Hyvää äitienpäivää!

Hyvää äitienpäivää!

Toukokuun toinen sunnuntai alkaa jo olla illassa, mutta ei ole vieläkään myöhäistä toivottaa kaikille äideille ja isoäideille hyvää äitienpäivää!

Eilen Kukan päivänä pidin Keuruun torilla torille tuoduille rollaatireilla liikkuville, heidän saattajilleen ja muulle kauniin vaikkakin kolean sään aikana paikalle tulleelle väelle Kukan päivän puheen. Rollaattorimarssi järjestettiin kymmenettä kertaa Keuruulla.  Yllättävän monet olivat halunneet tulla paikalle. Ainakin esimerkiksi Jyväskylästä saakka oli eräs tytär halunnut tuoda äitinsä toritapahtumaan.

Keuruun Martat tarjosivat kahvia, Kansalaisopiston aikuisten puhallinorkesteri soitti ja säesti Maamme- laulun ja suvivirren. En puhunut tarkoituksella pitkään, jotta kukaan ei rasittuisi tapahtuman pitkittyessä Aloitin puheeni hiljaisella hetkellä presidentti Mauno Koiviston muistolle.

Tilaisuuden jälkeen yritin raivata Multialla pellon ojista raivaussahalla pajuja, mutta juuri ostamani ja kaupan pihalla toiminut raivaussaha ei suostunut yhteistyöhön. Oli tehtävä polttopuiden katkontaa mootorisahalla.

Multian Sinervän hautausmaalla olivat vielä kanervat jäässä maahan kiinni, pystyin irrottamaan vain yhden ja laitoin tilalle vaaleanpunaisen äitienpäivän miniruusun ruukussa.

Tänään sunnuntaina valmistelin ensi perjantain maakuntavaltuuston kokoukselle maakuntavaltuustaloitteen  Poikittaisradan ideoimiseksi kansainväliseksi TEN T radaksi aina Tyyneltä Valtamereltä mm. Kiinasta Haapamäen kautta Atlantille ja tarvittaessa New Yorkiin. Maapallolla lyhyin maa/merireitti kulkee tutkimusten mukaan juuri tästä, lentoreitti menee lähempää pohjoisia napaseutuja.

Kävin myös kirkon penkissä jumalanpalveluksessa Pihlajaveden kirkossa. Messussa meitä oli kaikkiaan alun toistakymmentä henkilöä. Jumalanpalveluksen jälkeen paikalla olleille äideille ja isoäideille annettiin ruusut.

Koska ruusuja oli enemmän kuin kirkkoväkeä, annettiin ruusuja muillekin kotiin tai äideille/isoäideille vietäväksi. Minäkin vien täten huomenna purppuranpunaisen ruusun äitini haudalle Multialle.

Koetan nyt sitten uudelleen, suostuuko uusi saha yhteistyöhön vai palautuuko koekäytössä oleva väline takaisin kauppaan. Nyt ovat hyvät säät raivaussahatöihin. Maa on paljas, ei ole hyttysiä enkä toistaiseksi ole vielä kohdannut kevääseen heränneitä käärmeitäkään.

Puoliviikosta olen kolme päivää Helsingissä Pori-Parkano-Hapamäki ratatyöryhmän käydessä Liikkennevirastossa johtaja Rami Metsäpellon luona. Koetan eri kontakteilla jatkaa selvitystyötä uusien toimintojen saamiseksi turvapaikahakijoilta 30.4. 2017 vapautuneisiin entisiiin Keurusselän kasarmirakennuksiin. Perjantaiksi palaan jo torstai-illalla Haapamäelle saapuen osallistuakseni Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston valtuustokauden viimeiseeen kokoukseen

Äänekoskella.

Hyvää toukokuun kevättä edelleen!

Hyvää vapunpäivää 2017!

On vapupäivän kirkas aamu lumisateisen vappuaaton jälkeen. Pääosa sataneesta lumesta on sulanut.

Joitakin viikkoja sitten olin tilaisuudessa Keuruun Pöyhölässä, entisessä kappalaisen pappilassa mikä nyt palvelee matkailuyrittäjän käytössä. Kevät oli sulattanut vettä Keurusselän jäälle ja lumi peitti pellot pappilan ja järven välillä. Kirkkaana kevättalven päivänä sininen taivas teki järven siniseksi ja pellot olivat lumivalkeat. Maisema oli itysenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kevättalven upeana päivänä sininen ja valkoinen!

Tätä en ole aiemmin koskaan kokenut. Pyysin tilaisuudessa olleita ottamaan valokuvia maisemasta. Ehkä tämä ilmiö tapahtuu vain kerran sadassa vuodessa. Kansallisena veteraanipäivänä olin Helsingissä eri asioilla ja tulin juuri oikeaan aikaan Mannerheimin ratsastajapatsaalle, jossa Kaartin jääkärirykmentin osasto Helsingin varuskunnan komendantin johdolla nosti veteraanien läsnäollessa siniristiliput salkoihin kevään aurinkoisessa aamusäässä. Koin olevani oikeaan aikaan oikeassa paikassa..

Eduskuntatyöni aikana sain kokea myös usein samoja hetkiä. Kutsuin myös Pikkuparlamenttiin tilaisuudessa puhuneen Pääesikunnan kenttärovastin vieraakseni aamukahville. Keuruulta Helsinkiin siirtynyt tuttu silloinen Helsingin varuskunnan komendantti, kapteeni, ei ennättänyt virkatehtäviltään osaston johtajana vieraakseni.

Tänään vapunpäivänä saan kutsuttuna pitää Haapamäen Eläkeliiton seudullisessa vappujuhlassa pitää puheen kello 13.00 Haapamäen Suojalla. Haluan kiittää yhdistyksen toimijoita vilkkaasta työkaudesta. Itsekin olin mukana palmusunnuntaina täpötäydessä Pihljaveden seurakuntasalissa Haapamäen eläkeliiton ja Haapamäen Karjalaisten kirkkopyhässä. Entinen Pihlajaveden kunta nyt Keuruun yhteydessä yhteydessä on molempien yhdistysten toimialuetta.

Perjantaina palasin Helsingistä junalla Seinäjoen kautta Haapamäelle ja osallistuin Lumi-säätiön varaedustajana Jaakkiman perinneyhdistysten vuosikokoukseen. Koen historiallisia hetkiä, kun Lumivaaran kunnan perinteitä omaava Lumi-säätiö on päätetty lakkauttaa tämän vuoden lopussa. Kyse on kunnan peruinteiden jatkajasta. Mutta Lumivaaran perinteillä ovat jatkajat Lumivaara- seurassa ja kantapitäjän Jaakkiman eri yhdistyksissä. Jaakkiman kunnan perinteitä vaalinut Jaama-säätiö on jo aiemmin sulautettu em. perinneyhdistykseen.

Sotien jälkeen ei saaanut olla karjalaisten pitäjien nimisiä järjestöjä. Siksi oli muodeostettava Lumi-säätiö ja Jaama-säätiö. Minulle oikeampi viitekehys olisi jaakkimalaisten parissa, sillä isäni oli kirjoilla synnyinkunnassaan Jaakkimassa, vaikka hänellä oli juuri hankittu asutustila Lumivaaran Ihalan kylällä entisen Kaivomäen kartanon mailla. Isäni synnyinkoti Oinola Pitkäjärven rannalla jäi kantapitäjään Jaakkimaan Lumivaaran kuntaa ja seurakuntaa 1920-luvulla muodostettaessa.

Hyvää vapunpäivää ja alkaneen toukokuun kevättä!

Multian karjalaiset kuitenkin vetivät minut

Hyvää Pääsiäistä!

On pääisiäispäivän aamu. Viileän kevätpäivän aurinko paistaa kirkkaana, kuten pääsiäisenä kuuluukin. Tänään sunnuntaina osallistun radion kautta pääsiäispäivän jumalanpalvelukseen, koska vanhempi tyttäreni on musiikkiryhmässä sellonsoittajana radioitavassa Rovaniemen kirkon pääsiäisjumalanpalveluksessa.

Pääsiäisenä muistan myös isäni kanssa tehtyä matkaa hänen isänsä ja minun isoisäni hautaukseen 1.pääsiäsipäivänä Helsingin seurakuntien Honkanummen hautausmaalle silloisessa Helsingin pitäjässä, mikä nykyisin on Vantaan kaupunki. Pääsiäinen oli silloin 1959 malaiskuun lopulla, lunta oli paljon silloin uudella Honkanummen hautausmaallakin, jossa kirkkaassa pääsiäispäivän säässä avoimen haudan äärellä pastori Kauli Kallioniemi toimitti isoisäni Israel Oinosen hautauksen. Pastori Kauli Kallioniemi oli tunnettu valtiopäiväjumalanpalvelusten liturgina. Kansakoulupojalle pääkaupunkimatka oli merkittävä kokemus hautajaismatkanakin

Huomenna 2. pääsiäispäivänä olen pappina sananjumalanpalveluksessa Multian kirkossa kello 10.00. On tavattoman arvokas asia, että Multia on oma seurakunta. Silloin jumalanpalvelus on joka pyhä. Toisen pääsiäispäivän sanoma on Emmauksen tien kulkijat.

Tämä paljon puhuva Raamatun kohta jää nykyisin liian monilta kohtaamatta, koska ehkä yli puolet Suomen kirkoista on nykyisin kiinni 2.pääsiäispäivänä. Kirkkolaki tulee täytettyä sillä, että jossakin seurakunnan kirkossa tai rukoushuoneella pidetään  toisen pääsiäisen jumalanpalvelus, muut kirkot voivat olla kiinni. Näitä viime mainittuja on seurakuntaliitosten myötä nykyisin hyvin paljon, liian paljon kautta maan ja suurseurakunnissa jo ennestäänkin.

Jumalan sanaa tulee pitää tarjolla. Jo kirkonkellojen sointi on hienovarainen kutsu kirkkoon. Kyse on arvokkaasta asiasta. Yli Multian kirkonkylän ja jopa hyvällä säällä aina kuuden kilometrin äänen kantaman päähän Riuttakoskellekin asti kuuluu kironkellojen ääni. Kirkonkellojen sointi haluaa kertoa, että elämme kristityssä maassa. Vastaavasti Haapamäellä hiljaisuus muutoin jumalanpalvelusaikaan ja kiinni olevat kirkon ovet on kuin merkki ateismin voitosta.

Jumalanpalvelus kuuluu jokaiseen pyhään. Se ei haittaa vaikka, kirkossa olisi vain kaksi tai kolme henkilöä. He ovat jo seurakunta! Emmauksen tielläkään ei ollut kuin kaksi kulkijaa, mutta heidän seuraansa tulikin itse Ylösnoussut Herra. Jo hiljaisella viikolla ennen pääsiäistä olen kokenut paljon merkitseväksi sen, että jokaisena arki-iltanä ovat Multian kirkon kellot kutsuneet maanantaista kiirastorstaihin tulijoita Multian kirkonkylän keskellä olevaan kirkkoon. Yllättävän monet ovat myös käyneet avatuista ovista perheineen lasten kera sisälle kirkon pyhyyksiin. On valmistauduttu juhla-aikaan.

Nyt on juhlapäivä, pääsiäinen ja juhla jatkuu voimaksi arkeen vielä huomennakin. Hyvää Pääsiäistä!

Kiitos äänestäjilleni!

Kiitos teille äänestäjäni!

Kunnallisvaalit Keuruullakin ovat nyt ohitse. Koetin tehdä kunnon vaalityön, kiitän siinä eri tavoin mukana olleita. Kiitän Keskustan jokaista ehdokasta hyvästä yhteistyöstä ja kilpailevien puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat teille myös kiitos reilusta ja rehdistä kilpailusta.

Tulokseni 308 ääntä oli selkeästi eniten Keskustassa, mutta ei tällä kertaa riittänyt koko Keuruun kärkeen, SDP:n lääkäri Markku Puro sai enemmän. Haluan huomenna onnitella häntä ja katsoa yhteisten asioiden jatkoa eteenpäin. Hän on todellinen soteasiantuntija kokemuksensa ja työtehtäviensä puolesta ja nyt tätä osaamista tarvitaankin, juuri siksi uskon häntä myös reippaasti äänestetynkin.

Omalta osaltani äänissä oli jonkinverran laskua, mutta samalla sataluvulla pysyin edelliskertaan nähden ja onhan äänestäjien kokonaismääräkin kaupungissamme laskenut reilun neljän vuoden aikana useilla sadoilla.

Siionin lauluissa ovat sanat ihmisten kiusauksiin ja vaivannäköihin liittyen:"Kun saat yhden ylitse ja pääset toisen ohitse, niin on jo kolmas vastassa...." Näin on vaalienkin kohdalla, ovelle kolkuttelee jo maakuntavaalien ehdokasasettelu.

Työt Keuruun kaupungin luottamustehtävissä jatkuvat kesäkuun alun jälkeenkin ja asiat vaativat liikkeelle jo tällä ja seuraavallakin viikolla paitsi Keuruun kaupunginhallituksen kokoukseen niin myös ministerin ja eduskuntavaikuttajien  tapaamisiin ja eri palavereihin.

Kiitos äänestäjilleni!

Suomalaista ruokaa tarvitaan

Turvataan suomalainen ruoka jokaiselle

Viime päivinä ovat monet olleet huolissaan maahamme tuodusta ja ruokiin tarkoitusta brasialaisesta kanasta, jonka raakana käsittelyn jälkeen ovat astiat hyvin huolellisesti puhdistettava ja käsittelyssä tulee kotikokinkäyttää hygienisiä hansikkaita. Tämä uhkaava tilanne tuli juuri kohta, kun maahamme ja muuallekin Eurooppaan oli todettu tuodun Brasiliasta pilaantunutta lihaa. Kysymys kuuluu edelleen, minkä verran tätä on jo käyetty ja erityisesti Suomeen tuotavissa elintarvikkeissa.

Tiedän aiemmilta ajoilta hyvän ystäväni joutuneen hengenvaaraan syötyään hollantilaista salaattia Suomessa. Liityttäessä EU:hun luvattiin kansainvälisyyden tuovan kuluttajille halpaa ruokaa. Nyt tiedämme tuiontiruuan eivät vain riskit vaan myös suorastaan vaarat, joista varoittaneita suomalaisia viljelijöitä ei halutta lainkaan kuulla.

Tosiasia on se, etttä huomattava osa syömästämme ruuasta tulee ulkomailta. Emme ole omavaraisia edes leipään käytettävän rukiin kaan osalta. Sama koskee lähes kaikkia muitakin kaupasta ostettavia elintarvikkaitamme. Suomalaiset talonpojat ja suomalaiset pellot ja karjasuojat kykenisivät tuottamaan puhdasta ja kotimaista ruokaa jokaiselle ja vientiinkin, jos tuottajat saisivat kunnon tuottajahinnat.

Valitettavasti jatkuvasti kannattamattomuuden ja siitä seuraavan maatalousyrittäjien uupumisen vuoksi jatkuvasti maatilojemme määrä vähenee. Tilanne on ylisukupolvisilla ja perinteisillä maaseutupaikkakunnilla

henkisestikin ahdistava. Alueellisilla maanpuolustuskursseilla kolmisenkymmentä vuotta sitten pidettiin tavoitteena maakuntienkin kohdalla ruuan tuotannon omavaraisuutta. Pelkkää Suomen omavaraisuutta ei pidetty riittävänä, vaan haluttiin koko Suomeen hajautettua omavaraisuutta.

Suomi on ainut maa maailmassa on, jossa ruuan huoltovarmuusvarastointia. Valitettvasti edellinen hallitus vähänsi puoleen mm. viljan varmuusvarastointia. Eri ongelmatilanteissa voisi totuus elintarvikeomavaraisuuden puuttumisesta tulla kohtalokkailla tavoilla esille. Kuvittelu EU:sta tai maailmanmarkkinoilta ostamisesta voisi osoittautua kohtalokkaaksi haaveeksi, kun myytävää ei löytyisikään ja jos löytyisikin, hinta voisi olla kova ja toimitus Suomeen ongelmallista.

Olen vahvasti sitä mieltä, suomalaisen villjelijän ja ruuantuottajan on saatava kunnon tuottajahinnat. EU:n myötä tämä on osin ongelmallista, mutta tuottajien nettotuloa voitaisiin myös ja ehkä helpomminkin parantaa vähentämällä tuotantopanosten kustannuksia. Tämäkin tie on kivinen, mutta on myös mahdollinen

Lannoitteet ovat suuri menoerä viljelijöille ja lannoitetehtaat ovat ulkomaisessa omistuksessa valitettavasti.

Olen asiantuntijoiden kanssa paljon kehitellyt ajatuksia omasta lannoitteiden tuotannosta. Sukupolvien ajan karjanlanta oli mitä parhainta lannoitetta ja maanparannusainetta, kuivikekeoljet, lanta ja virtsa oikein lantakasoissa palaessaan tuottivat pelloille kasvuenergiaa. Nyt tilanteet ja käsitykset ovat muuttuneet mm.

maatilarakenteen muuttumisen johdosta.

Olisiko maatiloilla tai niiden yhteisomistuksessa mahdollista tuottaa lannasta, "hömppäheionästä", oljista ja eri jätteistä liikennebiokaasua? Prosessi tuottaisi polttoainetta moottoreihin ja muihin tarkoituiksiin, mutta samalla olisi saatavissa kivennäisaineita kuten erityisdsti fosforia lannoitteiksi. Maaseudulle voitaisiin saada sekä uusia tuloja että vähentää lannoitemenoja! Tietenkin tarvittavat tuotantolaitteet aiheuttaisivat kustannuksia ja eläinlääkinnässä käytettävien aineiden mahdolliset ongelmat tulisi selvittää ja eliminoida.

Kun suomalainen ruuantuottaja voisi tulla toimeen, olisivat koko elintarviketjun noin 300 000 suomalaista työpaikkaakin tuirvatut! Mikä parasta jokaiselle olisi tarjolla riittävästi kotimaista ja ulkomaisen ruuan ongelmista vapaata ruokaa!

Tiet kaipaavat korjausta

Tiet kaipaavat korjausta

Lyhyeksi jääneen talven jälkeen on paljastunut kelirikkokevät niin monilla valta- kantateillä elinkeinojen ja puuhuollon kannalta tärkeillä maaseudun päällyste- ja sorateillä. Aivan yllättävää on melko uusien tiepäällysteiden pettämiset ja jyrkkäreunaiset kuopat. Nämä ovat useasti vaikeasti väistettäviä ja liikenne varaantuu varsinkin vastaantulotilanteissa.

Myös autot kärsivät tilanteesta, eilen uusin tuulilasin Haapamäen ja Keuruun välillä valtatie 23:lla vastaantulleen ajoneuvon heittämän kimpaleen iskeydyttyä tuulilasiin. Viime kesänä tien kunto tuhosi auton peräosan jousitukset. Nämä yhteensä toivat yli 2000 euron remonttilaskut. Monilla muillakin on vastaavia kokemuksia kautta maakuntien.

Toki on myös maakunnassa Äänekosken puukuljetusten vuoksi vasta kunnostettujakin teitä ja toivon niiden kestävän kovaa rasitusta. Aihetta olisi myös vakavasti harkita entistä enemmän raskaiden kuljetusten ohjaamista rautateille siellä, missä tähän olisi mielekkäitä mahdollisuuksia. On käsittämätöntä, että tiet kuluvat ja vieressä kulkee lähes käyttämättömiä rautateitä ja sekä valtiatiet ja radat ovat saman valtion omistamia. Onko esteenä rautateiden logistiikan byrokratia?

Ruotsissa tapahtui vakava bussionnettomuus, jonka syyksi on epäilty tien heikkoa kuntoa. Haluan,että kaikki tiet olisivat lähtökohtaisesti kunnossa ja turvallisia kaikille käyttäjilleen. Samalla kunnioittakaamme liikenteessä muitakin teiden käyttäjiä, jotta matkamme haasteellissa olosuhteissakin voisi viedä jokaisen turvallisesti perille.

Viikko kunnallisvaalipäivään

1.4 kokemuksia Keuruulla

Tänään launtaina olin räntäsateisessa huhtikuun ensimmäisen päivän lumiräntäsateisessa ja tuulisessa säässä neljä tuntia Keuruun torilla Keskustan kunnallisjärjestön vaaliteltalla. Halusin osaltani olla keuruulaisten ja muittenkin tavattavissa.

Yllättävän monet tulivatkin paikalle. Vaikka räntää satoi ja tuuli kävi viimaisena, syntyi myös hyviä keskusteluja tapaamisten lisäksi. Keskustelimme kaupungin taloudesta, uusien työpaikkojen saamisesta ja valtakunnan politiikan kuvioista. Arvostan, että paikalle tuli useita aiemmin kunnalliselämässä mukana olleita. Heillä oli neuvoja, joihin haluan yhtyä.

Myös kilpakumppaneilla oli vaalikojuja ja ihmisiä kävi runsaasti niidenkin luona. Ahkerimmat käyvät kaikilla vaalikojuilla, kahvia on nyt tarjolla runsaasti. Eilen oli hyvä vaalitilaisuus Pihlajaveden "Kauppalassa", mikä on kyläyhteisön talkoilla ylläpitämä kyläkauppa, kahvio, kirjasto ja kohtaamispaikka entisen Pihlajaveden kunnan nykyisille asukkaille ja monille vapaa-ajan viettäjille entisessä Säästöpankin toimitilassa.

Valitettavasti  laulaja "Koopin kauppana" tunnettu ja laulajan isovanhempien ylläpitämä kauppa Haapamäen apteekin sivupisteen lääkekaappeineen on nykyisin suljettuna tien toisella puolella vastapäätä "Kauppalaa".

Lääkkeet on nykyisin haettava Haapamäen apteekista 13 kilometrin päästä. Junallakin voi matkan tehdä.

Keuruu on hyvin harvoja kuntia pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joissa junilla on myös paikallisliikenteen merkitystä, koska kaupungissa on kolme henkilöliikenteen rautatieasemaa Keuruu, Haapamäki ja Pihlajavesi.

(Parhaimmillaan nykyisen Keuruun alueella oli 1970-luvulla 14 rautateiden henkilöliikenteen pysähdyspaikkaa, vain Helsingissä oli vastaavaa Martinlaakson radan valmistuttua). Keuruuta vastaava tilanne löytyy heti naapurista, jossa ovat Ähtäri, Eläinpuisto-Zoo ja Myllymäki. Muut kaksi kaupunkia, joista löytyy maakunnista kolme rautatieliikennepaikkaa ovat Kouvola (Kouvola, Myllykoski ja Inkeroinen) sekä Kotka (Kyminlinna, Kotka ja Kotkan satama). Turusta löytyy toki myös kolme liikennepaikkaa Kupittaa, Turku ja Turun satama, mutta näillä ei ole paikallista kaupungin sisäisen liikenteen merkitystä.

Koska Suur-Keuruun vaali-ilmoitukseen mahtuu vain vähän tekstiä, katsoin hyväksi laatia vaalilehden "Laurin Viesti". Kustannussyistä sitä on vain rajoitetusti. Mutta se on laitettu sivuilleni www.laurioinonen.fi, joista toivon sen avautuvan. Ole hyvä ja tutustu Laurin Viestiin!

Kun vielä tänään on 1.4. päivämäärä, niin sehän sopii kirjoittaa vaalilippuun ilman pisteitä muotoon 14 ja niin voisin yrittää hoitaa asioita jokaista kuullen ja jokaista arvostaen seuraavallakin vaalikaudella.

Lauri Oinonen www.laurioinonen.fi Pappi, kotitilansa viljelijä, Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, maakuntavaltuutettu. Ahkeraa, aloitteellista ja toimeliasta työtä edelleen eduskuntaan.