29.9.14

VTn opetusta oikeudenmukaiuuden ja hurskauden suhteesta



Sunnuntaina 12.10. käsikirjassa oleva VTn teksti on sellainen että sitä ei pidä lukea oikosulkumaisesti. Kannattaa kiinnittää huomiota sen taustalla olevaan heprealaiseen ajatteluun.

Tuon sunnuntain vanhatestamentillinen teksti sisältää kritiikkiä Aamoksen ajan yhteiskunnallisia vääryyksiä vastaan.

Koska heprean kielessä ei ole vertailumuotoja, niin asiat pitää panna toistensa vastakohdiksi. Niinpä kun jotain erittäin hyvää halutaan korostaa, niin sen rinnalle pannaan joku toinen erittäin hyvä ja siten näiden välille tule vertailusuhde.

Se hyvä mikä tekstissä kerrotaan on jumalanpalveluselämä. Jumalan palvonta ja ylistys on elämän keskeinen tapahtuma.

Tekstissä kuitenkin todetaan että jos yhteiskunnallinen vääryys saa rikkoa koko yhteiskunnan perustan niin siinä tapahtuu niin suuri vahinko että sitä ei voi korjata edes hurskas palvontamenojen toimitus.
Ihmisen elämään kuuluvat molemmat yhdessä: sekä terve yhteiskunta että terve jumalanpalveluselämä, molemmat käsi kädessä.

Ajatus on sama kuin Jeesuksella myöhemmin Vuorisaarnan yhteydessä.
Matt. 5:23-24
"5:23 Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
5:24 niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi."

Kun tekstiä luetaan sen oikeassa yhteydessään,
niin se kertoo että meidän on pidettävä hyvät suhteet niin Jumalaan kuin hänen luomaansa ihmiseen, meidän kanssaeläjäämme.

Aamoksen taustaoletus siis on, että ihminen tarvitsee jumalanpalveluselämää.

Ja erityisesti tässä yhteydessä Aamoksen sanoma on,
että ihminen tarvitsee myös tervettä yhteiskuntaa,
missä vääryys ei vallitse eikä köyhää sorreta.

Edelläolevan perusteella katson, velvollisuudekseni tehdä parhaani eduskuntavaalityössäni.

Lauri Oinonen





21.9.14

Kiitos Eeva jyränki hyvistä liikeenneidoistasi

  
Kiitos Eeva Jyränki hyvistä liikenneidoistasi

Kiitos journalisti Eeva Jyringille toivomuksesta kehittää Keurusseudun junaliikennettä. Paikkunnan ja laajemmalti koko seutukunnan imago paljolti muodostuu liikenteellisen saavutettavuuden perusteella. Valtakunnan nykyinen hallitus on voimakkaasti panostamassa pääkaupunkiseudun ratojen rakentamisiin, mistä valitettavasti seurausvaikutuksina näkyvät maakuntien maantieverkoston kunnostusten puute ja maaseudun yleisen liikenteen rajut supistukset.

Kun kirjoituksessa kysyttiin neuvoa junaliikenteen lisäämiseksi, nousee mielessäni osoitteeksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR:n henkilöliikenteestä vastaavat tahot Helsingissä. Korkeissa tehtävissä olevien virkamiestenkin on hyvä saada suoraa kansalaispalautetta.

Kunnat ja Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä, (Haapamäen kautta kulkevien ratojen ylikunnallinen yhteistyöelin) ovat lehtiartkkelista jo saaneet hyvin tahtotilan selville ja tueksi työlleen liikenteen parannusehdotuksena. Tällaista tukea todella tarvitaan.

Keuruun kunnan Haapamäen rakennuskaavassa 1960-luvulla nähtiin hyvin edistyksellisesti  ajatus rakentaa kerrostaloja aseman läheisyyteen muutaman minuutin kävelyetäisyydelle junalaitureista ja saavuttaa tunnin työmatkalla sekä Tampere että Jyväskylä ja runsaan tunnin puitteissa Seinäjoki. 

Tällä hetkellä Keuruulta Jyväskylään ovat työmatkoihin hyvin toimivat bussiyhteydet, kiitos paikallisten yrittäjien. Myös Ähtäristä toivotaan Jyväskylään päivittäistä työssä ja opiskelussa käyntiä varten yhteyksiä. Siksi siellä on viritetty junalle idea "metsämetrosta". Tämä lähtisi aamuvarhaisella Seinäjoelta ja kulkisi Alavuden, Ähtärin, Haapamäen ja Keuruun kautta Jyväskylään saapuen  erikseen selvitettävään käyttäjilleen ja kaukoliikenteen vaihtoyhteyksiin soveltuvaan ajankohtaan. Vastaavasti samassa yhteydessä palautettaisiin illan  myöhäinen lähtö Jyväskylästä Haapamäen kautta Seinäjoelle ja sieltä edelleen pohjoiseen meneville yöjunille.

Kirjoituksessa tuotiin aivan oikein esille tarve viime kevääseen asti toimineeseen illan lähtöön Helsingistä (joko IC-juna 18.06 tai pendoliino 18.30), jolla vaihtoyhteyksin pääsi Keuruulle iltakymmeneksi junaa korvaavalla taksibussilla Vilppulasta. Tämän palauttaminen seutukunnallemme on tärkeää, koska se mahdollisti ilman yöpymistä tapahtuneen mielekkään päivittäisen asiointimatkan sekä pääkaupungissa että muuallakin Etelä-Suomessa.

Lauri Oinonen


18.9.14

FW: Varuskuntaratkaisut noussevat esille seuraavassa eduskunnassa?



Varuskuntaratkaisut noussevat esille seuraavassa edukunnassa

Varuskuntaratkaisut nousevat uudessa eduskunnassa esille tulevan hallituksen aikana jo vajaan vuoden kuluttua. Näin vakuutettiin minulle eduskunnan puolustusvaliokunnassa toimivien taholta äskettäin heitä tavatessani. Tähän jatkoin, että ainakin minä tulen aivan varmasti nostamaan voimakkaasti tämän esille. Tämä tapahtuu osaltani tietenkin edellytyksellä, että tulen valituksi ensi keväällä työnsä aloittavaan eduskuntaan. Jos eduskuntaryhmäni pääsee tulevaan hallitukseen, saan varmasti hyvin voimakasta tukea.

Julkisuuteen  asian otti esille taannoin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö eikä hän suinkaan ole yksin. Monilta tahoilta kritisoidaan voimakkaastikin tämän hallituksen tekemää varuskuntien lakkautuksia, vaikkakin valtion hallinnon edustajat hierarkisissa organisaatioissaan lausuvat mielipiteensä yksityisesti ja edellytyksellä, että en paljasta heidän nimiään.

On myös selvää, että osa varuskuntien sulkemisista jää voimaan. Lahdessa Hennalan alueelle on suunnitteilla tehokasta kaupunkirakentamista ja Kauhava näyttää saaneen mielekkkään tulevan käytön. 

Tarkastelen asioita maakuntien ja erityisesti maavoimien osalta. Kannattaa katsoa karttaa ja havaita, minne maasamme syntyi tyhjiöitä. Kannattaa tarkastella myös valtion taloutta. Hallituksen esitys valtion seuraavan vuoden budjetiksi on vähentämässä puolutusvoimien menoja. Tässä tilanteessa on syytä kysyä, onko nyt mielekästä rakentaa uusia tiloja, kun Keuruulla hyvät puolustusvoimien käyttöön suunnitellut ja rakennetut tilat ovat jäämässä vaille käyttöä?

Asevelvollisten matkat ovat nyt pidentymässä. Keuruulle tulisi sijoittaa mahdollisimman pian varusmiesten ja puolustusvpoimien koulutusta erityisesti Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan tarpeisiin. Aselaji voisi olla haluttaessa muukin
kunniakas pioneeriaselaji. Joukkoyksikkö voisi myös olla suuremman kokonaisuuden osakin aluksi. Tämä poistaisi laajaa puolustusvoimien läsnäolon tyhjiötä. Tällä seikalla on myös suurta merkitystä puolustusvoimien toisen tehtävän, rauhan ajan virka-avun antamisessa eri tilanteissa.

Varuskunta-alueen uuden omistajan kannalta on ymmärtääkseni tärkeää se, että suurille kiinteistöille löytyy käyttöä. Monet hyvät ideat ja ponnistelut tässä suhteessa ovat yksi toisensa jälkeen kaatuneet tai kaatumassa, kun tulee kysymys maksajasta. Iloinen poikkeus on Viikinhovin (varuskuntakerhon) jatko yrittäjän toimesta, jolle nyt on myös tilausta hotelli Keurusselän hiljennyttyä. 

Ampumaurheilukeskus soveltuisi erittäin hyvin Keuruun kasarmialueelle puolustusvoimien toiminnan kanssa, joka voisi hyödyntää erinomaisesti Keuruun hyviä urheilun ja liikunnan fasiliteetteja ja Jyväskylän ylipoiston liikuntatieteellistä tiedekuntaa. Keski-Suomen kannalta olisi aiheellista selvittää myös varuskunnallisten toimintojen mahdollisuudet jo tyhjentyneessä Hallin varuskunnassa Jämsän Kuorevedellä.

Nykyisessä puolustusvaliokunnassa on tahtoa nostaa erityisesti mm.Kontiorannan varuskunnan palauttaminen esille.  Mielestäni tässä yhteydessä on välttämätöntä  nostaa erityisesti myös Keuruun varuskunnan palauttaminen voimakkaasti edellä esitetyistä syistä tavoitteeksi. Asialle näyttää olevan mahdollisuuksia uuden eduskunnan ja uuden hallituksen aikana, jolloin arvovaltakysymyksetkään eivät välttämättä enää olisi esteenä. 


Lauri Oinonen
eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen 1999-2011