

kirkollisen siunauksen kohdalle.

Suurta tunnustusta annan ev. lut. kirkkomme johtajille ja Kirkkohallituksen uudelle pääsihteerille, Jukka Keskitalolle selkeistä kannanotoista, että kirkko ei voi kannattaa sukupuolineutraalia avioliittoa. Nyt pitäisi olla poliitikoilla tämä tiedossa, vaikka varmasti uusliberaaleja kantoja yksittäisten kirkon edustajien tahoilta tultaisiinkin kuulemaan. Yhteiskunnan peruspylväitä ei pidä murtaa. Näitä ovat myös koulun uskonnonopetus ja yleinen asevelvollisuus, niitäkään ei saa murentaa.

Lauri Oinonen

kansanedustaja (kesk)

Keuruu

Sormivamma haittaa elämänkulkua

2010-07-26T00:02:00.001+03:00

Sormivamman johdosta ovat kirjoitustyöni toistaiseksivaikeutuneet. Toissa viikolla olin niittämässä heinää traktoriniittokoneella kotitilallani Multian Riuttakoskella. haluan pitääehdottomasti pellot peltoina, koska olen nähnyt peltojen raivausta 1950-luvulla. Olen ollut itsekin kokoamassa jo pikkupoikana kannon kappaleita kasoihin, joissa ne poltettiin. Minulle pellot ovat olemukseltaan jotain suorastaan pyhää. Olen imenyt itseeni aidon maahengen jo lapsuudesta lähtien.

Olin isäni mukana aina ja hän opetti minulle paljon maatalouden asioita ihan pienestä lähtien. Kun sitten isäni kuoli 9.8.1962, jolloin olin päivää vaille 15-vuotias, olin hyvin perillä maatilan asioista. Kotitilan viljely pientilalla antaa suuresti voimia eduskuntatyöhön sekä henkisesti että edustaa myös hyötyliikuntaa elämässäni. Vahingoilta olen näihin asti täysin välttynyt. Heinäkuun helle vaiko liiallinen kokemus neljän vuosikymmenen ajalta traktoriniittokoneen käytössä sitten aiheuttivat sen, että menin sormella koskettamaan niittokoneen liian löysällä ilmiselvästi olevaa kiilahihnaa.

Samassa silmänräpäyksessä hihna kirsityikin käyntiin ja samalla havaitsin oikean käden etusormenpäästä puuttuvan palan. Säikähdin kovasti, vaihdoin nopeasti vaatteita ja sormi suussa syöksyin autoon. Ajoin sata metriä naapuriin, jossa sain ensiapupakkauksesta ensisidonnan ja kyydin Keuruun terveyskeskukseen. Jälleen kerran tuli konkreettisesti esille tarve, että ensiapupäivystysten tulee olla aina mahdollisimman läheltä saatavia mieluiten kaikkina vuorokauden aikoina.

Keuulla sain uuden sidonnan vammautuneeseen käteeni ja minulle tilattiin aika Jyväskylään Keski-Suomen keskusssairaalan aamupoliklinikan vastaanotolle. Sain 27.7.2010 asti sairaslomaa ja hoito-ohjeet vamman hoitoon yhteistyössä Keuruun terveyskeskuksen sairaanhoitajien kanssa. Nyt sidettä on vaihdettu useaan kertaan ja näin tulee vielä useita kertoja tapahtumaan.

Odotan hyvältä hoidolta paljon. Kiitän sairaanhoitajia hellävaraisesta ja hyvästä hoidosta. Aikaa myöten on kehittynyt ihan ihmeellisen hyviä sideaineita, jotka eivät tartu haavoihin kiinni niitä irrotettaessa ja vaihdettaessa. Pelkäsin näitä toimia ennakkoon, mutta onneksi se oli aiheetonta.

Antibiootein ja kipulääkkein ja terveyskeskuksen hyvän hoidon avulla uskon päästävän siihen hyvään lopputulokseen, mikä voi parhaimmillaan olla mahdollista. Menetin lihaskudosta paljon sormestani. Haluan uskoa ja luottaa kuitenkin pelkäämääni parempaa lopputulokseen aikanaan. Myös kipulääkkeet ovat tehonneet yllättävän hyvin.

Saamastani vammasta huolimatta on pakko katsoa niitä asioita, jotka ovat hyvin. Ja näitä asioita on paljon. Ne ovat Jumalan lahjaa, jotka ajallisen luomistyön kautta on minullekin annettu. En ole itse sormiani tehnyt, ne ovat luomistyön lahjaa. Kuivaheinilksi tarkoitetut heinät menivät sadekuurojen pilaamina luomulannoitteeksi. Ne työt, joita olin kesälle ajatellut maatilalla ovat ainakin siirtyneet tai siirtyvät tältä kesältä. En voi nostella tukkeja tai tehdä kunnon metsätöitä enkä kipeytyneen käden kanssa voi mennä katoillekaan hommiin. Nämä ovat pieniä asioita sittenkin, jos voisi saada sormea ja kättä paremmin työkuntoon. Haluan uskoa myönteisesti tulevaisuuteen ja paranemiseen.

Asevelvollisuus ja varuskunnat on säilytettävä

2010-07-16T11:38:00.001+03:00

ASEVELVOLLISUUS JA VARUSKUNNAT SÄILYTETTÄVÄ

Kesähelteillä on Sadankomitea julkistanut oman mallinsa tulevaisuuden maanpuolustuksesta. Lähtökohtana on porrastettu nykyisen maanpuolustuksemme asteittainen alasajo. Sadankomitea luonnollisesti esittää yleisestä asevelvollisuudesta luopumista ja rajuja varuskuntien ja joukko-osastojen lakkautuksia sekä luopumista kaikista varikoista. Mielestäni tämän jälkeen maahamme jäisivät jonkinlaiset kuvitteelliset puolustusvoimat, jotka eivät kuitenkaan olisi uskottavia miltään osin. Tavoitteen koko Suomen puolustuksesta saisi myös lähtökohtaisesti unohtaa, jos Sadankomitean mallista käytäisiin oppia ottamaan.

Keski-Suomen kannalta Sadankomitean mallin mukaan toimittaessa menetettäisiin Keuruun ja Hallin varuskunnat sekä kaikki varikot. Tätä en voi pitää miltään osin edes minkäänlaisen keskustelun lähtökohtanakaan. Sadankomitea keskittäisi kaiken maavoimien koulutuksen Kajaaniin, Säkylään ja Kouvolaan, jonne myös siirtyisi Mikkelistä maavoimien esikunta. Merivoimat ja sen esikunta keskitettäisiin Kirkkonummelle. Ilmavoimien toiminta sijoitettaisiin Rovaniemelle ja Tikkakoskelle, jonne jäisi myös sen esikunta. Sadankomitea hylkäisi alue- ja yhteiskuntapoliittiset näkökohdat puolustuspoliittisessa keskustelussa.

Sinällään on tärkeää tietää, miltä suunnalta pohjimmiltaan tuulee, kun ajatuksia ja vaatimuksia puolustuksemme vähentämisestä ja varuskuntien ja varikoiden sulkemisista sekä yleisestä asevelvollisuudesta luopumisesta esitetään. Normaalioloissa ja syvän rauhan aikana on kevyttä ja helppoa esittää mitä tahansa. Mutta tilanteet voivat muuttua arvaamattomasti ja yllättävän nopeasti. Näin on käynyt parisen vuosikymmentä sitten Berliinin muurin murtuessa, Saksan yhdistyessä ja suurvaltanaapurimme Neuvostoliiton muuttuessa Venäjäksi ja sen kanssa yhteistyössä oleviksi IVY-maiksi sekä Baltian maiden itsenäistyessä. Kansanvälisen politiikan asiantuntijat ja poliitikot johtotasoillakaan eivät etukäteen edes muutamia kuukausia aiemminkaan osanneet näitä lainkaan ennakoida.

Myös sodat ainakin Euroopassa ovat yllättäneet hyvin täydellisesti niin poliitikot kuin asiantuntijatkin. Ne, jotka merkkejä vaaroista ennen sotia näkivät kuten mm. kenraali Mannerheim, vaiennettiin eikä heidän sanojaan haluttu kuulla. Jos uskottava puolustuskyky ja sen valmiudet ajetaan alas rauhan aikana, niin niitä ei ainakaan sodan aikana pystytä takaisin luomaan. Kaikki on oltava valmista niin hyvin koulutetun reservin kuin materiaalinkin osalta, jos todellista käyttöä jouduttaisiin tarvitsemaan. Olemassa oleva puolustusvalmius on jo parasta maanpuolustusta. Se jo pelkällä olemassaolollaan riittää kertomaan, että kenenkään ei kannata pahoissa ajatuksissa

lähteä tulemaan maahamme.

Nykyinen varuskuntarakenteemme on optimaalinen ja vastaa hyvin kaikkiin koulutustarpeisiin ja muihin tehtäviin, joita varuskunnille kuuluu. Kun ikäluokat pienevät, se tarjoaa mahdollisuudet kehittää ja antaa entistä parempaa ja myös yksilökohtaisempaakin koulutusta nykyisissä varuskunnissa kuin, jos koulutusta keskitettäisiin massatuotannon tapaisesti suuriin varuskuntiin. Niihin jouduttaisiin rakentamaan lisätiloja ja muualla ainakin maaseudun varuskunnissa tulisi tyhjiä ja vaikeasti hyödynnettäviä ja markkinoinnin kannalta ongelmallisia kiinteistömassoja. Täten valtionkaan kannalta ei mielestäni mitenkään järkevää käydä suunnittelemaan enää varuskuntien sulkemisia. Keuruun ja Hallin varuskunnilla niissä tapahtuvalla erikoiskoulutukselle on vankka sijansa maanpuolustuksemme kokonaisuudessa ja näiden työlle on annettava tuki ja luottamus tulevaisuuteen.

Lauri Oinonen

kansanedustaja (Kesk)

Puolustusvaliokunnan jäsen

Keuruu

Heinäkuun yhdentenätoista 2010

2010-07-11T16:08:00.001+03:00

Kesä on joutunut nopeasti jo 11. heinäkuuta. Tämä on edesmenneen tätini Elli Järvelän nimipäivä. Muistan kunnioittaen hänen työtään äitini syntymäkodissa Ylivieskan Olmalassa. Hänen huoneessaan valokuvan äärellä kotirintanaisen muistomitali. Se kertoo työstä, jolle kuuluu kunnia ja arvonantoni.

Huomenna maanantaina on Hermannin päivä. Maaseudulla se on ollut perinteisesti aiaksi.empien sukupolvien aikana heinänteon aloituksen päivä. Nykyisi kuivaheinan tekoonkin käydään jo paljon aiemmin. Multialla syntymäkodissani on kaatanut heinää kuivumaan ja hellesäillä se tapahtuukin. Tavoitteena on kuivaheina, elleivät sateet pääsi yllättämään. Eilen toimitin Multialla syntymäkotini naapurin hautaansiunaamisen, joten vielä Hermannin päivänäki heinää jäi kaadettavaksi. Loput suosaroista, Lähdeniitty, Ahopelto ja Lummila ovat vuorossa.

Kotitilani pelloilla ovat aina ollet nimensä. Ahopelto kertoo kuokkijoistaan Ahosesta ja Peltosesta, jotka 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alun taitteessa olivat isäni apuna pellon raivauksessa. Minulle peltojen pitäminen peltona on arvokysymys. Olen nähnyt varhaislapsuudessa peltojen raivauksen ja itse ollut pienimpiä kantojen osia kokoamassa polttokasoihin. Työtä ja vaivaa toki peltojen hoito vaatii, mutta itse olen katsonut sen arvonsa mukaiseksi. Omalta isältäni jäi hänen kuollessaan 52- vuotiaana vuonna 1962 pellot hyvää kuntoon. Tämän totesi Suur-keuruun Sanomien kuolinuutisen tekijäkin elokuussa 1962. Siksi pellot ovat minulle enemmän kuin vain pellot, ne ovat työn ja hien vuoksi pyhiä peltoja, joilla on myös sanomaa, joka antaa voimia eduskuntatyöhönkin hyvin vahvasti. Tunnen maahengen omakseni.

heinäkuun kolmantena 2010

2010-07-04T15:45:00.001+03:00

Tänään on heinäkuun ensimmäinen pyhäpäivä, viides sunnuntai helluntaista, apostolien päivä. On kaunis kesäpäivä ja pyhäpäivän rauha huokuilee ympärillä. Tulin juuri Pihlajaveden vanhan kirkon, erämaakirkon sanan jumalanpalveluksesta. Monet tietävät, että tämä kirkko sijaitsee komean metsän, ikihongikon keskellä. Muita kuin luonnon omia ääniä ei ole ymprillä. Jokainen käynti Pihlajaveden erämaakirkossa, jossa kesäajan jumalanpalvelukset pidetään, on elämys. Näin on aina uudelleen ja uudelleen.

Ensimmäisen saarnani pidin tuossa kirkossa jo kesällä 1971 elokuussa. Olin Multian seurakunnan kesäteologi ja esimieheni, Multian kirkkoherra Osmo Tarkki lomitti silloista Pihlajaveden kirkkoherraa Esko Töyliä ja Osmo Tarkki sitten lähetti minut teologian ylioppilaana toimittamaan Pihlajaveden seurakunnan juuri koulujen alkua edeltävän sunnuntain jumalanpalvelusta. Se oli minulle antoisa kokemus, joka antoi voimia heti seuraavana päivänä alkaneeseen uskonnon opettajan tuntiopettajan tehtävään Kiikan-Keikyän yhteiskoulussa. Jokainen myöhempikin käyntini Pihlajaveden erämaakirkossa on ollut voimanlähde elämään, olinpa sitten sanankuulijana tai palvelutehtävässä kirkossa.

Eilen Haapamäen surakuntasalilla vietettiin Lähetysavun 25-vuotisen toiminnan juhlaa. Sain olla avaamassa tapahtuman. Sitten heti kiruhdin Jyväskylään Pupuhuhdantielle toimittamaan taannoin Haapamäen lukiosta valmistuneen ylioppilaan ja hänen miehendsä lapsen kastetta. Vaimoni oli virren aloittajana kotikastetilaisuudessa. Kaste avautukoon koko rikkaudessaan jokaisena päivänä meille. Jumala hyväksyy meidät ja tahtoo olla meidän kanssamme. Heinäkuun suvessakin kesän luomisvoiman ja valon keskellä muistakaamme, että Jumala on meidät luonut ja tiemme on alkanut jo kasteessa valaistuna tienä!

Tarvitsemme yleisen asevelvollisuuden ja laajan reservin

2010-05-25T11:42:00.001+03:00

Yleinen asevelvollisuus on koettu suomessa voimakkaasti kansaa yhdistävänä asiana. Samoin laaja reservi on uskottavan maanpuolustuksemme takuu, joka yhä useammalta maalta Euroopassa puuttuu. Erittäin merkittävä asia on edelleen se, että asevelvolliset miehet kuten vapaaehtoiset naisetkin menevät havaintojeni mukaan yhä myönteisemmin mielin palvelukseen. On suorastaan yllättävää kuinka motivoitunutta nuorisomme on nykyisin asevelvollisuuden suorittamista kohtaan.
Reservissä oleville suomalaisille on tärkeää tietää tehtävänsä, jos palvelukseen tarvitaan. Monet ovat pettyneitä siihen, jos kutsua kertausharjoituksiin ei ole tullut tai on ennättänyt kulua pitkälti aikaa aiemmista kertausharjoituksista, Koska pääosa kutsuista määräytyy koulutettavan yksikön mukaan eikä niinkään henkilöstä itsestään riippuen, eivät läheskään kaikki saa täten kutsua kertausharjoituksiin. Onneksi vapaaehtoiset kertausharjoitukset jossain määrin ja erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kurssit tarjoavat halukkaille mahdollisuuksia nykyisin päästä maanpuolustuskoulutukseen. Tämä on myös naisten parissa koettu hyvin kiinnostavaksi turvallisuusasioiden monipuoliseksi opiskeluksi, josta on paljon hyötyä arkielämässäkin.
Nyt olen hyvin huolestunut niistä ajatuksista, joita ns. Siilasvuon asevelvollisuuden kehittämistä pohtinut työryhmä on keksinyt esittää. En voi pitää yhteiskunnallisesti hyvänä sitä, että yleinen asevelvollisuus muuttuisi ns. valikoivan asevelvollisuuden suuntaan. Sotaväkiaika on nuorille monien mahdollisuuksien aikaa kasvattaen henkilöstä itsestään, työstään, lähimmäisestään vastuuta ottavana kansalaisena. Jos nuorella on aiemmin ollut erehdyksiä elämässään, tarjoaa sotaväki mahdollisuuden kunnostautumiseen. Sotaväki yleisen asevelvollisuuden muodossa on suuri mahdollisuus torjua nuorten syrjäytymistä ja antaa otetta yhteiskunnasta jo osin syrjäytyneille. Valikoiva asevelvollisuus saattaisi vahvistaa syrjäytymistä. Jos ahtaasti ymmärrettynä sotaväki kouluttaisi vain sotilaiksi, menetettäisiin juuri sitä hyvää liian paljon, jota nykyinen yleinen asevelvollisuus yhteiskunnallemme antaa. Juuri tällä hyvällä on suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan eheydelle ja tasa-arvolle. Nämä taas luovat perustaa maanpuolustustahdolle ihmisten parissa. Haluan että sotaväen koulutusta myös määrätietoisesti kehitettäisiin yhä edelleen sellaiseksi, että se auttaisi varusmiehet myönteisesti sen läpi, yhteiskuntaan kunnon kansalaisiksi. Entisenä Keuruun varuskunnan sotilaspappina tiedän tämän näkökohdan merkityksen samalla kun puolustusvaliokunnan jäsenenä tiedän myös vaativat sotilaallisen koulutuksen tarpeet, jotka tietenkin on täytettävä riittävän hyvin.
Toinen huolenaiheeni liittyy sodan ajan reserviarmeijamme jatkuviin vähentämispyrkimyksiin. En voi hyväksyä tällaista uskottavan maanpuolustuksemme hävittämistä edes ajatuksenakaan. Suomi on pinta-alaltaan laaja maa, jonka uskottava puolustaminen edellyttää laajaa reserviä. On aivan oikein, että tietty osa joukoista varustetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Näin juuri pitää ollakin. Mutta koko Suomen paikallispuolustusta ei voida näillä iskukykyisimmillä joukoilla edes maakunnallisten erikoisjoukkojen avullakaan taata. Siksi tarvitaan takuuksi myös koko reservin joukot organisaatioineen kotiseutujemme turvaksi. Tämä on lähes ilmaista mutta tärkeää. Näitä kuten muitakaan joukkojamme ei toivottavasti koskaan tarvittaisi tositoimiin. Tämä tavoite voi myös toteutua, kuten on jo 65 vuotta toteutunutkin. Kaikkialla tiedetään se, että Suomeen ei kannata pahoissa aikeissa tulla. Silloin puolustusvoimamme jo pelkällä olemassaolollaan ovat täyttäneet tehtävänsä parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Oikeus Oman uskonnon opetukseen perustuu kansainvälisiin sopimuksiin

2010-05-14T16:32:00.001+03:00

Suomen perustuslain (731/1999) 11§ sekä Uskonnonvapauslain (453/2003)) keskeinen tavoite on positiivisen uskonnonvapauden toteutuminen. Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus sekä oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskonnonvapaus on perustuslain mukainen perusoikeus, johon sisältyy oikeus uskontokasvatukseen ja – opetukseen. Oikeus uskonnonopetukseen on kirjattu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (YK 1989, 29. artikla) sekä lukuisiin muihin kansainvälisiin sopimuksiin . Suomalainen uskonnonopetus toteuttaa positiivista uskonnonvapautta, vahvistaa lapsen ja nuoren omaa identiteettiä sekä tunnustaa uskonnon merkityksen osana yksilön ja yhteisön tapakulttuuria.

Uskonnonvapauslain (453/2003) yhteydessä uudistettiin myös Perusopetuslain 13§ (454/2003). Pykälän mukaan oppilaalla on oikeus oman uskonnon opetukseen koulussa, jos tietyt reunaehdot oppilaiden lukumääristä täyttyvät. Nämä reunaehdot täyttävistä uskonnoista opetetaan tällä hetkellä kouluissa pääsääntöisesti kolmea kristinuskon muotoa eli luterilaisuutta, ortodoksisuutta ja katolisuutta sekä ei-kristillistä uskonnoista islamia sekä muita uskontoja yksittäisinä ryhminä lähinnä isoissa kaupungeissa.

Perusopetuslaki velvoittaa kuntia järjestämään kouluissa enemmistön mukaista oman uskonnon opetusta. Oman uskonnon muodossa luterilaiseen opetukseen osallistuu n. 94%.

Luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon rinnalle aloitettiin muiden uskontojen opetus näihin uskontokuntiin kuuluville 1985, jolloin samaan aikaan uskontojenhistorian ja siveysopin opetus korvattiin elämänkatsomustiedon opetuksella. Oppilasmäärät kasvoivat nopeasti elämänkatsomustiedon kohdalla lähelle nykyistä prosenttiosuutta. Pienryhmäisten uskontojen kohdalla muutos on ollut hyvin maltillinen. Muiden uskontojen järjestämis- ja oppilasmäärissä ei ole 1990- ja 2000-luvuilla tapahtunut merkittävää muutosta. Suurin muutos tapahtui vuoden 1998 lainsäädännön määritellessä järjestämisvelvoitteen laskentayksiköksi opetuksen järjestäjän koulun sijaan. Tällöin opetuksen ulkopuolella olevien oppilaiden määrä putosi nykyiseen tasoon.

Edellä olevan perusteella suomalaine uskonnonopetuskäytäntö koetaan kansainvälisesti esikuvaksi ja eri uskontokunnat ovat nykytilanteeseen tyytyväisiä. Myös elämänkatsomustiedon edustajien kannalta nykyinen tilanne on koettu parhaaksi mahdolliseksi. Peruskoulun opetuksen tuntijakotyöryhmän on hyvä tunnustaa nämä lähtökohdat ja jatkaa nykyistä käytäntöä. Uskonnonopetuksen tuntimäärät ovat pudonneet noin 40% 1970-luvun alun tasosta. Nykyinen tuntimäärä on minimi eikä uskonnon-opetusta voida korvata edes osittain etiikan opetuksella. Etiikka ei voi olla relativistista suhteellistavaa, vaan sillä tulee olla oman uskonnon arvopohjaan perustuva lähtökohta, siksi etiikan opetuksen tulee olla kristillistä kristillisiin kirkkoihin kuuluville. Jos eettistä painotusta halutaan lisätä, tulee vastaavasti lisätä oman uskonnon ja elämänkatsomuksen opetuksen tuntimäärää. Suomalainen yhteiskunta perustuu syvälti kristilliseen arvopohjaan ja koko koululaitos on rakentunut alusta lähtien uskonnollisen pohjan perustalle. Tämä täytyy muistaa myös nyt tehtävissä asioiden valmisteluissa ja ratkaisuissa.

Lauri Oinonen

Kansanedustaja, Sivistysvaliokunnan jäsen

Äitienpäivän iltana 2010

2010-05-09T23:24:00.001+03:00

Äitienpäivä on jo illassa. Päivällä olin mukan Haapamäen kirkossa rovasti Jari Honkakarin saarnatessa ja kanttori Veli-pertti Ahopellon säestäessä pianolla kansanlaulumessua. kitos sen toteuttajille ja Haapamäen kirkkoväelle. Koko päivä on mennyt ystävien kanssa keskustellessa siitä mielettömyydestä, että me suomalaiset joudumme maksamaan muualla Euroopassa tehtyjä

suuria rahallisia tupelointeja. Kyllä kansa tietää - on todella väärin, että me joudumme maksamaan ihan muualla tehtyjä tekoja.

Olen lujasti sitä mieltä, että ne, jotka ovat tilanteeseen syyllistyneet pitäsi panna vastuuseen ja maksamaan. Ei voi olla oikein, että täältä oikein tyrkytetään rahaa, että kyllä me maksamme. Se, mikä on ihan varmaa, on se, että rahat menevät taatusti Kankkulan kaivoon. Pitäisi samoin edes vaatia kiinteistövakuudet, jos jotain annetaan lainaksi. Nyt tosin jokainen kadunkulkijakin tietää sen että ikinä ei saada nyt lainattavaksi annettuja rahoja takaisin eikä yhtään korkojakaan. Eikä tällä mitään lamaa torjuta, vaan rahamiehet vain vievät yhä enemään lisää jatkossakin. Ja kansa ja veronmaksajat kärsivät. Jarruja, jarruja tälle meidän verorahojemme kylvämiselle taivaan tuuliin.

Ikävää, että äitienpäivänä joudun näin kirjoittamaan. Tämä tilanne oli aavisteltavissa, kun Suomi vietiin EU:hun ja ennen kaikkea euroon. Nyt Suomen markka olisi tosi kova sana! Se olisi ollut sitä jo aiemminkin. Meille ei olisi tullut taantumaa nykymitoissakaan, tuskin edes sellu- ja paperitehtaita sekä sahoja vaneritehtaitakaan olisi tarvinnut sulkea ainuttakaan? Ei euro ole ollut kun onnettomuudeksi. Kaikilla naapurimaillamme ovat omat rahansa ja nyt heidän ei tarvitse osallistua Kreikan talouden auttamiseen lainkaan. Ketkä veivät meidät euroon, se olisi nyt hyvä muistaa. Keskusta olisi halunnut säilyttää Suomen markan, se olsi nyt kovaa valuuttaa!

Vappuiltana 2010

2010-05-01T22:45:00.001+03:00

Vappu on joutunut jo iltaan. Päivällä olin puhumassa Haapamäen eläkeliiton perinteisessä vappujuhlassa Haapamäen Suojalla. Oli jälleen hienoa kaikki se ohjelma, mihin oman kylän osaajat pystyvät. Puheessaani en käsutellyt politiikkaa, en edes ensi vuonna tulevaa takuueläkettäkään, vaikka se onkin kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille merkittävin parannus vuosikymmeniin. Eläke tulee olemaan minimissään yli 860 euroa kuussa. Eihän sekään ole paljoa, mutta on tavattoman monia minunkin lähipiirissäni, jotka eivät nyt saa läheskään tätä.

Puheeni käsitteli vapun taustaa kirkilloisena pyhänä, Valpurin muistopaivänä aina 1700-luvulle asti. Samoin otin esille vapun historiaa laajemmaltikin ja myös toin sekä eurooppalaista että amerikkalaista taustaa vapunpäivälle. Toki valotin suomalaisenkin vapun olemusta kevään juhlana, johon maamme eteläisimmillä ja lounaisimmilla seuduilla liittyi karjan uloslaskeminen. Toki ei maisemissa tuolloin paljon vihreää varmaankaan ollut, mutta jos heinät olivat loppu, oli pakko laskea karja ulos.

Kun meillä Multialla oli karjaa, se laskettiin ulos vasta toukokuun lopulla ja joskus vasta ihan kesäkuun alussa, koska koulun loputtua olin ennättänyt laittaa aidat kuntoon ja valvoa äitini kanssa uloslaskettua karjaa. Illan suussa kävin kuntoilunkin merkeissä vesomassa pajuja pellon ojista. En paljoa tulosta saanut, mutta olipahan kuntoilua osaltani.

Huomenna 4. pääsäisen jälkeisenä sunnuntaina olen hartaushetken puhuja Kuoreveden kirkossa kello 15.00. Tämä on samalla Keski-Suomen Keskustan maakunnallinen kirkkopyhä. Pidän arvokkaana tämän kirkkopyhäkäytännön vaalimista. Elämme edelleen pääsiäisaikaa. Sanoma Jeesuksen ylösnousemuksesta kuuluu yhä.

Lakialoite biokaasun ja biometaanin verovapaudesta myötätuulessa

2010-04-23T09:56:00.001+02:00

Suomessa biokaasun/biometaanin liikennekäytön kasvulla on merkittävä vaikutus työllisyyteen, teknologiavientiin ja energiaomavaraisuuteen sekä uusiutuvien liikennepolttoaineiden lisäysvelvoitteen täyttämiseen. Poliittiset ohjauskeinot vaikuttavat voimakkaasti nousevan alan toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin kehittyä Suomen menestystarinaksi. Biokaasu on arvokas polttoaine sellaisenaan, mutta siitä ei ole liikennepolttoaineeksi, vaan se pitää jatkojalostaa biometaaniksi. Tuo sana kertoo, että se on valmistettu biokaasusta, eli on kemiallisesti sitä samaa metaania, kuin maakaasu.

Yhteinen lakialoitteeni Juha Miedon (kesk) kanssa biokaasun ja biometaanini vapauttamisesta polttoaineverosta sai eduskunnan lähetekeskustelussa yksimielistä kannatusta. Lähetekeskustelun jälkeen aloite menee valtionvarainvaliokuntaan käsiteltäväksi. Lakialoitteessa perustellaan biokaasun ja biometaanin verovapautta mm. ympäristöllisistä syistä. Biokaasun ja metaanin käyttö on aina ympäristöteko. Nyt polttoaineverouudistus uhkaa lopettaa puhtaimman ja 100-prosenttisesti kotimaisen biopolttoaineen – biokaasun/biometaanin - liikennekäytön Suomessa. Täysin kotimainen ja uusiutuva biokaasu on nykyään vapautettu liikennepolttoaineiden valmisteverosta.

Polttoaineverouudistus on kuitenkin vireillä. VTT:n esiselvityksessä on esitetty valmisteveron ja/tai käyttövoimaveron asettamista myös kaasumaisille polttoaineille. Tämänsuuntainen ohjauskeino olisi tavoitteiden vastainen. CO2-päästövähennyksien lisäksi verouudistuksen linjauksissa tulisi huomioida biokaasun/biometaanin liikennekäytön huomattavat edut. Biokaasun ja biometaanin verottomuutta puoltaa se, että jokainen laitos tai muu vastaava mikä tuottaa teknisesti biokaasua tai siitä jalostettuna biometaania on ympäristöteko estämällä sen metaanimäärän purkautumista ilmakehään, mikä ilman biokaasun tuottamista tapahtuisi. Verottomuuden pitäisi siis koskea kaikkea sekä biokaasun, että biometaanin käyttöä polttoaineena tai ajoneuvopolttoaineena. Biokaasulla/biometaanilla voidaan kattaa Suomen liikenteen 10 prosentin biopolttoainevelvoite.

Heti laajasti käytettävissä oleva teknologia on mahdollista myös kotimaisesti Suomessa. Maailmalla olevat 10 miljoonaa kaasuautoa ja 16 000 kaasun tankkausasemaa sekä lukuisten automerkkien panostaminen kaasuautoihin kuvastavat alan kehitystä. Tekniikka on täysin vakiintunutta, ja kaasuautojen hinnat ovat nykyisten bensiini- ja dieselautojen tasolla. Kaasun tankkausasemaverkosto rakentuu Suomeen nopeaa vauhtia, ja kaasun tankkausasemilla biokaasun rooli kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uusia yrityksiä on jo syntymässä biokaasun tankkausasemaverkoston laajentamiseksi kattamaan koko Suomi.Siksi on tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin biokaasun pitämiseksi vapaana polttoaineverosta kotimaisen ja puhtaan energian käytön sekä alan teknologian ja tuotannon edistämiseksi.

Pääsiäisiltana 2010 Haapamäellä

2010-04-04T20:31:00.001+02:00

Kristikunnan pääsiäinen on sateisen sumuisena tummunut illaksi. Aamulla osallistuin keuruun kirkossa ensimmäisen pääsiäisen jumalanpalvelukseen. Pastori Jouni Siviöllä olivat hyvät ajatukset saarnassa, jotka Jumalan Pyhä Henki oli hänelle antanut. Hän liiti pitkäperjantain ristillä kärsivän Kristuksen ylösnousseeseen kuoleman ja kaikki pahan vallta voittaneeseen Kristukseen. Inhimillisesti olemme monin tavoin tietämättömät. Näin olivat nekin, jotka pari paäivää ennen Kristuksen ristinkuolemaa huusivat hänet ristiinnaulittavksi.

Tänä aikana ihmiset ovat juuri samassa tilanteessa, tietämättömyys saa liian helposti vallan. Kyse on sisäisestä tietämättömyydestä. Kun ei osata Jumalan sanan pohjalta omantunnon äänen mukaan erottaa oikeaa ja väärää, mennään helposti huutosakin mukaan. Tietämättömiä olivat myös ensimmäisen ylösnousemusviestin kuulijat. Mutta juuri he saivat nähdä myös ylösnousseen Herran, vaikka luulivat häntäensiksi puutarhuriksi. Vasta ylösnnouseen Vapahtajan tunteminen paljasti totuuden, joka on suurin rakkaus ja elämä.

Keuruun kirkossa tehtiin kiiton myös keskikoulun luokkatoverilleni Leena Tukialle. Viisi vuotta olimme samalla luokalla. Luokkatoverin menetys kosketti minua syvästi. Yritin etsiä kirkon jälkeen hänen omaisiaan, mutta en löytänyt. Leena teki elämäntyönsä uskollisesti ja esimerkillisesti Keuruun Kalettomalla pioneerivarikolla. Erään joulun alla varikon päällikkö Simo Pajulahti erikoisesti kiitti Leenaa hänen olkitöistään joulunalusajan kahvitilaisuudessa koko varikon henkilökunnan läsnäollessa.

Siunattu olkoon luokkatoverini muisto. Vuonna 1959 Keuruun yhteiskoulun 1A-luokan oppilaista on nyt neljä poistunut keskuudestamme.

Viisi vuosikymmentä sitten olimme iloisia ekaluokkalaisia, elämä oli aukenemassa edessäpäin. Luokanvalvojamme pastori Tapani Saarinen on myös poistunut ajasta kuten rehtorimme Jussi Rainio ja monet muutkin aloittaneen luokkamme opettajat. musiikinopettajamme nyt musiikkineuvos Toivo Korhonen on virkeästi elossa ja asuu Vantaalla. Häneltä olen saanut rohkaisua eduskuntatyöhönikin.

Haapamäellä osallistuin myös pääsiäispäivän jumalanpalvelukseen tyttäreni Soilen kanssa. Kun suntio Erkki Eerola huomasi moinut kirkon penkistä, hän kutsui ex tampore ehtoollisen jaon avustajaksi. Haluan olla aina käytettävissä. Näin olla myös palvelemassa seurakuntaa, jonka palvelukseen minut on syyskuussa 1975 piispa Yrjö Sariola asettanut. Nyt eduskuntayöni vuoksi ollessani virkavapaalla, haluan aina olla talkoilla auttamassa, jos vain on mahdollista. Eilen olin puhumassa muistotilaisuudessa

Haapamäen seurakuntasalissa ja seurakunnan edustajana minulla oli kunnia tavata syntymäviä viettävää 80-vuotiasta seurakuntamme jäsentä viime maanantaina Keuruulla. Seuraavaksi on kalenterissa ristiäistilaisuuden merkintä.

Siunattua pääsiäisaikaa! Nythän se vasta on pääsiäisen koiton jälkeen alkanut!

pääsiäislauantaina 2010

2010-04-03T14:02:00.001+02:00

Tänään pääsiäislauantaina tein aamukahdeksan jälkeen pääsiäissiivousta äidilleni Keuruulla. Sen jälkeen oloen käsitellyt sähköpostejani, joita on vielä tältä viikolta käsittelemättä. Kiireelliset olen saanut käsiteltyä, mutta on suuri joukko sähköposteja, jotka vaativat paljon työtä ja eivät ole päivistä kiinni olevia asioita. Ennätin myös hetkeksi hakkaamaan halkojakin. Viime syksyllä toi Multialta kookkaita pyöreitä katkomiani koivupöllejä. Ne eivät ole kaikkein helpompia halottavaksi. Mutta aina on saavutus, kun sellaisen saa käsiteltyä ja lisäksi klapukasa kohoaa kummastikin niistä. Huhtikuun tuulet ja kevätahavat voivat sitten rauhassa kuivatella klapuja kohti tulevanb talven pakkasia.

Synnyiseurakunnassani Multialla on perinteisesti pääsiäisyön konsertti kirkossa alkaen kello 22.00. Tavoitteeni on päästä osallistumaan. Olen ostanut myös ruukkunarsisseja, jotka aion viedä isäni haudalle ja sytyttää sinne pääsiäsyöksi kynttilän.

Pääsiäinen on kristikunnan suuri juhla. Jeesus on ylösnossut. Siinä on pääsäisen ajaton mutta todellinen sanoma. Saakoon pääsiäinen kohdata meitä itsekutakin. Siinä kuten joyulussakin on aina elämän antia. Siunattua Pääsiäistä 2010!

Viikon vieriessä kohti palmusunnuntaita

2010-03-24T23:28:00.001+02:00

Viime lauantaina olin Multialla Metsolan Hovissa vapaaehtoista auttamistyötä Vienan Karjalaan tekevän Kesseli ry:n tilaisuudessa. Minut kutsui multian naapurini ja Kesselin merkittävä kantava voima Anne Paananen avaamaan tilaisuutta. Kiitos Anne Paanaselle!

Kesseli merkitsee tuohikonttia. Se on vertauskuva avusta ihmiseltä ihmiselle. Kaikki menee 100 prosenttisesti perille, kun viejinä ovat ihmiset ilman välikäsiä toisille ihmisille. Siunatkoon hyvä Jumala Kesselin työn.

Viime sunnuntain osallistuin Pihlajaveden jumalanpalvelukseen. Pihlajaveden kappeliseurakunnassa jumalanpalvelukset pidetään talvisin seurakuntakodilla, jonka sali on kuin moderni 60-luvun pääkaupunkiseudun lähiöseurakunnan kirkko. Pihlajaveden seurakuntasali on muutoin rakennettukin 1960-luvun lopulla seurakunnan vielä ollessa täysin itsenäinen. Tuolloin vt. kirkkoherra Esko Töyli kannusti seurakuntaa rakentamaan seurakuntasalin. Sama löytyy peilikuvana Alahärmän seurakunnasta, jonne Esko Töyli muutti kirkkoherraksi Pihlajavedeltä. Iloisin lähetysmyyjäisistä Pihlajaveden jumalanpalveluksen jälkeen. Seurakuntasalissa pidettyjen myyjäisten tuotolla tuetaan sitä lähetystyötä, jota Pihlajaveden kappalin papp9ina toiminut Marjo Ihalainen tekee Senegalissa. Ihmiseltä ihmiselle olevasta työstä on tässäkin kyse.

Eduskuntaviikon aloitteeni ja kyselyni löytyvät joko eduskunna sivuja tai sivujaa www.laurioinonen.net selailemalla. Puheenvuoroni eduskunnan sivuilta menemällä kansanedustajista sivuilleni. Ensi sunnuntaina on Keuruun kirkossa Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Haluan osallistua kirkkopyhän jumalanpalvelukseen, kuten useana muunakin vuonna. Valitettavasti seurakuntasalin

tilaisuuteen en ennätä, sillä lähden kunnallisneuvos Olli Haapasen kanssa Toivakan kunnan juhlaan, jossa me maakunnan kansanedustajat viemme myös onnittelumme juhlivalle kunnalle.

Talvisodan päättymispäivän illalla 13.3.2010.

2010-03-13T17:45:00.001+02:00

Tänään Keuruulla olin saattamassa talvisodan veteraania, 95- vuotiasta Multialla syntynyttä ja Keuruulla työnsä tehnyttä kunniakansalaistamme hänen ajallisesti viimeisellä matkallaan. Talvisodan veteraaneja on enää vähän. He ovat jo yli 90-vuotiaita.

Heille kaikki kunnia ja arjen hoiva parhaimmalla mahdollisella tavalla. Edesmennyt isäni oli jo talvisodan sotainvalidi haavoituttuaan Ulismaisissa 6.3.1940, jonne Marokon kauhun, Aarne Juutilaisen komppania oli siirretty Kollaanjoelta korpisotaan. Räjähtävä kranaatti puussa aiheutti isäni haavoittumisen. Tuollaiset kranaatit olivat kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjä, mutta Neuvstoliitto ei kielloista välittänyt.

Ehdotan näin blogissani talvisodan päättymispäivää 13.3. vuosittaiseksi liputuspäiväksi. Harkitsen myös asiasta aloitetta tai kyselyä eduskunnassa. Täömä historiamme merkittävä päivä, jos mikä ansaitsisi siniristiliput salkoon. Taistelu kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta on tuottanut kaikkeen tähän meillekin mahdollisuuden. Hyvältä on juuri nyt tuntunut kuulla, että väärin tuomitut sotasyyllisyystuomiot takautuvasti kaikki kumottaisiin. Se olisi oikein. Ne, joilla oli vastuu tekivät tuolloin juuri sen, mitä tarvittiin. Nyt olisi aika tehdä maamme puolesta heille oikeutta ja vanhurskautta.

Huomenna on se sunnuntai paastonajassa, jota kutsutaan leipäsunnuntaiksi. Aiheena on elämän leipä. Keuruun kirkosssa on menneen toissaviikon hiihtolomarippikoulun konfirmaatio. Näiden nuorten nuoruuden pyhin juhla. Haluan olla läsnä kirkon penkissä ja käydä vuorollani ehtoollispöytään, elämän leivän äärelle. Siunattua isänmaan iltaa 13.3.2010 ja kevätaikaa kohti kristikunnan pääsiäistä!

Vaahtokuusta maaliskuuhun

2010-02-28T22:16:00.001+02:00

Helmikuusta on kansan parissa käytetty nimityksiä vaahtokuu ja toinen tammikuu. Nämä molemmat ovat hyvin kuvaavia nimityksiä. Kun katsoo tänä talvena helmikuun maisemia, niin nehän ovat täynnä lumivaahtoa kaikkialla. Tänä talvena myös nimitys toinen tammikuu on sikäli osuva, jos ajatellaan tammikuun pakkasia ja lumia, näitä on ollut helmikuussa entisaikojen talven mukaan.

Henkilökohtaisesti pidän puhetta ilmaston selvästä lämpenemisestä hieman hömppänä. Jopa koko Kööpenhaminan ilmastokokouksen pääagenda viime vuoden lopulla on kyseenalaisella pohjalla. Saastuminen on otettava vakavasti ja nimenomaan väestömiljoonia käsittävien metropolikaupunkien yllä. On järkyttävää nähdä vaikkapa Delhin tai Mexico Cityn yllä pilvet joiden läpi ei erota, kun kyse on pilvistä, jotka eivät kuuman kuivuudenkaan keskellä anna virvoittavaa sadevettä. Nämä ovat ongelma. Mutta meiltä suomalaisilta vaaditaan liian kovaa hintaa ilmastonmuutoksen merkeissä.

Olemme ilmeisesti menossa kohti kylmempiä aikoja. Auringon pilkut ovat lämmön suuri lähde auringossa. Nyt on niiden vaihtelussa hiljaisempi kausi ja se tietää kylmempiä vuosia. Auringon pilkkujen vaihteluväli on neljästä yhteentoista vuotta, joten alkanut vuosikymmmen on pakkastalvien ja lumisten aikaa. Tämä lienee todennäköisin ilmastonmuutos ainakin täällä Pohjolassa.

Kun vielä on toista tuntia helmikuuta, niin mistä sitten se helmikuu tulee?

Ilmeinen selitys ovat kylmän aikaan koskissa ja puroissa jääkiviin syntyneet jäähelmet. Talven keskeltä käymme kohti kevättä, hyvää alkavaa maaliskuuta! Maalis-, huhti- ja toukokuu ovat kevättä ja sitä kestää vain neljännesvuotta, sitten onkin jo kesä!

Junien suuret myöhästelyt eivät saa toistua

2010-02-20T22:57:00.001+02:00

Olen hyvin valittunut viime öisistä yöpikajunien pahoista myöhästymisistä. Toistaiseksi minulla on tiedossa vain uutisten välittämät viestit ja VR:n toimitusjohtajan Aron tekstiviesti. Jotenkin tuntuu pahalta, että ei ole osattu riittävästi ennakoida junien myöhästymisiä. Kun sääennusteet kertoivat uhkakuvasta, joka todettiin perjantaiaamulla kello 9 alkaneessa VR:n hallintoneuvoston kokouksessa, olisi operatiivisissa toiminnoissa tullut tehdä varautumistoimia.

Henkilökuntaa olisi ilmeisesti ollut hälytettävä vapaavuoroilta ja olisi ollut tehtävä vara-aikatulut junien myöhästymisistä. Tällöin olisi voitu selkeästi tiedottaa junan olevan esim. kaksi tuntia myöhässä. Tällöin asiakkaat olisivat voineet osaksi varautua tilanteeseen. Samalla pakkassäällä olisi pitänyt pitää huolta, että ihmiset voivat odottaa sisällä kaikilla asemilla. Tiedottaminen ei olisi saanut näyttötauluilla keskeytyä, kuten tiettävästi ainakin Helsingin asemalla tapahtui jossain vaiheessa iltaa. Epäkohtia on paljon, joista nyt on vain otettava opiksi. Valitettavinta on huono imago, jota nyt tuli junankäytölle. Pienille lapsille ja koululaisille voi iskostua koko elämän ajaksi epämiellyttävät muistot junamatkasta. Tätä en haluaisi.

Ennen VR oli kokonaisuus asemarakennuksineen ja asemaravintoloineen ja henkilökuntaa oli paikalla. Nyt toiminnot on pilkottu ja ulkoistettu. Ravintola menee kiinni, asemien odotussalit suljetaan virkavaltaisesti vartiointiliikkeiden toimesta ja ihmiset ajetaan pihalle ja vielä valot sammutetaan. Nyt ei ole kokonaisvaltainen toiminta ollenkaan ajan tasalla. Poikkeuksiin force majeure-syistä olisi oltava mahdollisuudet. Pitkä miinus virkavaltaisuudelle ja tilanteen huomiomattomuudelle. Kokemuksista on otettava nyt nöyrästi opiksi. Kansan on voitava luottaa siihen, että juna kulkee sillonkin, kun kaikki muu liikenne ja tiet takkuilevat. Näin oli kunniakkaana höyryveturien valtakautena, liikenne toimi, asemaravintoloihin pääsi läpi yön sisälle ja henkilökuntaa oli paikalla.

Luulen muuten, että kuusi tuntia nyt lähdössä myöhään jääneet jääneet yöpikajunat olisivat lähteneet ihan ajoissaan, jos veturina olisi ollut uljas pikajunien höyryveturi Ukko-Pekka tai raskaan tavaraliikenteen Risto. Lumi ei näitä pidätellyt!

Laskiaisunnuntaina 2010

2010-02-14T22:40:00.001+02:00

Tänään on ollut laskiaisunnuntai. Olin mukana Haapamäen kirkon laskiaisunnuntain kello 10 jumalanpalveluksessa. Sen jälkeen oli seurakuntasalissa Haapamäen Kalatirrien järjestämä kuha-ateria Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi, jossa erityisteemana oli Haitin maanjäristyksen jälkeisen elämän uudelleen aloittaminen. Ohjelmassa oli myös Haapamäen Kalatirrien toiminnan esittely. Vaikka olen asunut Haapamäellä 1.7.1972 alkaen ja olen aina tiennyt Haapamäen kalatirreistä yhdistyksenä, minulle oli esittelyssä paljon uutta.

Kalastusseurat tekevät tärkeää ja arvokasta kalakantojen hoitotyötä, jossa talkootyö on tulosten salaisuus. Vaikka Haapamäellä olen jo asunut edellä kertomastani ajankohdasta lähtien sain vastaanottaa Haapamäen Kalatirrit ry:n historiikin, jotta "tuntisin Haapamäen asioita paremmin". Ja totta tosiaan yli 50-vuotiaan yhdistyksen vaiheissa oli paljon uutta tietoa. Samalla kirja kertoi monista ajan saatossa minulle tutuista ja paljolti jo keskuudestamme poistuneista henkilöistä ja heidän kalastus- ja kalastuksenhoitotoimistaan. Kiitos Haapamäen Kalatirreille kirkkopuhästä ja historiikistä!

Illalla olin mukana keuruulla Israel-juhlassa Keuruun kirkossa, jossa myös sain käyttää lyhyen puheenvuoron tilaisuuden pääjärjestäjän Riitta Koskisen pyynnöstä. Kirkko näytti olevan lähes täynnä. Minulle todettiinkin, että ei Helsingissä näin onnistuneita Israel-juhlia voitaisi järjestää. Asian lausujina olivat helsinkiläiset henkilöt. Kun me siunaamme Israelia, Jumala siunaa meitä. Tämä tosiasia on sanottu Raamatussa. Minä ainakin uskon yksinkertaisesti tuohon sanaan ja siksi ilta oli osaltaan salatulla mutta todellisella tavalla siunaukseksi Keuruulle ja isänmaallemme.

Kirkkojuhla, SM-hiihtokisoja, keskustan seminaari, tapaamisia ja yrittäjäjuhla

2010-01-22T19:55:00.001+02:00

Eilen olin eduskunnassa työhuonehommissa ja illalla osallistuin Puolustusvoimien kirkkojuhlaan Helsingin tuomiokirkossa. Olen pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan joka vuosi olemaan läsnä Puolustusvoimien kirkkojuhlassa ja sen kirkkokahvitilaisuudessa tuomiokirkon kryptassa. Oli hienoa kuulla Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön avaussanat ja kenttäpiispan puhe. Molemmissa tuotiin esille ne arvot, jotka kestävät, vaikka vuoret ja kuulat horjuisivatkin. Tätä viime mainittua ovat olleet Haitin järkyttävät tapahtumat näinä aikoina ja talvisota 70- vuotta sitten Suomen kansan kohdalla. Jumala on kanssamme, tapahtuipa mitä hyvänsä.

Keuruulla ovat hiihdon SM-kisat. Jännitys on siitä, ylittyykö 20 asteen pakkasraja, tänään ihan nippa nappa oltiin sen alapuolella.

Minuakin on kutsuttu jakamaan naisten palkintoja lauantai-illlalla palkintojuhlassa, mutta samaan on kutsu Keski-Suomen yrittäjäjuhlaan Jyväskylässä. jo lokakuussa lupasin tulla Keski-Suomen yrittäjäjuhlaan, kun Kinnulan kirkkopyhän vuoksi olin estynyt marraskuussa pääsemään valtakunnalliseen yrittäjäjuhlaan Helsinkiin.

Huomenna lauantaina on Jyväskylässä Keskustan sivistypoliittinen seminaari, johon on veölvollisuus osallistau eduskunnan sivistyvaliokunnan jäsenen ominaisuudessa. Mukana on myös pääministeri Matti Vanhanen. Keskustan tulisi nostaa sivistys- ja kulttuuripoliittista linjaansa ja nimenomaan maakuntien puolesta. Yliopistouudistus osoittautui, kuten ennalta pelkäsinkin ja toin asiaa esillekin, ongelmalliseksi maakunnallisten yliopistojen rahankeruun osalta. oli selvästi nähtävissä, että Aalto-yliopisto saa enimmät rahat ja muille jää vain rippusia.

Seminaarin ja yrittäjäjuhlan väliin jää Keskisuomalaisen vastaanotto sen toimitiloissa. Haluan osallistua siihen. Sunnuntaina sitten osallistun SM-hiihtojen seuraamisiin Keuruulla. Ilmeisesti käyn synnyinpitäjäni kirkossa Multialla osallistumassa messuun eli ehtoollisjumalanpalvelukseen. Minulle kristillisen seurakunnan ehtoollisyhteys on asia, jota ilman en voisi kovin kauan olla. tarvitsen sen salattua, mutta todellista voimaa kaikkeen työhöni. Ensi viikon keskeisin asia on eduskuntatyöhön valiokunnan rinnastettavana työnä osallistunen Kööpenhaminassa Pohjoismaiden Neuvoston elinkeinovaliokunnan kokouksiin. Hyvää tammikuun talvea jokaiselle. "Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmä kynttelinä, niin ei ole kelpoa kesästä!"

Kokemusta omaishoidosta

2010-01-17T19:30:00.001+02:00

Alkuvuoteen on kuulunut omakohtaista kokemusta omaishoidosta. Iäkäs äitini on ilmeisestikin sairastellut sikainfluenssan kaltaista tautia onneksi ilman keuhkonkuumetta, mutta monet oireet Jyväskylässä Keskussairaalan lääkärin mukaan saattoivat viitata sikainfluenssaankin. Äitini on saanut sekä Keskussairaalassa että Keuruun-Multian terveyskeskuksen vuodeosastolla parasta mahdollista hoitoa, jota hoitohenkilökunta on kiireisessä työssään ihailtavasti antanut.

Mutta onneksi on sitten tullut myös aika päästä kotihoitoon ja kotiin. Koska äidilläni on näkö heikentynyt ilmeisen kaihin vuoksi, joka myös odottaa hoitoaan, olen nähnyt hyväksi järjestellä monia asioita hänen luonaan. Varmasti äitini on minun ollessa pieni

nähnyt paljon vaivaa minun hyvinvoinnistani. Siksi on vähintä, mitä voin tehdä, koettaa toimia hänen hyväkseen ja turvakseen.

Kokemukseni on jälleen kerran osoittanut sen suuren arvon, mikä on omaishoitajien työllä. Tätä tehdään rakkaudesta ja huolenpidon tähden. Äitini saa toki hyvää huolenpitoa myös keuruun kaupungin kotihoidon henkilöstöltä, mutta silti koen, että minuakin on tarvittu ja tarvitaan. Tahdon lausua tukeni ja rohkaisuni kaikillke omaishoitajille. Teette siunattua työtä.

Uudenvuoden yönä koti vuotta 2010

2009-12-31T23:36:00.001+02:00

Kiitos nyt päättyvästä vuodesta 2009. Tätä kirjoitettaessa runsaan tunnin kuluttua on Suomessa jo siirrytty vuoteen 2010. Alkaneen kolmannen vuosituhannen kulku on käynyt nopeasti. Tänään on tilinpäätöksen hetki kuluneesta vuodesta. Minulle uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus on merkinnyt tuota. Nyt valitettavasti Haapamäen kirkossa ei ole uudenvuodenpäivän jumalanpalvelusta. Kiinni olevaa kirkkoa "uutena jouluna" ei ole koskaan ennen ollut Haapamäellä.

Pidän hyvin ajattelemattomana Keuruun seurakunnan ratkaisua supistaa Haapamäen ja Pihlajaveden jumalanpalveluksia. On suorastaan skandaali, että kotiseurakuntani menettelee näin loukkaavasti niitä seurakuntalaisiaan kohtaan, jotka asuvat joko Haapamäen seurakuntapiirissä tai Pihlajaveden kappeliseurakunnassa. Samoin on menetelty eräissä muissakin kirkoissa maassamme. Tällä kirkko ikävä kyllä tuhoaa omaa kivijalkaansa paljon enemmän kuin lyhtnäköisiä päätöksiä tehtäessä on aavistettukaan.

Jumalanpalvelus on seurakunnan perustoiminto, josta lähdetään arjen viikkoon. Kun kirkkojen ovia suljetaan seurakuntien itse tekemillä mielestäni hyvin tyhmillä ja suorastaan myös tuhmilla päätöksillä, tehdään osaltaan tyhjäksi myös viime sotien taistelijoiden syvä tahto puolustaa kotikirkkojaan ja maamme hengellistä elämää. Jos maamme olisi miehitetty, olisi kirkkoja suljettu jo paljon aiemmin.

Kun tehdään kuntaliitoksia, joutuvat myös seurakunnat tarkasteluun. Usein perustellaan täysin käsittämättömällä tavallakin seurakuntaliitoksia, että silloin ei enää tarvitse pitää jumalanpalveluksia joka pyhä joka paikassa. Tämä ajattelu on syvä loukkaus

niitä ihmisiä kohtaan, joiden kotikirkoista on kyse. Loukkaava menettely kohdistuu myös yhteisöllisesti ja tämä viilto on syvä.

Ihmiset kokevat, vaikka pappien edessä saattaisivat kohteliaisuudesta toista sanoakin, että kirkkokin on heidät hyljännyt. Kaiken lisäksi tämä kokemus on tosi. Näin voi menetellä sellainen kirkko, joka on hengellisesti kuolemansa partaalla. Valitettavasti joudun

sanomaan tämän omasta seurakunnastani ja omasta kirkostani.

Pappina olen halunnut toimittaa mielelläni yhdelle tai kahdelle osallistujallekin täydellisen jumalanpalveluksen. Ja nämä ovat olleet osallistujilleen hyvin merkittävät. Jumalanpalveluksen arvo ei riipu osallistujien määrästä. Jos seurakunta kokee osallistujia olevan vähän, eikö olisi aika alituisten ja rasittavien jumalanpalvelusuudistusten asemesta yksinkertaisesti ystävällisesti kutsua ihmisiä kirkkoon. Vaikka kutsuun ei heti vastattaisikaan, kutsu varmasti muistettaisiin ja kantaisi siunauksen satoa ajallaan. Elävä kirkko

on kutsuva kirkko. Kuoleva kirkko sulkee oviaan. Voi, voi, mitä rakas Suomen kirkko on tässä suhteessa tekemässä.

Juuri nyt olisi kirkon aika olla läsnä siellä, missä tapahtuu menetyksiä palveluissa ja paikallisidentiteetissä. Vieraannuttaminen, jota myös kirkon ovien sulkeminen näkyvänä tekona merkitsee, on ajallisesti pahinta, mitä kirkolle voi ajatella tapahtuvan, jos kyse on koko kansan kirkosta. Jumalanpalvelusten pito ei maksa sen enempää kuin pitämättä jättäminenkään, koska työntekijät saavat saman palkan, pitivätpä he jumalanpalveluksia tai ei! Kyse on tahdosta ja työjärjestelyistä. Edellä mainitun seurakuntalaiset tajuavat. Ikävä kyllä kirkkojen ovien kiinni pitäminen pyhäpäivän jumalanpalvelusten osalta viestittää seurakuntalaisille kirkon taholta pahaa tahtoa. Sen kokemuksen jälkeen voi olla sananselittelyille todellista tarvetta.

Luterilaisen kirkon pappina olen vakavasti murheellinen kirkossa nyt olevasta suuntauksesta. Samalla luterilaisena pappina ihailen

mm. helluntaiseurakuntien ja vapaakirkon seurakuntien aktiivisuutta. Pyhäpäivien kokoontumisista ei tingitä! Supistusten tien tiedän hyvin esimerkiksi junaliikenteen osalta. Kun on vähennetty ns. vähäisen liikenteen ja kannattamattomuuden perusteella junavuoroja, eivät jäljelle jääneetkään junavuorot ole saaneet lisää matkustajia, vaan nekin ovat menettäneet matkustajia. Supistustien tien päässä rautateillä on helposti liikenteen kokonaan lopettaminen. Supistusten tien kulkijat voisivat valita käydä laulamaan oikein hyvin laulua:"Mä tuhon tietä kuljen..." Tätäkö rakas kirkkommekin haluaa?

Kovasta kirkkokritiikistäni huolimatta teen sen sydämeni rakkaudesta kirkkoamme ja sen seurakuntalaisia kohtaan ja haluan parannusta. Parannuksen tekijä saa armon ja uuden tulevaisuuden. Siksi niin minulla kuin sinullakin hyvä lukijani on toivoa ja nimenomaan paljon toivoa käydessämme muutaman minuutin kuluttua uuteen vuoteen!

Siunausta vuoteen 2010!

Kolmantena joulupäivänä

2009-12-27T14:03:00.001+02:00

Tänä vuonna on joulun jälkeinen sunnuntai heti kolmas joulupäivä, joten meillä ovat runsaat joulunpyhät. Olin vaimoni ja vanhemman tyttäreni kanssa Keuruun kirkon jumalanpalveluksessa tänään. Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Kirkkoherra Ossi Poikonen erinomaisen taitavana sanankäyttäjänä loihti päivän sanomasta jouluasuun kaunistetussa Keuruun kirkossa upean esityksen.

Suosittelen kaikille niille lukijoilleni, joille on mahdollista, käydän kuuntelemassa Ossi Poikosen saarnoja. Taitavia sanankäyttäjiä muutkin, mutta Ossille on annettu jotain samanakaltaisia lahjoja kuin oli aikanaan virsirunoilijaksikin yltäneellä rovasti Lauri Kallialalla, joka on Keuruun kirkkoherrana sotien aikana ja sen jälkeen aina 1950-luvun puolivälin jälkeen.

Hyvää Joulunajan jatkoa jokaiselle lukijalleni!

JOULU ON JO OVELLA

2009-12-22T20:36:00.001+02:00

Tänään on tiistai-ilta ja huomenna on jouluaaton aatto. Eilen ollut Tuomaanpäivä oli myös talvipäivän seisaus ja hiljalleen, huomaamatta käyvät päivämme jatkumaan keskellä pimeintä talvisydäntä. Tänä vuonna kautta koko maan on lunta ja pakkastakin.

Valitettavasti lumipyryt tuovat liukkautta. Eduskunta-avustajani Katri mansikka-aho joutui eilen illalla Helsigissä Unioninkadun liikenneympyrässä kolariin. Linja-auto luisui hänen autonsa perään. Auto kärsi vahinkoja, joiden suuruutta arvioidaan, mutta pahemmilta muilta vammoilta säästyi sekä avustajani että kyydissä ollut poikansa. Tosin lääkäriin avustajani kyllä menee ja kuulee sieltä lisää tilanteestaan.

Toivon ikäviltä onnettomuuksilta vältyttävän sekä liikenteessä että muutoinkin. Ihailen niitä vapaaehtoisia, jotka ovat mukana perinteisessä operaatio Lumihiutaleessa auttamassa pulaan joutuneita joulun liikenteessä. Kiitos heille jokaiselle! Joulua voidaan valmistaa monilla tavoilla. Operaatio lumihiutale on yksi hyvä tapa tehdä joulua. Jo pelkällä läsnolollaan liikenteessä autoilijoiden vapaaehtoiset auttajat ovat osoitus oikeasta lähimmäisen huomioon ottamisesta.

Eduskuntatyö on nyt istuntotauolla. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita lomia, vaikka sellaisillekin olisi ihan lähisukulaisten huomioon ottamisen kannaltakin aihetta. Toki pyhät antavat tähän hyviä mahdollisuuksia. Nyt viime päivät ovat menneet paljolti sähköposteja

käsitellessä ja yksi osa tätä on tämä jouluviikon blogin kirjoittaminenkin. Viime viikko eduskunnassa oli tiivis budjetin käsittelyviikko, jolloin olin talolla useina päivinä 13-14 tuntia. Syyskauden viimeisimmät valiokunta- ja ryhmäkokoukset olivat myös viime viikolla. Valitettavasti työhuonehommiin ei tuntunut jäävän aikaa eroityisesti istuntotyöskentelyltä. Joten joulujen välipäivinä tulen tekemään matkoja Helsinkiin ja puuhaamaan työhuoneen papareiden parissa. Nämä työt jatkuvat myös istuntotauon ajalle pitkälle tammikuuhun. Samaan aikaan on sovittu monia sosryhmätapaamisia maakuntaan.

Avustajani on oikeutettu lomaan ja hänelle olen myöntänyt lomaa 7.tammikuuta saakka. Tuona aikana hän käy esiintymässä laulajana Israelissa. Samoin nyt neljännen adventin aikaan hän esiintyi kahdesti Helsingin Paavalin kirkossa. Molemmilla kerroilla

kirkko oli niin täysi, että valitettavasti kaikki eivät mahtuneet sisään. On tavattoman hyvä asia, että joulun aika täyttää ihmeellisen

hyvin kirkkoja myös musiikin merkeissä.

Nyt käymme jo joulua kohti. Käykäämme joulukirkkoihin ottamaan vastaan joulun sanomaa! Rauhallista Joulua!

2009-12-17T15:42:00.001+02:00

Perintö- ja lahjaveron korotus estettävä

Vastustan ehdottomasti perintö- ja lahjaverotuksen korotuksia. Hän ehdottaa aloitteissaan, että perintö- ja lahjavero tulisi saada poistettua lähiomaisten ja muiden ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvien osalta kokonaan Perusteluina asialle hän pitää on mm. sitä, että taloudellisen taantuman aikana tulee luoda taloudellista vakautta ja turvallisuutta. "On tosiasia, että juuri näinä aikoina ns. suurten ikäluokkien kansalaisten siirtyessä eläkkeelle tapahtuu paljon yritysten ja maatilatalouskiinteistöjen sukupolvenvaihdoksia".

Lähiomaisten kesken vanhemman sukupolven omaisuus erityisesti yrityksissä ja maatalouksien sekä asuinkiinteistöjen kohdalla koetaan yhteisenä omaisuutena ja on usein yhteisesti ylläpidettyä, vaalittua ja enennettyä. Siksi perintö- ja lahjaveron maksaminen tuntuu kohtuuttomalta. On tosiasia, että omaisuudesta on aikanaan maksettu jo monia erilaisia veroja ja paljolti on kyse elämänuran aikana työllä ja yrittämisellä hankitusta omaisuudesta, josta aikanaan on maksettu tulo- ja muut vastaavat verot. Taloudellisen laman aikana kaikkinainen taloudellinen vakaus on koettu vahvuudeksi ja on tärkeää juuri nykyisessäkin taloudellisessa tilanteessa ja sen ongelmien voittamisessa.

Olen saanut yhteydenottoja kansalaisilta, jotka kokevat hyvin hämmentävänä ajatuksen korottaa omaisuuden arvon määrittämistä aiempaa ja vakiintunutta käytäntöä tuntuvastikin korkeammaksi juuri perintö- ja lahjaveron osalta lähiomaistenkin kohdalla. Tämä hallinnollinen toimi poistaisi Vanhasen toisen hallituksen tekemät myönteiset perintö- ja lahjaveroratkaisut lähiomaisten ja muiden ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvien osalta lukuun ottamatta verotuksen perintärajaa arvoltaan vähemmäksi jäävää omaisuutta.

Itsenäisyyspäivälle 2009

2009-12-05T13:59:00.001+02:00

Tätä kirjoitttaessani lauantai ja 5. joulukuuta, itsenäisyyspäivän aatto. vaikka lauantaina ei olekaan eduskunnan istuntoja, läksin aamulla Haapamäen asemalta kello 05.55 kohti eduskuntaa tehdäkseni työhuonepäivän. Paperipinoja on voitava käsitellä ihan rauhassa sellaisena päivänä, jolloin ei istuntoja tai valiokuntia. Tavoitteeni oli saada enemmänkin aikaiseksi kuin näyttää onnistuvan.

Koen työni hyvin laaja-alaisesti, ei vain omien valiokuntieni sektoreilta vaan koko elämän laajan kirjon osalta. Kaikki, mitä on koskettas kansanedustajaa tavalla taikka toisella. Illalla on myös eduskuntaryhmäni vastaanotto Kesärannassa ryhmälle ja ryhmän jäsenten puolisoille. Vaimoni Seija on myös jo tullut. Yhteisen tilaisuuden tarkoitus on oppia tuntemaan toisa samassa elämäntilanteessa olevia.

Huomenna, joulukuun kuudentena on itsenäisyyspäivä. Menemme vaimoni kanssa ekumeeniseen jumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkkoon kello 12.00. Pidän velvollisuutena osallistua kansanedustajien penkkirivistössä jumalanpalvelukseen. Muistan sotaväkiajaltani Haminan kirkkoherran Hjalmar Anstenin sanat, että jokainen jumalanpalvelukseen osallistuminen on myös uskosta todistamista. Näin koen asian erityisesti valtakunnallisen ja ekumeenisen itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen osalta.

Tarkoitus on osallistua myös tasavallan presidentin vastaanotolle Olen aina käyttänyt juhla-asuani, joka on papin virkapuku. Näin teen nytkin. Pidän tärkeänä, että saan todistaa minulle uskotun pappisviran kautta minulle tärkeästä elämännäkemyksestäni. vaikka olen virkavapaalla Keuruun kappalaisen virasta, olen silti papiksi vihittynä pappisvirassa, joka jatkuu koko elämän ajan.

Siksi ilman muuta juhla-asunani on papin virkapuku. Tähän kiinnitän ne kunnianosoitukset, joita olen saanut ja niitä esillä pitäen haluan muistuttaa isänmaan palvelemisen ja maanpuolustuksen merkityksestä, ei omista ansioistani. Kyse on minulla on arvoista, joita haluan tälläkin tavalla viestittää.

Jos iäkäs äitini olisi jaksanut osallistua Keuruulla Viikinhovissa itsenäisyyspäiväjuhlaan viime sotien lottana, olisin sen halunnut tavalla taikka toisella hänelle järjestää. Hän arvosti suuresti saamaansa Keuruun kaupunginjohtajan ja Pioneerirykmentin komentajan kutsua. Isäni haudalla palaa myöhään eilen illalla sytyttämi kynttilä. Isäni oli itsenäsiyyspänä 1939 Kollaalla itsenäisyyspäivän vastaanotossa, josta häneltä on tallessa valokuva. Siinä lumipukuisena, kivääri kädessä, juoksuhaudassa tarkkana eteen katsoen hän on valmis ottamaan vastaan maahantunkeutujaa. Kuvassa on vielä lumi valkoista ja puut ehjiä, mutta sitä ne eivät olleet kauan. Seuraavina päivinä maa mustui, puut katkeilivat ja sotilaiden veri punasi hankea.

Viime sotien veteraanisukupolvelle, jo poissiirtyneille ja vielä joukossamme oleville KIITOS ISÄNMAASTAMME:

Tuomiosunnuntain illalla 2009

2009-11-22T19:56:00.001+02:00

Tänään on kirkkovuoden viimeinen pyhäpäivä, tuomiosunnuntai. Tätä kirkkovuotta jatkuu vielä alkava viikko, ensi launtain ehtookellot valmistavat uutta pyhää ja uutta kirkkovuotta, jonka aloittaa ensimmäinen adventtisunnuntai. Tapanani on käydä joka pyhä jumalanpalveluksessa. Tänään kävin synnyinseurakuntani Multian messussa eli ehtollisjumalanpalveluksessa. Minulle ehtoollinen on henkilökohtaisesti tärkeä asia. Siksi haluan, jos van on mahdollista valita, jumalanpalveluksen, jossa on tilaisuus osallistua ehtoolliselle. Se on hyvä eväs aina sekä alkavaan viikkoon että muutoinkin elämässä. Jumalan salattu todellisuus tulee tykömme.

Eduskuntatyötäni varten valmistelen nyt viikonloppuna lakialoitetta kotimaisen rokotetuotannon palauttamisesta Suomeen. Yritän saada tämän huoltovarmuuslainsäädäntöön, ellei muuta sopivaa ilmene. Juuri iltaseitsemän uutiset kertoivat, että sairaanhoitopiirien tietojen mukaan näyttäisi siltä kuin sikainfluenssan ensimmäinen aalto olisi laimenemassa. Toivon tätä todella hartaasti. Mutta sotaakaan ei yleensä päätetä yhteen taisteluun ja siksi pelkään pandemien toista aaaltoa. Itse en oikein usko vielä ensimmäisenkään aallon saavuttaneen läheskään huippuaan. Jos näin olisi, Jumala todella olisi vastannut heti heikkoihin rukouksiin pelottavan pandemian pysähtymisestä ja kääntymisestä laskuun. Mikään inhimillinen ei tätä voi selittää. Vaara ohi signaalia en missään nimessä vielä näe aiheelliseksi.

Joka tapauksessa varautumisen tulee alkaa seuraavaa uhkavaihetta varten heti. Kotimainen rokotetuotanto on osa kansalaisten turvaa. Nyt nähdään, mihin puutteisiin olemme joutuneet, kun olemme tilattujen ostojen varassa. Toimitukset ovat myöhässä ja toimitusmäärät sovittuja pienempiä. Selittelyjä saa kyllä tästä kuulla ja voivat olla tottakin, mutta tositilanteessa ei tulla toimeen selittelyillä. Rokotetuotannon valmiudet on palautettava ja sama koskee myös infuusionesteiden valmistuksen palauttamista. Jos koko maailmassa on hätä, silloin jaetaan niukkuutta. Nyt tämä on nähty ja toivottavasti tästä otetaan opiksi.

Kotimainen huoltovarmuus on kuin henkivakuutus. Silloin on kaikki hyvin, jos sitä ei tositilanteessa täällä tarvita. Mutta maailmalla tarvitaan joka tapauksessa ja Suomi voisi olla kansainvälisen rokote- ja muunkin lääketeollisuuden osaaja maailmassa. Saisimme oman turvallisuuden ohella työ- ja vientituloja maahamme ja samalla voisimme auttaa kärsiviä. Tätä peräänkuulutan valmisteilla olevalla lakialoitteellani, jonka aion jättää nyt alkavan viikon tiistaina tai keskiviikkona, jotta se ehtisi lähetekeskusteluun ennen joulua. Samasta asiasta tein nyt toissapäivänä perjantaina myös kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen. On myös hyvä että edustajakollega Arhinmäki on löytänyt saman asian.

Kinnulassa ja jumalanpalveluksessa saarnaamassa

2009-11-15T20:36:00.001+02:00

Tänään valvomisen sunnuntaina olin Kinnulassa, jossa Keskustan paikallisosasto vietti 40-vuotisjuhliaan. Sain kunniatehtävän pitää juhlamessun saarnan kello 10.00 alkaen Kinnulan kirkossa. Kirkkoon oli tullut runsaasti väkeä. Koska Jumala on luonut ja Kristuksessa tarjonnut lunastuksen jokaiselle, varoin sanallakaan puhumasta sanaakaan puoluepolitiikkaa tai mitään siihen vähänkään viittaavaa. Jumalan sanan saarna on koetetettava tehdä niin, että se kestää ajassa ja iankaikkisuutta vartekin. Jokainen saarna tulee pitää niinkuin se olisi pitäjänsä ja kuulijoidensa viimeinen.

Minulle on iän myötä tullut yhä keskeisemmäksi koettaa tuoda esille armoa. Armo kestää, omat ajatukseni ovat inhimillisiä. Siksi koetan etsiä aina jotakin sellaista, mikä edustaa kestävää eikä vain tätä hetkeä. Toisaalta saaranan tulisi koskettaa tätäkin aikaa ja omankin persoonan kokemusta. Tässä on haastetta. Kirkon jälkeen rippikoululainen tuli hakemaan nimikirjoitusta paperiin, joka osoittaa hänen käyneen vaadittavia kirkonkäyntejä. Paperissa oli kysymys, mitä jäi saarnasta mieleen? Kysyin asiaa ja arvasin vastauksen:"Ei mitään erikoista". Toivottavasti muita asioita sitten olisi jäänyt mieleen.

Tärkeintä ei kuitenkaan olekaan, mitä me muistamme, vaan se, että Jumala muistaa ja armahtaa meitä.

Olen ennakoinut sikainfluenssakatastrofin, valitettavasti

2009-11-12T21:36:00.001+02:00

Hyvä Lukijani!

En ehdi paljon kirjoittaa blogiani, sillä valmistelen taas kirjallista kysymystä avuttomasti kokonaisuutena hoidetusta sikainfluenssan torjunnasta. Perusvirhe on se, että lukuisista kirjallisista kysymyksistäni huolimatta Suomeen ei ole haluttu saada aikaiseksiomaa kansallista rokotetuotantoa. Asioista vastaavat henkilöt ovat halunneet luottaa ulkomaiseen tuotantoon ja sen saatavuuteen. Nyt nähdään, rokotteita tulee tipoittain sovittuja pienempiä eriä ja aikatauluista myöhässä. Jos haluat selaile eduskunnan sivuiltani kirjallisia kysymyksiäni. Sieltä löytyvät ajatukseni ja asiaa vähättelvät ministerien vastaukset.

Tuntematonta lainatakseni:"Nyt en etsi syyllistä, vaan Lahtista ja konekivääriä". Toisin sanoen nyt on mentävä eteenpäin mutta oikein niillä toimilla, millä voidaan edetä. Sikainfluenssan toista ja kolmatta tätä vaarallisempaa sikainfluenssan aaltoa varten on viimeistään nyt palautettava Suomeen oma kansallinen rokotetuotanto. Asiassa ei saa enää töpeksiä. Rokotetuotannon menetelmät on ostettava lisenssillä ja tuotanto täällä käyntiin. Suomesta voitaisiin sitten oman tarpeen jälkeen myydä muuallekin rokotteita. Nyt on kiire.

Isänpäivän aikaan 2009

2009-11-07T22:27:00.001+02:00

Isänpäivä on kalenterissa paljon nuorempi kuin äitienpäivä. Launtaina, isänpäivän aattona sytytin Multian Sinervän hautausmaalla kynttilälyhtyyn viitisen vuorokautta palavan öljykynttilän isäni Sulo Oinosen haudalle. Hän olisi täyttänyt 100 vuotta 15.2009. Mutta Kaikkivaltiaan Jumalan suunnitelmissa hänen matkansa oli määrätty päättymään 9.8.1962. Itse täytin seuraavana päivänä 15 vuotta. Tuona päivänä laitoimme isäni arkkuun Multian Riuttakoskella, jossa hän kodissaan äkkiarvaamatta kuoli lääkärin arvion mukaan keuhkoveritulppaan.

Isäni oli viime sotien veteraani. Hän oli mukana jo YH-vaiheessa Hyrsylän mutkan maisemissa, jossa kohtasi aamuhämärissä 30.11.1939 talvisodan todellisuuden. Se jatkui Kollaan taisteluissa aina haavoittumiseen saakka 6.3.1940 Ulismaisissa. Sotasairaalasta ei voinut haavoittunut toipilas päästä kotiaan evukoimaan. Nyt olisi kysyttävää, kuinka tuo tapahtui? Kukaan vain ei ole kertomassa. Koko isäni sisarusparvi, veljet ja sisaret ovat kuolleet. Samoin kaikki Karjalan Lumivaaran Ihalan kylän lähinaapurit.

Jatkosodassa isäni oli Tornionjokilaakson evakon jälkeen taisteluissa Sallan suunnalla kohti Kiestinkiä. Tällöin hän toimi hyvin raskaassa tehtävässä etulinjan taistelevan joukon lääkintämiehenä. Monta kertaa oli vaikeasti haavoittunut haettava linjojen välistä

taistelukentältä. Jatkosodan loppuviheissa hän oli Kannaksella panssarintorjuntataisteluissa. Sodan jälkeen hän oli kotijoukoissa

aina marraskuun loppupuolella 1944 ihan yllättävästi Haapamäellä tapahtuneeseen kotiuttamiseen joutuen. Haapamäki risteysasemapaikkakuntana toi Karjalan miehen tuohon elämänvaiheeseen. Mikä ihmeellisintä vielä aivan samoihin maisemiin, jossa tätä blogiani kirjoitan.

Isäni tie vei Haapamäeltä ehkä jo seuraavalla junalla evakuoinitipaikkakunnalle Ylivieskaan Pohjanmaalle, jossa sitten parin vuoden kuluttua kohtasi tulevan vaimonsa äitini. vasta sitten 1.5.1947 tie toi Multian Riuttakoskelle karjalaisen siirtoväen korvaustilan raivaajaksi, rakentajaksi ja viljelijäksi. Tätä tehtävää isäni hoiti ahkerasti kuolemaansa saakka. Vuosi 1962 oli oli hyvin sateinen. Heinänkorjuu tuotti siksi paljon ongelmia, viljat eivät joutuneet kunnolla. Varmasti tuokin tuotti tunnolliselle viljelijälle murheita. Isäni kuoleman jälkeen, kiitos hyvien naapureiden, sato saatiin korjattua loppusyksyyn mennessä. Kaura ei oikein joutunut, se niitettiin osin suoraan pellolta lehmien rehuksi.

Nytt kynttilä palaa isäni haudalla. Se tekee kunniaa henkilölle, joka sata vuotta sitten oli pieni poikavauva. Elämänmatka on ollut aruhan ja sodan aikoina kovaa työtä isäni kohdalla. Hyvin vaikeista oloista itsenäiseksi viljelijäksi kulki hänen tiensä. Hän halusi lähettää aikanaan kustannuksia säästämättä minut oppikouluun, jonka aloitin syksyllä 1959 Keuruun yhteiskoulussa. Isäni tahtoi

koulun kautta avata minulle tietä puolustamaan heikompien asioita eduskunnassa. Hän näytti toisena pääsiäispäivänä 1959 Helsingin asemalta eduskuntataloa isoisäni hautajaismatkalla ja kehoitti minua pyrkimään näyttämäänsä taloon työhön. Siksi minulle työ kansanedustajana ei ole mikään kevyt asia. Olen lähetetty tehtävään ja näin haluan asian kokea.

"Kohta poissa on veljet"

2009-11-02T06:57:00.001+02:00

Sunnuntaina 1.11.2009 olin Suolahdessa saattamassa haudan lepoon isäni Sulo Oinosen serkkua Olavi Ensio Oinosta. Hän oli 84-vuotias ja nuorukaisena hän oli osallistunut hyvin raskaaseen työhön kaatuneiden huollossa. Aikoinaan Olavi Oinonen oli toiminut

myös Suolahden sotaveteraanit ry:n puheenjohtajana. Elämäntyönsä hän teki metsäalalla Konnevedellä työnjohtajana.

1800 luvun puolivälissä syntyneen Otto Oinosen rantasalmelaisen tuon ajan suurperheen jälkeläisistä nyt hautaan saatettu isäni serkku oli viimeinen viime sotien veteraani. Aikanaan heitä on ollut paljon. Nyt viimeinenkin on poissa. Tämä oli sykähdyttävä toteaminen. Viime sotien isäni suvin veteraanisukupolven uljas ohimarssi elämän tiellä on päättynyt. Siunauspuheessaan kirkkoherra Kuparinen toi esille kristillisen näkemyksen poisnukkuneiden läsnäolosta Jumalan todellisuudessa. Siksi myös surevilla momaisilla on toivo riemullisesta jälleennäkemisestä pisnukkuneiden rakkaittensa kanssa. Tästä muistutti myös nyt viettämämme pyhainpäivän sanoma.

Sotavetaraanit ja -invalidit ansaitsevat kaikeen ajallisen hyvinvoinnin. Se on meidän itsenäisessä Suomessa elävien kansalaisten kunniatehtävä heille, jotka ovat taisteleet vapaan isänmaan meidän hyväksemme.

Haapamäen Maa- ja kotitalousseura 100 vuotta

2009-10-12T07:04:00.001+02:00

Sunnuntaina 11.10.2009 vietettiin Haapamäen Maa- ja kotitalousseuran 100- vuotisjuhlia. Ne alkoivat kello 10.00 Haapamäen kirkossa ehtoollisjumalanpalveluksella eli messulla. Kirkkoon oli kokoontunut runsaasti väkeä ja myös nuorta väkeä oli ilahduttavasti mukana. Tämä on merkki siitä, että Haapamäki ja maaseutu elävät.

Itse juhla oli entisellä Riihon koululla Riihon kylällä. Agronomi Erkki Peräinen puolisonsa Liisan kanssa oli laatinut juhlivan yhdistyksen historiikin. Aikanaan ne tulevat myös painotuotteena julki laajemmassa muodossa. Riihon kylä on ollut edelläkävijä maatalouden ja erikoistumisen kehityksessä. Historiikki tulee kertomaan sen. Nykyisinkin Riihon kylä Haapamäen taajaman tuntumassa on vankka maatalouden ja osaamisen kylä. Vaissin kaalinjalostus on kautta maan tunnettu asia. Jos Suomessa syö

kaalikääryleen, olipa se minkä merkkinen tahansa ja se ei ole itse tehty, se on todennäköisesti jalostettu Vaissin kaalinjalostamossa.

Juhlapuheen pitänyt koneagrologin työstä pian ProAgrialta eläkkeelle jäävä kunnallisneuvos Pekka Mennala totesi suuren muutoksen neljän vuosikymmenen aikana maatilojen rakenteessa. Vuonna 1971 keskimääräinen maidonlähetys meijeriin päivässä oli tilaa kohti 38 litraa, nyt vastaava luku on noin 400 litraa. Tilojen ja karjamäärän koko on kasvanut. Tämä on haaste perheyrittäjille sekä taloudellisesti että jaksamisen kannalta. Haluan tuottajien jaksavan ja menestyvän, muutoin meillä ei ole

suomalaista ruokaa. Tämä pitää muistaa EU-aikanakin

Mikkelinpäivänä 2009

2009-10-04T21:38:00.001+02:00

Tänään on ollut mikkelinpäivä. Nimensä päivä on saanut Raamatun arkkienkelinä mainitusta Mikaelista. Enkelit ovat Jumalan sanansaattajia. Kyse on Jumalan todellisuudesta, joka on riippumaton meidän ymmärryksestämme. Monilla voi olla omakohtaisia enkelikokemuksia. Kokemukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Jumala usein käyttää myös toista ihmistä enkelinään. Tätä vain emme aina huomaa.

Jumala voi käyttää myös eläintä enkelinään. Maria Kajava oli Inkerin kirkon uskollinen sydämen työntekijä silloin, kun Neuvostoliitossa oli vaikeaa elää ja toimia kristittynä. Maria Kajava toimi sydämen uskonsa velvoittamana korkeassa iässäkin auttaen lähimmäisiään. Kerran tuo uskollinen Jumalan palvelija oli tulossa junamatkalle. Mutta junaa ei tullut. Asema oli onneksi auki. Hän pääsi sinne sisälle. Aluksi kaikki meni hyvin, paitsi että asema oli kylmä viileässä syyssäässä.

Sitten asemalle tuli ilmeisessä ryöstöaikeissa olevia nuoria miehiä. Maria oli muutoin yksin. Uhkaavasti lähestyvät pahat miehet olivat jo käymässä täysin avuttoman uhrinsa, vanhan ja pienen naisen luokse, silloin aseman ovi aukesi. Sisään astui kookas susikoira. Ketään ei muita ei tullut. Koira tuli Maria Kajavan viereen. Pahojen miesten oli väistyttävä. Kun he yön mittaan yrittivät tulla taas vanhuksen luokse, koira valpastui ja näytti hampaitaan. Aina tuolloin miesten väistyttävä. Viimein he jättivät vanhuksen rauhaan.

Tuli aamu ja sen myötä aamujuna. Miehet olivat poistuneet. He eivät olleet matkalle lähtemässä. uskollinennoira oli Maria kajavan vieressä tämän junan porteille nousemiseen saakka ja kun juna lähti, koira vielä katseella hyvästeli suojattiaan. Tämän tosikertomuksen kertoi minulle Keuruun aiempi kirkkoherra Pekka Panula. Jumalan enkelit voivat toimia ihmeellisessä muodossa, jos Hän niin hyväksi näkee. Enkeleitä sinunkin tiellesi alkavaan viikkoon.

Kiitos myös Haapamäen kirkon mikkelinpäivän saarnasta pastori Jouni Sirviölle, minulle siinä oli hyvää evästä arkiviikkoon.

Reserviläisten kirkkopyhässä ja veteraanien juhlassa

2009-09-27T21:14:00.001+02:00

Tänään sunnuntaina olin kello 10.00 alkaneessa jumalanpalveluksessa saarnaajana Haapamäen kirkossa. Kyse oli Keski-Suomen Reserviläisten 50-vuotisjuhlajumalanpalveluksesta. Pidän minulle uskottua tehtävää suurena luottamuksen osoituksena. Pyhäpäivän oli 17.helluntain jälkeisenä sunnuntaina:Jeesus antaa elämää". Kyse oli "syksyn pääsiäisestä", kuten pyhäpäivää on hyvin nimetty. Ihailtavan monet olivat tulleet kaukaakin maakunnasta Haapamäen kirkkoon. Kiitos mukanaolijoille ja tapahtuman järjestäjille! Päiväjuhla oli sankarihaudoilla käynnin jälkeen Haapamäen Suojalla.

Haapameltä kiiruhdin heti Multian seurakuntakodille, jossa oli Keuuun, Petäjäveden ja Multian sotainvalidien ja veteraanijärjestöjen seutukunnallinen kirkkopyhä. Seurakuntakodilla Multian Martat järjestivät aterian ja kahvit. Kiitos näistä! Minun osuuteni oli hyvän ohjelman lomassa juhlapuhe.

Puheessani kerroin kuulumisia eduskunnan puolustusvaliokunnan työskentelystä ja erityisesti vuoden urakasta, joka päättyi juhannusviikolla tutrvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon hyväksymiseen. Siinä on mielestäni kolme keskeistä toisiaan seuraavaa kulmakiveä. Nämä ovat koko maan puolustaminen, joka tapahtuu yleiseen asevelvollisuuteen perustuen ja tämä puolestaan tarvitsee nykyisen optimaalisen varuskuntarakenteen. Vaikka ikäluokat tulevina vuosina pienenevät, ei pidä käydä sulkemaan varuskuntia, vaan tulee toteuttaa entistä parempaa koulutusta hieman pienemmissä koulutusryhmissä. Täten voisi ajatella autettavan niitäkin selviytymään sotaväestä, joille nykyisin on suurissa yksiköissä vaikeuksia.

Talousarvioaloitteet loppurutistuksessa

2009-09-24T20:43:00.001+02:00

Vuoden 2010 talousarvioon tehtävien aloitteiden jättöaika päättyy huomenna perjantaina 25.9.kello 12.00. Niiden parissa on mennyt reilu kuukausi akiken muun eduskuntatyön ohella. Vaikka monet haluavat vähätellä telousarvioaloitteita, koska niiden eduskuntatie on hyvin kivinen, niin siitäkin huolimatta pidän niitä tärkeinä. Haluan tuoda niiden kautta asioita esille.

Oma maakunta ja paikallisuus ovat talousarvioaloitteilleni tyypillisiä piirteitä. Mielestäni talousarvioaloite voi olla kansanedustajalle väline esitää asiaa myös muilla foorumeilla eduskunnan rinnalla asioita. Kun asiat ovat kirjoitetut, silloin ne faktisesti olemassa työvälineinäni. Ennen kaikkea ne voivat virkamiesvalmisteluun suuntaa-antavia signaaleja. Tätä nimenomaan pidän aloitteitteni keskeisimpänä tavoitteena.

Tänään luonnostelin talousarvioaloitetta Keuruun varuskunnan kehittämiseksi kaikkien nykyisteb toimintojen rinnalla myös pohjoismaiseksi tai jopa enemmänkin kansainväliseksi suojelualan ja räjähteiden ja miinojen purkamisen koulutus- ja osaamiskeskukseksi: Suomi voisi kouluttaa maailmalle miinakenttien ja räjähteiden purkajia! Se olisi todellista rauhantyötä ja se nimenomaan myös osataan Pioneerirykmentissä!

Budjetti puhuttaa, työttömien ja pienyrittäjien edustajat vieraina eduskunnassa

2009-09-16T21:28:00.001+02:00

Kuluvan viikon teema eduskunnassa ensi vuoden budjetti. Valmistelen yleispuheenvuoroani, jonka uskon saavani torstaina tai perjantaina. Kaikkein ajankohtaisinta ovat talousarvioaloitteet. Niiden valmistelu on avustajani kanssa kovassa käynnissä. Hän on varmaan näissä asioissa ahkerin avustaja ryhmässämme! Työmme kohdistaa sekä aiempiin aloitteiden teemoihin että uusiin ja ajankohtaisiin asioihin. Talousarvioaloitteet on jätettävä perjantaihin 25.9. 2009 kello 12.00 mennessä. Kun ne on jätetty, ne tulevat myöhemmin myös eduskunnan sivuille.

Tämän vuoden toisen lisätalousarvion osalta aloitteet oli jätettävä tämän viikon tiistaina kello 12.00 mennessä. Avoimille momenteille saatoin tehdä kaksi aloitetta, jotka pitäisi jo olla internetissä. Kyse oli Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisestä ja kahden henkilöjunaparin lisäämisestä likenteeseen. Kun Pohjanmaan päärata tulee huippukuntoon Seinäjoen ja Oulun välille, olisi jo nyt aiheellista huomata se, että jo nyt olemassa toinen raidepari Seinäjoen ja Tampereen välillä, joka kulkee

Haapamäen kautta. Tämä tulisi myös laittaa huippukuntoon raskasta liikennettä varten samassa yhteydessä. Varsinkin kun rataosuus Seinäjoki-Haapamäki on myös osa maan pisintä poikittaisrataa. Samalla investoinnilla tulisi kaksi asiaa kuntoon!

Tänään tapasin eduskunnassa sekä Työttömien valtakunnallisen yhdistyksen edustajia että Pienyrittäjien liiton edustajia. Sain heiltä materiaalia tulevia aloitteitani ja puheitani varten. Huomenna torstaina Keski-Suomen työttömien yhdistysväki on edelleen eduskunnassa ja tapaan heitä avustajani kanssa iltapäivällä. Iltapäivällä olen myös istunnon tauolla Pisa-ohjausryhmän kokouksen puheenjohtajana.

Halun valtion yhtiöiden säilyvän kansamme omistamina

2009-09-12T22:54:00.001+02:00

Päättyvällä viikolla nousi eduskunnassa keskustelu kolmen valtion yhtiön Destian, Raskonen ja Labtiumin myyntivaltuuksista. Mielestäni myyntivaltuudet ovat sanakikkailua, kyse on myynnistä ja sen voisi sanoa suoraankin. Kyse on kuitenkin valtion omaisuuden kyseessäollen yhteisesti omistamastamme omaisuudesta. Kaikilla näillä on ollut ja on edelleenkin oma tehtävänsä. Destia ja Raskone ovat entistä TVL:llää ja Labtiumissa on on kyse entisestä Geologisesta tutkimuslaitoksesta.

Ei kaikkea pidä myydä edes rahantarpeessakaan. Kyse on myös henkilöstön asemasta, mikä minusta on tärkeä asia, jos aikanaan tulisi pulaa työvoimasta. Hyvästä väestä kannattaa pitää kiinni. Valtion yhtiöinä väitän kaikilla kyseisellä kolmella nyt kansan yhteisesti omistamallamme yhtiöllä olevan tehtäviä, joiden vuoksi tarvitsemme niitä edelleekin yhteisessä valtion omistuksessa haluttiinpa tunnustaa tätä tai ei.

Esimerkiksi Labtium valtion omistamana on puolueeton asiantuntija malmikysymyksissä. Pelkään, että valtion ulkopuolisten omistuksessa saattaisi vaarantua asiantunteva puolueettomuus. Tällä on mielestäni merkitystä kaivannaisten valtausten osalta esimerkiksi.

Mielestäni myös aika on nyt sellainen, että suurin surminkaan ei pitäisi luopua nykyhinnoilla valtion yhteisesti omistamastamme omaisuudesta. Nyt halvalla myydyt yhtiöt olisivat pian kalliita pörssissä. Aikoinaan Helsingin kauppakorkeakoulun professori Urmas kyseli TV:ssä tuhlaammeko UKK:n perinnön? Silloin meni mm. Sonera. Nyt pitäisi entisistä virheistä ottaa oppia ja luopua tyhmyyksistä. Myydä voi myöhemminkin, mutta takaisin myydyn saaminen onkin jo vaikeampaa. Siksi nyt jäitä hattuun valtion omaisuuden myynnille.

Kaikki aiemmin valtion tekemät yritysten myynnit ovat olleet epäonnistumisia yhteiseksi vahingoksemme. Vai mitä ajattelette Telia-Sonerasta, joka purkaa maaseudun lankaliittymiä ja seikkaili Saksaan UMTS- kauppoihin huikeat rahasummat ja perii nyt huippukallita maksuja. Entä Enson myyminen ruotsalaisille Stora-Ensoksi, joka nyt ajaa alas suomalaisia tehtaita ja tuhoaa työpaikkoja. Entä lannoitetetollisuuden myynti? Mitkä ovat olleet lannoitteiden hinnat tällekin kasvukaudelle tämän seurauksena?

Jos joku löytää onnistuneen valtion yhtiön myyntikaupan, niin pyydän ystävällisesti kertomaan sähköpostiini:lauri.oinonen@eduskunta.fi.

Sisä-Suomen Sotainvalidien kirkkopyhässä

2009-09-06T19:04:00.001+02:00

Tänään sunnuntaina oli Keuruulla Sisä-Suomen Sotainvalidien kirkkopyhä, hengellinen kesäpäivä. Sain osallistua vanhemman tyttäreni ja 93-vuotiaan äitini kanssa kirkkopyhän messuun Keuruun kirkossa. Paikalle oli tullut toista sataa osallistujaa koko maakuntamme alueelta. Saarnassa Keuruun kirkkoherra Ossi Poikonen muistutti, että usein suurimmat teot ovat tehdyt vailla julkisuutta, kukaan ei ole ole kertomassa. Jumala on kuitenkin nähnyt ja hän tietää kaikki nekin hetket, joita viime sotien veteraanisukupolvi kokenut.

Kirkosta menimme lyhyeen seppeleenlaskuhetkeen Keuruun vanhan kirkon puistoon. Olen ollut tänäkin vuonna monissa kunnianosoitustilaisuuksissa tuolla paikalla. Seurakuntasalissa nautitun ateian jälkeen oli vuorossa päiväjuhla samassa paikassa. Sain kunnian tuoda keuruun kaupungin tevehdyksen juhlatilaisuuteen. Eduskunnan terveisinä toin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon saavutukset puolustuspolitiikkamme tavoitteista: 1. koko maan puolustaminen, 2. yleinen asevelvollisuus ja 3. näiden vaatima varuskuntarakenne.

Nämä voivat tuntua itsestään selvyyksiltä. Sitä ne eivät kuitenkaan välttämättä aivan kaikille ole ja siksi on hyvä, että ne kirjattu valiokunnan lausunnossa. Jokaisen on hyvä tietää, että hänen kotiseutuaan ja hänen läheisiään puolustetaan. Jotta tämä on mahdollista tarvitsemme uskottavan puolustuskyvyn takaamiseksi yleisen asevelvollisuuden. Pelkällä palkka-armeijalla ei koskaan olisi mitään uskottavutta Suomen puolustamiseksi meikä meillä olisi sellaiseen edes varaa. Kansalaisten laaja ja monipuolinen

osaaminen on asevelvollisuuden kautta puolustuskykymme käytössä. Tätä kadehtivat ne maat, joilla on palkka-armeija.

Varuskunnat ovat paikkoja, joissa kansa kouluttaa itsensä maanpuolustustaitoiseksi. Kun kaikki on hyvin tehty, silloin näitä taitoja ei tarvitse käyttää. Silloin puolustuksemme on onnistunut kaikkein parhaiten tehtävässään. Rauhan aika on kuitenkin aina

Jumalan suurin ajallinen lahja. Tervehdyspuheeni päätin sanoihin: "Jumala siunatkoon isänmaatamme".

Tervehdys Eduskuntaryhmästä!

2009-08-31T13:21:00.000+02:00

Keskustan Eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa Hämeenlinnassa 24.-25.8.2009. Ryhmämme yhteishenki ja mieliala on hyvä. Koen, että Keskustan Eduskuntaryhmässä on myös yksittäisen kansanedustajan hyvä toimia. Jokaisella on tilaisuus sanoa asiansa julki ja ainakin minä pidän tätä hyvänä asiana. Oman piirimme työvaliokunta evästi minua 21.8.2009 Jyväskylässä tuomaan keskisuomalaisten tuen puoluekokouksessa Joensuussa 2008 valitulle johdolle. Koen ryhmämme yhtenäisyyden tässä voimaksi, joka tulee lisäämään kansan luottamusta puoluettamme kohtaan. Yhtenäisinä olemme vahvat selviämään taloudellisen taantuman tai laman haasteista voittajina.

Valtion velka nousee 44 %:n BKT:stä. Nämä ovat haasteellisia lukuja. Hallituksen ja myös Keskustan ministeriryhmän näkemys tämän perustaksi on realistinen arvio talouden tarpeista.

Keskeistä on lisätä kunnille annettavaa rahaa ja tätä varten onkin valmistettu kuntatalouspaketti. Itse Keskustan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana tiedän vaikean tilanteen koittaessamme pitää huolta ihmisten perustarpeista. Vaarana ovat edelleen karsimiset palveluissa ja maksujen korotuksissa. Nämä kohdistuvat palveluja tarvitseviin ihmisiin ja usein jaksamisen rajoilla toimiviin eri sektorien työntekijöihin. Erityisesti hoito- ja hoiva-aloilla paineet ovat suuret työssä jaksamisessa. sen ovat alan työntekijät selvästi kertoneet minulle. Ellen itse olisi kuntapäättäjä, en aidosti tietäisi tuskaa ihmisten lähellä olevien asioiden hoitamisesta.

Hallituksen budjettiesitys haluaa tukea taloudellisen tilanteen korjaamiseksi vuoden kasvun edellytyksiä joka puolella Suomea. Tähän kuuluu mm. kotimaisen metsäenergian edistäminen. Investointeja elvyttämällä halutaan luoda työpaikkoja. Työllisyyttä edistävillä toimilla pyritään luomaan ihmisille tuloja ja estää syrjäytymistä. Keskustan tavoite ruuan arvonlisäveron alentamisesta 12 prosenttiin sai myös eduskuntaryhmän kannatuksen huolimatta hallituskumppanien horjumisesta hallitussopimuksen päätöksestä. Myös ravintolaveron arvonlisävero halutaan ryhmämme toimesta samaan 12 % alv-tasoon. Tämä ei ole ehkä oikein selvinnyt median kautta. Media halusi sekoittaa ajatuksia siitä, että Keskusta on nostamassa yleisen alv-tason 22 prosentista 25 prosenttiin. Näin haluttaisiin himmentää Keskustan kirkasta tahtoa ruuan arvonlisäveron alennuksen osalta. Juuri nyt ei kuitenkaan olla nostamassa yleistä arvonlisäverokantaa, pääministeri Matti Vanhanen vain spekuloi siitä tulevaisuudessa vaihtoehtona leikkauksille, joista saatiin kokemuksia Lipposen hallituksen aikana.

Hyvät ystävät, tämän kirjeen saapuessa olemme kuulleet uusimmat tiedot hallituksen budjettiriihestä. Keski-Suomen osalta olisin halunnut enemmän rahaa mm. perustienpitoon ja maakuntamme tiehankkeille ja näistäkin asioista tulen muistuttamaan budjetin lähetekeskustelussa. Työ asioiden puolesta ei voi tapahtua hetkessä, tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä. Siksi toivon myös yhteydenpitoa!

Hyvää alkavaa syyskuuta!

elokuun päättyessä

2009-08-30T20:36:00.001+02:00

Kävin tänään Haapamäen kirkon ehtoollisjumalanpalveluksessa, joka oli kello 17. Kirkkoherra ossi Poikonen totesi kesäajan kirkkokäytännössä päättyvän ja syyskuun alusta siirrymme Haapamäellä kello 12.00 alkaviin jumalanpalveluksiin. Näin se kesä sitten on joutunut jo elokuun lopulle. Hätkähdyttävän nopeasti aika kuluu ja tuntuu, että mitään ei saa aikaiseksi. Monet työt, joita oli tarkoitus tehdä, odottavat silti tekemistään, vaikka on jotain tehty. Täysin toimetonta tai tarkoituksetonta päivää ei ole kesässäni ollut.

Kirkollisia toimituksia olen tehnyt talkoilla liki kymmenkunta. Eilen lauantaina olin Jyväskylässä kävelykadun tapaamistilaisuudessa ministeri Mauri Pekkarisen kanssa Keskustan teltalla. Poikkeuksellisen paljon oli tullut ihmisiä paikalle ja monilla oli varta vasten asiaa. Eläkeläisten ja yksinhuoltajien asiat nousvat mm. esille. Marjanpoimijoita kohtaa yllätykseksi epäsuora verotus, vaikka marjanpoiminnan tulisi olla verovapaata. Näin tilanne onkin, kun marjanpoimija myy marjat käyttäjälle. Mutta jos marjanmyyjä myy marjat kauppaan, onkin kauppis alv-verovelvollinen, joka ei voi vähentää alvtä mistään muusta kuin poimijan saamasta marjanhinnasta. Näin hinnat käytännössä määräytyvät alv:n mukaan alemmalle tasolle.

Teen ongelmasta lakialoitteen, joka on jo valmistelussani ja avustajani jatkaa samasta aihepiiristä. tarkoitus on saada arvonlisäverolakiin maininta, että marjat ostanut kauppa tai tuotantolaitos saisi hakemuksesta alv:n palautuksen. Silloin alv:n osuutta ei tarvitsisi ottaa poimijan saamasta hinnasta. Näin toteutuisi vanha periaate marjojen ja sienien poiminnan verovapaudesta.

Hyviä marjakelejä! Minä poimin Multian pensaistani viimeiset mustaherukat ja influenssankin varalta hyödyllinen aine säilötään pakastepulloon. Sienien kanssa kehotan varovaisuuteen. Minä olen niin varovainen, että en sienestä ollenkaan. Hyvää alkavaa syykuuta! Syksy on hienoa vuodenaikaa. Sotaväkiajalta Haminan varuskunnasta jäi soimaan ajatuksiini hieno musiikkikappale, Come september!