Maakunnat ja maaseutu tarvitsevat vahvan puolustuksen EU:ssa

 

 

 

Euroopan Unioniin tarvitaan nyt vahvaa maakuntien ja maaseudun ääntä. Suomen etuja on valvottava parhaimmalla tavalla myös Euroopan Unionissa, jonne olemme myös selvä nettomaksaja. EU:n direktiivit eivät saa muodostua meille rasitteiksi. Meidän on voitava vaikuttaa enemmän omiin asioihimme. Siksi on varottava EU:n kehittymistä liittovaltioksi, jossa muut sanelisivat meitä koskevat ratkaisut. Ei voi olla esimerkiksi oikein, että EU:hun vedoten meille määrätään se, kuinka paljon suurpetoja on suvaittava asuin, -työ- tai vapaa-ajankäytön ympäristössämme.

Eurovaaleissa meille tarjotaan mahdollisuutta äänestää haluamamme aatesuunnan puolesta. Mielestäni äänestäminen ja ihmisten ohjaaminen äänestämään vielä nyt eurovaalien loppupuolella on tärkeää. Vaalipäivän aamulla vielä ilmeisesti kolme henkilöä neljästä on äänestämättä. Erityisesti maaseudun ja maakuntien äänet ovat äärettömän tärkeitä. Jokaine ääni maaseutua puolustaville ehdokkaille on kuin rahaa pankkiin. Äänestämättä ei kannata olla, se ei ole kenenkään etu. Yhteiskunnallinen aktiivisuus maakunnissa vaikuttaa tulevaisuuteemme ja oikeuksiimme EU:ssa.Haluan siis, että EU:n parlamentti saa vahvan maaseudun ja maakunnallisia Se voidaan saada vain annettujen äänien perusteella.

Olen istunut Suomen edustajana eräässä kokouksessa taannoin, EU:n Brysselin parlamenttisalin tuolilla ja tiedän, kuinka suuri joukko on muiden maiden edustajia ympärillä. Mutta silti käytin puheenvuoroja ja näin myös aktiiviset ja osaavat MEP:itkin voivat toimia. Rohkaisen jokaista vaaliuurnille ja myös kehottamaan vaikutuspiirissään äänestysaktiivisuuden puolesta.  

 

 

2.6.2009 - liput puolisalossa

Tänään on tiistai ja kesäkuun toinen päivä, joka on jo ehtinyt iltahetkeensä. Eduskunnan liput ovat vielä puolisalossa. Kansanedustajakolega Susanna Haapoja on lauantaina poistunut keskuuudestamme. Olin menossa ystäväperheen ylioppilasjuhlaan Haapamäellä entiselle Riihon koululle, kun puhelimeeni tuli eduskuntaryhmämme kansliasta viesti Susanna Haapojan äkillisestä kuolemasta. Suruviesti tuli keskelle onnellisten ihmisten ilonjuhlaa. En voinut olla kertomatta ystävilleni surun sanomaa, vaikka vaimoni pyysikin olemaan siitä hiljaa, jotten pilaisi toisten iloista juhlaa.

 

Eduskuntarymämme vietti muistohetken aamupäivällä. Puheenjohtaja Timo Kalli piti muistopuheen lämminhenkiselle ja yhteistä sopua edistäneelle kollegallemme. Mikko Alatalo lauloi puutarha-aiheisen laulun, jossa oli syvällinen sisältö. Aion ottaa Mikolta selvää laulun sanoittajasta ja taustasta. En ollut aiemmin kuullut tuota laulua. Siinä olivat Susannalle hyvin sopivat sanat.

 

Eduskunnan istunto puolestaan alkoi varapuhemies Seppo Kääriäisen muistosanoilla ja yhteisellä hiljaisella hetkellä, jonka jälkeen istunto keskeytettiin kolmeksi minuutiksi ennen välikymyskeskustelun arkea. Perjantaina täysistunnon alkaessa kyselin Susannan vierustovereilta salissa sitä, tietävätkö he, missä on Susanna? Kenelläkään ei ollut tietoa. Tuolloin jo ilmeisesti Susannan matka oli kohti Tampereen yliopistollista keskussairaalaa. Kun Susanna Haapoja oli tullut kuusi vuotta sitten eduskuntaan, hän esitteli lehteriltä vanhampansa. Oli ilon aika, tytär oli päässyt kansanedustajaksi.

 

Nyt vanhemmilla on surun aika. Talo on vailla ainutta lasta, joka oli jo sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkaja. Nyt on varmasti monia kysymyksiä. Jumala on kuitenkin rakkaus, vaikka suru olisi kuinka syvä tahansa. Susannan elämä oli taivasta varten. Hän pyysi kuusi vuotta sitten minua pitämään Jyväskylässä Keskustanaisten vuosijuhlassa helluntain jumalanpalveluksen ennen valtakunnallisen kokouksen alkua. Muutama viikko sitten avustajani haastatteli Susannaa hengelliseen englanninkieliseen ohjelmaan, uskon todistus on tallella.

 

Pian kesäillan tummansinistä taivasta puolisalossa vielä liehuvat Suomen valtioliput lasketaan alas. Eduskunta ja sitä kautta Suomen kansa on kunnioittanut Susanna Haapojan muistoa. Surusaaton askeleet ovat omaisilla keskikesän aikana edessä, mutta

askeleet kirkkomaalla ovat myös askelia kohti taivasta ja Jumalan kirkkautta.

Keski-pohjola käytävä yhdistämään Pohjoismaita

 

 

Nyt on toimittava sen puolesta, että Keskipohjola-käytävä saadaan EU:n prioriteettilistalle yhdistämään.

Pohjoismaita uutena prioriteettihankkeena osana Euroopan laajuista TEN-T liikenneverkostoa. Jätin asiasta toimenpidealoitteen ja kirjallisen kysymyksen eduskunnassa perjantaina 29.5.

Aloitteissa toin ehdotuksen edistää kestävää kehitystä ja kasvua Keskipohjolassa, perustuen yhteiseen aluekehittämistahtoon. Rajat ylittävässä yhteistyössä korostetaan mm. itä-länsi liikenneyhteyksien kehittämistä niin kutsutulla Keskipohjolan kehityskäytävällä. Valtatie 18 on kehittämistyöstä huolimatta edelleen heikoin lenkki Keskipohjola-käytävällä.

Suora yhteys Pietariin ja Atlantille tarjoaa paljon mahdollisuuksia alueen matkailulle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Tämä puolestaan luo menestymisen edellytyksiä näiden maakuntien alueella sekä kansallisessa että globalisoituvassa toimintaympäristössä. Kasvavan Pietarin talousalueen vaikutus ulottuu myös Länsi-Suomeen ja koko Keskipohjolan alueelle.

Keskipohjola-yhteydet tulisi suunnitella ja toteuttaa kussakin maassa sekä maantie- että rautatiereitteinä. Tämä aktivoisi elinkeinoelämän, koulutuksen, kulttuurin ja matkailun toimintoja Keskipohjolassa kaikkien maiden osalta.

Nyt on saatava viesti perille siten,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rakentamalla aktiivista Keskipohjolan liikenneinfrastruktuurin rakentamista ja sen suunnittelua, jossa olennaista ovat erityisesti meriyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä kokonaisuuden kannalta. Keski-pohjola käytävä tulee saattaa kolmea pohjoismaata maiden kesiosien kautta Venäjältä Atlantille ulottuvaksi uudeksi prioriteettihankkeeksi ja osaksi TEN-T Euroopan laajuista liikenne verkostoa.

 

Helatorstaina Haapamäellä

Hyvää helatorstaita! Tulin juuri vaimoni kanssa kotikirkkomme, Haapamäen kirkon helatorstain messusta. Haapamäen kirkon torni on nyt kunnostöiden merkeissä hupun verhoama kuten Helsingin aseman tornikin. Haapamäen ilmapommituksista muistuttavat

sotien jälkeen rakennettuun rapattuun tiikirkkoon ulkoseiniin ja tornin seinin laitetut mustat liuskekivet ovat joidenkin havaitsemina irtoamisvaarasssa ja siksi torni on kunnostuksen kohteena.

 

Kysyin muutamalta nuorelta aikuiselta, miksi vietämme helatorstaita? Hämmästykseni oli suuri, kun edes uskovaksi tunnustautuva henkilö ei tiennyt helatorstain kristillistä erityissanomaa. Onko koulun uskonnonopetus todella jo tavoitteiltaan ja tuntimäärältään niin supistettua kristityssä maassa, että ei edes aikanaan kiitettävän uskontonumeron saanut henkilö tiennyt helatorstain sanomaa?

 

Siksi minulla on vakava huoli koulun kristillisen uskonnonopetuksen puolesta. Tarvitaan tietoa omasta kristillisestä uskostamme. Kun vanhemmat ovat itse uskonnollisen kasvatuksen osalta ymmällä ja epävarmoja, tarvitaan juuri koulun osuutta entistä enemmän. Helatorstai on Kristuksen taivaaseen astumisen muistopäivä, 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Kymmenen päivää tästä on aika helluntain!

Kristillisyys on osa kansallista identiteettiämme

 

 

 

Kristillisen sanoman ja kristillisen identiteetinopetus kouluissa parhaillaan ehkäisee syrjäytymistä, sillä kristillisyyden sanomassa on aina esillä elävä toivo, joka kantaa yli elämän myrskyjenkin.

Monet syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ovat menettäneet otteensa unelmista ja siksi kristillisen sanoman tulisi elää vahvasti osana koulukasvatusta rohkaisten nuoria jaksamaan elämän haasteissa ja tilanteissa.

Suomi on edelleen virallisesti kristitty maa ja kristillisyys on osa kansallista identiteettiämme ja kulttuuriamme.

Tulisikin pitää huolta siitä, että nuoret sukupolvet saavat kasvatuksessaan kasvaa tähän identiteettiin vahvasti. Kristillisyys ja evankeliumi pitää sisällään toivon ja rakkauden sanoman joka myös on armollinen ihmistä

kohtaan. Raamatun sanoma tuo esille selkeästi myös muukalaisten ja vieraiden arvokkaan ja rakkaudellisen kohtelun. Siksi on aivan väärin, että monet vetoavat kristillisen kasvatuksen vähentämisen puolesta tuomalla esille sen, että näin kunnioitettaisiin muiden uskontojen edustajia. Tällaisten vetoomusten tekijät ovat vieraantuneet kauaksi kristillisestä sanomasta ja identiteetistä.

 

Emme saa menettää tärkeää osaa kansallista identiteettiä rajusti maalistuvan ja materialisoituvan

yhteiskunnan vauhdin kierteessä. Jos nuorille ja lapsille ei anneta selkeitä kristillisiä arvoja perhekasvatuksessa ja koulujen uskontokasvatuksessa, joutuvat he rajusti kasvaneen ja hallitsemattoman mediamaailman vaikutteille

alttiiksi. Meidän tulee puolustaa nuorta sukupolvea tämän kovan ja kylmän maailman haittavaikutuksilta. Nuoret ovat maamme tulevaisuus ja säilyttäkäämme Suomi kristillisenä ja kristillisten arvojen kotimaana vastaisuudessakin.

 

Oheisessa kirjoituksessa on ajatuksia, jotka toin esille puheessani yhteiskristillisessä äitienpäivätapahtumassa 10.5. Keuruulla

 

 

 

 

 

Ennen oli siten, nyt on paremmin mutta toivo tuo tulevaisuuden!

Maanantaina 4.5 sain pitää erityisiä kunniavieraita. Oman kotikaupunkini Keuruun Yläasteen peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset tulivat vieraakseni Eduskuntaan. Minulle vieraat toivat monia muistoja omista kouluajoistani, jotka vietin tuossa samaisessa koulussa. On aina ilo ja kunnia nähdä oman kuntansa nuoria ja saada vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan! Nuorissa on Suomen tulevaisuus! Haluan vielä näin kiittää Keuruun peruskoulun yläasteen yhdeksäsluokkalaisia; teillä on edessänne uusia tuulia ja toivotankin jokaiselle menestystä valitsemalla tiellään.

Haluan rohkaista ja innostaa uskomaan unelmiin ja kannustan tavoittamaan nuo unelmat joita elämässänne kannatte. Kiitos myös kaikille mukana olleille opettajille siitä, että sain pitää teitä vieraanani. Teette opettajina valtavan arvokasta työtä. Muistelin omia kouluaikojani ja kerroin nuorille siitä, kuinka "toisin oli ennen", koulun käynti oli maksullista ja kouluruoka kuin kirjatkin olivat maksullisia. On välillä hyvä pysähtyä toteamaan se, että saamme edelleen nauttia monista etuoikeuksista tänä päivänä. Suomalaisten koulutus onkin kaikkina aikoina ollut tiemme menestykseen ja maksuton koulutus on edelleen valttikorttimme myös kansainvälisesti.

Jotkut ovat väläytelleet tulevaisuutta, jossa koulutuksesta tulisi jälleen maksullista. Tämä uhkaisi yhteiskunnallista tasa-arvoa ja kansallista turvaamme. Opiskelijoiden ja koululaisten hyvinvoinnista on pystyttävä pitämään huolta nyt ja tulevaisuudessa. Kouluruokailu ja opiskelijaterveydenhuolto ovat asioita, joiden parantamisessa riittää selkeää työsarkaa. Olenkin perännyt aloitteillani sitä, että kouluterveydenhuollossa otetaan huomioon myös mielenterveystyö. Monissa kouluissa ei ole riittävää terveydenhuollon valmiutta ja tähän on tultava muutos. Vaikka puhummekin ja näemme selkeästi taloudellisen laman vaikutuksia, ei nuoret ja heidän tulevaisuuden turvaamisensa saa olla säästöjen kohteena. Itse kuntapäättäjänä tiedän tuon raskaan vastuun, kun todetaan, että säästöjä on tehtävä kun verotulot laskevat. Siitä haluan kuitenkin pitää huolen, että kouluruoka säilyy ennallaan, eikä lasten ruuasta tingitä.

Toivotankin kaikille tätä lukeville valoisaa ja toivorikasta keväänkulkua!Valo tuo luontoon kauneutta ja väriä, olkoon myös mielemme valoinen tulevaisuuden suhteen. Antaa toivon ja ilon kukkia!

Vappuna 2009

Kirjoitan tätä vappuiltana. Viime päivinä olen tehnyt kovasti töitä estääkseni niillä mahdollisuuksilla, joita kansanedustajana on sikainfluenssapandemian tuloa Suomeen. Ennalta tai pienenä sammutettu tulipalon sammutus on onnistunein. Palon syttyminenkin on koetettava estää. Jos palo syttyy, se pitää sammuttaa mahdollisimman pienenä. Ei pidä jäädä odottamaan, että palo valtaa koko ja vasta sitten ryhdyttäisiin sammuttamaan.

 

Nyt pandemiauhan edessä näyttä siltä, että haluttaisiin jäädä odottamaan pandemian tuloa ja vasta sitten käytäisiin toimimaan.

Ei noin, vaan pandemian tulo Suomeen on koetettava estää. Kyse on H5N1 viruksen kohdalla tappavasta taudista, joka jättää myös siitä selviytyneisiinkin pysyviä kehkokudosten tuhoja, jos tauti saapuu ärhäkkänä tai normaalina. Lieväänkin pandemiaan menehtyy aina ihmisiä. Valitettavinta on se, että rokotesuojaa ei ole missään. Rokotteen keksiminenkin vie kuukausia, ehkä puoli vuotta ehkä enemmän. Rokote influenssoihin on ennalta oleva suoja, joka lieventää tautia eikä välttämättä estä sitä. Suomessa olevat 1,3 miljoonaa Tamiflu-tablettia riittäisivät vain osalle kansaa. Osa jäisi ilman. Tällä ei tosin suurta merkitystä, sillä lääke ei varsinaisesti tehoa tautiin, vaan voisi enintään lieventää sen oireita.

 

Yhdensänkymmentä vuotta sitten ns. espanjantautiin kuoli Suomessa ainakin 50 000 henkilöä. Sama vaara on nytkin olemassa.

Onneksi näyttää, että tauti on saattanut lieventyä. Onneksi tauti on Meksikossa myös ilmeisesti rajattu alueellisesti ja valtiovallan ohjein tässä on hyvät mahdollisuudet onnistua. Meillä pitäisi olla valtion pakkotoimina matkustusrajoituksia niihin maihin, joissa tautia on ja maahantulijoiden käsien desinfiointi. Näillä toimilla olisi edellytyksiä rajata tauti pois Suomesta ja myös koko Pohjolasta. Yksittäiset tapaukset eivät vielä ole pndemia. Onneksi.