Pohdiskelua seurakuntien asioista
Pohdiskelua seurakuntien asioista
Muutama vuosi sitten lähes paniikinomaisesti ajettiin maassamme kuntaliitoksia. Kun neljä vuotta sitten vaihtui maan hallitus pakonomaisesti ajetutt kuntaliitokset pysäytettiin. Tästä huolimatta maassa on tultu toimeen. Nyt kirkon sektorilla ajetaan voimakkaasti alueellamme prosessia, minkä ilmeinen päämäärä on seurakuntaliitos.
Taloudellisen tilanteen pelottelijoina kulkee matkasaarnaajia niin tuomiokapitulin kuin Kirkkohallituksenkin tahoilta ikäänkuin
täällä ei itsekin talouden haasteita tajuttaisi ja vastuuta niiden hoitamisesta. Nyt seurakuntalaisena kovasti ihmettelen, miksi voimakkaasti halutaan tähdätä seurakuntaliitokseen kolmen seurakunnan Keuruun, Multian ja Petäjäveden kesken.
Lapuan hiippakunnan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen piti tärkeinä itsenäisiä seurakuntia, koska ne ovat kirkon perusrakennetta. Maassamme on kuitenkin tehty paljon seurakuntaliitoksia. Näistä ja kasvaneista hallitobyrokratian rakenteista huolimatta ihmiset vieraantuvat ja eroavat kiihtyvästi kirkosta, jumalanpalvelukset loitontuvat ja väki kirkonpenkeistä jatkuvasti vähenee. Kukaan ei ole kuitenkaan kertonut kirkon taloudenkaan parantuneen. Vaikeudet ovat vain kasvamassa, vaikka paljon seurakunnallista toimintaa onkin ajettu alas.
Petäjävesi todellisuudessa suuntautuu Jyväskylään. Kunnallisella/maakunnallisella sektorilla Petäjävesi koki Keuruun seutukunnan luonnottomaksi ja siirtyi Jyvässeutuun. Samoin aikanaan tuomiokapitiulin päätös Petäjäveden seurakunnan siirtämisestä Keuruun rovastikuntaan koettiin oudoksi, koska yhteydet ja elämän virrat jo silloin olivat Jyväskylään. Nyt niin Keuruu, Multia kuin Petäjävesikin ovat jo parisen vuosikymmentä kuuluneet Jyväskylän rovastikuntaan.
Keuruun ja Multian seurakunnilla on tunnetusti väkilukuun suhteutettuna arvokkaat metsäomaisuudet, joita voi käyttää vastuullisesti kiinteistömenoihin. En tiedä Petäjäveden seurakunnan metsäomaisuutta, mutta Petäjävedellä on nyt haasteena kirkon kunnostuskustannukset. Seurakuntaliitoksissa omaisuus ja velat tulevat yhteisiksi. Seurakuntien liitoksissa ei ole avioehdon mahdollisuutta omaisuuden osalta.
Keuruulla on jo nyt kustannettavana kaksi museaalista kirkkoa kolmen toiminnassa olevan kirkon ja muiden kiinteistöjen lisäksi.
En voi pitää kohtuullisena, että keuruulaisina joutuisimme osallistumaan vielä kolmannenkin museaalisen kirkon kustannuksiin ja naapuriseurakunnan muihinkin kustannuksiin, vaikka tatä kiertävät muualta tulevat ja muualle menevät matkakonsultit kuinka hyvänä pitäisivätkin.
Kaikella ystävyydellä haluan Petäjäveden mahdollisten seurakunnalllisten ratkaisujen suuntautuvan kohti Jyväskylää, koska sinne Petäjäveden ja sen väestön elämän ja arjen virtaukset yhä enemmän vievät.
Lauri Oinonen
Keuruu/Haapamäki
