Saavutettevuus määrittelee paikkakunnan arvoa

Saavutettavuus määrittelee paikkakunnan arvoa

Keuruulla junaliikenteen jatkuminen huolestuttaa ja torjuntataistelu on lujasti käynnissä. Toisaalta on myös monia, joita asia ei täällä liikuta lainkaan, kun itse ei ole käyttänyt junaa vuosikymmeniin tai ehkä koskaan. Liikenneyhteyksissä on kuitenkin aina kysymys on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta, kuin tulemme tajunneeksikaan. Ellemme nyt toimi, nukumme vahingoksemme ja jäämme paikallemme, muiden ohittaessa meidät.

Kauppalehden nettisivuilta 14.2.2015 luin  kiinteistöalan asiantuntijan Markus Hohenthalin tutkimusta: Saavutettavuus ratkaisevaa asuntojen hintakehitykselle. Vaikka tutkimus oli tehty pääkaupunkiseudulla, niin asia on samansuuntainen koko maassa. Saavutettavuutta mitataan ajalla. Minuutti lisää matkaan käytetyssä ajassa merkitsi tutkimuksessa ennen vuotta 2000 rakennettujen verrannollisten rivitalojen kohdalla yhden prosentin arvonlaskua. Graafinen esitys oli selkeä eri suuntiin Uudellemaalle. 

Toki tutkimusta on tulkittava suuntaa-antavana, sillä ei rakennus 100 kilometrinkään etäisyydellä ole arvoton ja arvostusta määritteleviä etäisyyden pisteitä ja näkökohtia on aina useampia, jotka nostavat kiinteistön arvoa käyttäjälleen. Mutta aina tarpeitten mukainen saavutettavuus on tärkeä. Vaikka käyttäjälleen kiinteistö onkin arvokas kaupallisesta sijainnin määrittelemästä kauppa-arvosta riippumatta. 

Samankaltaisissa ja verrannollisissa tilanteissa kauppa-arvon ratkaisee tutkimuksen mukaan kiinteistön saavutettavuus. Lahti-Kerava rata nosti sen varrella  Mäntsälässä rivitaloasuntojen hintoja 65,5 % vuosina 1999-2007. Jo tieto radan rakentamispäätöksestä aloitti tämän kehityksen. Vertailukohtana oli Kerava, josta oli jo hyvät yhteydet Helsinkiin, siellä nousu oli 48,5%. Täten radan vaikutus siis nosti Mäntsälässä kiinteistöjen arvoa 20 % yleistä hintakehitystä enemmän, kun rata lyhensi matka-aikaa Helsinkiin 20 minuuttia moottoritien verrattuna. Täsmälleen vastaava kehitys  havaittiin myös muihin suuntiin matka-ajan lyhentymisen seurauksena tuottipa sen sitten moottoritie tai raiteet

Paikkakunnan saavutettavuus, matka-aika, ratkaisee paikkakunnan arvostuksen ja määrittelee ratkaisevasti kiinteistöjen arvon muutoin verrannollisissa tilanteissa.

Maaseudun taajamissa on jouduttu jo toteamaan liiankin usein, että rakennuksen kiinteistöveron määrittävä laskennallinen arvo on korkeampi kuin rakennuksen käypä kaupallinen arvo. Myös uuden kiinteistön rakentaminen kysyy rohkeutta ja omaa käyttötarvetta, jos paikkakunnan saavutettavuus ei ole tukemassa sen arvon säilymistä. Miksi yllättävänkin monet käyvät Jyväskylästä Keuruulla töissä?

Oman paikkakunnan saavutettavuudesta on itse pidettävä huolta. Lentoliikennettä ei ole tänne näköpiirissä. Tulevaisuus on tehtävä olemassa olevia vahvuuksia ja mahdollisuuksia kehittäen. Juuri kunnostetut ratamme on pidettävä kovassa käytössä tarkoitustaan täyttäen. Vaikka joku ei tuntisi niitä itse tarvitsevankaan, niin saavutettavuus tänne ja täältä on yhteinen etu ja sen mukaan muut paikkakuntaamme arvioivat.

Lauri Oinonen

Kannanotto junaparin H483 ja H 484 liikenteen jatkamiseksi

Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtajan kannanotto junaparin H 483 ja H 484 jatkamiseksi edelleen 27.3.2016 jälkeen:

Liikenne- ja viestintöministeriö on tehnyt oikean ja tarpeellisen ratkaisun henkilöliikenteen jatkamiseksi myös kaikilla Haapamäen kautta kulkevilla radoilla.

Myönteinen ja kiitosta ansaitseva ratkaisu on Tampere-Haapamäki-Keuruu-Haapamäki-Tampere henkilöjunaliikenteen jatkuminen nykyisellä vuoromäärällään myös 27.3.2016 jälkeen.

Rataosalle Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki 1.2.2016 ratkaisu toisi valitettavan menetyksen junaparin H 484 ja H 485 liikenteen loppumisesta 26.3.2016. Nykyisellään kaikki Haapamäen kautta kulkeva henkilöjunaliikenne on muodostaa toimivan minimikokonaisuuden, jokas ei kestä ehdenkään junavuoron lakkauttamista ilman välittömiä kielteisiä vaikutuksia Haapamäen risteysaseman junanvaihtoliikenteen muodostamaan kokonaisuuteen. Yhdenkin junan tai junaparin lakkauttamisen aiheuttamat menetykset olisivat täten tuntuvasti suuremmat jäljelle jäävään junaliikenteesen kuin miltä, yhden junaparin poistaminen näyttäisi.

Lakkautettavaksi aiotulla junalle H 483 lähtöaika Jyväskylästä 10.28 ovat saapuvat sekä Kuopiosta että Joensuusta ja Haapamäellä on vaihtoyhteys etelään Koillis-Pirkanmaalle. Erityisen merkittävä on Haapamäellä vaihtoyhteys etelästä kello 11.24 saapuvalta junalta H 423, jonka matkustajista noin puolet jatkaa juuri nyt lakkautettavaksi esitetylle junalle H 484 pohjoisen suuntaan lähtien Haapamäeltä Seinäjoelle 11.24. Juna H 484 saapuu Seinäjoelle 13.25 ja Seinäjoelta on vaihtoyhteyksiä eri suuntiin. 

Juna H 484 lähtee Seinäjoelta 16.34 Haapamäen kautta Jyväskylään ja muodostaa paljon käytetyn työmatka-, opiskelija- ja asiointiliikenteen junan Seinäjoelta reittinsä varrelle. Haapamäen risteysasemalle juna saapuu 18.13, josta on viereiseltä laiturilta välitön vaihtoyhteys Keuruulta saapuvaan ja Tampereelle 18.29 lähtevään junaan H 427, joka saapuu Tampereelle 19.50 ja josta ovat vaihtoyhteydet eri suuntiin. Haapamäeltä etelään lähdettäessä  juna matkustajista on yleensä puolet Seinäjoen suunnasta saapuvia pohjoisesta tuilleita Haapamäellä junaa vaihtaneita etelän suuntaan matkustavia ja ruuhka-aikoina vieläkin enemmän. Juna H 484 saapuu Jyväskylään 19.31, josta ovat vaihtoyhteydet mm. Kuopioon ja Joensuuhun.

Liikenneviraston tutkimus 2056.15/Sonja Sahlsten määrittelee Haapamäen keskisuureksi junanvaihto/risteysasemaksi. Tämän hyödyistä menetettäisiin välittömästi puolet, jos junapari H 483 ja  H 484 katoaisi. Yhteyksien vähetessä junamatkustus menettäisi todennäköisesti osuuttaan enemmänkin yksityisautoillle ja samalla vaarantuisi myös henkilöjunaliikenne Keuruulla ja Keuruulta, koska junamatkustajien määrä vähenisi Haapamäen junavaihtomahdollisuuksien puolittuessa.

Edellä esityn perusteella edellytän välittömästi ryhdyttävän toimiin myös junaparin H 423 ja H 424 jatkamiseksi liikenteessä aiempaan tapaan osana Haapamäen kautta kulkevaa nyt minimissään olevaa henkilöjunaliikennekokonaisuutta.

Kunnioittavasti Keuruun Haapamäellä

2.2.2016

Lauri Oinonen

Suomenselän rautieliikennetyöryhmän (ylimaakunnallinen Haapamäen ratojen varrella olevien kuntien yhteistoimintelin) puheenjohtaja

Riihontie 6

42800 Haapamäki

050 5113083

lauri.oinonen@hotmail.fi