Kotimainen ruoka turvattava

 

Kotimainen ruoka on turvattava

Syntymäkotinsa viljelijän, Lauri Oinosen mielipide:

 
 Kotimainen ruoka turvattava
 
 
Perinteisesti Keski-Suomen on katsottu kuuluvan nk. maito-Suomeen. Myös lihantuotanto on maakunnassamme merkittävässä asemassa. Näihin ovat täällä luontaiset edellytykset.  Ainoastaan Suomessa tuotettu ruoka voi turvata
koko elintarvikeklusterimme työpaikat. 

 

Maatalouskoneiden ja lannoitteiden tuotannon ja kaupan rooli ennen maidon, viljan tai muun ruuan alkutuotantoa on hyvin merkittävä. Tuottajan tehtyä osuutensa alkaa monialaisen elintarviketeollisuuden jalostuksen ja jatkojalostuksen rooli. Suomalainen ruoka työllistää merkittävästi myös konetuotantoa ja- huoltoa.
 
Seuraavan hallituksen ja eduskunnan on kyettävä tekemään ratkaisuja, joilla turvataan maidon- ja lihantuotanto sekä maatilatalous kokonaisuudessaan. Tarvitaan voimakasta vaikuttamista EU:n suuntaan. Suomalaista perheviljelmää on puolustettava rohkeasti. 
 
On myös löydettävä keinoja, joilla voidaan alentaa viljelijän tuotantokustannuksia. Lannoitteitten hinnat ovat kauan olleet varsin korkeita.  Yksi idea saattaisi olla yhtymä, yritys tai osuuskunta, joka tuottaisi lannasta, jätteistä ja peltoenergiasta biokaasua. Saksassa tämä toimii oikein hyvin. Paikallisesti omistettuna myös tulot jäisivät kylille.
 
Aiheellista on muistaa myös se, että Suomi on ainut maa, jossa on ruuan varmuusvarastointia. Valitettavasti nykyinen hallitus on päättänyt puolittaa varmuusvarastot. Minä haluan palauttaa aiemman varmuusvarastoinnin tason. Suomalainen ruoka on perusasia.
 
 
Lauri Oinonen

 
 
                       

Lauri maa- ja metsätalouden harjoittajana

Jyrki Pajamo
 
Hei!
 
Lähetän eri lähetyksinä postia liitettäväksi sopivilla tavoilla nettisivuilleni. Ehdokasnumeroni on 57,
sen yhteyteeen tulisi saada sanat " Kirjoita vaalilippuun numero 57"
 
Terveisin
 
Lauri Oinonen
050 5113083
lauri.oinonen@hotmail.fi
 


Lauri  maa- ja metsätalouden harjoittajana

Metsä humisi petojen takana ja synnyin kotini ja aurinko laski männyn kylkien rakoon. Etelässä tumma kuusikko piirsi ääriviivat Purstinvuorelle. Pihassa kasvoi kaksihaarainen pihakuusi. Se jouduttiin kaatamaan, kun lähettyvillä tapahtunut öinen navetan tulipalo kuumensi sitä liikaa. Pihakuusesta kertyi puuta lähes kolme pinokuutiometriä.
 
Isäni seurassa sain kosketuksen metsään ja siellä työhön jo ennen kouluikää kaadettujen havujen ja käpyjen kerääjänä.
Kuitupuun kuorinta tuli koulupoikana tutuksi ja työhön kävin heti koulupäivän jälkeen. Isäni opetti minulle metsän merkityksen ja metsien kasvatuksen perusasiat. Olen kasvanut metsähenkeen ja se ohjaa myös ajatteluani.
 
Näen metsän taloudellisen merkityksen perusasiana. Mutta näen metsän myös minua suurempana asiana, johon liittyy annos pyhyyttä. Kaadettaessa tervasroson vaivaamaa 170- vuotiasta honkaa, tunnen kunnioitusta ja sen sahatuille laudoille etsin arvonsa mukaista käyttöä.
 
Esitän vieressä metsäpoliittisia teesejäni. Minulle ne nousevat arvopohjalta. Siksi sitoudun tavoitteisiini ja käytän niistä nimitystä "teesit".  Haluan eduskunnassa toimia määrätietoisesti toimia niiden toteutumiseksi. Metsän verotus estää puukauppoja, joille on kova jarru se, että liki kolmannes kauppahinnasta menee verottajalle. Päätehakkuumetsissä kasvaa vielä jo kertaalleen pinta-alaverotuksen aikana kasvanutta ja verotettua puuta.
 
Metsän uudistuskulut myyntiveron jälkeen hukkaavat suuren osan vielä myyntiveron jälkeen saadusta kauppatulosta.
Korkea verotus estää puukauppoja ja metsänhoitoa. Jos tulen valituksi eduskuntaan, asia korjataan. Metsätalouden kvartaali on neljännesvuosisata. Ylisukupolvisessa metsänkasvatuksessa perintövero tulee maksettua kolmeen neljään kertaan ennen päätehakkuuta. Ratkaisu selkeimmillään olisi perintöveron poisto lähiomaisilta.

 

Maatilatalous on syntymäkodissani edelleen arkipäivää. Haluan pitää vanhempieni raivaamat pellot peltoina. Ensi kesäksi suunnittelen ohran ja kauran kasvatusta sekä syksyllä rukiin kylvöä nyt heinänurmella oleville kasvulohkoille.

Maataloudesta otin vastuuta jo koulupojasta 15-vuotiaaasta lähtien isäni kuoltua yhdessä äitini kanssa. Tuolloin meillä

lypsykarjaa.
 
Metsien hoidossa luodaan tulevaisuutta. Niin teki isänikin. Järkevällä metsäpolitiikalla luomme omaa ja koko Suomen
tulevaisuutta. Maatilatalous on perinteisesti ollut Keski-Suomessa metsän, pellon ja karjatalouden kokonaisuus. Viime vuosikymmeninä on tapahtunut osaksi näiden eriytymistä. Maaseutu on aina elänyt muutoksissa ja selviytynyt. Poliitiikan on luotava mahdollisuudet, maatalousyrittäjät tietävät itse, mikä on kullekin tilalle parasta.

 

Suomalainen ruoka on perusasia. Suomi on ainut maa maailmassa, jossa on viljan varmuusvarastointia. Muualta emme voisi ennakoida Maaseutua ei voi tuoda. Se säilyy elävänä ja asuttuna kaikkien maaseutuelinkeinojen kautta.

 

 
 
           

Lauri Oinosen soteblogi

 Rauhallisesti hyvä sote syntyy
 
Viime viikkoina on ollut todellinen sekaannus ja yleinen hämminki soteasioiden merkeissä. Tämä on hämmentänyt alalla toimivia ja luonut kansalaisille sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttäjille epätietoisuutta. Monet ovat myös aidosti huolestuneita.
 
Haluaisin kuitenkin rauhoitella. Ei tässä ole kuinkaan käynyt. Ainoastaan virkamiesten valmistelemat ja poliitikkojen touhuamat suunnitelmat ovat kaatuneet. Ehkäpä on hyvä juuri näin, sillä kiireessä ei yleensä synny hyvää tulosta eikä varsinkaan, jos siihen liittyy pakkoa. Minun mielestäni ehdotetut sotekuviot olisivat merkinneet lähipalveluille, neuvoloille, laakäri- ja hammaslääkäriasemille sekä sosiaalisektorin toimipisteille etääntymisen uhkaa.
 
Samalla byrokratia olisi vain kasvanut, kun palvelut olisivat etääntyneet, virkavaltaistuneet ja jopa huonontuneetkin.
On todella hyvä pysähtyä ja rauhoittua tohinasta kuulemaan ihmisiä sekä alalla toimivia eri sektoreilta. Juuri hoito- ja hoiva-aloilla toimivat ovat käytännön ja arjen asiantuntijoita. Heitä ovat myös palvelujen tarvitsijat. Nyt on aika kuulla myös kansaa, kuinka he haluavat perustarpeidensa täyttyvän.
 
Vanha sanonta "hiljaa hyvä tulee", on nyt otettava opiksi. On muistettava, että nytkin asiat toimivat. Ei tarvita mitään "häslinkiä", on vain kartoitettava rauhallisesti, miten käytännön toimijat ja heidän palveluksiaan tarvitsevat haluaisivat asioiden tulevan vielä paremmin tapahtuvan. Kun lähdemme ihmisten tarpeista, uskon asioissa edettävän paremmin oikeaan suuntaan. Kuullan ihmisiä ja otetaan näkemykset aidosti huomioon. Vasta sitten edetään valmisteluun ja mahdollisiin päätöksiin.
 
Lauri Oinonen
kansanedustajaehdokas, numero 57,(Keskusta)
Keuruu, Keski-Suomi

Puutteessa elävien auttamisesta lääkettä kotimarkkinoiden ongelmiin

 

 
 
 Puutteessa olevien auttamisesta lääkettä kotimarkkinoiden ongelmiin
 
Maanantaina 16.3 2015 uutiset ovat äskettäin kertoneet kotimarkkinoiden pysähtymisestä ja taantumisesta alaspäin. Tämä kertoo kansalaisten varovaisuudesta oman taloutensa kehittymisen suhteen. Toinen ja vakava asia on kerta kaikkiaan kansalaisten rahan niukkuus. Lapsiperheet, yksinhuoltajat, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ja muut pienituloiset ovat taloudellisissa ongelmissa.
 
Äänekoskella isoäiti laski ja havainnollisti, että lapsilisien leikkaus vei maitolasin pöydästä. Eläkkeiden jäädyttäminen on kyseenalainen asia. Työeläkkeet on työssä oltaessa maksettu työeläkekassoille ja -eläkevakuutusyhtiöille. Lähtökohtaisesti nämä eivät ole siten valtion rahoja vaan maksajiensa rahaa eläkevuosilleen. Eläkkeiden jäädyttäminen merkitsisi eläkkeiden heikkenemistä.
 
Kansaneläkkeiden ja takuueläkkeen jäädyttäminen olisi kohtuutonta kaikkein pienintä eläkettä saavia kohtaan. Eläkeläiset eivät voi mennä etujensa puolesta lakkoon. Kun työeläkerahastoilla ja -yhtiöillä on rahaa, sitä tulisi sijoittaa kotimarkkinoiden elvytykseen ja työpaikkojen luomiseen korottamalla eläkkeitä. Myös opiskelijoiden opintorahalla on sama vaikutus.
 
Lapsiperheiden, eläkeläisten ja yleensä pienituloisten kansalaisten saama raha liikkuu pääosin kotipaikkakunnan palveluissa ja kaupoissa. Tulotason oikeutettu parantaminen edistää yrittäjyyttä ja luo työtuloja työikäisille ja tuo yhteiskunnalle verotuloja. Työ tuottaisi tuloja myös eläkerahastoillekin. Pyörät kävisivät pyörimään oikeaan suuntaan jokaisen eduksi. Tämä kaikki tapahtuisi luontaisesti ilman konsulttikustannuksia ja koko maassa.

 

Haluan puolustaa lujasti pienitulosten kansalaistemme, lapsiperheiden, yksinhuoltajien ja eläkeläisten sekä työttömien taloudellista toimeentuloa. Se tulisi korkoineen takaisin elinkeinoelämän toimeliaana vilkastumisena, joka toisi tuloina takaisin kustannuksensa, kun myös työttömyys- ja toimeentulotuen menot laskisivat. Tärkeää on myös yhteiskunnan eheys ja eriarvoisuuden torjuminen. Jotain tällaista toi äskettäin esille myös arkkipiispan johdolla kokoontunut eri tahoja edustanut yhteistyöryhmä. Haluan yhtyä myös sen ajatuksiin.
 
 
           

YLE:n vaalikoneeseen on saatu vastaukset perille

 
Pääosa vaalikoneista nyt valmiina
 
Ongelmat, joita oli YLE:n vaalikoneen vastausten perille saamisessa on YLE:n hyvillä ohjeilla satu poistettua. Kiitos!
Nyt voi perehtyä myös niihin vastauksiin, joita olen tältä istumalta neljä tuntia tehnyt.
 
Aiemmin olen vastannut mm. Lännen median, Maaseudun Tulevaisuuden, Iltasanomien/Helsingin Sanomien, Iltalehden, Vammaisten, Metsästäjien, Yrittäjien, Autoliiton, Nuorten ja eräiden muidenkin vaalikoneisiin. Keskisuomalaisen vaalikone odottaa vuoroaan, se tulee julki vasta vaalinumeroiden julkaisemisen jälkeen.
 
Vaalikoneiden täyttäminen vie paljon aikaa. Osaltaan vaalikoneet voivat antaa epärealistisen kuvan. Vaalimatematiikka, joka vaikuttaa poliittisten voimasuhteiden osalta ja valituiksi tulevien mahdollisuuksiin, ei ilmene vaalikoneiden käyttäjille.
 
Mielenkiintoista on myös kokeilla tulisi itse itselleen ehdokkaaksi, kun täyttää vaalikoneen. Minäkin saan usein ehdokkaakseni jonkun muun kuin itseni, kun käytän vaalikonetta ehdokkaan etsimisen kokeiluna. Joskus kone näyttää useampaa muutakin minulle, kuin Lauri Oinosta! Saman toteavat muutkin ehdokkaat, heillekään vaalikone ei osoita sen itse täyttänyttä ehdokasta!
 
Vaalikoneet ovat vieneet paljon aikaa. Tervetuloa katsomaan eri vaalikoneilta, mitä olen ajatellut.

Tekninen ongelma estää YLE:n vaalikoneen toimintaa myös minun osalta

 Hei!
 
 
Olet varmaan havainnut, että YLE:n vaalikoneelta puuttuvat Lauri Oinosen sinne laittamat tekstit, haastatteluvideo kyllä toimii. Asiaa selvitetään yhdessä YLE:n kanssa.  Eräillä muillakin on sama ongelma.
Toivottavasti viat saadaan korjattua lähipäivinä.

Linja-autoliikennettä on puolustettava eduskunnassa

 Linja-autoliikennettä on puolustettava eduskunnassa
 
 
 
Linja-auto- ja muunkin liikenteen kysymykset ja tulevaisuus huolestuttavat monia.  Jotta yrittäjien  hoitama linja-autoliikenne voisi toimia kilpailukykyisemmin kautta maakunnan, tulisi sen kustannuksia vähentää. Mielestäni yleisen liikenteen matkalipun hintoihin sisältyvä arvonlisävero tulisi saattaa niin alhaiseksi, kuin se EU:n sallimissa puitteissa  suinkin on mahdollista.
 
Matkalipun hinnoissa maksettavan arvonlisäveron alentamisen tavoite  voi tuntua joistakin mielettömältä aikana, jolloin valtion on saatava velkojensa hoitamiseksi enempi verotuloja. Mutta, jos alv:n laskemisen vastineeksi saataisiin enempi matkustajia, eivät verotulot laskisikaan.  Liikennetarjonta voitaisiin saada myös paitsi paranemaan niin ainakin säilymään yhä uhanalaisilla reiteillä.
 
Monille on tärkeää vertailla matkalipun hintoja suhteessa oman auton polttoaineen hintaan ja tässä suhteessa on parannettava joukkoliikenteen kilpailukykyä. Toinen alan yrittäjien kannattavuuden kannalta olennainen kysymys on julkisen liikenteen käyttämän polttoaineveron alentaminen, vaikka juuri nyt polttonesteiden hinnat ovatkin tippuneet. Ruotsissa erityisesti bussiliikenteessä on myös liikennebiokaasulla paljon merkittävämpi asema kuin Suomessa.
 
Olisiko Suomessakin tulevaisuudessa edistettävä ja mikäli mahdollista erityisesti kotimaisen liikennebiokaasun ja muiden kotimaisten polttoaineiden käyttöä kaikessa liikenteessä sekä kansantaloudellisuuden että ympäristöystävällisyyden näkökohdista unohtamatta huoltovarmuuttakaan?
 
Byrokratia on tuonut linja-autoalan liikenteen järjestelyihin paljon hankaluuksia. Kyse on ensinnäkin EU:n vaatiman PSA:n (palvelusopimusasetus) tuomista suurista ongelmista, joille eri nimiset ja eri poliittisiin puolueisiin lukeutuneet ministerit eivät voineet valitettavasti mitään. Sama koski myös yksimielistä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaa, kun oli mukana sen työskentelyssä edellisellä vaalikaudella.
 
EU- maissa ei juurikaan ole vastaavaa yrittäjävetoista bussiliikennettä kuin Suomessa, eivätkä harvaan asutun maan etäisyydetkään ole EU: n byrokratialle tuttuja. Siksi mm. Linja-autoliitto piti hyvin ongelmallisena ja Suomeen soveltumattomana PSA:ta jo lähtökohdissaan ja vaikka kansanedustajina yhdyimme tähän, jouduimme toteamaan
voimattomuutemme EU:n edessä. Ehkä lobbareitten ja meppien sekä kulloistenkin ministerien virkamiehinen olisi pitänyt hoitaa asia jo aiemmin.
 
Toinen ongelma on linja-autovuorojen valtion tuki/ostorahojen voimakas aleneminen budjeteissa. Tämän seurauksia ovat monet lakkautetut linja-autovuorot, joita ei ole yleensä voitu korvata muillakaan järjestelyillä. Ongelman tuntevat opiskelijat, eläkeläiset ja kaikki ne, joilla ei ole omaa autoa tai mahdollisuutta auton käyttämiseen. Linja-autoliikenne kaipaa puolustajaansa eduskuntaan. Siihen olen edelleen valmis.