Jaakko Uuranniemeä kiitollisena muistaen

Tapasin Keuruun S-marketin alla paikoitushallissa kansakouluaikaisen tuttavani. Puhdistimme hallin lämmössä lumesta ja jäästä sulamassa olevia autojamme. Ehkä olin asioinut liikkeessä liian vähän aikaa, joten puuha kesti ja jäi aikaa pohtia asioita. Keskustelukumppani oli ollut pitkään työssä Jaakko Uuranniemen kumppaniensa kanssa perustamassa monien autoliikkeiden ja toimintojen Autotalossa, millä paikalla ovat nyt mm. Citymarket ja Tokmanni paikoitusalueineen kuten alueella olevat eräät muutkin toimijat. 

Keskustelukumppani lausui kysymyksen muodossa, että sinä et taida tietääkään syntymäkotisi naapurisi Jaakko Uuranniemen kuolemasta viime kesällä. En ollut saanut tätä tietoa aiemmin, ehkä kaikki luulivat minun tietävän asiasta. Minulle Jaakko edusti myönteistä elämänvoimaa kaikin tavoin. Parisen vuosikymmentä sitten olin viimeksi tavannut hänet, kun sain tehtävän palvella hänen äitinsä siunaustilaisuudessa Multialla kesäisenä lauantaipäivänä.

Jaakko Uuranniemi oli syntymäkotini naapuriperheen toinen lapsi Rauha ja Venne Uuranniemelle. Jaakko oli reilut kymmenen vuotta minua vanhempi, Hänen isällään oli Riuttakosken saha, mylly ja lähialueelle

palveleva sähkölaitos, mikä lienee ollut lajissaan ensimmäinen Multialla. Kyse oli rehellisestä yrittäjäperheestä ja meille Riuttakosken toisella rannalla mitä parhaimmista naapureista, joille olen monista asioista suuresti kiitollinen.

Jaakon isä opetti pojalleen, että raha on ansaittava tekemällä työtä. Siksi hän ohjasi kansakouluikäisen Jaakko-pojan kuokkimaan meidän siirtokarjalaisen tilan peltoja. Ainakin yksi peltosarka on nimenomaan Jaakon koulupoikana kuokkima. Jo rippikouluikäisenä Jaakko oli kiinnostunut autoista ja sai erikoisluvalla ajokortin jo ennen normaaliaikoja. Tekikö hän jopa ihan matkan Helsingin olympialaisiinkin perheen Studebackerilla?

Oppivelvollisuuskoulun, rippikoulun ja itseopiskelun rinnalla merkittävimmäksi koulutukseksi muodostui sotaväen ajan palvelus komppanian kirjurina erillisessä autokomppaniassa Kouvolassa. Tuolta hän sai sotilaspassiinsa parhaimmat mahdolliset arvostelut. Jaakko ei tupakoinut eikä havaintojeni mukaan koskaan käyttänyt alkoholia, vaan kieltäytyi huomiota herättämättä kohteliaasti ja käyttäytyi aina herrasmiehen tavoin hillitysti toista kuunnellen ja osoitti tämän myös pukeutumisessaan ihmisten kanssa.

Näin hän sai ansaitusti monien luottamusta osakseen ja löysi Keuruulta arvostetun insinööri Jukka  Ilmoniemen yhteistyökumppanikseen autoalalla. !960-luvulle tultaessa auto oli monien tavoiteltu ja ehkä kaukainenkin unelma. Autot merkitsivät liikkumisen vapautta, loivat kuvaa menestyksestä ja tulevaisuudesta. Erityisen tavoiteltuja olivat länsimaiset autot, mitkä olivat tuontisäännöstelyn ja eri verojen rasittamat toisin kuin Neuvostoliitosta ja Itä-Euroopasta tuotavat, joihin useimpien oli tyytyminen. Minä ostin Jaakolta ensimmäisen autoni Vauxhall Vivan 14.2.1971 ja saatoin sanoa olevani "miljoonan markan länsiauton omistaja!" 

Vain harvoilla oli tuolloin varaa länsiautoihin. Näitä edustivat 1960-luvulla lähinnä Volkswagenit lähes yksinomaan miltei 1970-luvun alkuun saakka Keurusseudunkin maanteillä ja maisemissa. Toki joillakin takseilla oli mersuja, kuten Multiallakin "Mersu-Matilla" , muut taksit olivat yleensä Popeda, Volga tai Warsova merkkisiä.

Jaakko Uuranniemellä oli taito löytää hyviä yhteistyökumppaneita ja tulla erinomaisesti heidän kanssa tuloksia tuottavaan yhteistyöhön. 1960-luvun Keuruun Isonkivenniemeen valmistunut maakunnan suurin Autotalo oli viiden autoliikkeen kokonaisuus, mikä palveli lähes kaikkia lännestä tai Japanista tuotavia autoja haluavien asiakkaiden tarpeita. 

Keuruu muodostui maakuntien solmukohdassa erittäin merkittäväksi ja laajalti tunnetuksi autokaupan keskukseksi. Autotalon eri tehtävissä ruokaravintola, eri automerkkien huoltamo- ja muut oheistoiminnot mukaan lukien jopa parisen sataa työntekijää. Monet multialaiset ja keuruulaiset nuoret saivat halutut työpaikkansa Autotalon toiminnoista. 

Autotalon väki oli kuin yhtä laajaa perhettä. Monet isät ja äidit olivat aidosti ylpeitä, kun saattoivat sanoa nuortensa olevan Autotalolla töissä. Multian rovastikin Risto Ruskokivi, joka usein käsitteli saarnoissaan arjen ja elämän asioita huomatessaan Jaakon vanhempien olevien kirkossa (he antoivat äidilleni ja myös minulle usein kirkkokyytiä) kehui kuinka Jaakko Uuranniemi tarjoaa työtä monille Multian nuorille. Pidin rippi-isäni arkisista saarnoista ja rippikouluaikanani hän kannusti saarnassaan ottamaan esikuvaa kolmesta lähtökohdiltaan multialaisesta 1950- ja 1960- luvun kansanedustajasta (T.N. Vilhula ml, Päiviö Hetemäki kok ja Arvo Ahonen sd.) Kahta heistä olen saanut sittemmin haastatella.

!970-luvun lopulla Jaakko Uuranniemi muutti Keuruulta Amerikkaan. Hänen isänsä oli nuorena miehenä ollut "Amerikoissa" ja hankkinut työllään rahat, joilla oli palattuaan ostanut Riuttakosken sahan oheistoimintoineen. Jos Suomessa autot olivat kiinnostaneet Jaakkoa, Amerikassa kiinnostivat lentokoneet, näitä hän vuokrasi käyttäjilleen. Amerikan puuhissa Jaakolla oli tärkeänä apuna menestynyt saarijärveläinen yrittäjä ja kansanedustaja (skl, nyttemmin kd) Väinö Rautiainen.

Vaikka sain Jaakolta lukuisia kutsuja tulla käymään hänen luonaan Amerikassa, en löytänyt siihen aikaa ja nyt on liian myöhäistä tavata Jaakkoa. Eduskuntatyöni aikaiset Amerikan matkani olivat niin ohjelmoituja, että ei ollut mahdollista tehdä poikkeamia muualle. Onneksi pääsin vuosituhannen vaihteessa käymään Valkoisessa Talossa ja ihan Ovaali-salissakin liittyen palkattomaan ja ansiotta minulle uskottuun kunniatehtävääni "Peace Ambassador". Monet keuruulaiset ja multialaiset ovat käyneet Jaakon ja hänen perheensä luona Amerikassa. Edesmennyt äitini oli säännöllisessä kirjeenvaihdossa Amerikkaan Jaakon sisaren Ellenin kanssa ja näin sain päivitetyt kuulumiset tuolloin entiseltä naapuriperheeltä.

Jaakko Uuranniemi kunnanhallituksen varapuheenjohtajana oli myös tätä kautta vahva Keuruun kehittäjä ja hän toimi hyvässä yhteistyössä kokoomuslaisena kaikkien kanssa tavoitteena paikkakunnan hyvä tulevaisuus. Kun tulin 1970-luvun lopulla Jaakon luopuessa Keuruun kunnalliselämään, luulen monien entisten multialaisten auttaneen minua eri vaaleissa. Jaakolla oli myös 1970-luvun alussa tavoite kansanedustajaksi Kokoomuksen ehdokkaana, mutta Keuruun seutukunta maakunnan rajalla oli tuolloinkin liian haasteellinen valituksi tulemiselle.

Riuttakoski virtaa nyt lumisen talven keskelläkin, koskikarat liikkuvat vikkelästi kosken virtakohdissa ja kevään saapuessa Multian "mustien metsien" vedet kuohuvat jälleen kohta kevättulvana minulle ja Jaakolle hyvin tutuissa maisemissa. Onnellinen on äitini tekemän runon mukaan hän, joka on saanut elää ja asua kosken varrella. Kosken virtaava vesi ja sen äänet ovat Luojamme suurta puhetta ajasta aikaan ja näkyvä viittaus Ilmestyskirjan kristallin kirkkaaseen elämänvirtaan.

Haluttaessa valmiina palvelukseen

Minulle oli yllätys tänä aamuna ministeri Annika Saarikon ilmoitus luopua Keskustan puheenjohtajuudesta. Ymmärrän hyvin perheen onnelliseen asiaan liittyvät perustelut. Vain harkitseva ihminen pystyy tekemään noin vaativan ratkaisun.

Keskustan, vuosikymmenten suuren poliittisen toimijan, tilanne on eduskuntavaalien ja galluppien kannatuksella mitattuna kerrassaan surkean kurja. Presidentin vaalien tulos Olli Rehnin kohdalla on toivoa herättävä, mutta samalla on toki tiedostettava näiden vaalien erikoisluonne vahvasti henkilövaalina ja se, että Olli Rehn oli myös valitsijayhdistyksen ehdokas. Hänen kannattajissa oli mm. ansioituneita RKP:n vaikuttajia aiemmilta vuosikymmeniltä.

Monissa maakunnissa Keskusta on kaikesta huolimatta tänäänkin vahva vaikuttaja lähes entiseen tapaan. Tämä on vahvuus, mikä saattaisi mahdollistaa Keskustan uuden nousun. Tarvitaan kuitenkin onnistumisia eduskuntatyössä kansalaisille tärkeissä asioissa. Luottamus on ansaittava, jotta sitä voi palauttaa.

Keskustan vahvuus on myös sen vahva asema kunnallishallinnossa. Kansalaiset kokevat tämän kautta Keskustan galluppien tuloksia suuremmaksi ja kokeneeksi vaikuttajaksi. Aluehallinnon osa hyvinvointialueilla voi olla tilanne toinen. Keskusta ajoi voimakkaasti soteuudistusta ja nyt hyvinvointialueet alkavat jo taloudellisesti katastrofissa ja ihmisille ja erityisesti Keskustan äänestäjille tärkeät lähipalvelut ovat loitontumassa tarvitsijoistaan.

Haastavassa tilanteessa olen osaltani valmis talkoisiin. Äänekoskelta kokenut vaikuttaja kysyi minulta heti aamulla, olenko valmis tavoittelemaan Keskustan puheenjohtajuutta? Sanoin: "jos tarvitaan olen."

Hän sanoi nyt tarvittavan pitkäaikaista kokemusta niin kunnallishallinnosta, maakuntahallinnosta kuin eduskuntatyöstäkin ja ennen kaikkea tavallisen kansalaisen elämänkokemusta. Tällä blogikirjoituksellani kerron valmiuteni. En millään muotoa halua olla tunkemassa itseäni tuohon tehtävään. Mutta, kun olen aina sanonut: "että isänmaallisesta ja keskustalaisesta tehtävästä en halua kieltäytyä", noudatin periaatettani.

Jään odottamaan, huomaako kukaan tätä blogikirjoitustani? Toistaiseksi muualla en vielä kerro asiasta. Mutta, jos tämä synnyttää keskustelua, katsotaan tilannetta ja sitä keitä muita mahdollisesti tehtävä kiinnostaa.

En ole tuppautumassa, mutta tarvittaessa olen käytettävissä.

Olen pitänyt vahvasti yllä kontakteja. Siksi olin viime keväänä hankkimassa kokemusta ihan uudesta ollessani Keskustan kansanedustajaehdokkaana Uudeltamaalta ja edellisellä kerralla vastaavasti Helsingissä. 

Toki olin realisti mahdollisuuksieni osalta.

Halusin saada uusia kontakteja ja uusia kokemuksia. Tässä onnistuin yli odotusteni. Sain uusia kontakteja entisten lisäksi enemmän kuin olen ennättänyt käyttämään. 

Nämä kaikki ovat tarpeen laaja-alaisessa vaikuttamistyössäni. Sillä työ jatkuu. Koen, että Suomi ja maailma ei ole vielä vapaa ihmisten puutteista ja tarpeista. Haluan tehdä voitavani asioiden korjaamiseksi ja onneksi minulla on myös hyviä ystäviä kanssani.