Terve itsetunto on Keuruullakin tarpeen
Tarvitsemme tervettä itsetuntoa
Muutamia kommentteja on hyvä esittää tässä Suur-Keuruu lehdessä 23.9. olleen yleisönosasto kirjoituksen johdosta. Keuruu on linjannut suuntaa-antavasti kantaansa kuntaliitoskeskusteluihin sekä kaupunhallituksen kokouksissa että valtuustoseminaareissa. Viimeksi asiaa sivusi19.9. kehityskeskustelu, jossa Sari Saarinenkin oli mukana. Kiteytetysti näissä on muodostunut linjaksi se, että Keuruu niminen kunta on jatkossakin ja jos jokin kunta haluaa liittyä siihen, voimme käydä asiasta myönteisessä hengessä neuvotteluja. Tämä on myös oma kantani. Asiasta ei ole tietenkään ollut mitään äänestyksiä, koska tästä kysymyksestä ei mitään vastauksia kysyttykään.
Virallisesti olemme puolestaan kaupunginhallituksessa nimenneet neuvottelijat eri sektoreilla tapahtuvaa ja mahdollista yhteistyötä varten. Olemme mm. Sari Saarisen kanssa nimetyt samaan tähän joukkoon. Viimeksi kävimme keskustelua ajankohtaisista asioista Jämsässä 16.9, Virtain kanssa neuvottelimme 10.8 Haapamäellä ja Multian sekä Petäjäveden kanssa keskustelimme yhteistyökysymyksistä Keuruulla 24.8. Näissä ovat olleet esillä erityisesti sosiaali-ja terveystoimen asiat.
Tarkoitus on käydä kaupunginhallituksen päätöksen mukaan neuvotteluja muidenkin naapureiden kanssa ja jatkaa jo käytyjä neuvotteluita, jotta voitaisiin selvittää realistisia yhteistyömahdollisuuksia. Lueteltujen lisäksi sidosryhmien ja kuntien yhteispalaverit ovat olleet tieasioiden merkeissä Petäjävedellä 2.9. ja raideliikenteen merkeissä Keuruulla 19.9. Mm. näissä kaikissa yhtenä kaupungin edustajana mukana olleena en voi ymmärtää kirjoituksen väitettä, että Keuruu olisi haluton keskustelemaan yhteistyöstä.
Miksi Keuruun ei sitten ole aihetta käydä liittämään itseään johonkin itsensä kokoiseen tai suurempaan? Ensinnäkin Keuruun talous kestää vertailun mm. kuntalaisia ja veronmaksajia eniten koskettavan asian eli veroprosentin osalta. Kunnalliskalenterin 2011 mukaan veroprosentit ovat:Keuruu 19,75, Virrat 19,75, Multia 19,75, Petäjävesi 20,00, Mänttä-Vilppula 20,50, Ähtäri 20,75 ja Jämsä 21,00. Halvemman veroprosentin hyöty verotettavista tuloista riippuen voi olla jopa satoja euroja vuodessa monen keuruulaisen perheen hyväksi. Osaltaan sillä voi olla myönteistä vaikutusta ostovoimaan ja yrittäjien tarjoamien palvelujen kysyntään ja työllisyyteenkin. Samaan aikaan pystymme esim. toimittamaan sosiaalitoimen sektorilla vanhuksille arkisin lämmintä ruokaa kotiin, kun nyt mm. Jyväskylässä on luovuttu lämpimän ruuan kotiintoimittamisesta.
Kuntaliitos Keuruun kohdalla ei em. vertailun mukaan helpottaisi taloutta, vaan loisi painetta kuntalaisten verojen korottamiselle. Samalla olisi mahdollisena vaarana palvelujen heikentymistä ja omien vaikutusmahdollisuuksiemme vähentymistä meitä koskeviin asioihin. Keuruu olisi kuntaliitoksissa enemmän antava kuin saava osapuoli. Erityisen tärkeää on myös muistaa sekä Keuruun kaupungin että seurakunnan valtakunnallisestikin merkittävät metsä- ja maaomaisuudet. Yhteinen ja myös tuottava omaisuutemme antaa tiettyä vakautta taloutemme perustaan. Kuntaliitoksessa sekä kaupungin että seurakunnan maat ja metsät menisivät kumppanin tai kumppanien kanssa yhteisiksi.
Täten Keuruun ei mitään aihetta ajaa itseään kuntaliitokseen. Järkevä ja kaikkia osapuolia palveleva yhteistyö on puolestaan luonnollinen asia. Yhteistyön on palveltava ihmisten, kuntalaisten parasta eikä sellaisia kielteisiä ilmiöitä saa tulla, joita monet ovat kokeneet Paras-lain velvoittaman seututerveyskeskuksen eräiden toimintojen osalta.
Muualta Keuruulle muuttanut henkilö neuvoi, että me tarvitsemme Keuruulla tervettä itsetuntoa. Tuota sanontaa kannattaa miettiä. Itsetunto on aivan eri asia kuin itsekkyys.
Lauri Oinonen
kaup.valtuuston pj.
Keuruu
Muutamia kommentteja on hyvä esittää tässä Suur-Keuruu lehdessä 23.9. olleen yleisönosasto kirjoituksen johdosta. Keuruu on linjannut suuntaa-antavasti kantaansa kuntaliitoskeskusteluihin sekä kaupunhallituksen kokouksissa että valtuustoseminaareissa. Viimeksi asiaa sivusi19.9. kehityskeskustelu, jossa Sari Saarinenkin oli mukana. Kiteytetysti näissä on muodostunut linjaksi se, että Keuruu niminen kunta on jatkossakin ja jos jokin kunta haluaa liittyä siihen, voimme käydä asiasta myönteisessä hengessä neuvotteluja. Tämä on myös oma kantani. Asiasta ei ole tietenkään ollut mitään äänestyksiä, koska tästä kysymyksestä ei mitään vastauksia kysyttykään.
Virallisesti olemme puolestaan kaupunginhallituksessa nimenneet neuvottelijat eri sektoreilla tapahtuvaa ja mahdollista yhteistyötä varten. Olemme mm. Sari Saarisen kanssa nimetyt samaan tähän joukkoon. Viimeksi kävimme keskustelua ajankohtaisista asioista Jämsässä 16.9, Virtain kanssa neuvottelimme 10.8 Haapamäellä ja Multian sekä Petäjäveden kanssa keskustelimme yhteistyökysymyksistä Keuruulla 24.8. Näissä ovat olleet esillä erityisesti sosiaali-ja terveystoimen asiat.
Tarkoitus on käydä kaupunginhallituksen päätöksen mukaan neuvotteluja muidenkin naapureiden kanssa ja jatkaa jo käytyjä neuvotteluita, jotta voitaisiin selvittää realistisia yhteistyömahdollisuuksia. Lueteltujen lisäksi sidosryhmien ja kuntien yhteispalaverit ovat olleet tieasioiden merkeissä Petäjävedellä 2.9. ja raideliikenteen merkeissä Keuruulla 19.9. Mm. näissä kaikissa yhtenä kaupungin edustajana mukana olleena en voi ymmärtää kirjoituksen väitettä, että Keuruu olisi haluton keskustelemaan yhteistyöstä.
Miksi Keuruun ei sitten ole aihetta käydä liittämään itseään johonkin itsensä kokoiseen tai suurempaan? Ensinnäkin Keuruun talous kestää vertailun mm. kuntalaisia ja veronmaksajia eniten koskettavan asian eli veroprosentin osalta. Kunnalliskalenterin 2011 mukaan veroprosentit ovat:Keuruu 19,75, Virrat 19,75, Multia 19,75, Petäjävesi 20,00, Mänttä-Vilppula 20,50, Ähtäri 20,75 ja Jämsä 21,00. Halvemman veroprosentin hyöty verotettavista tuloista riippuen voi olla jopa satoja euroja vuodessa monen keuruulaisen perheen hyväksi. Osaltaan sillä voi olla myönteistä vaikutusta ostovoimaan ja yrittäjien tarjoamien palvelujen kysyntään ja työllisyyteenkin. Samaan aikaan pystymme esim. toimittamaan sosiaalitoimen sektorilla vanhuksille arkisin lämmintä ruokaa kotiin, kun nyt mm. Jyväskylässä on luovuttu lämpimän ruuan kotiintoimittamisesta.
Kuntaliitos Keuruun kohdalla ei em. vertailun mukaan helpottaisi taloutta, vaan loisi painetta kuntalaisten verojen korottamiselle. Samalla olisi mahdollisena vaarana palvelujen heikentymistä ja omien vaikutusmahdollisuuksiemme vähentymistä meitä koskeviin asioihin. Keuruu olisi kuntaliitoksissa enemmän antava kuin saava osapuoli. Erityisen tärkeää on myös muistaa sekä Keuruun kaupungin että seurakunnan valtakunnallisestikin merkittävät metsä- ja maaomaisuudet. Yhteinen ja myös tuottava omaisuutemme antaa tiettyä vakautta taloutemme perustaan. Kuntaliitoksessa sekä kaupungin että seurakunnan maat ja metsät menisivät kumppanin tai kumppanien kanssa yhteisiksi.
Täten Keuruun ei mitään aihetta ajaa itseään kuntaliitokseen. Järkevä ja kaikkia osapuolia palveleva yhteistyö on puolestaan luonnollinen asia. Yhteistyön on palveltava ihmisten, kuntalaisten parasta eikä sellaisia kielteisiä ilmiöitä saa tulla, joita monet ovat kokeneet Paras-lain velvoittaman seututerveyskeskuksen eräiden toimintojen osalta.
Muualta Keuruulle muuttanut henkilö neuvoi, että me tarvitsemme Keuruulla tervettä itsetuntoa. Tuota sanontaa kannattaa miettiä. Itsetunto on aivan eri asia kuin itsekkyys.
Lauri Oinonen
kaup.valtuuston pj.
Keuruu
