Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitalletuksistaan euron alttarille?

 
Kevätpuolen tervehdys Haapamäeltä!
 
TV-uutisissa vilahti eilen kevätpäivän tasauksen päivänä 20.3.2014 jotain yhteisvaluutan neuvottelutuloksesta. Olin kuulevinani, että suomalaiset pankit joutuisivat kantamaan taloudellista vastuuta yhteisvaluuttamme euron pelastusoperaatioissa määrän, joka ei ilmeisestikään ole kenenkään tiedossa. Ministeri Urpilainen ei osannut oikein sanoa mitään tv-haastattelussa neuvottelujen tuloksesta.
 
Tästä huolimatta ainakin minulle jäi käsitys, että nyt suomalaiset pankit, jotka ovat kansalaisten, tavallisten ihmisten taloudellinen tuki ja turva sekä säästämisessä että lainansaannissa, joutuisivatkin maksajiksi euron pelastusoperaatioissa jatkossa. Tämä on mielestäni aivan uusi linja asioissa. Tähän asti valtiomme kautta olemme osallistuneet euron pelastamiseen, joka tietysti sekin vaikuttaa talouteemme ja välillisesti kansalaisiimme.
 
Mutta nyt pankkiemme todennäköisesti joutuessa ilman omia syitämme yhteisvastuun nimissä kantamaan vastuuta euron pelastamisesta, asia ei voi olla koskettamatta tavallisia ihmisiä suoraan sekä säästäjinä että velallisina. Suomessa tavallinen kansa luottaa pankkeihin. Siihen meidät on kasvatettu jo kansakoulussa ja opetettu säästämään tarpeisiin ja pahan päivän varalle. Mielestäni nyt on vaara tarjolla piensäästäjien vähien, mutta tärkeiden säästöjen vuotamisesta pohjattomaan euron pelastamisen kaivoon. Pidän tätä jo periaatteessa hyvin vakavana asiana.
 
Pienituloisen eläkeläisen tuki ja turva ovat pienetkin kertyneet pankkitilisäästöt, ei tavallinen ihminen yleensä lähde pörssipelejä pelaamaan, vaan luottaa kotiseudun omaan pankkiin. Tämä kansan luottamus omia pankkejamme kohtaan on yksi taloudellisen vakautemme kivijalka. Onko se nyt murenemassa?
 
Mielestäni Keskustan ja vaikka koko opposition kannattaisi harkita asian suhteen jopa välikysymystä. Keskustan saattaisi kenties olla hyvä profiloitua myös tulleiden eurovaaligallupnumeroidenkin takia.
 
 

           

Aloitteellani esitän ratkaisua rautateiden logistiikan pullonkaulojen poistamiseksi

 
 
Valtuustoaloite

 

Rautateiden kehittäminen Haapamäen radoilla ja Haapamäen palauttaminen tavaraliikenteen logistiseksi keskusasemaksi
 
 
 
Keuruun sijainti on logistisesti erittäin hyvä Suomen painotettua asutuksen ja elinkeinoelämän keskipistettä tarkastellen. Kun Haapamäki - Parkano - Pori rata saataisiin uudelleen liikenteeseen, olisi Keuruu lähinnä merisatamaa oleva kunta Keski-Suomessa.
Tämä antaisi suuria mahdollisuuksia mm. rautatiekuljetuksiakäyttävälle teollisuudelle ja muulle elinkeinoelämälle.

 

Keuruulla on runsaasti edullista teollisuustonttitarjontaa molemmissa taajamissa radan varrella ja tarvittaessa voidaan kaavoituksella osoittaa tarkoituksiin lisää alueita muualtakin muualtakin kaupunkimme laajoilta alueilta neljään suuntaan olevien rautateiden vaikutuspiireistä.

 

Suomen nykyisen hallituksen linjaus on panostaa nimenomaan rautateihin. Vireillä on lukuisia suunnitelmia uusista radoista ja niiden rinnakkaisista raidepareista sekä mm. Tampereen uudesta tavaraliikenteen järjestelyratapihasta uusine ratoineen uuteen sijaintipaikkaan Pirkkalaan.  Kaikkiaan nämä vireillä olevat suunnitelmat esittävät ratainvestointeihin noin miljardia euroa.

 

Suomen  raideliikenteen pullonkaulat voitaisiin kuitenkin pääosin poistaa palauttamalla Haapamäki-Parkano-Pori rata liikenteelle. Tämä tapahtuisi noin yhdellä kymmenesosalla verrattuna edellä esitettyyn investointikustannukseen, koska jo olemassa olevaa rataverkkoa voitaisiin hyödyntää laajalti tehokkaammin kun liikennettä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta kulkeville ja nyt varsin vajaalla käytöllä oleville radoille.

 

Haapamäki-Parkano-Pori radan käyttöönotto palauttaisi risteysasemaluonteen Haapamäelle ja valtion kannalta olisi ilmeisen selvä kustannussäästö, jos Suomen tavaraliikenteen nyt Tampereella oleva järjestelyratapihatoiminto palautettaisiin Haapamäelle. Tämä olisi toteuttavissa murto-osalla niistä kustannuksista, joita uhrattaisiin kokonaan uuteen ratapihaan kalliiden investointien Tampereen seudulla. Esimerkiksi Saksassa tavaraliikenteen ratapihat eivät ole kaupunkien taajamarakenteessa vaan noin sadan kilometrin päässä tai kauempanakin.

 

Suomessa Haapamäki olisi luonnollinen ratkaisu (kuten oli vuoteen 1978 saakka) rautateiden tavaraliikenteen keskusratapihaksi.

Tämän toteutuminen toisi runsaasti edelleenkin työpaikkoja rautateiden palveluksessa seutukunnallemme automaatiosta huolimatta ja avaisi ennalta arvaamattomat teollisen kehityksen mahdollisuudet hyödynnettäväksemme. Samalla myös henkilöliikenteen edellytykset liikenteen lisäämiselle ja nopeutumiselle parantuisivat tuntuvasti.

 

Rautatieasioita kuntien välisenä toimielimenä hoitaa Suomenselän rautatieliikennetoimikunta. Siltä kuitenkin puuttuvat käyttövarat ja ilman niitä ei voida tehdä riittäviä suunnitelmia asioiden edistämiseksi.

 

 

Siksi ehdotan: Keuruun kaupungin ja Keulinkin sekä Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ryhtyvän tehokkaaseen yhteistyöhön

Haapamäen palauttamiseksi tavaraliikenteen järjestelytoimintojen ja logistiikan solmukohteeksi maassamme (Kouvolan rinnalla) ja Tampere- Haapamäki-Seinäjoki radan kehittämistä pääradan itäisenä raideparina (uuden radan oikoradan raideparin rakentamisen asemesta) ja poikittaisliikenteen kehittämistä maamme leveimmällä kohdalla kokonaisuutena kunnostamalla rata Haapamäki-Parkano-Pori liikenteelle.

 

 

Keuruulla 10.3.2014

 

 

Lauri Oinonen
           

Metsäasioitten lauantai

Metsäasioitten lauantai ja talvi
 
Tänään lauantaina käytin ajan metsäasioitten parissa Metsälehden Makasiini, Aarteen ja tietokoneen kanssa. Vanha keskikoulun maatilatalouden oppikirja sisälsi viisauden:" tuumaustunti on tärkeämpi kuin työtunti". Tänään siis oli kokonainen tuumauspäivä ajankohtaisten lehtiartikkeleiden opastuksella.
 
Sinällään uutta noissa lukemissani monissa artikkeleissa ei ollut, mutta hyödyllistä oli nähdä ajankohtaisia tilastoja sekä eri henkilöitten kommentteja mm. uudesta metsälaista.

Viime aikoina olen joulun alta lähtien käynyt Multialla Purstinvuoren tai kartoissa Kulovuoren alarinteillä käsittelemässä tuulenkaatopuita. Ne ovat kaatuneet eri vuosina pääosin eduskuntatyöni, (johon edelleen tähtään takaisin, asiat eivät ole vielä maassamme kunnossa) aikana milloin minkäkin nimisten myrskyjen aikaansaannoksina. Kaatuneita puita on tullut pari, kolme siellä täällä vuosittain ja niiden korjaaminen yksittäin on olisi olut pulmallista.
 
Nyt niitä on käsiteltävänä yhteensä viitisenkymmentä runkoa, joista yli puolet on tykkylumen katkaisemia mäntyjä sekä muutamia kuusia. Ihan muutama puu on vielä vihreälatvainen ja ne ovat sahatavaraksi kelpaavia. Myös osa kuivaneista puista sopii omaan käyttöön sahatavaraksi tai muutoin omaan käyttöön. Pääosa ja nimenomaan rankapuun kokoisista puista tulee omaan käyttöön polttopuuksi.
 
Lumeton talvi on ollut ja edelleen on Luojan lahjaa tällaisille maassa makaavien puiden korjaamiselle. Uskon vielä tänäkin talvena tulevan lunta niinkin paljon, että puiden ajo moottorikelkan avulla onnistuisi vaikeistakin kuljetuspaikoista.

  Kotimainen energia ja biokaasu voi pelastaa talouden 


Suomen talouteen kaivataan uutta kasvua. Suomi velkaantuu ja kohta valtion kolmen A:n luottoluokitus on vaarassa. Niukkuutta jakamalla emme voi kuitenkaan pelastaa tilannetta tai saavuttaa myönteistä tulevaisuutta. Vain kansantulon kasvattaminen voi pelastaa parempaan. Onneksi meillä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ja ne ovat lisäksi lähellä.         

Tärkein uudistus Suomessa on mielestäni siirtyminen kotimaiseen energiaan sen eri muodoissaan. Tämä energiauudistus on nähdäkseni toteutettavissa omalla tahdolla, keksiläisyydellä ja pienillä panostuksilla tuloksiin nähden.

Erityisesti Keski-Suomessa ovat puuenergian monet vaihtoehdot lisääntyvästi käytettävissä. Pelloillamme on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ilman ruuan tuotannon vähentymistä. Saksassa on yhden timoteiheinän hehtaarin tuotoksella tuotetulla liikennebiokaasulla ajettu henkilöautolla 30 000 kilometriä. Jätekin on kultaa, kun sen oikein oivaltaa.

Tarvittaessa seutukuntien kuten Keurusseudun, Mänttä-Vilppulan  ja Jämsän seudun tulisi harkita yhteistyötä voimavarojen  kokoamiseksi vaikkapa FM Hannu Paason ideoimilla tavoilla yhteistyössä eri yrittäjien ja paikallisten energiayhtiöiden kesken esimerkiksi liikennebiokaasun vihreän tuotantoalueen muodostamiseksi. Olisi ihme, jos tässä ei voitaisi onnistua, kun Joutsassa on jo toiminta käynnissä Päijänteen itäpuolella.

Liikennebiokaasua voidaan tuottaa myös puuperäisistä aineksista, kuten tapahtuu Saksan Augsburgissa ja samalla saadaan myös eri kemikaaleja ja puhdasta hiiltä moniin käyttötarkoituksiin. Kaasun tuotantoon soveltuu myös kaikki maisemanhoidosta saatava biomassa, jolle ei nyt ole mitään merkittävää käyttöä. Tiwin teollisuusalueella olisi nähdäkseni erittäin hyvät mahdollisuudet toteuttaa täällä se, mitä Augsburgissa tehdään. Sellutehtaalle tontti olisi liian pieni.

Jätteiden jatkokäsittely voidaan tunnetusti jalostaa biokaasun tuotannoksi. Samoin karjatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteet ovat oivallisia biokaasun raaka-aineita, joita jalostetaan jo monilla paikkakunnilla ja sijoittajat tavoittelevat kaksinumeroisia tuottoprosentteja. Ratkaistavissa olevia ongelmia viemärijätteidenkin ja vastaavien osalta ovat lääkkeiden ja muiden kemikaalien jäämät, jotka saattavat rajoittaa kaasuntuotannon kiinteiden jäämien lannoitekäyttöä.

Maahamme on jo muodostumassa vihreän liikenteen liikennebiokaasun käytäviä. Näitä pitäisi synnyttää tännekin, kuten on jo tapahtumassa Päijänteen itäpuolelle.  Muutama vuosi sitten Laurisen veljesten suunnitelma valtatiestä 23 biokaasun vihreänä highwayna on otettava uudelleen esille. Alueelliset energiayhtiömme voisivat muodostaa yhteisen yhtiön biokaasun tuottamiseksi ja edelleen sen jalostamiseksi liikennettä varten. Näin rahat jäisivät paikkakunnillemme.

Biokaasulla voitaisiin alentaa bussi- ja kuorma-autoliikenteen kuluja. Ruotsissa on tästä hyvää näyttöä kuten myös biokaasulla liikkuvasta paikallisjunastakin. Volvo tekee kaasulla kulkevia autoja yhä enemmän. Suomessa Wärtsilä valmistaa kaasukäyttöisten vetureiden moottoreita, ne menevät tällä hetkellä vientiin Venäjälle. Näitä kaikkia pitäisi saada liikenteeseen Suomessakin kotimaisella  polttoaineellamme.

Kotimainen energia kaikissa muodoissaan tuo rahaa maakuntiin ja maaseudulle, vielä arvaamattoman paljonkin.  Mahdollisuuksiin tulee tarttua, ettei jaettavaksi jää vain niukkuutta.


Lauri Oinonen
maakuntavaltuutettu
Keuruu

Haapamäen vankila uudelleen esille

Haapamäen vankilahanke nostettava vaihtoehdoksi


Laukaan Vuonteella olevan vankilan uusi sijaintipaikka ratkeaa aikaisintaan kesällä hallituksen kehysriihestä johtuen. Oikeusministeriössä vasta valmistellaan investointiesitystä, johon nyt Laukaan Vuonteelta siirtyvän vankilan tulevaisuus sisältyy. Sen jälkeen katsotaan  ja kilpailutetaan sijainti kehysriihen mahdollistamissa puitteissa.

Rikosseuraamuslaitos haluaa eroon Laukaan vankilasta, koska entisen koulukodin tilat ovat epäkäytännölliset ja suurkorjausten tarpeessa. Rikoseuraamuslaitos haluaa vankilan ja nyt Jyväskylän keskustassa olevan yhdyskuntaseuraamustoimiston samaan osoitteeseen vuonna 2016. Ajatus vankilan sijoittamisesta Vaajakosken Kanavahovin kiinteistöön on kuitenkin saanut paikallisten asukkaiden kannalta laajaa kritiikkiä.

Keurusseudulla on syytä muistaa se, että Laukaalle sijoitettu vankila oli alunperin tarkoitettu Haapamäelle valtion kompensaatiotoimena VR:n satojen työpaikkojen menetyksille. Siksi Keuruun kaupungin toimesta on jo 11.9.2013 lähestytty oikeusministeriä ja pyydetty ottamaan alkuperäinen ja  yksityiskohtainenkin vankilan sijoitussuunnitelma Haapamäelle huomioon, kun asia tulee nyt uudelleen ratkaistavaksi.

Nykyinen oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala osallistui aiemmissa tehtävissään Haapamälle suunnitellun vankilan valmistelutoimiin. Ajatus vankilan sijoittamisesta Keuruulle varuskunnalta vapautuviin tiloihin on saanut kielteisen vastauksen. Haapamäellä ainakin aiemmin vankila on saanut toisin kuin nyt Jyväskylässä paikallisten asukkaiden hyväksynnän

Nyt on aika ottaa oikeusministeriössä esille  Haapamäen valmis ja vankeinhoidollisten näkökohtien
mukaan valmisteltu vankilasuunnitelma ja tehdä siihen mahdolliset  päivitykset ja toteuttaa vihdoinkin hanke aiemmin annettujen lupausten ja tehtyjen linjausten mukaan. Keuruun on oltava edelleen aktiivinen asiassa, vaikka asioita valmisteleva Rikosseuraamuslaitos haluaisikin vankilan Jyväskylään.

Muutoin havaitsin mielenkiintoisen lauseen uutisten joukossa. Puolustusmenojen sanottiin kasvavan laajenevien varuskuntien uudisrakentamisten vuoksi! Miksi ei haluttu ja haluta käyttää valmiita ja soveltuvia tiloja? Miksi Senaattikiinteistöt VM:n ohjeistamana ovat vaatineet varuskuntakiinteitöiltäkin 7 % vuotuista tuottoa? Varuskuntien lakkautukset tultaneen vielä saattamaan kriittiseen tarkasteluun myös puolustusmenojen kasvun, maanpuolustuskyvyn ja veronmaksajien näkökulmista.


Lauri Oinonen

NOPEUTETUT EDUSKUNTAVAALIT?

Keskustan eduskuntaryhmän talvikokouksessa on on tuotu esille aikaistettujen eduskuntavaalien mahdollisuus. Nykyisen hallituksen kärkitavoitteet kunta- ja soteuudistukset ovat syvällä suossa. Näin asia todellisuudessa on, vaikka kunnalliselämässä kaikki aika menee luottamushenkilöiltä ja virkamiehiltä näiden moniin valmisteluprosesseihin.

Valitettavasti kunta- ja soteuudistuksilla jaetaan vain kasvavaa niukkuutta, etääntyviä ja kansalaisten omin kustannuksin kauempaa haettavia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja. Yhtään uutta tuotannollista työpaikkaa ei näillä uudistuksilla valitettavasti saada.

Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden aika tulisikin käyttää elinkeinojen ja yrittäjyyden edistämiseen jatyöpaikkojen luomiseen tulojen saamiseksi ihmisille.  Tärkein uudistus Suomessa olisikin bionergiauudistus, jotta tulisimme riippumattomiksi tuontienergiasta. Silloin kansantulo kasvaisi realistisella tavalla todella huimasti. Ajattelepa tätä!

Kunnissa tiedetään parhaiten omat paikalliset tarpeet ja menettelyt niiden hoitamiseksi. Sama koskee myös seurakuntia ja terveydenhuoltoa. Kansalaisten on voitava itse vaikuttaa asioihin. Monissa niissä kunnissa, joissa on tehty kuntaliitoksia, ovat entisten kuntien terveysasemat, neuvolat ja muut kansalaisten tarvitsemat palvelut siirretyt uuden kunnan keskukseen. Entiset kirkonkylät hiljentyvät, kauppoja ja yrityksiä lopettaa, tulee tyhjiä ikkunoita ja asuntojen hinnat romahtavat.

Siksi minulle kuntauudistus sisältää lähtökohtaisesti vahvan miinus merkin ja en aiokaan antaa periksi näkemyksestäni. Puolustan itsenäisiä kuntia ja seurakuntia loppuun asti. Haluan kansalaisille tutut ja turvalliset lähiyhteisöt, joissa on hyvä asua kaikenikäisten.

Hallituksen kunta- ja soteuudistus ei tule toteutumaan esitetyillä tavoilla. Hallituspuolueissakin on paljon vaikuttajia, jotka ajattelevat omilla aivoillaan ja esittävät kritiikkiä pakkovaltaa vastaan. Kunnallisvaltuustoilla on päätäntävalta kuntaliitoksissa, koska pakkoliitoksia ei tehdä. Jos on itsenäisyystahtoa, kunta jää itsenäiseksi.

Minulle soitti juuri Keskustan Keski-Suomen piirin entinen toiminnanjohtaja Pentti Nurmela. Hän sanoi, että Keskustan olisi pitänyt
jo muutama kuukausi sitten esittää ennenaikaisia eduskuntavaaleja.  Nyt Keskusta on tuonut asian esille. Realismia lienee nyt kuitenkin se, että näin ei hallituksen taholta rohjeta tehdä, koska gallupit näyttävät kunta- ja soteuudistusta ajaville huonoja lukemia.

Uudenvuoden tervehdys 2014

Tänään uudenvuodenpäivänä sain toimittaa sananjumalanpalvelusta synnyinseurakuntani Multian kirkossa. Tuntui tavattoman hyvältä se, että Multia on itsenäinen seurakunta, kirkkoherrakunta, jossa ovat jumalanpalvelukset joka pyhä. Suntio oli vcalmistanut kirkon uudenvuodenpäivän juhlaan, jumalanpalvelukseen. Kaunis joulukuusi kuten jo joulunakin tervehti kirkkoväkeä "uuden joulunkin" kirkkoväkeä.

Multian uudenvuodenkirkko on minulle hyvä lähtö alkaneesen vuoteen 2014. Jumalanpalvelus ja läsnäollut seurakunta siunaavat sen toimittanutta pappiakin. Kiitos tästä mukanaolleille ja ajatuksin kirkkoamme siunanneille ihmisille.

Hyvää Uutta Vuotta ja Jumalan Siunausta!