Lauantai-iltana 25.4.2015

 Vaalien jälkeen näkymiä
 
 
Kiitän ensinnäkin jokaista äänestäjääni. Tuntuu rohkaisevalta, että sain Keuruulta henkilökohtaisesti suurimman äänimäärän. Käydyt eduskuntavaalit olivat poikkeukselliset siksi, että Keskustan istuvat kansanedustajat kävivät kovan kisan keskenään ministeripaikkojen tavoittelussa ja imuroivat siksi itselleen ääniä kautta maakunnan ja näin oma äänimääräni jäi uupumaan 691 ääntä tullakseni valituksi.
 
Keurusseudun kannalta on suuri tappio, että joudumme hoitamaan kirjeitse ja "karvalakkilähetystöin" asioitamme. Täältä ei ole nyt suoraa vaikutusta ja äänivaltaa päätösten valmistelun ja teon paikoille. Kukaan ei ole edes esittämässä asioitamme niiden ajamiseen sitoutuen. Jos Keski-Suomeen saadaan tierahoja, kuten luultavasti myös tulee, niin ikävä kyllä tänne niitä riitä.
 
Nyt jää tosiasiaksi se, että nelostie ja Äänekosken seutu saavat maakunnan tierahojen lisäykset. Keurusseudun tiet saavat vain lisää raskaita kuljetuksia, mutta eivät lisää rahoitusta. Entinen tierahoituksemmekin on vaarassa kaikilta osin. Valtatie 23 (Jyväskylän tie) ei kuulu enää Liikenneviraston maanteiden runkoverkkoon. Kuntien kirjelmät ovat kevyttä tavaraa Liikennevirastossa ja Liikenne- ja viestintäministeriössä. Asioita olisi ollut parempi hoitaa sisältäpäin valmistelussa ja päätösten teossa.
 
Rautateiden osalta rahat menevät nyt Jyväskylä - Jämsä radan lisärakentamiseen ja Pohjanmaan pääradan toisen raideparin rakentamiseen Parkanon kautta, vaikka molemmille ovat jo vaihtoehdot käyttövalmiina olemassa Haapamäen kautta. Viidentoista vuoden aikana Haapamäen radat tulivat kunnostetuiksi 40 vuoden käyttöä varten, joten on mieletöntä tuhlausta rakentaa uutta muualle. Keurusseudulla joudumme nyt vain muualle tehtävien investointien maksajiksi verovelvollisina niin maanteiden kuin rautateidenkin osalta.
 
Ikävä tosiasia on, että Keurusseudun oma kansanedustaja puuttuu nyt tämän vaalikauden ajan. Olen pahoillani, että en pystynyt avaamaan nyt eduskuntaan ovea täältä. Mutta antakoon valoa HY:n teologisessa käytännöllisten harjoitusten ohjaajan neuvo opiskelijoille saarnan jälkeen: "ensi kerralla sitten paremmin".
 
Lauri Oinonen
 
 

Tästä lähtee seuraavien eduskuntavaalien valmistelu!

Tästä lähtee seuraavien eduskuntavaalien valmistelu!
 
 
Kiitän kaikkia äänestäjiäni ja vaalityössäni mukana olleita! Valitettavasti eduskuntapaikka jäi tällä kertaa 691 äänen päähän. Erityisesti on ollut ilo huomata, että Keuruulla sain eniten ääniä. Kansan luottamus kotipaikkakunnalla rohkaisee valmistautumaan seuraaviin vaaleihin positiivisin odotuksin.
 
Vaalivalmistelut on viisasta aloittaa heti käytyjen vaalien jälkeen, jolloin kaikki on vielä juuri koettua ja analysointi on ikään kuin jatkoa vaalityölle kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Puolentoista vuoden kuluttua on taas kunnallisvaalien aika. Vaikka tuntuu, että vastahan ne käytiin. Nelivuotiskaudet menevät nopeasti ja niin menee aika seuraaviin eduskuntavaaleihinkin nopeasti.
 
Minulle osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin on enemmän kuin politiikkaa. Perusarvot ja Suomen säilyttäminen kristillisenä kansakuntana lähtökohtaisesti ovat asioita, joiden vuoksi en voi vaieta. Monet asiat muuttuvat ympärillämme ja me itsekin muutumme. Mutta perusarvot, oikea ja väärä pysyvät. Siksi niistä ei pidä tinkiä yhteiskunnassa eikä kasvatustyössä  niiden opettamista vähentää.
 
 

Mielipidepalstalle

Hyvä Mielipidepalstan Toimitus
 
Lähetän alla olevan kirjoitukseni vapaasti käyttöönne ja toivon sille palstatilaa vielä ennen vaaleja.
 
Terveisin
 
Lauri Oinonen
Riihontie 6
42800 Haapamäki
050 5113083
 
 

 
 
Korotukset eläkkeisiin, lapsilisiin ja opintorahaa elvyttäisivät taloutta 
 
 

Lapsilisät ovat olennaisen tärkeä osa lapsiperheiden ja yksinhuoltajien talouden arkipäivässä. Nyt tapahtuneen lapsilisän leikkauksen laski eräs äänekoskelainen isoäiti merkitsevät maitolasillisen menetystä aamuaterialla. Lapsiperheiden menot eivät suinkaan ole vähentyneet. Asumisen menot ja sähkölaskut ovat nousset kaikkien kansalaisten kohdalla ja tuntuvat eniten pienituloisten, eläkeläisten, työttömien, yksinhuoltajien ja lapsiperheiden kohdalla.

Eläkkeet, lapsilisät ja opintoraha ovat tarkoitetut luomaan taloudellista hyvinvointia saajilleen. Eläkkeet ovat eläkeläisten palkka, jota on maksettu työurien aikana. Lapsilisillä on haluttu parantaa lapsiperheiden ja yksinhuoltajien taloudellista toimeentuloa. Opintorahalla on haluttu turvata opiskelijoiden toimeentulo, jotta opintojen aikana voisi keskittyä mahdollisimman tehokkaasti opiskeluun.
 
Vaikka taloudellisesti tiukkana aikana on nykyisen hallituksen toimesta leikattu lapsilisiä ja esitetty ajatuksia eläkkeiden jäädyttämisistä, asioita kannattaisi kuitenkin tarkastella myös niiden talouselämän dynaamisten vaikutusten kannalta, joita lapsilisät, eläkkeet ja opintoraha sekä merkitsevät.
 
Kun kansalla on rahaa käytettävissään, se merkitsee ostovoimaa kotimarkkinoille. Erityisesti paikallinen elinkeinoelämä, kauppa, pienyrittäjät ja palvelujentuottajat saavat silloin asiakkaita ja yrityksiinsä liikevaihtoa. Yrittäjät voivat sitä paremmin, mitä enemmän kansalla on varaa ostaa ja käyttää palveluja.
 
Haluan, että näistä eläkkeiden, lapsilisien ja opintorahan taloutta elvyttävistä vaikutuksista tehtäisiin puolueeton tutkimus, jossa otettaisiin huomioon kunnolla niiden vaikutus yrityselämään ja työllisyyteen. Väitän, että lapsilisien, eläkkeiden ja opintorahan nostaminen on sijoitus työllisyyteen ja hyvinvointiin.
 
 
Lauri Oinonen
kansanedustajaehdokas (Keskusta)
 
 
 
 

Eläkkeisiin parannusta

Eläkkeisiin parannusta
 
 
Viime aikoina eläkkeiden ostovoima on vähentynyt. Korotukset, joita viimeisimmäksi on eläkkeisiin tullut ovat olleet aivan olemattomia. Sähkön, veden ja asumiskustannusten ja monet muutkin hinnat ovat nousseet tuntuvasti ja näitä eivät alkuunkaan minimaaliset eläkkeiden korotukset korvaa. Täten eläkkeet ovat tosiasiallisesti laskeneet, kun arkipäiväiset elämisenkustannukset ovat nousseet.
 
Tällä hetkellä on suuri määrä varsin pientä eläkettä saavia. Heidän joukossaan oli 98-vuotias äitinikin hieman yli 700 euron kuukausieläkkeellään, vaikka takana oli emännän ja naispuolisen viljelijän sekä viime sotien lotan elämäntyö. Täten tiedän pientä eläkettä saavien elämänolosuhteet. Mielestäni eläkkeiden minimitason tulisi olla vähintään 1000 euroa kuukaudessa.
 
Eläkeläiset kokevat suureksi ongelmaksi sen, että eläkeläisten verotus on korkeampi kuin verotus vastaavasta tulosta muilla. Asiaan on saatava korjaus kohtuuden nimissä välittömästi. Toinen suuri ongelma tämän lisäksi vain eläkeläisiä kohtaava eläketulovero muun verotuksen lisäksi. Tämä tulee poistaa välittömästi eläkeläisiä rasittamasta.
 
Eläkkeitä tuhoaa jatkuvasti taitettu indeksi, vaikka juuri tällä hetkellä vähäisen inflaation aikana sen vaikutus onkin vähäisempi kuin sitten, kun inflaatio alkaa taas murentaa rahan arvoa. Nyt hyvätkin eläkkeet musertuvat pieniksi eläkkeiksi, kun ne taitetun indeksin vuoksi jäävät jatkuvasti jälkeen ansiotasosta. Kun eläkemaksuja maksettiin mm. 1970- luvulla, sanottiin, että eläkkeet tulevat olemaan 66% palkkatasosta. Nyt näyttää siltä, että ehkä 33 % olisi kuvaavampi osuus juuri taitetun indeksin tuhoisan vaikutuksen vuoksi.
 
Taitetussa indeksissähän eläkkeet on sidottu 80 %  elinkustannusindeksiin ja vain 20 % ansiokehityksen indeksiin. Kun normaalisti ansiotaso nousee enempi kuin elinkustannusindeksi jäävät eläkkeet jatkuvasti ansiotason kehityksestä jälkeen. Siksi taitettu indeksi tulee poistaa ja koska eläkkeet ovat eläkeläisten palkka, on luonnollista sitoa ne ansiotasoindeksiin ja koska ne ovat myös ansioista maksettukin.
 
Poliittisten päättäjien on kannettava vastuunsa eläkepolitiikasta, koska eläkeläiset eivät voi mennä lakkoon tulotasonsa puolesta.                           
 
 
 

Omaishoitajille kunnon palkkiot

 Omaishoitajille kunnon palkkiot
 
 
Olen saanut toimia vapaaehtoisesti rakkaan äitini omaishoitajana. Tosin äitini oli kuolemaansa asti henkisesti vireä, oikeustoimikelpoinen ja monissa asioissa omatoiminen. Mutta silti sain ja halusin olla apuna arjen ja elämän kulussa hänen rinnallaan. Tein tämän täysin vapaaehtoisesti eikä minulla ollut ajatustakaan mistään palkkiosta itselleni. Päinvastoin maksaisin paljon, jos voisin olla vielä päivänkin tuossa tehtävässä.
 
Mutta varsin monen kohdalla omaishoitajan palkkio on todella tarpeen. Valitettavaa ja suorastaan ikävää on omaishoitajien palkkioiden pieni rahallinen summa työn määrään ja vaativuuteen nähden. Usein omaishoitaja on itsekin myös iäkäs ja monia sairauksia on myös hoitajalla itselläänkiin kannettavanaan.
 
Vaikka ihailen omaishoitajien työtä itseisarvoisena lähimmäisenrakkauden työnä, niin haluan, että omaishoitajien työstä maksettaisiin tuntuvasti nykyistä suuremmat korvaukset tai palkkiot tai suoranainen palkka vaativimmissa tapauksissa.Tämä olisi sekä oikeus että kohtuus.
 
Mikä tuo korotus tulisi olla, on erikseen selvitettävä asia. Joka tapauksessa korotuksen tulisi olla tuntuva, jotta tapahtuisi oikeus ja kohtuus. On otettava huomioon se, että omaishoito on yhteiskunnalle varsin edullista. Kodit tarjoavat tilat ja puitteet hyvin vähäisin lisäyksin. Kustannussäästöt ovat kiistattomat siihen nähden, jos omaisten hoitamat ihmiset jouduttaisiin siirtämään laitoksiin. Juuri tältä pohjalta voisi löytyä myös viitteitä omaishoitajien palkkioiden korotuksiin.
 
Omaishoitajien palkkioiden korotukset eivät katoaisi yhteiskunnasta. Raha kiertäisi lähipalvelujen ja kauppojen kautta paikkakunnalla luoden työpaikkoja ja poistaisi myös työttömyyttä. Kyse olisi järkevästä ja oikeudenmukaisesta sijoituksesta myös taloudellisesti.  Tärkeintä olisi kuitenkin panostus inhimillisyyteen ja ihmisarvoon hoidon saajan kohdalla ja oikeudenmukaisuuteen omaishoitajan kohdalla.
 
 
 

Hoidosta, hoivasta ja huolenpidosta

Hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa lähimmäisistä

 
Haluan  muistettavan lähtökohtana sen, että jokainen ihminen on tärkeä. Jokainen ihminen on lähimmäinen ja tarvitsee siksi ihmisarvoisen ja inhimillisen hoidon, hoivan ja huolenpidon. Tämä on vaarassa unohtua, kun yhteiskunta karsii menoja ja muuttaa rakenteita. Vaarana voi olla, että ihminen unohtuu.
 
Haluan hoito- ja oiva-alan henkilökunnan työn vaativuutta vastaavat palkat. Kyse on työstä, jossa ihminen sekä työn kohteena ja työn tekijänä. Jo tästä lähtökohdasta työ on arvokasta. Tiedän mm. Jyväskylän keskussairaalassa monien työntekijöiden joutuvan tekemään työtään juoksuaskelin aivan normaalioloissakin. Mielestäni tämä on merkki henkilöstön puutteesta. 
 
Siksi haluan lisää henkilökuntaa hoito- ja hoivatyöhön. Erityisesti yöaikoihin on monissa terveyskeskuksissa vuodeosastoilla kovin vähän henkilökuntaa. Vastuu on suuri ja potilasturvallisuus mitä ilmeisimmin kärsii. Tämä ei missään tapauksessa ole henkilöstön vika, vaan vika on rakenteissa. Vastuu niistä siirtyy poliitikoille ja asioita valmisteleville viranhaltijoille.
 
Siksi haluan oman toimintani kautta korostaa ihmistä hoidon ja hoivan saajana ja tämän oikeutta hyvään, mikä on mielestäni itseisarvo. Ihminen ei saa muuttua kasvottomaksi numeroksi. Jokainen ihminen on ainutlaatuisen tärkeä ja hänen parastaan tulee etsiä.
 
Hoito, hoiva ja huolenpito liittyvät yhteen. Niiden puolustamiseksi ja parantamiseksi haluan tehdä työtä lujasti, jos tulen valituksi Suomen eduskuntaan. Jokainen ihminen on kristillisen etiikan mukaan lähimmäinen niin hoidon, hoivan ja huolenpidon vastaanottajana kuin antajanakin. Kiitän suuresti myös kaikkia vapaaehtoistyöntekijöitä.
 
 

Eduskuntatyön kokemus vahvuutena tulevaan

 
 Eduskuntatyön kokemus vahvuutena tulevaan

"Valiokunnissahan se työ tehdään". 
 
Puolustusvaliokunnan jäsenenä olen saanut vierailla lukuisia kiertoja kaikissa varuskunnissa, joissa koulutettiin varusmiehiä niin maa-, meri- kuin sekä ilmavoimissakin ja Rajavartioston koulutusyksiköissä
Kotimaassa olen tutustunut Puolustusvoimien eri esikuntiin, varikkotoimintoihin, ja puolustusteollisuuteen.
 
Keski-Suomessa Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella olen vieraillut säännöllisesti tutustumassa erityisesti Ilmavoimien toimintoihin kuten Jämsän Kuorevedellä Hallissakin. Keuruun varuskunta oli tietenkin aina ohjelmassa.
Keski-Suomesta ei lakkautettu varuskuntia eikä varikoita työkausieni aikana. 
Puolustusvoimien ja sotilaskotiyhdistysten väkeä sain usein vieraakseni eduskuntaan. Yhteydet toimivat näin molempiin suuntiin.
Puolustusvaliokunnan kansainvälisen työn puitteissa tutustuin mm. Naton esikuntiin. Vierailuja oli Yhdysvalloissa mm. Pentagonissa, Saksassa, Ranskassa, Baltian maissa, Venäjällä ja säännöllisesti tutustumismatkat myös Ruotsiin ja Norjaan.
 
Puolustusvaliokunnan työhön kuuluivat myös käynnit rauhanturvaajien luona Balkanilla. (kuva Kosovosta)
 
Hallintovaliokunnan jäsenenä työkenttääni kuuluivat myös Poliisin ja Rajavartioston asiat. Keski-Suomessa pidettiin yhteyksiä poliisin toimintojen ja nopean saatavuuden turvaamiseksi koko maakunnassa. Poliisijärjestöt toivat säännöllisesti ajatuksensa tietooni. Toinen ja työteliäs sektori hallintovaliokunnassa koskee valtion ja kuntien suhteita ja yleensä hallinnollisia rakenteita.
 
Lakivaliokunta oli työtä täynnä ja on entistä haastavampien kysymysten äärellä.
 
Liikenne- ja viestitävaliokunta tutustui pyynnöstäni maakunnassamme tie-, rautatie-, vesiliikenne-, tietoliikenne ja ilmailusektorin kysymyksiin. Kaikki nämä asiat ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia. Haluan asioiden ajajaksi uudelleen.
 
Sivistystysvaliokuntatyössäni sain olla kaiken opetuksen ja kulttuurin kysymysten äärellä ja ajan hermolla. Myös aiemman opettajan pohjalta haluan edelleen vaikuttamaan. Jyväskylän yliopiston kysymykset olivat työssäni paljon esille. Oxfordin ja Cambridgen yliopistot sekä London University antoivat ajatuksia yliopistojen kehittämisen kysymyksiin.
 
Pohhjoismaiden Neuvosto  nousee uudella tavalla esille myös Suomen kannalta. Minulle tärkeää olisi päästä jatkamaan työtäni myös sen elinkeinovaliokunnassa.Sille kuuluu myös Keskipohjalan logistiikka- ja liikennekäytävän kehittäminen, tämä nostaisi Keski-Suomen merkittävyyttä logistisesti sekä elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin
poikittaissuuntaisten vuorovaikutusten kannalta.
 

Kotimainen ruoka turvattava

 

Kotimainen ruoka on turvattava

Syntymäkotinsa viljelijän, Lauri Oinosen mielipide:

 
 Kotimainen ruoka turvattava
 
 
Perinteisesti Keski-Suomen on katsottu kuuluvan nk. maito-Suomeen. Myös lihantuotanto on maakunnassamme merkittävässä asemassa. Näihin ovat täällä luontaiset edellytykset.  Ainoastaan Suomessa tuotettu ruoka voi turvata
koko elintarvikeklusterimme työpaikat. 

 

Maatalouskoneiden ja lannoitteiden tuotannon ja kaupan rooli ennen maidon, viljan tai muun ruuan alkutuotantoa on hyvin merkittävä. Tuottajan tehtyä osuutensa alkaa monialaisen elintarviketeollisuuden jalostuksen ja jatkojalostuksen rooli. Suomalainen ruoka työllistää merkittävästi myös konetuotantoa ja- huoltoa.
 
Seuraavan hallituksen ja eduskunnan on kyettävä tekemään ratkaisuja, joilla turvataan maidon- ja lihantuotanto sekä maatilatalous kokonaisuudessaan. Tarvitaan voimakasta vaikuttamista EU:n suuntaan. Suomalaista perheviljelmää on puolustettava rohkeasti. 
 
On myös löydettävä keinoja, joilla voidaan alentaa viljelijän tuotantokustannuksia. Lannoitteitten hinnat ovat kauan olleet varsin korkeita.  Yksi idea saattaisi olla yhtymä, yritys tai osuuskunta, joka tuottaisi lannasta, jätteistä ja peltoenergiasta biokaasua. Saksassa tämä toimii oikein hyvin. Paikallisesti omistettuna myös tulot jäisivät kylille.
 
Aiheellista on muistaa myös se, että Suomi on ainut maa, jossa on ruuan varmuusvarastointia. Valitettavasti nykyinen hallitus on päättänyt puolittaa varmuusvarastot. Minä haluan palauttaa aiemman varmuusvarastoinnin tason. Suomalainen ruoka on perusasia.
 
 
Lauri Oinonen

 
 
                       

Lauri maa- ja metsätalouden harjoittajana

Jyrki Pajamo
 
Hei!
 
Lähetän eri lähetyksinä postia liitettäväksi sopivilla tavoilla nettisivuilleni. Ehdokasnumeroni on 57,
sen yhteyteeen tulisi saada sanat " Kirjoita vaalilippuun numero 57"
 
Terveisin
 
Lauri Oinonen
050 5113083
lauri.oinonen@hotmail.fi
 


Lauri  maa- ja metsätalouden harjoittajana

Metsä humisi petojen takana ja synnyin kotini ja aurinko laski männyn kylkien rakoon. Etelässä tumma kuusikko piirsi ääriviivat Purstinvuorelle. Pihassa kasvoi kaksihaarainen pihakuusi. Se jouduttiin kaatamaan, kun lähettyvillä tapahtunut öinen navetan tulipalo kuumensi sitä liikaa. Pihakuusesta kertyi puuta lähes kolme pinokuutiometriä.
 
Isäni seurassa sain kosketuksen metsään ja siellä työhön jo ennen kouluikää kaadettujen havujen ja käpyjen kerääjänä.
Kuitupuun kuorinta tuli koulupoikana tutuksi ja työhön kävin heti koulupäivän jälkeen. Isäni opetti minulle metsän merkityksen ja metsien kasvatuksen perusasiat. Olen kasvanut metsähenkeen ja se ohjaa myös ajatteluani.
 
Näen metsän taloudellisen merkityksen perusasiana. Mutta näen metsän myös minua suurempana asiana, johon liittyy annos pyhyyttä. Kaadettaessa tervasroson vaivaamaa 170- vuotiasta honkaa, tunnen kunnioitusta ja sen sahatuille laudoille etsin arvonsa mukaista käyttöä.
 
Esitän vieressä metsäpoliittisia teesejäni. Minulle ne nousevat arvopohjalta. Siksi sitoudun tavoitteisiini ja käytän niistä nimitystä "teesit".  Haluan eduskunnassa toimia määrätietoisesti toimia niiden toteutumiseksi. Metsän verotus estää puukauppoja, joille on kova jarru se, että liki kolmannes kauppahinnasta menee verottajalle. Päätehakkuumetsissä kasvaa vielä jo kertaalleen pinta-alaverotuksen aikana kasvanutta ja verotettua puuta.
 
Metsän uudistuskulut myyntiveron jälkeen hukkaavat suuren osan vielä myyntiveron jälkeen saadusta kauppatulosta.
Korkea verotus estää puukauppoja ja metsänhoitoa. Jos tulen valituksi eduskuntaan, asia korjataan. Metsätalouden kvartaali on neljännesvuosisata. Ylisukupolvisessa metsänkasvatuksessa perintövero tulee maksettua kolmeen neljään kertaan ennen päätehakkuuta. Ratkaisu selkeimmillään olisi perintöveron poisto lähiomaisilta.

 

Maatilatalous on syntymäkodissani edelleen arkipäivää. Haluan pitää vanhempieni raivaamat pellot peltoina. Ensi kesäksi suunnittelen ohran ja kauran kasvatusta sekä syksyllä rukiin kylvöä nyt heinänurmella oleville kasvulohkoille.

Maataloudesta otin vastuuta jo koulupojasta 15-vuotiaaasta lähtien isäni kuoltua yhdessä äitini kanssa. Tuolloin meillä

lypsykarjaa.
 
Metsien hoidossa luodaan tulevaisuutta. Niin teki isänikin. Järkevällä metsäpolitiikalla luomme omaa ja koko Suomen
tulevaisuutta. Maatilatalous on perinteisesti ollut Keski-Suomessa metsän, pellon ja karjatalouden kokonaisuus. Viime vuosikymmeninä on tapahtunut osaksi näiden eriytymistä. Maaseutu on aina elänyt muutoksissa ja selviytynyt. Poliitiikan on luotava mahdollisuudet, maatalousyrittäjät tietävät itse, mikä on kullekin tilalle parasta.

 

Suomalainen ruoka on perusasia. Suomi on ainut maa maailmassa, jossa on viljan varmuusvarastointia. Muualta emme voisi ennakoida Maaseutua ei voi tuoda. Se säilyy elävänä ja asuttuna kaikkien maaseutuelinkeinojen kautta.