Puhdasta suomalaista ruokaa kiitos!

 

Terveellisen ja kotimaisen ruuan säilyttäminen on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista puhuttaessa Suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Kuten on jo todettu, suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja sen tuottaminen ansaitsee kaiken tuen.  Myös valtaosa nykyisistä suomalaisista lapsista saa koulussa ilmaisen lounaan. Maksuton koululounas on tarjoiltu suomalaisille lapsille ja nuorille jo vuosikymmenien ajan. Nyt edusta nauttii noin 900 000 koululaista joka arkipäivä.

 

Suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluu luonnollisesti maito. Maito sisältääkin kasvavalle lapselle hyvin tärkeitä ravintoaineita ja on erittäin hyvä kivennäisaineiden lähde. Jopa venäläiset ovat hätääntyneet ja yrittävät rajoittaa suomalaisten elintarvikkeiden tuontia venäjälle niiden valtavan suosion takia.

 

Jos Berlusconi ei ruuistamme tykkää, se on hänen ongelmansa! Omat tilastomme ja kokemuksemme kertovat, että suomalainen ruoka on hyvää ja terveellistä ja tästä saamme olla ylpeitä.

 

Suomessakin on nähty nälkää aivan itsenäisyyden alussa, ja hyvin kriittisiä aikoja on ollut myös viime sotien aikana. Ei ihme, että Suomessa määrätietoisesti itsenäisyyden alun myötä ja jo sitä ennen tahdottiin raivata peltoa, jotta pelto tuottaisi ruokaa. Viime sotien jälkeen asutustoiminnan ja pellonraivauksen tuloksina jo 1950-luvun lopulla meillä oli ruokaa omasta takaa, ja pian ryhdyttiin valittamaan ylituotantoa. Ei muistettu, kuinka aivan äskettäisessä lähimenneisyydessä oli ollut puute ruuasta.

 

Omavaraisuus elintarviketuotannossa on kansalliseen turvallisuuteen vaikuttava asia. Jos maailmalla tapahtuisi jotain, joka aiheuttaisi kuljetusten ja elintarvikkeiden tuotannossa katkoksen, olisi kriisi käsillä, mikäli omat viljavarastomme olisivat tyhjillään. Olenkin tuonut tätä kantaa esille vahvasti kotimaisen ruuan tuotantoa koskevissa keskusteluissa. Yksi tärkeä asia koskien suomalaisen ruuan tulevaisuuden turvaamista on se, että me suomalaisina kuluttajina ostamme kotimaista ruokaa. Tällä tavoin turvaamme oman puhtaan ruuan tulevaisuuden ja kehotankin kaikkia kannustamaan toinen toistaan kotimaisen ruuan herkutteluun!

 

 

Lauri Oinonen

kansanedustaja

Keuruu

Oravasaaren liittymä toisi turvallisuutta ja työtä

Nelostien Suomen maantieliikenteen raskaasti liikennöitynä pääväylänä tulee olemaan kaksikaistainen, yksi meno- ja tulosuuntaan. Mikäli nelostiellä tapahtuisi liikenneonnettomuus, joka tukkii kummatkin kaistat, 22 km:n matkalla tieliikenne on sekaisin. Tuolloin hälytysajoneuvojen pääsy onnettomuuspaikalle vaikeutuu ja ihmishenkiä joutuu vaaraan.

Liittymien rakentamatta jättäminen vaikuttaa myös Oravansaaren kylän kehittymiseen. Vanhan 4 tien talvikunnossapito heikentyy nykyiseen tilanteeseen nähden ja uutta 4-tietä ajavat linja-autojen pikavuorot eivät voi suoraan poiketa Oravasaaren kylään. Samoin Oravasaaren kylään suunniteltu liikepaikka tuskin toteutuu. Lisäksi luottaen viranomaisten alustaviin toimiin liittymien rakentamiseksi paikalliset oravasaarelaiset ovat jääneet Oravasaaren kylään, vaikka he käyvät pääosin töissä Jyväskylässä ja kehittäneet määrätietoisesti Oravasaaresta hyvää paikkaa elää. Liittymien rakentamatta jättäminen olisi suuri pettymys ja saattaa ennen pitkää johtaa nyt vireän Oravasaaren kylän kuihtumiseen nykyisessä Jyväskylän kaupungissa, joka oli ennen kuntaliitosta Jyväskylän maalaiskuntaa.

Näillä perustuilla Oravasaaren liittymän rakentaminen valtatiellä 4 takaisi perusedellytykset Oravasaaren kylän kehittymisen mahdollistamiseksi ja liikenteen ohjaamiseen vanhalle valtatie 4:lle, mikäli uusi valtatie 4 tukkeutuu liikenneonnettomuuden tuloksena. Täten edellytän toimia hallitukselta, jotta Oravasaaren liittymän eli Jyväskylään ja sieltä pois rakentaminen valtatiellä 4 etenee Oravasaaren kylän kehittymisen mahdollistamiseksi, ja liikenteen ohjaamiseksi vanhalle valtatie 4:lle, mikäli uusi valtatie 4 tukkeutuu liikenneonnettomuuden tuloksena.

Jyväskylä-Seinäjoki taajamajunaliikennettä ei saa supistaa

Kokouksessaan eilen 19.10. Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä tuomitsi jyrkin sanoin VR:n suunnitelmat lakkauttaa kaksi elintärkeää taajamajunaa paikallisesti junavarsien paikkakunnille ja laajemmin ajatellen Pohjanmaan ja Savon radan syöttöliikenteelle. Samoin näitä liikenteen supistamisia ei tue katetuottolaskelmat, vaan ongelmana on pikemminkin, että kaikille radoilla on sama ratamaksu.

Täten olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn hallitukselta toimia, jotta VR saa riittävän ajoissa tiedon Haapamäen kautta tapahtuvan junaliikenteen säilyttämisestä nykyisen aikataulurakenteen mukaisesti.

Seurakuntien yhteisöveron jako-osuutta korotettava

Evankelis-luterilaisen ja myös ortodoksisen kirkon seurakunnissa on koettu huolta yhteisöverotulojen muuttuvuudesta, mutta myös niiden vähäisyydestä. Ennen nykyistä yhteisöverokäytäntöä 1990-luvun alkuvuosiin saakka seurakunnat saivat verotulot suoraan verovelvollisilta kuten myös yhtiöiltä ja muilta vastaavilta yhteisöiltä kuten kunnallisverotuksessakin. Tätä mahdollisuutta nykyisillä seurakunnilla ei ole nykyisen yhteisöverokäytännön aikana., vaan valtion toimesta päätetään niille tulevasta yhteisöveron jako-osuudesta.

Paikallinen hallintokäytäntö on muodostunut historiallisesti seurakuntien kautta. Täten seurakunnilla on ollut aina huomattavia yhteiskunnallisia tehtäviä hoidettavana. Näitä ovat mm. diakonia-, lapsi- ja nuorisotyö. Samoin paikallisesti seurakunnilla on arvokkaita kiinteistöjä vaalittavana ja seurakunnat vastaavat kansalaisille väestörekisteripalvelujen antamisesta. Täten seurakunnat ovat enemmän kuin sen jäsentensä yhteisöjä ja siksi niiden eri yhteiskunnalliset tehtävät tulee ottaa huomioon myös niiden verotuspohjan muodostumisen osalta.

Edellä kerrotut seurakuntien tunnetut työmuodot osoittavat sen, että seurakuntien yhteiskunnalliset tehtävät ovat paljon suuremmat kuin vain hautausmaiden ylläpito ja hoito, joilla viimeksi perusteltiin seurakuntien yhteisöveroa. Siksi seurakuntien nyt saaman yhteisöveron jako-osuutta tulisi korottaa, jotta se kattaisi edellä lueteltuja muitakin seurakuntien yhteiskunnallisia tehtäviä hautausmaiden ylläpidon ohella.

Samoin Keski-Suomen eri seurakunnista saamani palautteen perusteella on todettavissa, että seurakunnissa todetaan ongelmana, että kirkkoon kuuluvat kirkollisverojen kautta joutuvat osallistumaan hautausmaista johtuviin kustannuksiin yhtä paljon kuin kirkkoon kuulumattomien osalta tapahtuu, jotka eivät maksa kirkollisveroa. Tämä epäkohta korostuu entisestään, jos kirkosta eroavien määrä kasvaa, kuten viime aikoina näyttää tapahtuneen.

Tämän perusteella edellytän hallitukselta toimia, jotta evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien saama yhteisöveron saama jako-osuus vastaisi täydellisemmin seurakuntien yhteiskunnalle antamien palvelujen kustannuksia

Dieselverouudistus ei saa nostaa bussilippujen hintoja

Tahdon, että dieselveron korotus ei saa nostaa bussiliikenteen matkalippuja. Muun ammattimaisen henkilö- ja tavaraliikenteen käyttöveron alentaminen ei auta linja-autoliikennettä, koska linja-autoliikenne ei maksa käyttövoimaveroa. Uhkana on, että lisäkustannus jouduttaisiin siirtämään linja-autolippujen hintoihin. Täten katson, että matkalippujen hinnan korotus olisi vastoin hallitusohjelman ja eduskunnan linjauksia, joiden mukaan joukkoliikennettä edistetään ympäristöystävällisenä kulkumuotona. Matkalippujen hintojen kilpailukyvyllä voitaisiin vaikuttaa liikennepalvelujen tarjontaan ja lisätä joukkoliikenteen suosiota. Erityisesti maaseudulla matkalipun hinnankorotus voisi edelleen harventaa linja-autovuorojen tarjontaa.

Täten tekemissäni toimenpidealoitteessa ja kirjallisessa kysymyksessä haluan, että hallitus asettaa työryhmän selvittämään vuoden 2011 aikana, miten dieselpolttoaineen verotuksen aiheuttamat lisäkustannukset voitaisiin kompensoida linja-autoliikenteelle.

Automaattiset voimanlähteet takaamaan puhelinliikenteen

Vaadin hallitusta varmistamaan, että myrskyjen ja muiden ongelmien tullessa puhelinliikenne toimii. Ainoaksi keinoksi katson, että puhelinyhtiöiden linkkitornit varmistetaan tehokkaammalla akkuteholla ja varamoottoreilla, jotka käynnistävät akkujen varauksen vähentyessä automaattisesti sähköä tuottavan aggregaatin toiminnan.

Viime kesän tilanne vaaransi maaseudulla asuvien ihmisten henkiä, koska, jos maaseudulla asuva ihminen olisi tarvinnut hätäapua hälytyskeskuksen kautta, hän ei olisi saanut tätä. Tuloksena olisi voinut olla ihmishenkien menetyksiä, joilta onneksi tällä kertaa vältyimme. Lisäksi maaseudulla toimivat yritykset joutuivat puhelinmottiin, joka vaaransi näiden yritysten toiminnan.

Näin mielestäni puhelinyhtiöt tulee velvoittaa pitämään huolta linkkitornien varustamisesta varajärjestelmillä, jotka kytkeytyvät automaattisesti päälle, kun linkkitornien akut menevät liian heikoiksi toimimaan. Tämä olisi mahdollista linkkimastojen yhteyteen rakennetuilla moottorilla toimivilla aggregaateilla, jotka automaattisesti käynnistyisivät tuottamaan akkuihin sen virran, mitä tarvitaan, kun akut osoittavat riittävän varaustason vähenevän. Vastaavaa tekniikkaa on sairaaloissa ja muissa elintärkeitten toimintojen kohteissa. Linkkimastojen viestiliikenne toimii lisäksi varsin vähäisellä virralla. Näin kyseisen moottoriaggregaatin ei tarvitsisi olla kovinkaan iso. Kyse on yhteiskunnan elintärkeitten toimintojen turvaamisesta. Kansalaiset tarvitsevat viestiyhteyksiä.

Nuorten syrjäytyminen tulee estää

Vaadin hallitukselta toimia 4H toiminnan rahoituksen takaamiseksi, koska 4H toiminta estää hyvin tehokkaasti nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ennakolta on taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti monin verroin edullisempaa kuin jälkikäteistoimenpiteet. Samoin 4H-nuorisotyö vastaa työikäisen väestön määrän supistumiseen pitäen mahdollisimman monta nuorta on työkykyisinä ja -haluisina sekä omaten yritteliään elämänasenteen.

Tämän perusteella vaadin hallitukselta lisävaroja 4H toimintaan, koska toiminta estää hyvin tehokkaasti nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta. 4H-nuorisotyö kiteytyy KOLME ASKELTA TYÖELÄMÄÄN –toimintamalliin. Toimintaan tullaan mukaan 4H-kerhojen kautta. Kerhoja on 2 900 kappaletta ja toiminnan piirissä noin 70 000 lasta ja nuorta, kerhokäyntejä on vuodessa 650 000. Kerhotoiminnan käytännön toteutuksesta vastaa 3 500 koulutettua vapaaehtoista. Kerhoissa omaksutaan harkitun pedagogisen menetelmän avulla mm. vuorovaikutustaitoja, viestintää sekä monia käytännön elämän tietoja ja taitoja. Toimintaperiaatteena on tekemällä oppiminen. Harrastajan iän karttuessa nuori osallistuu työelämään valmentavaan koulutukseen.

Koulutusta hyödynnetään käytännössä paikallisen 4H-yhdistyksen toimiessa työnantajana nuoren työskennellä esimerkiksi koti- ja vanhuspalvelussa, lastenhoitajana, taimikonhoitotehtävissä, pihanhoidossa tai eläinten hoitajana. Yhdistyksen asiakkaina ovat kotitaloudet, kunnat, yritykset ja yhteisöt. Toiminta on markkinaehtoista ja nuoret saavat työstään työehtosopimuksen mukaisen palkan. Vuosittain 4H-yhdistykset työllistävät noin 8000 nuorta. Nuori voi perustaa yhdistyksen ja henkilökohtaisen ohjaajan tuella myös oman oikean 4Hyrityksen, jossa ohjatusti turvallisissa olosuhteissa otetaan ensi askeleita aitoon yritystoimintaan.

Lisäksi Eduskunta myönsi vuoden 2010 I lisätalousarviossa 500 000 euroa 4H-toimintaan käytettäväksi nuorten työnhakuvalmiuksien parantamiseen. Määrärahan ansiosta 10 000 nuorta voi suorittaa Ajokortti työelämään – kurssin maksutta. Kurssilla nuori saa perustiedot työnhausta ja työelämän pelisäännöistä sekä asiakaspalvelusta.

Tähän pitää suhteuttaa, että nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ennakolta on taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti monin verroin edullisempaa kuin jälkikäteistoimenpiteet. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 700 000 euroa kansantulon menetyksenä. Lisäksi tulevat muut julkisvallan kustannusrasitteet. Samoin 4H-nuorisotyö vastaa yhteiskunnan edessä oleviin haasteisiin erinomaisella tavalla. Väestön ikärakenteen muutos johtaa työikäisen väestön määrän supistumiseen. Työvoiman riittämättömyys on suuri uhka vahvalle talouskasvulle ja välttämättömien palvelujen turvaamiselle erityisesti maaseudulla. Tärkeää onkin, että myös mahdollisimman moni nuori on työkykyinen ja -haluinen sekä omaa yritteliään elämänasenteen.

Tämän perusteella olen esittänyt, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 4H toiminnan riittävän rahoitustason turvaamiseksi kuten ottamalla valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille 30.10.55 lisäyksenä 500 000 euroa valtionapuna 4Htoimintaan.

Omaishoitajaa on tuettava työssään

 

Omaishoitaja jää usein hyvin yksin arjessa eikä hänelle ole tarjolla tarvittavaa tukea ja taloudellista apua arvokkaaseen työhönsä. Omaishoitajien tukitoimia olisikin selkeästi kehitettävä ja tukiverkostoja luotava. Tällä hetkellä yhteiskunnan taholta omaishoitajan työtä ei arvosteta tarpeeksi ja tähän on tultava muutos.

 

 

Omaishoito on tärkeä asia, sillä Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa. Kun ajatellaan perheitä, joita tämä koskettaa, niin silloin se määrä, joitten lähipiirissä on omaishoitaja, on todella suuri, ensinnäkin omaishoitaja ja hoidettava. Tämä tekee jo vähintään 600 000 henkilöä, mutta vielä jos lähipiiri otetaan huomioon, niin silloin on todella suuresta joukosta kansalaisia kyse, joita tämä tärkeä asia, omaishoito, hyvin läheltä koskettaa. Minulle oli yllätys, että kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on 300 000:sta vain 30 000. Tämähän olisi vain noin 10 prosenttia. On todella ihailtavaa, että näin arvokasta työtä halutaan tehdä ja jaksetaan tehdä tässä määrin. Todella toivon, perusajatus omaishoidon tuen verovapaudesta voisi edetä myönteisellä tavalla.

Omaishoitajan tuki on varsin vähäinen, jos verrataan mihin tahansa ansiotuloon. Usein, omaishoitaja on jo eläkeläinen, mutta kaikki eivät ole sitä, ja silloin tästä omaishoidon palkkiosta verotus vie huomattavan osan. Näkisinkin, että ajatus omaishoidon tuen vertaamisesta vaikka opintotukeen voisi olla hyvinkin perusteltu. Omaishoito on myös sikäli yhteiskunnalle edullista, että yleensä  kotona, missä hoidettava omainen on, on tilat ja kaikki tarvittavat fyysiset valmiudet ja lisäksi on suhteellisen edullista tehdä omaan kotiin ne tarvittavat ratkaisut, joita hoidettavan omaisen hoito vaatii. Tässä on hyvin edullisesta hoitomuodosta kyse. Siksi toivon, että valiokunnassa asiasta syntyy rakentavaa keskustelua ja että tätä kautta vauhditetaan niitä paineita, joita on olemassa omaishoidon edistämiseksi.

 

 

Kuulumisia eduskuntatyön vauhdin keskeltä

Syksy on joutunut jo lokakuulle. Syyskuun aikana keskeinen asia oli talousarvioaloitteiden tekeminen. Ne löytyvät kohta sivuiltani ja eduskunnan sivuilta selailemalla valtiopäivätekojani ja siirtymällä aloitteisiini. Jotkut sanovat, että ei aloitteilla asioita hoideta. Minusta aloitteet ovat kuitenkin mitä olennaisin osa kansanedustajan työtä.

Sitä kautta voidaan tuoda asioita esille. Niille, jotka väheksyvät aloitteita, voin tehdä vastakysymyksen, mitä hyötyä sitten olisi siitä, jos en tekisi aloitteita? Sehän olisi merkki, että korjattavia asioita ei olisi, jos kansanedustaja ei toisi niitä esille. Siksi olen aina tehnyt aloitteita, että asiat ainakin tulisivat esille eduskunnassa.

 

Lokakuun lopulla on torstaina 28.10. 2010 kyselytunnin jälkeen vuoden 2011 budjetin talousarvioaloitteiden lähetekeskustelu. Mielestäni se on yksi eduskuntavuoden tärkeimpiä istuntoja. Siinä voi esitellä niitä asioita, joilla aloitteilla haluan esittää ja viedä eteenpäin. Tänään 7.10.2010 oli lähetekeskustelussa lakialoitteeni myrskyjen metsätuhoalueiden puiden myyntiveron huojennus 50 prosentilla verosta, joka muutoin menisi. Tällä haluan rohkaista niitä, jotka kokivat suurimmat myrskyjen menetykset. Kyse on asiasta, että ellei ole käynyt esim. Konneveden myrskytuhoalueilla, ei voi tietää yhtään siitä, mistä aloitteellani haluan kertoa.

 

Henkilökohtaisesti minulle on huolenaihe äitini syyskuun alkupuolella tapahtunut kaatuminen, jossa häneltä murtui reisiluu. Hänet leikattiin Jyväskylässä ja nyt hänellä on pitkäaikainen toipumisvaihe Keuruun-Multian terveyskeskuksessa sen vuodeosastolla. Olen halunnut käydä mahdollisimman usein tervehtimässä häntä. Se on minun mahdollisuuteni juuri nyt. Mutta työ eduskunnassa vaatii usein iltamyöhään, joten rajoitukseni viikolla tapahtuviin Keuruun terveyskeskuskäynteihin koen henkisenä kipuna. Tiedän, että meillä on hyvä ja tunnollinen henkilökunta terveyskeskuksessamme. Luotan heihin. Mutta silti haluan käydä mahdollisuuksieni mukaan toipuvan äitini vuoteen äärellä.

 

Edellä kertomani perusteella ymmärrän heitä, joilla on läheinen sairaana. Samoin ymmärrän lähimmäisiä, joiden osana on olla sairasvuoteessa. Hoito- ja hoivatyössä tehdään vaativaa ja arvokasta työtä niin Jyväskylässä keskussairaalassa kuin terveyskeskuksissa. Annan tunnustusta myös ensihoidon henkilöstölle niin ambulansseissa kuin pelastuslaitosten ensivasteyksiköissäkin. Talousarvioaloitteissani olen tuonut huoleni lääkärien yöpäivystysten ja ambulanssien saatavuudesta myös maakuntamme seutukunnilla. Apu ei saa etääntyä liian kauas.

eduskuntatyö vauhdissa

Havaitsin juuri, että eräät blogipalstalleni lähettämäni kirjoitukset eivät ole koskaan tänne päätyneet. Siksi tämä on koelähetys ja katsotaan, onnistuuko.