Haapamäen junaliikenne säilytettävä nykymäärässään

Haapamäen ratojen junaliikenteeseen liittyen

Olen ollut kolme päivää pääkaupungissa selvittämässä  Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikenteen tulevaisuutta.

Keskiviikkona pidin Pro Rautatie ry:n seminaarissa Helsingissä Postitalon auditorossa esityksen Haapamöen kautta kulkevien ratojen henkilöliikenteen kehittämisestä.

Tällä hetkellä on lupaus, että henkilöliikenne radoillamme jatrkuu velvoiteliikenteenä. Mitä tämä lähemmin merkitsee, ei ole vielä selvää. Pelkään pahoin sitä, että kun velvoiteliikenteen rahoitus on vajaa puolet ostoliikenteeseen käytetystä rahasta, että uhka vuorojen puolittumisesta on edelleen realistinen. Mitä olsi puolitus kolmesta junaparista?

Täten lähtökohta on myönteinen, mutta todellinen tilanne ei ole riittävä tulos. LvM:n Mikael Nybergin sanat antavat ymmärtää, että hän kuvittelee muun osan liikenteestä tulevan hoidetuksi muulla liikenteellä. Tämä tuhoaisi todellisuudessa Haapamäen junavaihtoyhteydet, jotka ovat tärkeitä Koillis-Pirkanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ja päinvastoin. Tiedän myös tällä liikenteellä olevan yllättävän paljonkin käyttöä.

Junaliikenteemme on todellakin minimikokonaisuus, joka ei kestä kompromissejä, joita ilmeisesti LvM:n virkamiesvalmistelu tarkoittaa. Onneksi asia ei ole vielä ymmärtääkseni lopullisesti ratkaistu, vaan ratkaisun on annettu ymmärtää siirtyvän alkuvuoteen. Tämä on sekä hyvä että huono asia.

Hyvä sikäli, että ymmärrän pelivaraa vielä olevan. Huono sikäli, että ELYt ehtivät antaa luvat bussiyhtiöiden hakemille linja-autovuoroille, joilla kuvitellaan hoidettavan junaliikennettä. Tampereen suuntaan yrittäjät ovat hakeneet sairaalla tavalla keskenään kilpaillen "nokkavuoroja" toisistaan viiden minuutin välein, jolloin niiden tulevaisuus jo lähtökohtaisesti olisi lyhytaikainen. Eivätkä nämä liioin sisällä erityisemmin uuttakaan, koska jo nyt on toimiva linja-autoliikenne Tampereen ja Jyväskylän suuntiin Mäntästä ja Keuruulta (ei Haapamäeltä, vaihtoyhteydet katkeaisivat). Seuraus voisi olla nykyistenkin linja-autovuorojenkin osalta epävarma. Kun sitten todettaisiin, että eivät nämäkään onnistuneet, niin aina vaikeampaa olisi saada

junaliikennettäkään takaisin.

Korostan vielä, että minä olen aina halunnut myös toimivaa bussiliikennettä. Sillä kuten junaliikenteelläkin on oma roolinsa, mutta se ei ole meille junaliikenteen vaihtoehto. Haluan myös yhteistyötä busisien ja joukkoliikenteen taksibussien kanssa siten, että ne palvelisivat junien syöttö- ja jatkoliikenteenä esimerkiksi Alavuden, Ähtärin, Haapamäen, Keuruun, Vilppulan ja Juupajoen asemilta ympäristöön ja naapurikuntiin. Esimerkiksi Keuruulta Multialle, Haapamäeltä Virroille ja Ähtäristä ja Alavudelta vastaavasti naapurikuntiin. Nyt mm. Multialta on ainut tapa tulla omalla autolla ja sillä tehdäänkin sitten koko matka vaikkapa Helsinkiin tai matkat jäävät tekemättä tai ihmiset muuttavat Multian kirkoltakin suurempiin taajamiin.

Tulevalla viikolla lähden taas tekemään "tutkimusmatkaa" pääkaupunkiseudulle junaliikenneasioissamme. Ehdoton tavoite on junavuorojemme säilyminen nykyisessä määrässä, koska tämä kokonaisuus palvelee eri suuntiin ja eri suunnista myös valtakunnallista junaliikennettä.

Hyvää itsenäisyyspäivän ja 2. adventin aikaa!

Lauri  Oinonen

050 5113083

Pro Rautatie ry:n seminaarissa 2.12.2015

Olin tänään 2.12.2015 Helsingissä Pro Rautatie ry:n seminaarissa Helsingissä Postitalon auditoriossa. Seminaari oli maksuton, joten kiinnostuin ja päätin lähteä. Kun ilmoittauduin, yhdistyksen  toiminnajohtaja pyysi minulta kommenttipuheenvuoroa VR:n edustajana jälkeen. Kysyin, voisinko käsitellä kommenttipuheenvuorossani Haapamäen kautta kulkevien ratojen liikenteen kehittämistä vastaiskuna lakkautusajatuksille.

Tämä sopi oikein hyvin ajankohtaiseen uhkaan liittyen. Puheenvuorossani toin esille sen, että kaikki ihmiset eivät käytä nettiä eikä kaikilla ole pankkitunnuksia. Toimivilla henkilökohtaisilla asiakaspalveluilla on tarvetta, jota kiireiset R-kioskien myyjät eivät aina ennätä asiakasjonoissa hoitaa. Lisäksi on paljon vaadittu vastata koko rataverkkoa koskettaviin asiakkaiden tiedusteluihin muun työn ohessa. Olisi kohtuullista, jos VR:llä olisi myös maksuton informaatiopuhelinnumero asiakkaiden tiedusteluille.

Haapamäen kautta kulkevien ratojen liikennettä tulisi tiedottaa ja myös mainostaa. Nyt tiedotus on minimissään ja mainonta puuttuu täysin. Sanoin, että kaupankäynti ilman mainontaa on kuin silmänisku tytölle pimeässä, vain sinä tiedät ei kukaan muu. Menestykseen tarvitaan markkinointia myös junaliikenteessä.

Eräitä markkinointikeinoja olisivat myös alennustarjoukset. Ne voisivat kohdistua tietyille ajoille tai tietyille junavuoroille näilläkin radoilla. Muilla radoillahan on tällaisia. Esitin myös ajatusta lastenvaunujen ja lapsen kanssa matkustavan ilmaisesta junamatkasta.

Monia muitakin ideoita löytyy. Toivoin, että VR voisi kuulla asiakkaiden toivomuksia ja ottavan niitä mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Isänpäivänä 8.11.2015

Isänpäivä on jo illassa. Aamupäivällä kävin Keuruun kirkossa kello 10 messussa. Päiväsaarnan piti minulle pitkältä ajalta tuttu henkilö Erkki Helle ELY:n edustaja. Aiemmin hän on vieraillut useita kertoja myös Haapamäen kirkossa SLEY:n edustajana.On hyvä nähdä, että hän haluaa myös eläkeiässä olla Jumalan valtakunnan työssä ja vierailla seurakunnissa puhujamatkoilla.

Ostin häneltä Päivän Tunnussana kirjoja sekä itselleni että joululahjoiksi. Isäni ja äitini haudalla Multialla palaa kolem hautakynttilää. Yksi saattaisi olla ekologisempi ratkaisu, mutta kolme muistuttaa pyhästä kolminaisuudesta Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Jpo kasteessa kolminaisuus "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" on lausuttu kohdallemme ja hautaansiunaamistoimitus päättyy Herran siunauksen sanoissa kolminaisuuteen "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Näin koko elämämme on suljettu pyhään kolminaisuuteen. Olemmeko huomanneet tätä?

Olen kiitollinen isälleni paljosta. Hän kovalla työllä ja uskalluksella hankki jo Karjalassa Lumivaarna Ihalan kylältä tilan, joka välittömästi jäi jo talvisodan menetyksessä rajan taakse kuten myös syksyllä 1944. Isäni oli Kollaan veteraani talvisodan ajoilta ja Sallan, Rukajärven, Kiestingin, Valkeasaaren, Lempaalan ja Ihantalan veteraani jatkosodan vuosilta.  Jatkosotaan Karjalan miehet lähtivät peräpohjalaisten kanssa sallan rintamalle, koska Jaakkiman ja Lumivaaran väki oli evakuoitu Tornion seuduille. Jatkosodan jälkeen isäni oli kotirintaman tehtävissä mm. Naarajärvellä. 

Sotien jälkeen kaikki oli menetetty, ei ollut omaa hevostakaan. Mutta pian isäni hankki hevosen tuomaan toimeentuloa ajotyön kautta. Isäni muutti äitini kanssa Multian Riuttakoskelle 1.5.1947 ja aloitti kotitilamme asumisen, raivaamisen ja rakentamisen. Mukana oli isäni valkoinen hevonen "Valkko" ja kaksi ayrshirelehmää "Reivitär ja Menestys" sekä hieho "Talvikki".

Isäni on tehnyt upean ja kunnioitettavan elämäntyön sodan vuosina eturintamalla ja rauhan ajan työn Karjalassa synnyinseurakunnassaan Jaakkimassa ja Lumivaarassa ja sitten Multialla. Isäni elämä päättyi äkilliseen keuhkoveritulppaan kodissamme Multian Riuttakoskella 9.8..1962 52 vuoden iässä. Kynttilät palavat nyt kiitoksena haudalla ja antavat elävää valoa toivon ja ylösnousemuksen merkkinä.

Helsingissä junaliikennettä puolustamassa

Haluan lujasti, että jo vuodesta 1883 alkanut henkilöjunaliikenne jatkuu ja mahdollisesti lisääntyisikin. Siksi olen nyt kolme päivää omin kuluin pääkaupunkimatkalla selvitelläkseni toimia tavoitteeni toteuttamiseksi. Olen tavannut eri kansanedustajia. Kaikille olen kertonut selkeästi asiani.

Tällä hetkellä Haapamäen kautta kulkeva henkilöliikenne on minimi. Jos tuolin jaloista otetaan yksi pois, se ei enää toimi. Siksi mikään kompromissi tai liikenteen vähentäminen ei ole mahdollinen ajatuskaan. Tärkeää on pitää huoli myös Seinäjoella Haapameän ensimmäiseltä yhteydeltä Oulun suuntaan. Junaliikenteet supistukset pääradoilla toivat jatkoyhteyksiin ja niiden jatkoyhteyksiin ongelmia. 

Esimerkiksi Keuruulta junamatka Kiuruvedelle on ongelmallinen. Koetin etsiä tätä vieraakseni ensi viikolla tulevalle professorille. Mielekästä junamatkaa ei löytynyt, koska Ylivieskassa Kiuruveden kautta Iisalmeen menevä juna lähtee nyt puoli tuntia ennen Keuruulta tulevaa junayhteyttä. Bussien tarjontakaan ei tuonut apua asiaan. Seuraus on se, että vien vieraani autollani Jyväskylään, josta hän pääsee Oulun pikalinjalla Kiuruveden tiehaaraan.

Junaliikenne on nähtävä yhteisesti omistamanamme kokonaisuutena. Samoin kaikki yleinen liikenne on kokonaisuus, jossa vaihtoyhteydet ovat olennainen osa. Jos esimerkiksi Multian linja-autoliikenne vaikka taksibusseila saataisiin toimimaan se palvelisi myös junia ja päinvastoin. Työ jatkuu ja en hellitä ilman tulosta.

Pyhäinpäivänä 31.10.2015

Pyhäinpäivänä 2015

Tänään on pyhäinpäivän 2015 aamu. Olen kohta lähdössä Keuruun kirkkoon avustajaksi ehtoollisen jaossa. Olen aina valmis talkooseen koti- tai synnyinseurakuntani toimintaan, kun vain halutaan pyytää tehtäviin. Keuruulla on karjalaisten perinteinen pyhäinpäivän kirkkopyhä. Messun jälkeen on kunniakäynti Karjalaan jääneiden ja sankarivainajien muistomerkeillä vanhan kirkon puistossa. ja kirkkokahvit seurakuntasalissa Viron Suomi-poikien hyväksi.

Eilen pyhäinpäivän aattona kävin Multian kirkonkylän Sinervän hautausmaalla äitini ja isäni haudalla sytyttämässä kolme kynttilää, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Käynti oli hyvin puhutteleva ensi kertaa näin äitini nimen syntymäpäivä- ja kuolinpäivämerkintöineen hautakivessä. Hautakivi oli ollut nimen kaivertamista ja kultaamista varten kiviveistämössä Keuruulla. Tuttu henkilö oli naisen taidollaan kullalla kirjaillut äitini nimet ja päivämäärät hautakiveen isäni tietojen vierelle. Nimien kultaajan aviomies oli asettanut Lotta-Swärd tunnuksen nimien eteen. Isäni nimen edessä on Sotainvalidien tunnus.  

Nimen näkeminen hautakivessä on eräänlainen päätös hautausprosessille. Nyt on edessä seuraava tapahtuma ylösnousemuksen aamu, vaikka ajallista aikaa on määrämittansa. Tehtävä, joka  minulle on uskottu luomisjärjestyksen mukaan äitini hautaamisessa, on täytetty. Kaikki on tästä eteenpäin Ylösnousseen Herramme kädessä.

Pyhäinpäivä avaa näköaloja ajallisesta seurakunnasta kirkkauteen riemuitsevaan ja voittaneeseen seurakuntaan. Näitä tuntoja aavistelevat sadat tuhannet tänä aikana käydesssään läheisten haudoilla, kokoontuessaan kirkkoihin tai kodeissaan läheisiään muistaen valtamerien takanakin. Ajassa kokoonnumme kirkkoihimme, riemuitseva seurakunta on perillä.

Keuruun yhteiskoulu 70 vuotta

Keuruun yhteiskoulu 70 vuotta!

Eilen lauantaina 24. 10. 2015 vietetettiin Keuruun yhteiskoulun 70-vuotisjuhlaa ja tänään sunnuntaina oli vuorossa juhlakokonaisuuteen liittyen juhlamessu kello 10.00 Keuruun kirkossa.

Eilisessä juhlassa sain tuoda koulun omistajan, Keuruun kaupungin tervehdyksen. Itse aloitin oppikouluni 1.9.1959 Keuruun yhteiskoulussa neljän Multian kirkonkylässä keskuskansakoulussa käymäni kouluvuoden jäkeen. Tuolloin Keuruun yhteiskoulu toimi ennen sotia valmistuneessa Puolustusvoimien varikkorakennuksesssa, joka sittemmin tunnettiin teletalona ja nyt tiloissa toimii urheiluun liittyvää yrittäjävetoista toimintaa. Uusi koulutalo saatiin käyttöön vuoden 1961 alussa ja sittemmin koulua on kahteen otteeseen laajennettu.

Omassa kolmen minuutin tervehdyspuheenvuorossani halusin antaa tunnustusta koulun nykyiselle johdolle, opettajille ja kiittää myös aiemmin tehtävissä toimineita. Koulun ensimmäinen rehtori Jussi Rainio 1945-1974 teki mittavan työn koulun toiminnan aloittamisessa ja saattamisessa yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. 

Minä olen koulun kolmatta ylioppilaspolvea keväältä 1967. Pääsimme kaikki 35 silloin läpi! vastaava ei liene sittemmin toistunut, tosin nyt on tilanne hieman toinen ylioppilaskirjoituskäytäntöjen muututtua inhimillisempään suuntaan. Entisiä opettajiani oli mukana koulun juhlassaja illan juhlakonventissakin myös sen näytelmän esittäjinä.

Rehtori Jukka Oikarisen pyytämässä puheenvuorossani halusin myös muistuttaa nykyisen Keuruun yhteiskoulun jatkavan perinteikkään Haapamäen yhteiskoulun (vuodelta 1907) lukjion arvokkaita perinteitä lukioiden yhdistymisen jälkeen muutamia vuosia sitten.

Keuruun yhteiskoulun tunnuslause alusta lähtien oli: "eteenpäin, ylöspäin". Haapamäen yhteiskoulun/yhteislyseon tunnuslauseen päätin puheenvuoroni: "Jumala siunatkoon työmmeja antakoon sen hänelle kelvata." Näillä sanoilla parhainta menestystä koululleni myösmeidän kaikkien entisten oppilaiden puolesta!

Palautetaaanko Suomeen lakkautettuja varuskuntia vai rakennetaanko uusia?

Puolustusministeri Jussi Niinistö(ps) on eri yhteyksissä kritisoinut edellisen hallituksen tekemiä varuskuntien lakkautuksia. Varmaankin on niin, että nykyisessä Euroopan tilanteessa ei tehtäisi ilman laajempia keskusteluja varuskuntien sulkemisia. Ymmärrän toki ikäluokkien pienentymisen  ja kasvussa olevan siviilipalveluksen suorittajien kasvun, mutta tätä ei yksioikoisesti ainkaan nyt käytettäisi perusteena varuskuntien lakkautuksille.

Varuskunnilla on muitakin tehtäviä kuin koulutus. Kyse on yhteiuskunnan turvallisuudesta eri tilanteiden varalle, joita onnettomuudet, kadonneitten etsinnät, luonnonilmiötkin saattavat aiheuttaa. Hajautettu varuskuntaverkosto on mielekästä asevelvollisuuden suorittajille. Julkisen kliikenteen heikentyminen erityyisesti bussiliikenteessä on tehnyt aiempaa vaikeampaa päästä kotoa joko linja-autolla ja/tai junaklla varuskuntapaikkakunnalle. Ainakin minulle olisai nyt Multialta mahdoton selvitä ilman omaa autoa sotaväkipaikkaunnalle, toisin oli 1960-luvun lopussa. Yhteydet toimivat ja junilla oli vaihtoehtokin valittavana Keuruun asemalta Haminaan.

Tässä yhteyudessä on noussut esille ja haluan nostaa esille voimakkaastikin Puolustusvoimien koulutustoimintojen palauttamisen Keuruulle. Täällä ei tarvitsisi rakentaa uutta. Suomen uusimmat kasarmirakennukset olisivat valmiina. Varmaankin niiden nykyisen omistajan kanssa olisi mahdollista sopia asioista yhteiseksi parhaaksi. Tämä ratakaisu palvelisi Keski-Suomen ohella Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja myös Keski-Pohjanmaan tarpeita, kuten palveli vielä viime vuoden loppuun asti.