Varuskuntateemasta taas tekstiä laskiassunnuntaina

Varuskuntien rakennelinjaus näyttää tehdyn säästöjen tavoittelemisen toivossa yksipuolisesti vain koulutuksen keskittämisen tavoitteesta. Tällöin Puolustusvoimien tehtävien kokonaisuuden kannalta tärkeätkin asiat näyttävät saaneen väistyä. Seurauksina voi tulla myös uusia kuluja toiveissa olleita säästöjä enemmän. Oppivelvollisuuden osalta on luonnollista, että se voidaan toteuttaa mahdollisimman lähellä. Vaikka asevelvoillisuus koskettaakin pakollisena täysi-ikäisiä miehiä, on hyvä, jos kaikkialla on tarjolla suhteellisen läheltä palveluspaikkavaihtoehto.

Jos sotaväkeen olisi mentävä maan toisille laidoille, alkaisivat yhä useammat todennäköisesti harkita asevelvollisuuden laistamista, tämähän tapahtuu nykyisin varsin helpostikin. Pidentyvät matkat toisivat kuluja valtiolle ja varusmiehille. Sotaväen näkyvä läsnäolo antaa realistista kuvaa Puolustusvoimista, tukee reserviläisten ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintoja ja vahvistaa maanpuolustushenkeä.

Hajautettu varuskuntarakenne on välttämätön edellytys Puolustusvoimien toiseksi tehtäväksi määritetylle viranomaisten virka-avulle. Jos syntyy armeijan läsnäolon tyhjiö, kuten nyt näyttää mm. maamme länsipuoliskolle laajalti muodostuvan, tilanne tuo turvattomuutta jo ihan rauhan aikanakin. Mistä saataisiin Pasit, panssariajoneuvot poliisin avuksi? Mistä tulisi nopea apu suuronnettomuuksiin, laajoihin metsäpaloihin tai kadonneitten etsintöihin? Erityisosaajat lähtevät nyt nopeasti tarvittaessa keskeltä Suomea Keuruulta Pioneerirykmentistä purkamaan räjähteitä ja samoin suojelun parhaimmat osaajat saavuttavat nopeasti parissa, kolmessa tunnissa kohteensa miltei kautta maan.

Rauhanajan hajautetut Puolustusvoimien toimintavalmiudet ovat osa jokapäiväistä turvaamme. Varuskuntarakenteen linjausta on välttämättä tarkistettava myös  tästä näkökulmasta. Pidän tärkeänä, että normaalioloissakin on yhä edelleen totta tuttu lause: "Puolustusvoimat Sinunkin turvanasi."

Maakuntien varuskuntaa tarvitaan Keuruulla

Tosiasiat puhuvat yhä Keuruun varuskunnan puolesta

Keuruun varuskunnalla on monia vahvuuksia, joiden perustella sen jatkoa ja tulevaisuutta voi hyvin perustella. Nyt julkistettu linjaus, ei suinkaan ole vielä päätös, kuten asiaa halutaan esittää. Linjaus  ei näytä tuntevan tosiasioita esittäessään Keuruun varuskunnan lakkauttamista. Kyse on hyvin laajan useiden maakuntien, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ainoasta maavoimien varuskunnasta ja kolmen viimemainitun osalta suorastaan ainoasta varuskunnasta, jos Kauhavan varuskunta suljetaan. Näiltä alueilta tullut merkittävästi varusmiehiä Keuruulle.

Ellei Keuruulla olisi tulevaisuudessa varuskuntaa, joutuisivat asevelvolliset lähtemään pääsääntöisesti maan toisille laidoille palvelukseen. Tällä voisi olla tulevina vuosina vaikutus käydä välttelemään sotaväkeen menoa, mikä nykyisin onkin aika helposti toteutettavissa. Hyvin tavoitettavan Keuruun tulisi olla jatkossakin vaihtoehto läheltä sekä asevelvoillisille että reserviläisille ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen eri toiminnoille. Puolustusvoimien antaman virka-avun kannalta syntyisi vakava tyhjiö, jos Keuruulla ei olisi varuskuntaa. Virka-apupyyntöihin tulee vastata nopeasti ja se tapahtuu sitä paremmin, mitä lähempää apu tulee.

Esitetyssä linjauksessa on ilmeisesti haluttu itse tarkoituksena yksipuolisesti koulutuksen keskittämistä. Puolustusvoimien toiseksi tehtäväksi määritelty virka-apu ei ole saanut sille kuuluvaa sijaa. Mielestäni on varsin mieletöntä ajatella suojelutoimintojen sijoittamista maan äärilaidalle, sieltä virka-avun saanti suojelualan tehtäviin olisi lähes kaikkialle kaukana. Keuruulta tavoitettaisiin pääosa maata parissa, kolmessa tunnissa. Puolustusvoimien tehtävä on tuottaa turvaa koko maahan ja siksi puolustusvoimen läsnäoloa tarvitaan koko maassa. Maanpuolustushenki ja kansalaisten tuntemus puolustusvoimista säilyy myös parahaiten ja realistisena, jos puolustusvoimat ovat kohtalaisesti läsnä.

Puolustusvoimien tehtävät ovat paljon laajemmat kuin ainoastaan pelkästään koulutus, jonka keskittämisen ehdoilla nyt linjaus on haluttu tehdä. Puolustusvoimat ovat turvamme monessa asiassa jo rauhan aikana. Siksi laaja tyhjä alue voi muodostua arvaamattomaksi riskiksi. Nyt julki tullut linjauas tarkastelee asioita taloudellisesti kapea-alaisesti. Nyt unohtuu kokonaistaloudellisuus jopa omien toimintojen osalta, kuten asevelvollisten ja reserviläisten pidentyvät matkakulut. Suuria kysymyksiä muodostuu tyhjäksi jäävien kiinteistöjen kuluista ja arvonmenetyksistä. Kokonaiskansantalouden näkökulmaa ei ole edes tarkasteltukaan. Sen aika onkin juuri nyt ennen päätöksiä ja tämä onkin valtion päättäjien tehtävä.

Vaikka linjaus esittää varuskunnan lakkauttamista Keuruulta, tosiasiat Keuruun varuskunnan puolesta ovat yhä olemassa ja jopa entistä vahvempina silloin, jos muita maakuntien varuskuntia suljetaan. Nyt on maakuntien aika tosiasioihin vedoten nousta puolustamaan laajan alueen yhteiseksi parhaaksi ja turvaksi Keuruun varuskuntaa. Tarvittaessa se voisi koostua myös suojelualasta ja Lahdesta hajalleen esitetystä urheilujoukosta, joka voisi jatkaa Keuruulla yhtenäisenä myös kaupungin rakentamissa hyvissä puitteissa.

Onnea ja siunausta valitulle presidentille!

Eilen illalla selvisi Sauli Niinistön valinta uudeksi tasavallan presidentiksi. Suurelle osaa kansastamme hänen valintansa oli selvä asia jo vuosia. Toissa syksynä teimme hänen kanssaan puhemiehen virallisen vierailun Tsekin tasavaltaan, Prahaan.  Aavistin tekeväni matkaa tulevan presidentin kanssa.  Sanoin hänelle aaamiaspöydässä äänestäväni häntä, jos mahdollinen oma ehdokkaani ei pääsisi ensimmäisellä valintakierroksella jatkoon. Näin myös tein. Olin myös keskustalaisten valtakunnallisessa tuki-ilmoituksessa nimelläni mukana kymmenessä maakuntalehdessä kannustamassa äänestäjiä toimimaan Niinistön puolesta.

Uusi presidentii tarvitsee viisautta. Siksi viikko sitten sunnuntaina toimittaessani Keuruun ja Haapamäen jumalanpalvelukset otin eesirukoukseen mukaan Kirkkokäsikirjan rukoukset "presidentin vaalien aikana". Pelkään, että papit eivät kovinkaan yleisesti ole huomanneet tuota käytäntöä, joka kuuden  vuoden väleinb olisi aina ajankohtainen. Keuruun kirkkokahveilla minua kiitettiin tästä. Ennen seurakuntalaiset valvoivat, että papit ottavat mukaan presidentin puolesta rukoilemisen. Itä-Suomessa erän kansalainen ja kirkkovaltuutettu teki kantelun aikoinaan kirkkoherrasta, joka unohti presidentin puolesta esirukouksen.

Esirukous on yhä tärkein ja voimakkain teko valtion ja kansamme hyväksi. Kun maailma kuohuu ja aika vaihtuu ja muuttuu, on esirukous ajaton ja kestävä voima.

Äänestin toisella kierroksella Sauli Niinistöä

Tänään 26.1.2012 täytin kansalaisvelvollisuuteni tasavallan presidentin toisella vaalikierroksella ja kävin äänestämässä Haapamäellä ennakkoon. Olin vaalipaikan 88. äänestäjä tänään toisen vaalien
ennakkoäänestyspäivän iltana Haapamäellä. Harkinnan jälkeen tein valinnan ja äänestin Sauli Niinistöä, kun ensinmäisen ierroksemn ehdokkaani Paavo Väyrynen ei ollut käytettävissä.

 
Asiasta olin keskustellut jo toissa syksynä Sauli Niinistön kanssa puhemiehen kanssa tehdyllä parlamentaarisella matkalla Tsekissä Prahassa, siltä varalta, jos oma ehdokkaani ei olisi toisella kierroksella.
Eduskunnassa olen tullut tuntemaan myös Pekka Haavistoa ja sain Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa tarjota hänelle aamukahvit joulun alla hänen vieraillessaan Keuruulla.
Kansanedustajana kolme vaalikautta toimineena tulin tuntemaan Sauli Niinistöä niin kansanedustajana, ministerinä kuin eduskunnan puhemiehenäkin. Lakivaliokunnan valiokuntamatkalla tapasin häntä myös Luxemburgissa syyskuussa 2004.

Ratkaisuani perustelen sillä, että Keski-Suomi ja maakunnat tarvitsevat presidenttiä, joka ymmärtää yrittäjyyden ja työnteon merkityksen yhteiskunnassa hyvinvoinnin edellytysten perustana. Myös maaseutu tarvitsee yritysystävällistä politiikkaa niin perinteisen maatilatalouden kuin uusien yritysinnovaatiodenkin osalta, silloin maaseutu ja maakunnat voivat kasvaa elinvoimaisina ja tuottaa tulosta kestävään kasvuun perustuen. Suomi tarvitsee juuri nyt presidentin, joka uskoo suomalaiseen työhön ja yrittämiseen ja jaksaa kannustaa ja rohkaista kansalaisia tähän kestävältä arvopohjalta käsin.

Presidentin vaalien toinen kierros on alkanut

Ahkera Paavo Väyrynen jäi ilmeisen taktikoinnin vuoksi valitsematta tasavallan presidentin toiselle kierrokselle. Tämä oli suuri vahinko. Osaltani kiitän jokaista Paavo Väysystä äänestänyttä. Tilanne on nyt uusi ja osin outo. Tunnen molemmat ehdokkaat, jotka nyt ovat jäljellä. Olen harkinnut asioita eri näkökulmista ja oma valintani on nyt tässä tilanteessa Sauli Niinistö. Näin ovat eri ihmiset myös osaltaan kertoneet. Toivon sinunkin harkitsevan asiaa ja suosittelen Sauli Niinistön valintaa arvovalintana.

Ylihuomenna ratkeaa 1. kierros pres. vaaleissa

Nyt Väyrynen äänestetään eteenpäin ensi sunnuntaina

Suomen kansa valitsee ensi sunnuntaina tasavallan presidenttiä vaalien 1. kierroksen äänestyspäivänä. Kyse on kansakuntamme tulevaisuudesta. Kysymys on siitä säilytämmekö itsenäisyyttämme vai ajaudummeko omasta hölmöydestämme EU:n liittovaltion alamaisuuteen. Kysymys on todella vakava ja paljon kauaskantoisempi kuin tänään tajutaankaan.

Valtiotieteen tohtori Paavo Väyrysellä ovat mahdollisuudet tulla valituksi toiselle vaalien kierrokselle ja hän on selkeästi varoittanut Suomea EU:n liittovaltion uhasta. Kyse on itsenäisyydestämme, kyse on siitä mihin meidän varojamme käytetään, annetaanko niitä muualle Eurooppaan vai luodaannko verovaroillamme suomalaisten tulevaisuuta. Nyt on oltava terveesti itsekkäitä ja tunnettava vastuumme Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta.

Siksi pyydän sinua äänestämään Paavo Väyrystä ja kirjoittamaan vaalilippuun  numeron 4.

Uudenvuodenpäivän 2012

Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012!

Luonnossa  sentin verran uutta lunta naamuyöllä satanutta ja ulkona on noin seitsemisen astetta pakkasen puolella. Valkea talvi tulin "uudeksi jouluksi", kuten vanhastaan Multialla uudenvuodenpäivää on nimetty. Olin 44 vuotta sitten Haminan Raatihuoneen edustalla  puhumassa uuden vuoden yön hartaudessa silloin asevelvollisena ja varusmiespapin ominaisuudessa kirkkoherra Hjalmar Anstenin pyynnöstä. Hän oli isänmaan mies ja suuri Israelin ystävä, joka rukoili myös palestiinalaisten puolesta. Kiitollisena muistan häntä.

Haapamäellä olin mukana kirkon penkissä ja ehtollispöydässä kotikirkkomme uudenvuodenpäivän messussa. Mielestäni tämä on hyvä muoto aloittaa uutta vuotta. Kirkon komea suntio Erkki Eerolan joulukuusi koristeltuna kaunisti Herran huonettamme. On sääli, että Haapamäen kirkossa ei ole nykyisin joka pyhä jumalanpalvelusta. Nytkin jää kirkostamme pois pyhä, joka muistuttaa Herran huoneen ihanuudesta ja pidän tät suurena vahinkona. Ovet kiinni oleva kirkko pyhäpäivänä on heikko todistus kristityn maan hengellisestä elämästä.

Koska kirkkoaikamme on sama kuin nytkin tasavallan prsesidentin uudenvuoden puheen aika, se jää uutisista kuultavaksi. Ensi vuonna on uusi presidentti. Kuten tiennetkin, olen ehdokas Paavo Väyrysen kannattaja. Hän rohkenee sanoa asiat suoraan EU:nkin ja euron osalta. Iän myötä Paavosta on kypsynyt, kuten viimeinen Längelmäen kirkkoherra luonnehti " vanha kunnon Väyrynen".

Jos ja kuten toivon hänestä tyulevan presidentin, tulen pyytämään häneltä, että hän rohkeasti tulisi uudenvuoden puheissaan toivottamaan Jumalan siunausta. Kyse on paljon enemmästä kuin vain sanoista tai ulkonaisesta tavasta. Nuo sanat, jotka jo Kyösti Kallio otti käyttöön antoivat voimaa ihmeellisellä muta todellisella tavalla kansakuntamme vaikeiden sotavuosien ajalle osaltaan jo ennen sotia lausuttuinakin.

Jumalan siunausta sinulle lukijani ja isänmaallemme ja koko maailmalle! Kaikkea tätä tarvitsemme entistä enemmän juuri nyt.