Kappalaisen viran viime tunteina vappuaattona 30.4.2011
Tänään vappuaattona 30.4.2011 kappalaisen virkani viime tunteina annan kiitollisena seurakunnalleni ja seurakuntalaisilleni seuraavan tiedotteen:
"EROAN KAPPALAISEN VIRASTA, MUTTA JATKAN PAPPISVIRASSA"
Keuruun seurakunnan 1.kappalaiselle, Haapamäen piiripastori Lauri Oinoselle on myönnetty anomuksesta vapautus virasta Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa eläkkeelle siirtymistä varten 1.5.2011 alkaen. Keuruun seurakunnan palvelukseen vt. kappalaiseksi Lauri Oinonen on tullut 1.7.1972 ja vakinaiseksi kappalaiseksi 1.3.1975 alkaen. Keuruun seurakunnan tehtävien ohella Oinosella on ollut annettuina virkamääryksinä tehtävien hoitoa myös Mäntän, Multian, Pohjaslahden, Pylkönmäen, Pihlajaveden ja Petäjäveden seurakunnissa. Virkavapaalla hän ollut vuodesta 1999 alkaen kansanedustajan tehtävien vuoksi. Keuruun varuskunnan sivutoimisena sotilaspastorina hän toiminut vuodet 1993-1990.
Nyt huhtikuun lopulla hän on halunnut toimia seurakunnassa, jotta kollegat ovat voineet pitää vuosilomansa. Haluan nyt vapauttaa vakinaisen papin viran haettavaksi, vaikka olisin voinut myös jatkaa virassani useitakin vuosia. Koska pappisvirka eli papin oikeudet ovat elinikäiset, voin palvella pyydettäessä sekä seurakuntia että seurakuntalaisia aina tarpeiden mukaan. Nytkin on siunaustilaisuus ja kaksi vihkimistä kalenterissani, toteaa Lauri Oinonen.
Keuruun seurakunnan työilmapiiri on hyvä ja kannustava ja olen kiitollinen tästä niin kirkkoherra Ossi Poikoselle kuin yhtäläisesti jokaiselle työtoverilleni. Seurakuntalaisten parissa on erittäin miellyttävää toimia ja näin on ollut koko työurani ajan. Samoin varuskunta oli hyvä seurakunta, joka antoi papilleen enemmän kuin itse pystyin antamaan tälle tärkeäksi kokemalleni työsaralle, toteaa Lauri Oinonen.
Hyviä muistoja on myös opettajan tehtävien sijaisuuksista sekä Keuruulla että Haapamäellä, näin säilyi aktiivinen tuntemus kouluelämään. Tästä on ollut paljon hyötyä eduskunnan sivistysvaliokunnan 12 vuoden työskentelylleni.
Nyt voin omistautua paremmin kaikkiin tekemättömiin töihin ja yhteiskunnallisiin toimintoihin ilman viran tuomaa sidonnaisuutta. Seurakuntalaisiin nähden ei käytännössä mikään muutu virkavapausaikaani verrattuna, toteaa Lauri Oinonen.