Juhannusaattona 2015

 Juhannusaattona 2015
 
 
On juhannusaatto. Aamun sade on lakannut ja lähden Multialle traktorihommaan, mikä kovasti odottaa tekijäänsä. Toivottavasti sää mahdollistaa avotraktorilla vm. 1957 sinisellä Fordson Majorilla työskentelyn. Mennessäni vien Soilen ja kaksi juhannusvierasta Ison Kirjan juhlille. 
 
Minä olin keskiviikkona 17.6.2015 tuomassa Keuruun kaupungin tervehdyksen avajaisjuhlaan. Kiitän luottamuksesta konferenssi-isäntää Marko Halttusta Isosta Kirjasta! Juhlaväkeä oli jo runsaasti avajaistilaisuudessa. Juhla tuo Keuruulle 30 000 juhlijaa Jumalan sanan ja hengellisen musiikin ja erityisesti nuorten musiikin äärelle.
 
Eilen istutin ensi kertaa kesäkukat äitini haudalle, joka on ollut isäni leposija jo vuodesta 1962 lähtien. Kukat ovat punaisia ja niitä kehystää kaksi valkoista Marketta-kukkaa. Juhlakonferenssin avajaisjuhlaa lukuunottamatta minulla nyt tänä juhannuksena ei ole kirkollisia tai kunnallisia tehtäviä. Maanantaina puolestaan on jälleen kaupunginhallitus ja siitä viikon päästä kaupunginvaltuusto.
 
Huomenna juhannuksena aion käydä kello 10.00 Multioan messussa, jossa vuonna 1963 oli oma konfirmaationi kirkossa pidetyn rippikoulun jälkeen. Osallistun myös Ison Kirjan eri tilaisuuksiin ja kohteisiin perinteen mukaan juhannuspäivänä.
 
Olen myös sopinut tapaamisesta helluntaikirkon koulutyöstä vastaavan leevi Ahopellon kanssa. Myös juhannussunnuntaina käyn tapani mukaan Isossa Kirjassa. Olen myös vapaaehtoispäivystäjänä Keuruun kaupungin osastolla.
 
Haapamäeltä juhannusaattona 2015 tervehtien
 
Hyvää Juhannusta!

Ruotsin prinsessa sukua?

Suvinpäivänä 2015
 
Lehtitietojen mukaan tuleva Ruotsin prinsessa Sofia Hellqvist on 1600 luvulla Värmlantiin muuttanutta kantaäitinsä  Maria Nilsdotterin isän puolelta savolaista suoraan alenevassa polvessa Oinosten sukua. Suku on todistettu geenitestien ja veroluetteloiden perusteella.

 

Todennäköisesti kyse on sukulaisesta, kun edesmennyt serkkuni Markku Oinonen totesi Värmlannissa/Taalainmaalla olleen/olevan Oinosen suvun edustajia. Isoisäni Israelhan tuli Savosta Rantasalmelta Jaakkimaan Karjalaan.  Isäni äidin, Ahokkaan suku on puolestaan vanhaa karjalaista juurta. Oinoset ovat lähdöltään savolainen suku. Prinsessahan kelpaa sukulaiseksi!
 
Häät tulevat myös Suomen televisiossa ensi lauantaina. Aion katsoa ne ja siten osallistua hääjuhlaan tultuani Keuruun kirkosta, jossa olen talkooavustajana ehtoollisenjaossa konfirmaatiojumalanpalveluksessa pastori Viljasjärven pyynnöstä.
 
Isä

Liikenneyhteydet ovat kehityksen paras vauhdittaja

 
Liikenneyhteydet ovat kehityksen lähtökohta
 
Journalisti Eeva Jyrinki kirjoitti joukkoliikenteen puolesta 28.5.2015 tässä lehdessä. Perusasia kirjoituksessa osuu asian ytimeen, runsas ja toimiva sekä eri vaihtoehtoja sisältävä joukkoliikenteen tarjonta on Keuruunkin ja ympäristön myönteisen imagon ja kehityksen perusasia. Linja-auto ja junaliikenne yhdessä ovat meidän mahdollisuuksiamme.
Oikein ymmärrettynä nämä molemmat tukevat ja vahvistavat toisiaan. Kun on toimiva joukkoliikenne, kohenee tieverkostokin paremmin.
 
Tämä tajutaan eteläisessä Suomessa. Liikennepolitiikka nähdään siellä tärkeimpänä kuntien kehitystekijänä. Siksi myös
poliitikkojen toimesta aktiivisesti ohjataan valtion investointeja yhä innokkaampiin liikenteen kehittämiseen. Etelä-Suomessa kyse ei ole vain siitä, kuinka minimitekijöiden puitteissa päästään jotenkin siirtymään paikasta toiseen. Siellä yritystoimintaa, rakentamista ja elinkeinoja halutaan ensi sijaisesti ja ennakoivasti edistää liikennepolitiikalla kaikkien liikennemuotojen ja niiden mahdollisuuksien avulla.
 
Keuruulla oli 1960-luvulla tehty hyvin innovatiivinen rakennuskaava Haapamäelle. Muutaman minuutin kävelymatkan päähän asemalaitureista olisi rakennettu kerrostalojen taajama, josta junalla olisi tunnissa päästy sekä Tampereelle että Jyväskylään ja runsaassa tunnissa Seinäjoelle. Haapamäestä olisi kehittynyt näiden maakuntakeskusten maaseutuympäristössä oleva asuinlähiö. Yhteydet olisivat toki ulottuneet Keuruun keskustaankin. Liikenteen nopeuttaminen Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki radalla olisi toteutettavissa suhteellisen vähäisin parannuksin ilman sähköistämistäkin.
 
Mahdollisuudet ovat yhä olemassa, maantiede ei ole muuttunut mihinkään. Etelä-Pohjanmaalta  esitetty ajatus nopeasta "metsämetrosta" raiteillamme on innovatiivinen. Tätä ajatusta on perusteltu, jotta työssä ja eri opinnoissa käynti onnistuisi päiväseltään Jyväskyläänkin. Kun nyt on käynyt myös valitettavasti selväksi maakuntavaltuustossa 8.5.2015, että valtatien 18 rakentaminen ei sisälly Keski-Suomen liiton kärkihankkeisiin huolimatta meidän Keurusseudun maakuntavaltuutettujen aloitteesta, on aihetta ottaa olemassa olevien ratojen liikenteen kehittäminen voimakkaasti esille.
 
Myös puutavarakuljetukset on perusteltua pyrkiä keskittämään raiteille, missä se vain on mahdollista, jotta maanteittemme kunto kestäisi paremmin. Keski-Suomen tierahat on kärkihankkeissa lähivuosille osoitettu Ääneseudulle, nelostielle ja ysitielle. Kärkihankkeiden rinnalta Multian kunnanjohtaja Pyökkimies on kiitettävästi seutumme parhaaksi onnistunut niukkuutta jaettaessa saamaan teiden kunnon välttämättömän kunnostusrahoituksen Väätäiskylästä Saarijärvelle ja Multialta Uuraisille meneville maanteille.
 
Lauri Oinonen