Isäni Sulo Oinonen 100-vuotta 15.8.2009

Launtaina 15.8.2009 olisi 9.8.1962 kuollut Sulo Oinonen täyttänyt 100 vuotta, jos hänelle olisi ollut elonpäiviä tässä ajassa. Isäni oli syntynyt Israel ja Edla os.Ahokas avioparille esikoisena Jaakkiman Ihalan kylässä nyt luovutetun Karjalan alueella. Myöhemmin perheeseen syntyivät Otto. Svante, Arvo, Emil, Anna Elma ja Toivo. He ovat jo kaikki kuolleet. Arvon osana oli pienenä eksyminen metsään ja menehtyminen sinne. Huolimatta tuon ajan suuretsinnästä, jossa myös Lahdenpohjan varuskunta oli mukana, löysi isoäitini Edla lapsensa vasta viikkojen päästä metsästä. Tämä kokemus oli isoäidilleni, jota en ole koskaan nähnyt, raskas koko loppuelämänsä ajaksi. Hän oli viemässä nuorinta lastaan pappilaan kastettavaksi, kun Arvo oli päässyt lähtemään äitinsä perään ja eksynyt metsään kohtalokkain seurauksin.

 

Isäni lapsuudessa elämä oli kovaa, myös nälkä oli todellisuutta. Hän oli joutunut myös kerjäämään pienenä leipää ja poliisi Jaatisen rouva oli ollut valmis antamaan. Tästä on ollut siunaus Jaatisen suvulle. Isäni opetti minulle leivän pyhyyttä elämän arjessa. Elämänsä viimeisinä päivinä isäni muisteli edellissuntain saarnaa Multian kirkossa. Rovasti Risto Ruskokivi oli puhunut erään miehen vanhasta tuohikontista, joka oli tälle miehelle rakas esine jota hän ei tahtonut hävittää, koska hän oli kerjännyt siihen leipää. Rovastin saarna oli jäänyt koskettamaan isäni ajatuksia sille viikolle, jonka torstaipäivänä hän nukkui keuhkoveritulppaan menehtyneenä kodissamme Multian Riuttakoskella 52 täyden vuoden ikäisenä.

 

Isäni elämäntyö tuli tuolloin täytettyä. Hänelle tuli lepo ja sunnuntai työn ja elämän arjen jälkeen. Tästä levosta puhui rovasti Ruskokivi myös siunauspuheessaan haudalla 26.8.1962. Vaikka noista ajoista on jo kulunut 47 vuotta, ne ovat silti hyvin lähellä.

Olen hankkinut isäni haudalle sinivalkoisen maljakkokukkakimpun, johon liittyvät sinivalkoiset nauhat ja niissä on teksti " Sulo Oinonen, 100 vuotta". Kun isäni täytti 50 vuotta, päivää vietettiin arkisen työn, ohran leikkuun merkeissä. Nyt viljelijälle ja viime sotien veteraanille ja invalidille on tullut juhla ja sunnuntai Jumalan saleissa ikuisen rauhan isänmaassa.

Vihkimässä Keuruulla ja Aaro Linnaa kuulemassa Multian kirkossa

Eilen lauantaina olin 8.8.09 vihkimässä nuorta paria Keuruun uudessa kirkossa, joka tosin on jo 117 vuoden ikäinen. Vihkipari oli kysellyt jo talvella seitsemää pappia, mutta kenellekään ei ollut sopinut. Kun kuulin tämän, sanoin:Tämähän laitetaan onnistumaan!" ja niin me eilen teimme. Onnea espoolaiselle vihkiparille!

 

Tänään sunnuntaina oli sananjumalanpalveluksessa kuulijana Multian kirkossa, jossa jumalanpalveluksen toimitti eläkkeellä oleva Pylkönmäen kirkkoherra, rovasti Aaro Linna. Hänen saarnassaan oli paljon sanottavaa juuri minulle. Sain saarnasta juuri niitä voiman ja sitkeyden aineksia, joita tarvitsen eduskuntatyössäni. Vaikka on istuntotauko, niin tämä on tiivistä eduskuntayötä. Huomenna maanantaina lähden Haapamäen asemalta 05.55 liikenne- ja viestintävaliokunnan maakuntamatkalle, joka suuntautuu

Lahden ja Padasjoen Keuruulle mm. Haapamäen höyryveturipuistoon. Esitin valiokunnan kokouksessa talvella kohteeksi Keuruuta ja nimenomaan Haapamäen risteysasemaa. Silloin kollegani tietävät, mistä puhun anminitessani sanan Haapamäki. Tervetuloa valiokunta!

 

Minä oloen tosin kahdessa roolissa, sekä valiokunnan työssä mukana olevana että Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana

Keuruun osuudessa. Täältä jatkamme Jyväskylään, jossa yövymme. Tiistaina ovat vuorossa Jyväskylästä eteenpäin rataa myöten Suolahti ja Äänekoski ja sittemmin ilmailun kysymykset Tikkakoskella. Hienoa, että tärkeä valiokyunta tulee Keski-Suomeen.

 

Aaro Linnan saarna antoi sitten aihetta erityisesti keskiviikon ohjelmaan, jolloin teen toimistopäivän eduskunnnassa ja jätän kaksi kirjallista kysymystä. Niistä kerron tuonnempana lisää. Toinen koskee hätätilaa, joka on edessä sikainfluenssan johdosta. Immuniteetti-ja rokotesuoja puuttuvat koko väestöltä jua taudin jälkisairaudet voivat olla keuhkonkuume ja aivokalvontulehdus. Ne ovat vaarallisia täysin terveillekin saatika riskiryhmille. Siksi minulla on hätä ja erittäin kiireistä viestiä ministerille.

 

Tänään 9.8.09 tuli 47 vuotta isäni Sulo Oinosen kuolemasta. Sytytin kolmen vuorokauden kynttilän lyhtyyn hänen haudalleen.

Nyt illan pimennyttyä, kynttilä loistaa valoaan viime sotien veteraanin ja invalidin sekä rauhan ajan raivaajan, rakentajan ja viljelijän haudalla Multian Sinervän hautausmaalla. Kristityllä on aina usko ja toivo, jota mikään ei voi ottaa pois. Haluan yksinäisen kynttilän julistavan juuri tätä.

Työpaikkavierailuilla Jyväskylässä

Tänään torstaina 6.8.2009 sain käydä tutustumassa työpaikkoihin kahdessa yrityksessä Jyväskylässä. Toinen oli leluja valmistava puutuotealan yritys. Yrittäjät toimivat jo kolmannessa sukupolvessa. Ihailin hyvää henkeä yrityksessä. Monet työntekijöistä ovat työskennelleet jopa 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kyse on molemminpuolisesta uskollisuudesta. Tänä aikana tämä erittäin arvokasta.

 

Toinen vierailuni kohde oli puolestaan metallialan yritys, jolla myös ovat pitkät perinteet. Samalla ote on lujasti kiinni ajan vaatimassa kehityksessä aivan kärkitasolla osaamisalallaan maassamme. Myös tämän yrityksen työntekijät ovat monet tehneet elämäntyössään pitkän rupeaman saman työnantajan palveluksessa. Kun yrityksen johdolla ovat "kasvot" toimipaikkakunnalla, se on perusta näille hienoille saavutuksille. Onnea, työniloa ja menestystä!

painovirhe yhteystiedoissani

Hei, juuri lähetin blogiini yhteystiedot palautetta varten. Huomasin painovirheen sähköpostiosoitteessani ja korjasin, mutta blogisivuille näkyi menneen silti virheellisenä. Oikea sähköpostiosoitteeni on, kuten jokainen saattaa arvatakin:lauri.oinonen@eduskunta.fi. Pidetään yhteyksiä! Kiitos!

elokuun kolmantena 2009

Elokuu on alkanut, on jo kolmas päivä. Keskisuomalaisessa oli tänään artikkelia meidän kansanedustajien nettisivustoista. Aina kaikki lähettämäni blogikirjoitukseni eivät ole vielä jostakin kumman syystä menneet perille, vaikka mielestäni olen oikeisiin osoitteisiin ne lähettänyt. Palaute blogeistani on tullut pääosin eri tapaamisteni yhteydessä.

 

Jostakin syystä palaute ei tunnu tulevan perille minulle sähköisesti muutoin kuin sähköpostin kautta. joten sähköisen palautteen eri asioista pyydän ystävällisesti lähettämään: lauri.oinonen2eduskunta.fi. Kiitos

Eduskuntaterveisiä heinäkuussakin

Eilen 22.7.2009 jätin eduskunnassa neljä kirjallista kysymystä. Kiireisin huoli minulla on yhä edelleen arvoitukselliset ominaisuudet omaavan sikainfluenssan eli virustaudin H1N1 torjumisesta. Uudistin tavoitteeni kotimaisen lääke- ja rokotetuotannon välittömästä toimeenpanosta asian suhteen. Haluan lääkkeet ja aikanaan rokotteet jokaiselle ja minä en luota ulkomaisiin toimituksiin. Oma apu olisi aina paras apu.

 

Edelleen vaadin turhan voimakkailtakin tuntuvia rajoituksia, joilla voitaisiin ehkäistä sikainfluenssan leviämistä, jotta voitettaisiin aikaa rokotteen keksimiselle, tekemiselle ja lääkkeiden valmistukselle. Samoin toivoin ilmaisia lääkkeitä jokaiselle, tällaisessa tapauksessa lääkkeet eivät saa olla rahasta kiinni. Kyse on mielestäni vakavammasta taudista, kuin julkisuuteen toisaalta ymmärrettävistä syitä sinänsä halutaan antaa kuvaa. Keiken aikaa tauti on kehittynyt suuntiin, joihin sen, ei julkisuuteen annettujen aiempien tietojen mukaan olisi pitänyt kehittyä. Ts. kansaa tarkoituksella halutaan rauhoitella.

 

Vaikka kansalle halutaan "hyssytellä", pitäisi silti toimia sitäkin tehokkaammin. Joissakin asioissa näin tehdäänkin, mutta ei mielestäni perusasioissa. Näitä perusasioita ovat taudin rajoittaminen, leviämisen hidastaminen, kotimainen lääketuotanto ja valmius välittömään rokotteiden valmistukseen heti, kun rokote on jossakin keksitty. Kyse on hengenvaarallisesta taudista, johon maailmalla joka 300. henkilö on kuollut ja taudin toisen vaiheen ennakoidaan olevan bvalitettavasti nykyistä taudin muotoa vakavamman, kuten oli aikanaan espanjan taudissakin. Se tappoi enemmän ihmisiä kuin 1. maailmansota. Jatkan taisteluani ihmisten terveyden puolesta tässä asiassa lujasti. Nyt liian lujiltakin tuntuvat toimet ovat parempi kuin liian heikot toimet.

hengellisten kesäjuhlien aikaa

Kesä on monien kristillisten kesäjuhlien aikaa. Viime viikonvaihteessa olivat Rauhanyhdistysten suuret suviseurat Oripäässä. Samoin evankeliumijuhlat Kristiinankaupungissa. Tässä viikonvaihteessa olivat vuorossa Seinäjoella herättäjäjuhlat. Monet sidonnaisuudet ja kiireet ovat estäneet yllättävästikin omaa osallistumistani tänä kesänä. Sain kuitenkin kuulla radiosta Seinäjoelta

herättäjäjuhlien sanomaa kuten viikko sitten suviseurojakin.

 

Haluaisin hengellisille kesäjuhlille enemmän näkyvyyttä mediassa. Esimerkiksi uutisissa ne ovat olleet aina kovin vähän esillä. Kun kaikki menee hyvin, ei mukamas ole uutisarvoa. Olen kuitenkin toista mieltä, hengelliset kesäjuhlat ansaitsevat esilläpitoa. Olisi ihan paikallaan, että sieltä tulisi suoria lähetyksiäkin enempi. Television ohjelmat ovat kovin kevyttä sisällöltään. Miksi ei lähetettäisi suoria ohjelmia niiltä hengellisiltä kesäjuhlilta, jotka haluaisivat antaa juhlistaan ohjelmia käyttöön.

 

Nyt on vaarana, että suuri yleisö ei saa sitä hyvää sanomaa, mitä juhlilla todella on. Juhlat ovat liiaksi jäämässä vain omalle piirille, vaikka ovat avoimia kaikille tulijoille. Mutta kuinka ihmiset osaavat tulla, ellei jostakin saa ennakkovirikkeitä ja ihan aidosti herätystä asiaa kohtaan. Hengelliset kesäjuhlat vaalivat kansakuntamme kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita. Niiden sanoman tulisi olla kirkkaana esille laajoille joukoille eri medioissa. Voisiko asiaintilaan suunnitella parannusta?