Arjen ja elämän asiat eduskuntaan

Haluna olla vaikuttaja enkä vaikertaja. Siksi olen kokenut välttämättömäksi lähteä tavoittelemaan takaisin työmahdollisuuttani kansanedustajana. Vain vaikuttajana vaikuttajan paikalla voi saada asioita eteenpäin. 

Ellen ole eduskunnassa, en voi tehdä laki- ja toimenpidealoitteita mistään asiasta. Eduskunnan ulkopuolella, olen täysin avuton auttamaan avun tarpeissa olevien asioita lainsäädännössämme.

Siksi tällä kirjoituksellani haluan pyytää nyt Uudellamaalla äänioikeutettuja harkitsemaan äänen antamista minulle eli Lauri Oinoselle.

Juuri Uudellamaalla on paljon ihmisiä, jotka kokevat asioiden epäkohdat liiankin omakohtaisesti joko ihan itse tai lähipiirissään. Nämä yksityisille ihmisille ongelmalliset asiat monista televisiossa ja medioissa tutuiksi tulleille poliitikoille ovat etäisiä ja eivät tule lainkaan esille päätösten valmisteluissa puhumattakaan itse päätöksissä.

Eduskuntatyössäni en arkaillut aloitteiden ja kysymysten teossa. Halusin ottaa kirjallisissa muodoissa asioita aktiivisesti esille. Käytin istuntosalissa varsin paljon puheenvuoroja aina iltamyöhän istuntojen loppuun asti. Periaatteeni oli ja on "aina paikalla" ja "poissaoloja nolla". 

Tämä onnistui ja se on ihan ihme, sillä sain olla lähes satavuotiaaksi eläneelle äidilleni vapaaehtoinen omaishoitaja. Äitini halusi olla mahdollisimman omatoiminen, mutta tein useita puhelinsoittoja saadakseni selville hänen vointinsa jo ihan äänensävystä. Jos havaitsin huolestuttavaa, kutsuin kotipalvelun tai muuta apua ja lähdin heti tilanteen mahdollistaessa nopeimmalla yhteydellä paikalle.

Tiedän muutoinkin hyvin omaisten huolet läheisistään ja ihmisten minulle kertomat pulmat. Toimiessani diakoniatyöstäkin vastanneena pappina ihmisten parissa sain kohdata monia "arjen ja elämän" ongelmia hyvinkin erilaisissa asioissa. Sain todellisilta kokemusasiantuntijoilta mitä moninaisinta viestiä.

Kun kerran Haapamäen Katulähetyksen talolla puheessani toin esille aikamme ongelmia, sain välihuudon: "Mitä valitat, mene eduskuntaan ja toimi!" Tämä alkoholin kanssa kamppailleen lähimmäisen käsky velvoittaa minua yhä ja koen, että entistäkin voimakkaammin. 

Siksi olen ehdolla NYT UUDELLAMAALLA kolmen eduskuntakauden kokemuksella. Tiedän, miten tulee toimia. Mutta haluan kuulla työssäni arjen ja elämän kokemusasiantuntijoita. Nämä ihmiset ansaitsevat asioidensa esille tulon eduskunnassa.

Uskonnonopetus perusteltua nykyisellään

Uskonnonopetus perusteltua nykyisellään

Suomen lipussa on sininen risti. Olemmeko ajatelleet, mikä merkki tulisi lipustamme, jos siitä poistettaisiin risti? Jäljelle jäisi valkoinen lippu. Useimmat tiennevät sen merkityksen sodassa. Siksi haluan suomalaisen yhteiskunnan pohjautuvan jatkossakin kristilliseen elämännäkemykseen ja annettavan tälle mahdollisuudet-

 

Kautta vuosikymmenten on esitetty ajatuksia muuttaa koulujen uskononopetusta ja vaadittu sen poistamistakin. Jälleen huomaan tätä keskustelua viritellyn. Asioita pitkäaikaisesti seuranneena niin opettajana, pappina kuin kansanedustajana ja kuntapäättäjänkin tarkastellen en näe nytkään mitään syytä muuttaa nykyistä koulujemme uskonnonopetusta rakenteiltaan. Eduskunnan sivistysvaliokunnan työssä olen saanut perehtyä tähänkin asiaan.

 

Oman uskonnonopetus, mikä perinteisesti suuressa osaa Suomea edelleen tarkoittaa evankelisluterilaista tai ortodoksista uskonnonopetusta, on mielestäni yhtä olennainen osa suomalaista identiteettiä kuin on yleinen asevelvollisuuskin. !970-luvulla poliittisten paineiden seurauksena tuli kouluihin nyt asemansa vakiinnuttanut elämänkatsomustieto niille oppilaille, jotka eivät kuuluneet kansankirkkoihimme tai eivät näihin kuulumattomina osallistuneet muiden mukana uskonnonopetukseen.

 

Vastaavasti siviilipalvelus tuli vaihtoehdoksi heille, jotka eri syistä eivät halunneet osallistua armeijan koulutukseen.  Nyt kouluissa on käsite oman uskonnon opetus. Mielestäni se on käypä ilmaisu aiemmalle käsitteelle tunnustuksellinen uskonnonopetus. 

Omassa uskonnonopetuksessa tulisi mielestäni ihan luontevasti sallia uskonnon harjoittaminenkin kuten rukoukset ja virrenveisuu myös osana uskontokasvatusta. Tämä tietenkin tulisi tapahtua kaikille oppilaille ja heidän vanhemmilleen yleisesti hyväksytyillä kirkkokunnan tavoilla.

 

Pidän kansakunnan perusoikeutena selkeää kristillistä koulukasvatusta maassamme. Alati muuttuvassa maailmassa on tarjottava omaa arvopohjaamme. Sen puolesta ovat sotiemme sukupolvet taistelleet silloisen sotilasvalan velvoittamina viimeiseen veripisaraan saakka. Tämän tosiasian pohjalta en näe aihetta muuttaa nykyistä koulujemme uskonnonopetuksen rakennetta. Luotan, että opettajat osaavat tehtävänsä.

 

Henkilöliikenne kaikille radoille vireyttämään seutukuntia ja aluetalouksia

 

Haluan koko Suomen rataverkon optimaaliseen käyttöön. Olen saanut Suomen sisäosissa tuloksiakin aikaan. Haluan selvitettävän henkilöliikenteen lisäämisen mahdollisuuksia kautta maan. Ratojen digitalisointi mahdollistaa kaksikertaisen junamäärän, koska junien nykyiset turvavälit voidaan puolittaa.

Haluan selvitettävän mielekkäänä ilmastopoliittisena tekona henkilöliikenteen palauttamista sellaisillekin radoille, joille ei ole nykyään henkilöliikennettä lainkaan, mutta radat kunnoltaan hyvinkin mahdollistaisivat tämän.

Yllättävästi Uudellamaallakin on kolme rataosuutta, joille ei nykyään ole henkilöliikennettä. Voimakkaan autoistumisen aikaan erehdyttiin henkilöliikenteen kehittäminen lyömään laimin liian monilta radoilta ja jopa aluetalouksien elinvoima ja useat asemataajamat taantuivat

Haluan tarkasteltavan asioita nyt ihan uusista näkökohdista. Katseet on suunnattava kaikkiin suuntiin ei vain pelkästään ruuhkautuvaan Helsinkiin. Voisiko Uusimaan saada ihan uutta kehityksen voimaa siitä, että toimivaa henkilöliikennettä olisi kaikilla radoilla. Voisisko palauttaa aiemmin käytössä olleita liikennepaikkoja myös Rantaradalle Helsinki-Karjaa-Turku?

Toisiko Karjaa-Hyvinkää radan henkilöliikenne vireyttä Hankoniemellekin? Porvoo-Kerava radalla on harrastajien toimesta kesäaikaan matkailuliikennettä. Siitä haluan antaa suuret kiitokset aktiivisille toimijoille! Mutta olisiko ihan reittiliikennne palautettavissa tunnin vuorovälein?

Entä rata Loviisa-Lahti? Rataa on kunnostettu tavaralogistiikan tarpeisiin, se antaisi mahdollisuuksia ja junia mahtuisi radalle.

Haluan selvitettävän henkilöliikenteen avaamista niillekin radoille, joilta henkilöliikenne nyt puuttuu

Suomen keskiosissa on tällaisia rataosuuksia paljonkin. Mutta on todella yllättävää, että maamme tiheimmin asutusta maakunnasta eli Uudeltamaalta löytyy kolme rataa, joilla ei ollut pitkiin aikoihin henkilöliikennettä.

Koska Karjaa - Hyvinkää radalla ei ole henkilöliikennettä, Hanko ei ole muusta Suomesta suorimman junamatkan saavutettavissa. Toki Hankoon pääsee Helsingin ja Turun kautta eri junanvaihdoin, itsekin olen tehnyt junamatkan Hankoon Keuruulta ja takaisin. Lohjalle, Vihtiin, Rajamäelle ja muille junayhteyksien varrella olleille paikkakunnille ei pääse junilla lainkaan, vaikka radat olemassa.

Olisiko Hanko mielletty kautta Suomen paremmin saavutettavaksi, jos juna ajaisi suoraan Hyvinkäältä Hankoon Lohjan kautta? Kun rata Hyvinkää - Karjaa  - Hanko on päätetty sähköistää, voitaisiin lähivuosina piankin aloittaa tällä osuudella junaliikenne. 

Henkilöliikenteen lopettaminen tapahtui autoistumisen vuosikymmenillä. Nyt radat parantuvat ja sähköistyvät ja junat voivat ajaa paljon nopeammin. Junilla on kautta maan uusi tulevaisuus edessään.

Ajattelemmeko liian yksipuolisesti vain yhteyksiä pääkaupunkiin? Unohtuvatko silloin muut mahdollisuudet? Eikö koko Uuttamaata tulisi kehittää luomalla yhteyksiä muuallekin kuin pääkaupunkiin? Toki pääkaupungista pääsee muuhun Suomeen, mutta mitä merkitsisi suora yhteys

Pääradalle?

Näen rautateissä tulevaisuuden mahdollisuuksia lähelle ja kauas. Olisiko harkittava aiemmin olleiden junien pysähdyspaikkojen palauttamista ainakin joillekin paikallisjunavuoroille Rantaradallekin Karjaalta pääkaupungin ja Turun suuntiin?

Olisiko rautateiden henkilöliikenteellä ilmastotavoitteidenkin kannalta merkitystä? Voitaisiinko välttää missä määrin maanteiden kasvavia liikenneruuhkia ja kulumista, jos olisi toimivia raideyhteyksiä runsaammin? 

Ratojen henkilöliikenteen palauttaminen ja edistäminen on mitä parhain myönteinen teko ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla maanteiden ruuhkautumisen kasvua tien pintojen lisääntyvää kulunista voitaisiin ehkäistä ja parantaa maantieliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.

Haluan tulevassa eduskunnassa voimakkaasti edistää yllä esittämiäni asioita. Liikennepolitiikkaan tarvitaan uusia tuulia, joissa puhaltaa raikas ilmasto ja aluetaloudellinen elinkeinojen edistäminen.

Keskustalla on hyvät mahdollisuudet

Keskustan gallup-kannatus sukeltaa. Mutta tämä ei ole koko totuus eikä ainakaan vaalituloksen osalta.

Äänestäjät ratkaisevat vaalituloksen nyt tänä keväänäkin. Itse olen nyt ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä ja edelleen Keskustan listalla.

Uusimaa on uusi mahdollisuus, missä vaalimatematiikka voi tarjota yllättävänkin hyvät mahdollisuudet.

Havaintojeni mukaan Keskustalla on Uudellamaallakin erittäin hyvät ja innostuneet ehdokkaat. Yhdessä voimme yllättää galluppien ennusteet mitä todennäköisimmin.

Henkilökohtaiset äänet eri ehdokkaille takaavat paremman tuloksen Keskustalle, kuin tällä hetkellä mielipiteet kyselyissä antavat. Henkilökohtaisesti pidän hyvinkin todennäköisenä, että Uudellamaalla Keskusta saa ainakin yhden eduskuntapaikan lisää. Keskustan ehdokaslista Uudellamaalla on havaintojeni mukaan lista aktiivisista ja innokkaista ehdokkaista.

Oma tavoitteeni on mitalisija nyt Uudellamaalla. Nyt on osattava tehdä oikeita toimia ja oikeaan aikaan. Vaikka nyt olen ehdokkaana Uudellamaalla, olen kirjoilla Keuruulla. Tänäänkin osallistun etäyhteydellä Keuruun kaupunginvaltuuston kokoukseen. 

Suomen poliittisessa kentässä tarvitaan Keskustaa entistä enemmänkin rakentavana ja yhteistyöhön kokoavana aktiivisena toimijana. Tuloksia ei tehtäne riitelemällä ja vastakkainasetteluilla, vaan rakentavalla yhteistyöllä omista tavoitteestaan tinkimättä mutta muitakin kuunnellen ja arvostaen koska asiamme ovat yhteiset. 

Eduskuntatyö on opettanut kolmella vaalikaudella minulle yhteistyön arvon, silloin saa omatkin asiat perille.