Oman Kristillisen uskonnon opetus säilytettävä

Suomen koulutoiminta on rakentunut kristillisen kasvatuksen ympärille kautta vuosisatojen. Oman kristillisen uskonnon opetus tämän ajan kouluissamme on entistä tärkeämpää antamaan muuttuvassa ajassamme myös tulevaisuuteen kestävän arvopohjan eri ikäisten oppilaiden peruskoulun 1-9 luokilla elämänkäsityksen muotoutumiseen.

Valtiosihteeri Risto Volanen on keväällä 2010 todennut mm. Kotimaa-lehdessä 2010 kiteytetysti että demokraattisen valtion tehtävä on tarjota kouluissa oman uskonnon opetusta, jonka sisältöön valtion ei kuitenkaan tule puuttua.

Peruskouluun siirtymisestä lähtien uskonnon opetuksen määrä on vähentynyt noin 40 prosenttia. Tämän vähentymisen seurauksena voivat näkyä lasten ja nuorison henkinen pahoinvointi, koulukiusaaminen ja väkivalta. Siksi on entistä tärkeämpää opettaa elämän oikean ja väärän erottamista kristillisen uskon arvopohjalta. Tälle perustalle voivat rakentua myös yhteiskunnan kestävät arvot.

Kansainvälistyvässä ja muuttuvassa maailmassa tarvitaan nimenomaan kaikkea sitä, mitä nykyinen oma uskonnonopetus kristilliseen ja kansalliseen perustaan rakentuen tarjoaa. Ongelmana uskonnon opetuksessa on ollut vähäinen tuntimäärä peruskoulussa, mikä haittaa varsinkin suurissa opetusryhmissä opettajan persoonallisen kontaktin saamista oppilaisiinsa varsinkin yläasteella on vaikeutta tuntea oppilaita edes nimiltään. Samoin vähäinen tuntimäärä tuottaa jo nyt ongelmia opettajien virkojen muodostamiseksi ja opetuksen tason ja laadun saavuttamiseksi. Myös näistä syistä on välttämätöntä, että oman kristillisen uskonnon opetuksen tuntimäärät säilyvät vähintäänkin nykyisellään.



Lauri Oinonen

kansanedustaja/kesk

Sivistysvaliokunnan jäsen

Eläkeläisten taloudellista asemaa parannettava

Olen esittänyt merkittävän toimenpidelistan eläkeläisten aseman parantamiseksi. Edellytän hallitukselta toimia seuraavien epäkohtien parantamiseksi:
- kansaneläkkeen pohjaosan palauttaminen
- ns. taitetun indeksin korjaaminen vastaamaan nykyistä enemmän ansiotasoa
- eläkkeiden maksun määräytymiseksi maksettujen eläkemaksujen mukaan
- viime sotiemme veteraanien ja invalidien eläkkeiden korottamiseksi
- kotirintamalottien eläkkeiden maksamiseksi
- sotainvalidi- ja veteraanipolitiikan suunnitelman kehittämiseksi vuosiksi 2010-2015 ottaen huomioon, että kaikki kyseiset henkilöt ovat jo yli 84 vuotiaita poistaen täten sotainvalidien vammaisuusasteiden prosenttirajat sekä alentaen avo- ja laitoshoidon sekä sairausapulisän prosenttirajat 10 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
- tulevan takuueläkkeen korottaminen poistaen eläkeläisten köyhyyttä sekä vähentäen monien muiden tukien ja byrokratian tarvetta vielä tehokkaammin kuin tulevan takuueläkkeen euromäärä tekee

Löydätte toimenpidealoitteeni piakkoin kotisivuiltani www.laurioinonen.net

Lauri Oinonen, kansanedustaja

Kuluttajan oikeus suomalaiseen ruokaan on turvattava

 

EU:ssa on väläytelty uhkaavasti päätöksellä, joka asettaisi Suomen erittäin huonoon asemaan maataloustukien saajana. Kun Suomessa harkittiin aikanaan EU jäsenyyttä, maataloustuottajat suhtautuivat kielteisesti jäsenyyteen juuri sen takia, että oli tiedossa tilanne Suomen elintarviketuotannon kustannuksien huomattavasti korkeammista kustannuksista kuin esim. Etelä-Euroopan maissa ja Suomen epäedullisesta asemasta hintakilpailussa. Siksi EU-jäsenyyden jouduttamiseksi Suomelle luvattiin maatalous-tukea, jolla tasataan mahdollisuus suomalaisille maatalous ja elintarviketuottajille tasavertainen kilpailukyky muiden EU-maiden elintarviketuottajien kanssa. Tähän vedoten Suomen tuleekin pitää tiukasti kiinni sovituista ratkaisuista EU:n kanssa ja nämä sovitut ratkaisut tulee säilyttää jatkossakin, jotta turvataan koko elintarvikeketju. Tähän kokonaisuuteen kuuluu maatalouskoneiden valmistajat, meijeri- ja maitojalostusteollisuus, lihateollisuus, myllyt, leipomot ja myös elintarvikepakkauksien valmistajat ja kuljetusala. Koko elintarviketeollisuus on laaja verkosto erilaisia toimijoita ja näiden kaikkien toimijoiden työpaikkojen luku on vähintäänkin 200 000 työpaikkaa.

 

Keski-Suomessa korostuu maidon tuotannon ohella erityisesti naudanlihan tuotanto. Maakunnassamme on monia lihakarjakasvatukseen erikoistuneita tiloja. EU:n sopimuksen muuttaminen uhkaa puhaltaa hallan kylmä tuuli pelloille ja sisälle navettoihin.

 

Samalla on puhuttava siitä, että EU-sopimuksien ja tukien huonontuminen vaikuttaisi kauppatasapainoon epäedullisesti ja Suomen elintarvikeala olisi epävarmojen ja häilyvien tuontimarkkinoiden varassa ja myös huoltovarmuus vaarantuisi. On myös todettava, että tulevaisuudessa maailman markkinoilla ruuan hinta tulee nousemaan. Keski-Suomessa oli 10 vuotta sitten ns. reikäleipätoimikunta jossa olivat mukana MTK:n, teollisuus- ja kaupan alan ammattiyhdistysliike. Jo tuolloin nähtiin kansallisen elintarviketuotannon välttämättömyys.

 

Maailmassa valtaa on sillä, jolla on ruokaa, energiaa ja vettä. Suomessa nämä inhimillisen elämän perusasiat ovat olemassa. Haasteiden kovetessa suomalainen elintarviketuotanto ja teollisuus on pidettävä iskukykyisenä kaikissa olosuhteissa. Se edellyttää, että kaikki puolueet ymmärtävät oman elintarviketuotannon merkityksen ja ovat siitä myös valmiita huolehtimaan. Elintarviketalouden pärjääminen vaatii myös entistä enemmän tutkimus- ja tuotekehittelyä.

 

Omavaraisuus elintarviketuotannossa on kansalliseen turvallisuuteen vaikuttava asia. Jos maailmalla tapahtuisi jotain, joka aiheuttaisi kuljetusten ja elintarvikkeiden tuotannossa katkoksen, olisi kriisi käsillä, mikäli omat viljavarastomme olisivat tyhjillään. Olenkin tuonut tätä kantaa esille vahvasti kotimaisen ruuan tuotantoa koskevissa keskusteluissa. Yksi tärkeä asia koskien suomalaisen ruuan tulevaisuuden turvaamista on se, että me suomalaisina kuluttajina ostamme kotimaista ruokaa. Tällä tavoin turvaamme oman puhtaan ruuan tulevaisuuden. 

 

Opintoetuuksiin luvassa parannuksia

 

 

 

Koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan koulumatkatukioikeuden laajentamista myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja eräisiin muihin ammatillisiin koulutuksiin sekä koulumatkatuen myöntämiseen liittyviä eräitä muita rajoituksia väljennettäväksi.

 

Esitys liittyy vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä elokuuta 2011. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on vahvistaa opintotuen kannustavuutta päätoimiseen opiskeluun. Koulumatkatukeen ehdotettujen muutosten tarkoituksena on edistää koulutuksen saavutettavuutta.

 

Mutta toisaalta taloudellisen tuen tarpeessa olevalta opiskelijalta edellytettäisiin jatkossa nykyistä sitoutuneempaa ja säännöllisempää opiskelua. Tällöin opintotuen riittävyyden parantaminen mahdollistaisi päätoimisen opiskelun opintotuen turvin.

 

Kokonaisuutena opintotuki on nyt korkeampi kuin koskaan, mutta hieman lainapainotteisempi kuin opintotukijärjestelmän uudistuttua perusteellisesti 1990-luvun alussa. Opintotuen enimmäismäärä itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä korkeakouluopiskelijalla on noin 800 euroa kuukaudessa ja muussa oppilaitoksessa opiskelevalla 748 euroa kuukaudessa.

 

Pääasiallisena syynä opintolainan alhaiseen käyttöön ovat sekä monien mahdollisuudet ansiotyöhön sekä pelko epävarmasta työmarkkina asemasta ja lainanmaksukyvystä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opintotuen myöntämiskäytäntöä ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että tuki myönnettäisiin erikseen ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa. Kaksiportainen tukiaikamalli ohjaa opiskelijaa suorittamaan sekä kandidaatin- että maisterintutkinnon näiden tutkintojen tavoitteellisessa suoritusajassa. Se sisältää myös tukiajan joustoa, jonka opiskelija voi tarpeen mukaan käyttää joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisvaiheessa. Sivistysvaliokunta korostaa yliopistojen vastuuta järjestää opetus siten, että opinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa.

 

Koulumatkatuen tarkoituksena on tukea koulutuksen saavutettavuutta sekä korvata koulumatkoista aiheutuvia kustannuksia. Muutoksilla on iso taloudellinen merkitys niille opiskelijoille, jotka ovat nyt koulumatkatuen ulkopuolella koulutuksen järjestämistavan vuoksi tai eivät saa yhdeksän kuukauden rajoituksen vuoksi koulumatkatukea lukuvuosittaisen opintojen kokonaiskeston ajalle.

Sivistysvaliokunta painottaa, että opintotukijärjestelmän kehittämistä on välttämätöntä jatkaa. Päätoimisen opiskelun mahdollistamiseksi tuen tason on oltava riittävä ja järjestelmän perusteiltaan selkeä. On tärkeää, että opintotuen rakenteellisen kehittämisen johtoryhmän ehdotukset opintorahan indeksisidonnaisuudesta ja huoltajakorotuksesta sekä johtoryhmän laatima toisen asteen opintotuen kehittämisohjelma toteutetaan asteittain valtiontaloudellisten edellytysten mukaisesti.

 

 

 

Lauri Oinonen

 

kansanedustaja/kesk

sivistysvaliokunnan jäsen

Nykyisestä väestönsuojavalmiudesta ei tule luopua

Liittyen hallituksen pyrkimykseen supistuu väestönsuojaverkostoamme, olen esittänyt kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen hallitukselle, jotta nykyisestä järjestelmästä ei luovuta, vaan pikemminkin pyritään laajentamaan. Nykyisen järjestelmän muutosta ei tue rakennuskustannukset, koska väestönsuojien rakentamisen todellinen lisäkustannus on noin 20 € per kerrosneliö. Näin valtaosa yksityisistä kiinteistönomistajista on valmis maksamaan tämän oman turvallisuutensa vuoksi. Samoin Suomen väestönsuojateknologia on ainutlaatuinen vientituote. Suomi saa vuositasolla 10 - 15 M€ vientitulot väestönsuojalaitteiden ja suunnittelukonsultoinnin viennistä ulkomaille.

Samoin katson, että suomalaisen järjestelmän alasajo merkitsisi vakavaa takaiskua tämän erityisalan vientiponnisteluille, sillä sen vientiyrityksillä on oltava toimiva kotimarkkina ja vahva alaan erikoistuneiden suomalaisten tutkimuslaitosten tuki takanaan. Samalla katson, että vaarannetaan Suomessa rakennettujen väestönsuojien ylläpito, joiden arvo on noin 4 miljardia euroa. Samoin tuon esiin, että vielä nytkään kaikki suomalaiset eivät saa nykyisen perustuslain takaamaa väestönsuojaa ja väestönsuojien rakentaminen on osa kokonaismaanpuolustusta, eikä voimassa olevissa uhka-arvioissa ei ole viime aikoina tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, jotka perustelisivat rakennettavien uusien suojien tai suojapaikkojen määrän merkittävää vähentämistä.

Lisäksi tuon esiin, että väestönsuojien rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa ja, jos väestönsuojat rakennetaan muun rakentamisen yhteydessä, niille saadaan myös tehokkain normaaliolojen käyttö.

Täten edellytän hallitukselta toimia, jotta väestönsuojien perustana olevaa nykyistä lakia ja käytäntöä ei muuteta sekä hallitus asettaa tavoitteeksi väestönsuojavalmiuden rakentamisen jokaiselle kansalaiselle myös yleisten väestönsuojien avulla.

Toimenpidealoitteeni ja kirjallisen kysymykseni näette pian kotisivuiltani:
http://www.laurioinonen.net

Lauri Oinonen, kansanedustaja

Keski-Suomesta ei saa enää poistaa valtion virastoja

Olen kysynyt kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, miksi valtionvarainministeri vastoin Keski-Suomen Liiton ja palvelualueidensa kuntien ja kaupunkien lausumia pitää kiinni Keuruun ja Äänekosken verovirastojen sulkemisesta. Samoin kyseenalaistan, onko kuntien ja jopa maakuntaliiton lausumilla mitään merkitystä, kun valtionvarainministeriö tekee päätöksiä Helsingissä.

Mikäli nämä lakkautukset toteutuvat katson, että tuloksena seudullisten valtion palvelutaso laskee ja elinkeinoelämän kehittyminen vaikeutuu merkittävästi Äänekosken ja Keuruun seutukunnissa. Verotoimistojen palvelu on kuitenkin paljolti vuorovaikutteista neuvontaa, joka toteutuu parhaiten paikan päällä.

Samassa kirjallisessa kysymyksessä edellytän hallitukselta toimia, jotta Jämsän ja Saarijärven maistraatteja uhkaavat lakkausuhat peruttaisiin, koska maistraattien lakkautukset merkitsisivät valtionhallinnon seutukunnallisten työpaikkojen menetyksiä. Samoin maistraattien palvelutoimipaikkojen menetys etäännyttäisi fyysisesti palvelujen tarvitsijoita asiointipaikoista ja tämä merkitsisi pidentyviä asiointimatkoja. Valtion hallinnon toimipaikat ovat myös osa seutukuntien imagoa itse palvelujen tarjonnan ohella.. Liittyen maistraattien lakkautusuhkiin olenkin tehnyt myös toimenpidealoitteen näiden uhkien poistamiseksi.

Kansanedustaja Lauri Oinonen

Onko kirkko television orja?

Kirjoitus löytyy kolumnina uudistetulta kotisivuiltani www.laurioinonen.net.

Muutama viikko sitten lähetetty televisio-ohjelma aiheuttanut vilkkaan keskusteluryöpsähdyksen ja ehkä osin provosoidunkin kirkosta eroamiskampanjan. Media on antanut runsaasti tilaa nyt tähän asti käydylle homokeskustelulle verrattuna moniin muihin ja paljon merkittävimpiin asioihin ajassamme.

Mitä todennäköisimmin teeman ympärille rakennetut ongelmien asettelut ja keskustelut nousevat ihan muilta tahoilta kuin niiltä sukupuolivähemmistöjen tahoilta, joiden nimissä sanan peistä taitetaan ja kirkosta eroamisilmoituksia jätetään. On myös kerrottu, että sukupuolisen käyttäytymisen vähemmistöihin kuuluvien kansalaisten taholta oltaisiin keskustelun kuohunnasta vaivautuneita

Itse olen joutunut ihmettelemään medioissa esiintyneiden eräiden kirkon ja seurakuntien edustajien kannanotoista, jotka saattavat olla sekä hätiköityjä että kuvitellun mielipidepaineen ohjailemia. Kannattaisi ajatuksissa palata pari kuukautta taaksepäin, aikaan ennen televisiossa ollutta kohuohjelmaa. Silloin ei ollut mitään niitä kysymyksiä ongelmina esillä, joista nyt keskustellaan ja joiden merkeissä seurakuntavaalejakin käytäneen ja joista ilmeisesti nousevat kirkolliskokouksenkin uutisiin pääsevät aiheet ikään kuin mitään muuta ei tapahtuisikaan.

Onko kirkko nyt joutunut television orjaksi? Luullaanko, että myötäilemällä televisio-ohjelmaa ja kulkemalla sen perässä, kirkko olisi edelläkävijä tai seuraisi aikaansa?

Näin joudun hämmentyneenä kyselemään, kun monet kirkkomme eri tasojen edustajat lupailevat vihkiä tai siunata avioliittoon tai parisuhteeseen samaa sukupuolta olevia tai sitten vain rukoilla heidän suhteensa puolesta. Jos kirkko näille teille erehtyisi lähtemään, olisivat edessä monet ongelmat ja jopa hajaannukset: Näitä kansankirkkomme tuskin kestäisi ja vahinko olisi koko kansakunnan yhteinen.

Kirkkomme aina kestävä olemus nousee Pyhästä Raamatusta ja uskontunnustuksistamme. Ajankohtaisuutta edustaa kirkkovuosi ja sen sanoma. Televisio-ohjelmat tai lehtien otsikot eivät kirkossa edusta ajankohtaisuutta. Niitä myötäilemällä kirkko kadottaa suuntansa ja on varmasti silloin ajastaan jäljessä muiden vietävänä.

Kirkon ja seurakuntien edustajien työtä tarvitaan ihmisten arjessa ja elämässä ihan muiden ja todellisempien asioiden parissa kuin niissä, joista nyt synnytettyä ongelmakeskustelua on käyty. Kirkossa ja seurakunnissa tehdään todellista työtä ja sitä ihmiset tarvitsevat

Lauri Oinonen
kansanedustaja (kesk)
Keuruun 1. kappalainen

Veteraaneista huolehdittava parhaimmalla mahdollisella tavalla

Kirjoitus löytyy pitempänä kolumnina uudistetulta kotisivuiltani www.laurioinonen.net.

Suomen on huolehdittava kunniakansalaisistaan

Keski-iältään 87-vuotiaille veteraaneille sekä heidän puolisoilleen kotona selviytymistä tukevien arkipäivän palvelujen saaminen on turvattava. Samalla lunastamme lupausta hoitaa sotiemme veteraanit erityisryhmänä ja kunniakansalaisina.

Lisäksi, mikäli haluamme toteuttaa kunniavelvollisuutemme, toimenpiteillä on kiire johtuen kyseisten henkilöiden korkeasta iästä. Suhteutettuna Suomen väestöön asia on myös merkittävä. Tänä vuonna 85 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista miehistä yli 90 %:lla on rintamasotilastunnus jalähes 20 %:lla samanikäisistä naisista on rintamapalvelustunnus.

Tavoitteena tulee olla veteraaniemme ennenaikaisen laitoshoitoon estäminen ja taata heille hyvät asumisolot sekä kotona että laitoshoidossa. Täten edellytän hallitukselta toimenpiteitä seuraavasti:

- kaikille veteraaneille tulee tehdä vuosittain kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi kotona tai oman kunnan terveyskeskuksen vastaanotolle ja arvioinnissa esille tulleet palvelut tulee turvata veteraaneille

- kuntoutusmuotoa valittaessa tulee ottaa huomioon veteraanin oma toive ja aviopuolison tulee aina saada osallistua kuntoutukseen, erityinen painopiste tulee kohdistaa kotikuntoutuksen lisäämiseen ja uusissa toimintamalleissa tulee tukeutua tutkimuksista saatavaan tietoon

- Kelan hoitotuki ja kotona selviytymistä tukevat kunnalliset palvelut tulee ulottaa kaikille rintamatunnuksen omaaville sotaveteraaneille

- ylimääräistä rintamalisää ja Kelan korotettua tai ylintä hoitotukea saavalle veteraanille veteraanilisä tulee nostaa 200 euroon kuukaudessa

- veteraanin tulee voida päästä jaksottaiseen tai osa-aikaiseen hoitoon sairas- ja veljeskodeissa, valinta tulee tehdä terveydellisin perustein

Näillä toimenpiteillä katson, että Suomen valtio varmistaa ikääntyvälle veteraanille ja hänen puolisolle sosiaalisen turvallisuuden sekä arkipäivän palvelut kotona selviytymiseen. Näin tuemme veteraanin kotona selviytymistä ja estämme laitoshoitoon ennen aikaisen joutumisen. Tämä on kansallinen velvollisuutemme.


Lauri Oinonen /kesk