Huhtikuun kuntavaalit muodostuisivat demokratian irvikuvaksi

Huhtikuun kuntavaalit muodostuisivat demokratian irvikuvaksi

Huhtikuun kuntavaalien ajankohta sisältää suuria ongelmia, joita poliittiset tahot eivät halua ottaa lainkaan vakavasti. Kansalle lupaillaan todellisuudessa näennäisiä ja todennäköisesti epäonnistuvia turvatoimia vaaleissa. Kun huhtikuun kuntavaaleista tulee väkisinkin kautta maan koronalinkoja, ovat selittelyt sitten myöhäisiä. Kuka haluaa silloin ilmoittautua vastuulliseksi? 

Kun maassa on nyt arvaamattomasti kehittyvä ja hengenvaarallinen kulkutautiepidemia kasvavin tartunnoin, on pakko tajuta kuntavaalien hengenvaarallisuus kaikillle.

Koskaan aiemmin ei Suomessa ole ollut mitään vaaleja  Suomessa rauhan aikana samanaikaisesti  kulkutautiepidemian riehuessa. Espanjantaudin aikaan ei ollut vielä Tarton rauhaa tehty ja Lapin läänin vielä ollessa sotatoimialuetta kevättalven 1944 eduskuntavaaleille oli ulkopoliittinen tarve saada Neuvostoliitolle myötämielisempi eduskunta.

Uutiset kertovat jatkuvasti lisääntyvistä koronatartunnoista ja viruksen uusista muunnoksista. Edessä on talven hiihtolomakausi ja sen vaikutukset lisäävät tartuntoja. Ihmisten kaikki kontaktit sisältävät riskejä. On suuri todennäköisyys. After-ski kontaktit väkisinkin muodostuvat koronalingoiksi.

Kuntavaaleja on esitetty siirrettäväksi vaaleista vastaavan oikeusministeriön virkamiesvalmistelun ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin toimesta. Nämä ovat mahdollisimman korkean tahon virkavastuulla tehtyjä kannanottoja. Niiden mukaan tulee valtioneuvoston edetä. Ihmettelen kulkutaudin edetessä suuresti, että puoluesihteerien mielipiteen mukaan oikeusministeri kuitenkin haluaa pitää vaalit huhtikuussa. Hän tunnu lainkaan toimivan, kuten virkavastuulla toimivat ministeriönsä virkamiehet tahtovat. 

Onko nyt menossa puoluesihteerien vallankaappaus? Tajuan, että kukaan puoluesihteereistä ei halua ensimmäisenä vaatia kuntavaalien siirtoa, koska se haluttaisiin tulkita kuntavaalitappion peloksi. Miksi puoluesihteerit eivät näe ongelmaksi normaalin vaaleja edeltävän vaalitaistelun estymistä tavanomaisissa muodoissaan koronan takia? Tästä poliittisen vaikuttamistyön estymisestä puoluesihteerien tulisi olla huolissaan.

Vaikka kilvan esitetään eri ratkaisuja äänestystapahtuman järjestämiseksi kulkutaudin aikana, niin ne eivät ole uskottavia mitenkään. Vaikka itse vaalilipun laitto uurnaan onnistuisikin monissa tapauksissa, olennaisimmat ongelmat huhtikuun vaalien osalta säilyvät. Kansalaiset päättävät sen, uskaltaako riskeerata. Noin miljoona äänioikeutettua kuuluu jopa monin tavoin riskiryhmiin. Siksi varsin monet turvallisuutensa takia jättävät huhtikuun vaalit sivuun.

Espanjan Katalonian vaaleissa aiemmin äänesti 80% äänioikeutetuista, nyt korona-aikana juuri pidetyissä vaaleissa vain 53 % käytti äänioikeuttaan turvajärjestelyistä huolimatta. Suomessa tapahtuisi samoin. Alhainen äänestysprosentti vaarantaisi vakavasti demokratiaa ja osallisuutta koko vaalikauden ajaksi päätösten tekoon.

 

Entä jos, kokonaiset vaalilautakunnat tai merkittävät joukot ihmisiä ovat karanteeneissa, miten toimittaisiin? Tällaiset tilanteet ovat todennäköisiä. Huhtikuun kuntavaalit merkitsevät demokratian irvikuvaa.

Demokratia ja osallisuus eivät vaarannu vaalien siirrolla, mutta kulkutautiaikana pidettävät vaalit sen taatusti tekevät. Siksi pidän kuntavaalien siirtämistä nyt kulkutaudin keskeltä huhtikuulta kaikille turvallisempaan ajankohtaan välttämättömän.

Kuntavaalit siirrettävä kulkutautivaaran vuoksi

Maassamme liikkeellä kulkutauti. Tällaiselta varjeltumista rukoiltiin ennen kirkoissakin. Rauhan ajan historiassamme ei ole Suomessa ollut vakavan kulkutaudin aikaan

vaaleja. Espanjantaudin riehuessa itsenäisyytemme alussa ei vielä ollut tehty Tarton rauhaa ja Lapin läänin ollessa vielä sotatoimialuetta kevättalven 1945 eduskuntavaaleille oli syynä tarve saada Neuvostoliitolle myötämielinen eduskunta. Täten siis rauhan aikana ei ole Suomessa käyty vaaleja kulkutautiepidemian aikana.

Nyt kuitenkin on näin tapahtumassa. Huhtikuulle ajoittuvat kuntavaalit osuvat arvaamattoman pahaan epidemia-aikaan. Esitetyt suojatoimet äänestystilanteisiin eivät ole kansalaisille vakuuttavia. Suuri osa riskiryhmiin kuuluvista äänioikeutetuista hyvin todennäköisesti varotoimena jättäisi nyt korona-aikaan kuntavaalit kokonaan sivuun. Näin kävi Espanjan Kataloniassa, missä nyt korona-aikaan vain 53 % äänestäjistä käytti äänioikuttaan, kun edelliskerralla normaalioloissa vastaava luku oli 80%.

Mitä tapahtuisi, jos vaalilautakunnat joutuisivat karanteeniin? Mitä merkitsisivät suurten äänestäjäjoukkojen karanteenit vaaleille? Mikä haitta on vaaleja edeltävän ihmisten parissa tapahtuvan laajan ja vuorovaikutteisen vaalikampanjoinnin puuttuminen? Nämä ovat demokratiaa vakavasti vaarantavia tosiasioita, jotka ministerien 

tulee ottaa huomioon eikä kuvitella demokratian toteutuvan määräpäivään nimetyissä vaaleissa. Jos merkittävä osa kansalaisista ei kulkutautivaaran äänestäisi kuntavaaleissa, siitä seuraisi osallisuuden ja kuntademokratian vaje koko neljän vuoden vaalikaudelle.

Mielestäni jokaisen äänioikeutetun tulee saada käyttää äänioikeuttaan normaaleissa olosuhteissa. En ymmärrä niitä henkilöitä, jotka sanovat, että heitä ei häiritse korona vaaleissa. He eivät haluakaan ajatella asiaa riskiryhmään kuuluvan lähimmäisensä kannalta. Kun jumalanpalveluksetkin ovat nyt suljetut kirkkoväeltä ja talvenlumi peittää Keuruun kirkonkin komeat pääportaat, on aihetta siirtää kuntavaalit turvallisempaan ajankohtaan. Se olisi askel heikommassa asemassa olevan huomioon ottamisesta 

Hyvää ystävänpäivää!

Kun aloitan tämän kirjoitukseni on vielä vuonna 1962 kuolleen isäni Sulo Oinosen nimipäivä. MIksikä isovanhempani Edla s. Ahokas ja Israel Oinonen valitsivat aikanaan esikoislapselleen tuon etunimen, mitä en nyt muista kertaakaan kastetoimituksessa lausuneeni. Talvi- ja jatkosodan taistelijan ja sotainvalidin ja kahden tilan, toinen Karjalan Lumivaaran Ihalan kylässä toinen Multian Riuttakoskella, raivaajan ja rakentajan elämäntyö päättyi sairauskohtauksessa äkkiarvaamatta ja inhimillisesti katsoen kesken 9.8.1962 52 vuoden iässä. Tuolloin olin Keuruun yhteiskoulun alaluokilla. Äitini kanssa päättäväisesti tahdoimme jatkaa tilanpitoa. Se on vahvistanut maahenkeä eikä nykyinen EU-aikakaan ole kyennyt sitä nitistämään.

Valentinin nimipäivää 14. päivänä helmikuuta vietämme ystävänpäivänä. Aiheen tälle on antanut jo kristikunnan alkuaikojen pyhä Valentinus. Enoni ja äitini jo lapsena kuollut veli oli Valentinus Järvelä. Kävin hänen pienen hautakiven luona Ylivieskan palaneen kirkon lähellä viime syksyllä äitini sisarussarjan vanhimman 95- vuotiaana kuolleen Martti Järvelän hautaan siunaamisen yhteydessä. Puhdistimme serkkuni Olavi Järvelän kanssa hänen hautakivensä kirkon kivijalan ja Kalajoen Juurikosken välisellä kirkkomaan kapealla osuudella. Samana päivänä täytti äitini serkku Yrjö Prittinen Kalajoella 104 vuotta.

Jokaisen päivän tulisi olla ystävänpäivän. Mutta on toki hyvä, että kalenterissa on myös tällainen. Se muistuttaa olemassaolollaan tärkeästä asiasta, ystävyydestä. Maailma olisi paljon mukavampi jokaiselle, jos tätä Valentinuksen päivän teemaa muistaisimme elämässämme ihan pienissäkin asioissa. Juuri noista pienistä asioista ja nopeasti ohitse kiitävistä hetkistä elämämme muodostuu.

Hyvällä ystävälläni Keijolla on tapana sanoa: "Jumala toimii tilanteissa". Vaikka emme huomaa ja yleensä emme tätä huomaa, niin juuri näin asia kuitenkin on. Pienikin myönteinen ajatus, sana tai vielä parempi, jos olisi jopa ihan tekokin voi tehdä jopa uskomattoman myönteisiä asioita jos ei itsessään niin seurausvaikutuksina joko lähellä tai kaukana. 

Monet joulun valot vielä palavat, pimeäähän on vieläkin, vaikka vuodenkierron pimein neljännes onkin jo sivuutettu. Vanha totuus, mitä seurakuntamme nuorisonohjaaja Kirsti Mäkinen usein toisti, että ei olemassa niin suurta pimeyttä, etteikö pienikin kynttilänliekki valaisisi ympärilleen. Antakoon tämä lause mietittävää tällekin ystävänpäivälle 14.2.2021.

Hyvää Ystävänpäivää!

Kunnallisvaalien siirtäminen syksyyn koronan takia

Kuntavaalit korona-aikana hengenvaarallinen uhka ja demokratian sekä yhdenvertaisuuden pilkkaa

Koronan arvaamattoman suurien uhkien vuoksi näen huhtikuulle aiottujen kunnallisvaalien siirtämisen ensi syksyyn terveydellisistä syistä välttämättömäksi.  Koen, että juuri kansanterveydellisistä syistä asia on saatettava esille, jotta asiassa kyettäisiin tekemään pikaisesti välttämätön ratkaisu. Eri turvatoimet ovat kaikki näennäispuuhastelua, joilla ei todellisia ongelmia voida poistaa.

Haluan tukea, kannustaa ja rohkaista maan hallitusta ja eduskuntaa näkemään huhtikuun kuntavaalit kansalle hengenvaarana ja demokratian ja yhdenvertaisuuden ihan pilkkanakin. Siksi lähestyn blogini lukijoita tämän asian merkeissä. Uuden Suomen blogeissani ja twiittauksissani olen käsitellyt asiaa useita kertoja. Mutta asiallista keskustelua ei näytä syntyvän. Onko tilanne niin vakava, että keskustelua ei haluta käydä?

Kuntapäättäjänä ja kansalaisena olen hyvin huolestunut, jos nyt huhtikuussa todella olisivat kunnallisvaalit. Tuntuu, että nyt ei haluta tiedostaa tarttuvan ja hengenvaarallisen kulkutaudin ja sen aikana tapahtuvien kunnallisvaalien monia ja vaarallisia ongelmia.

Jo nyt ovat perinteiset demokratiaan kuuluvat yleisötilaisuudet, toritapahtumat ja muu vastaava vaaleja edeltävä vaalitaistelu mahdottomia eikä tilanne suurella todennäköisyydellä tule ainakaan merkittävästi tule parantumaan huhtikuun lähestyessäkään. Internet ja Teams eivät voi korvata demokratiassa yhdenvertaisesti tai tasa-arvoisesti vaaleja edeltäviä tapahtumia. Koronan todellisuus olla jopa nykyistä vaarallisempikin tilanne tulevina viikkoina, kuten te parhaiten tiedätte.

Suurin ongelma on se, että merkittävä osa kansalaisista ja vielä suhteessa enemmän äänioikeutetusta väestöstämme kuuluu riskiryhmiin iän tai eri sairauksien vuoksi.

Ongelma koskettaa konkreettisesti myös ehdokkaita ja vaalityöntekijöitä.

Demokratia, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vaarantuvat ja merkittävästi estyvät. Näin ei voi tapahtua järjestäytyneessä yhteiskunnassa vaalien aikaan. Vaikka itse äänestyksissä, ennakkoäänestys- ja vaalipaikoilla voitaisiinkin tehdä moniakin varotoimia kulkutaudin tartuntojen estämiseksi, on koko valtakuntaa koskevassa kokonaisuudessa suuria riskejä. Sama koskee myös kotiäänestystä ja varsinkin, kun sen puitteissa äänestäjät jo lähtökohtaisesti kuuluvat eri tavoin riskiryhmiin.

Huomattava tosiasia on edelleen se, että on suuri todennäköisyys, että monet kansalaiset jättävät koronan takia huhtikuussa äänestämisen kokonaan pois. Suuri ja merkittävä ongelma ovat karanteeneissa olevat. Heidän osallisuutensa kunnallisvaaleissa paljolti estyy niin äänestäjinä ehdokkaina kuin vaalityöntekijöinäkin. Tilanne on ongelmallinen myös karanteenissa olevien lähipiiriin kuuluvien kohdalla. Suuri mahdollisuus koronan aikana vaaleissa olisi äänestysprosentin madaltuminen ja siitä seuraava demokratiavaje.

Kunnallisvaalit ovat perinteisesti olleet vuosikymmeniä syksyllä. Viime kerta kevätvaaleista oli poikkeus, koska alkuperäinen tavoite oli yhdistää kunnallis- ja maakuntavaalit samanaikaisiksi. Nyt todennäköisesti riittävän tehokkailla ennalta estävillä rajoituksilla ja rokotuksilla on korona saatu minimoitua syksyksi 2021 ja tämä perinteinen kunnallisvaalien ajankohta, olisi silloin turvallisempi. Tällöin demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiselle olisivat terveellisemmät kunnallisvaalien puitteet kuin nyt huhtikuussa.

Edellä olevan perusteella kansalaisten ja maan hallituksen toimivan  kunnallisvaalien siirtämiseksi koronan vuoksi ensi syksyyn ja tästä tehtävän mahdollisimman pikaisesti ratkaisun.