Itsenäisyyspäivän tervehdys

Jos Suomen kohtalot olisi ratkaistu talvisodan kynnyksellä konsulttien neuvojen uhka-, mahdollisuus-, heikkous-, vahvuusanalyysin fläppitauluharjoituksin, konsulttien vastaansanomaton lopputulos olisi ollut; "ei mitään mahdollisuutta selviytyä, antautukaa".

Suomen kansa ja sen päättäjät eivät tienneet tällaisista nykyajan neuvonantajista mitään. Valtioneuvosto ja eduskunta tunsivat kansan sydämen äänen. Se ääni oli kodin, uskon ja isänmaan turvaamisen ääni. Se ääni tunsi, että kansamme päällä on oleva siunaus. Sen siunauksen sadosta saamme tänään nauttia. Suomi on kaikkine puutteineenkin miljardien kadehtima maa. Siitä kiitos ja kunnia sankareille, niin sodassa, kotirintamalla sodan aikana kuin sen jälkeisessä jälleenrakentamisessa.

On sinänsä paradoksaalista, että sodat ovat olleet siemen moneen hyvään ja kauniiseen. Kärsimykset ovat olleet hiiva uuden uutimen saamiseen. Kärsimykset muuttuvat historian saatossa sankaruudeksi, uhreista on tullut hyvinvointimme kivijalan marttyyreja.

Maamme oli vielä itsenäistymisemme alkuvaiheessa yksi Euroopan köyhimmistä maista. Nykymittapuulla mitattuna itsenäistymisvaiheessa meillä ei ollut sitten "mitään". Se mitä meillä oli, oli tahto saada elää ilman Pietarista tai Tukholmasta tulevia määräyksiä, direktiivejä kuten nykyisin sanonta kuuluu. 

Nyt tuntuu katkeralta, että olemme menettäneet uskomattoman paljon saavutettua itsenäisyyttä EU:lle ja sen yksityisomistusta loukkaaville toimille. Viimeisimpänä yksityismetsiin kohdistuva taksonomiauhka, jonka pakkomääräykset ovat vakava ulkopuolinen uhka. Tällaista eivät suomalaiset aavistelleet, kun idän pelossa äänestivät täpärän tuloksen EU:hun liittymisen puolesta.

Kukaan ei enää muista, että tuolloin puhuttiin Euroopan Yhteisöstä ja kiistettiin kyseessä olevan unionin ja kiistettiin kyseessä olevan unioni, vaikka asioita tuntevat EI-kannalla olevat tämän tiesivät. Luvattiin myös oman rahan säilyminen virallisissa informaatiotilaisuuksissa, kun tiedustelin asiaa, Nyt voidaan kysyä, kuka tai ketkä olivat oikeassa.

Ymmärrän niitä ihmisiä, joilla oli idän pelko ja suorastaan halu liittyä länteen. Nyt voidaan kysyä, mikä on sen hinta? Mitä todella merkitsee sitoutuminen EU:n yhteiseen velkaan? Kyse ei ole kertaluonteisesta velasta, vaan jatkuvasta kasvavasta velka-automaatista, mille loppua ei ole näköpiirissä. Tähän EU-jäsenyytemme on meidät vienyt - pysyvään lisääntyvän velan unioniin!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kaiken aikaa varoitellut asiasta, mutta häntä ei halua kuulla edes poliittinen oikeistokaan, vaikka tältä taustalta hän on poliittisen uransa tehnytkin.

EU ei tarjoa millekään maalle sotilaallista turvaa. Ken tätä kuvittelee erehtyy ja erehtyy pahasti.

Valitettavasti sama koskee myös läntistä liittoutumaa, mitä minäkin joskus kuvittelin sotilasliitoksi. Suomen ei ole syytä liittoutua, koska olisimme antava osapuoli ja joutuisimme maksajiksi saamatta nettohyötyä. Suomea eivät puolusta ketkään muut kuin suomalaiset itse. Nuo sanat tunnetun viime sotien veteraanin lausumat. Tämä on fakta, minkä unohtaminen on vaarallista.

Tuon tässä tosiasiat esille, joiden sanominen ei miellytä kaikkia. Mutta tosiasiat on nähtävä sellaisina, kuin ne ovat, miellyttipä tämä tai ei. Totuus kuitenkin tekee vapaaksi. Harhakuvitelmille ei pidä rakentaa nykyisyyttä eikä varsinkaan tulevaisuutta. 

Kun tarkastelemme tänään maamme asemaa runsaan 200 maailman kansakunnan joukossa ja otamme tarkastelukulmaksi taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi myös henkisen hyvän, ihmisten oikeudet, tasa-arvokysymykset, nuorten mahdollisuudet oppia ja osallistua, huolenpidon jne., voimme todeta maamme olevan maailmanlaajuisestikin mitaten maa, jonka ylitse ei ole käynyttä. Rauhansäätiö - the Fund for Peace- organisaatio tekee vuosittain kaikki maat sisältävän raportin maiden vakaudesta.

Suomi oli viimeikin vuonna luokiteltu tässä kaikki maat käsittävässä vertailussa parhaalla pistemäärällä.  Suomen jälkeen tässä vuoden 2020 raportissa olivat paremmuusjärjestyksessä Norja, Sveitsi, Tanska, Islanti, Uusi-Seelanti ja Ruotsi.

Maamme on noussut itsenäisyyden aikana kehitysmaa-asteelta kansojen eturiviin. Ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella (bkt) per henkilö mitattuna olimme v. 2020 kansakuntien joukossa parhaan neljänneksen puolivälimaa. Viime vuonna olimme 226 maan joukossa sijalla 31 (Lähde: IMF). Saman lähteen mukaan kyseessä oleva bkt per henkilö oli viime vuonna Suomessa runsaat 51 tuhatta dollaria kun ko.  kansakuntien mediaani eli joukon keskimmäisen maan vastaava tulo runsaat 14 tuhatta euroa.

Tähän tarkasteluun liittyy veteraanisukupolvemme kaksinainen sankaritarina. Paitsi sodan ankarimman uhrin isänmaallemme antaneet, sodan kauhuista selvinnyt veteraanisukupolvi on tehnyt historiallisestikin tarkastellen todellisen sankariteon maamme rakentamiseksi.

Kun tarkastelemme maamme taloudellista kehitystä aikajaksoittain, on tietokannoista laskettavissa toisen maailmansodan jälkeisen vaiheen olleen hyvinvoinnin kasvun satoisuudelta paras.  

Reaalinen taloudellinen kehityksemme on kasvanut siten, että kun vielä mitattavissa olevan suuriruhtinaskunta-aikanamme maamme bkt per asukas vain 3,5-kertaistui (tietokanta vv.1860-1917),  se on 17-kertaistunut itsenäisyyden aikana tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Kuten edellä viittasin, nopeinta kasvu on ollut sotien jälkeisenä aikana kun mittausajanjaksoina pidetään 104 vuodesta kutakin neljännestä.

Hyvää tai huonoa ei ole olemassa ehdottomina suureina. Hyvää ja huonoa on vain suhteessa johonkin toiseen. Teemaan liittyen olkoon se suhde toiseen teollistumisen ja kolonialismin ansiosta aikoinaan rikastuneeseen Iso-Britanniaan.

 

Reaalinen hyvinvoinnin taso oli asukasta kohden itsenäistymisvuonna 1917 Iso-Britanniassa 3,6 kertaa suurempi kuin Suomen.  

Tänä vuonna syyskuunloppuun tapahtuvalla mittaustasolla Iso-Britannian asukaskohtainen bkt oli vain 0,91 kertainen Suomen vastaavaan verrattuna.  

 

Ruotsi on maantieteellisesti meitä paljon lähempänä. Ruotsin vastaava taso Suomeen verrattua itsenäistymisvuonna 1,7 kertainen. Tänä vuonna se on 1,07 kertainen.

 

Taloudellisen kehityksemme toinen puoli on siinä, missä olisimme nyt, jos olisimme nyt osa suurta Venäjää, Karjalan tasavallan kaltainen periferia Moskovasta katsottuna. Itse uskon, että olisimme täysin samalla kehitysasteella kuin Karjalan tasavalta on nyt. Eri tietokantojen kautta on laskettavissa, että Karjalan autonomisen alueen elintaso on selvästi alle puolet Suomen vastaavasta.

Talvisodan syttymisen 82- muistovuoden lisäksi totean, että tänä vuonna on kulunut 504-vuotta uskonpuhdistuksesta. Tähän totean, että kansamme menestyksen yllä on ollut suuren käden siunaus. Anekauppa oli niitti pultin päällä, josta Luther sai "raivonsa" katolisen kirkon löysää moraalia vastaan. Uskon sydämestäni, että Martti Lutherin ajatusmaailmassa on pohja, jonka tuoman hyvän armosta saamme nauttia tänäänkin koko Pohjolassa.  Agricola ja koululaitos sekä kirkko opetti meidät aikanaan lukemaan – jopa pakolla. Ethän päässyt muuten naimisiin, ellet osannut katekismustasi. Tänään voimme todeta, että kaikki Pohjoismaat ovat nousseet maailmanlaajuisestikin esimerkiksi siitä, miten tulee elää.

 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ.

 

Leikattu eläkeindeksi palatettava ansiotasoa seuraavaksi

Leikattu eläkeindeksi palautettava ansiotasoa seuraavaksi

Suomessa käydään nyt eri areenoilla keskustelua eläkeasioista. Eduskunnassa tehty kirjallinen kysymys eläkeindeksin palauttamisesta alkuperäiseen 1990-luvun puolivälissä laman aikana tilapäiseksi tarkoitetun ns. "leikatun indeksin" asemesta on juuri käytävän keskustelun virittäjänä.

Mielestäni eläkeasioita tulisi tarkastella alun perin eläkejärjestelmien syntyessa1960-luvulla linjattujen ja näiden mukaan maksettujen eläkemaksujen sovittujen päätösten ja eläkkeiden kansantaloudellisten vaikuttavuuksien näkökulmista. 

Nyt käytävässä keskustelussa olisi ennakkoluulottomasti selvitettävä ne kotimarkkinoita elvyttävät kokonaisvaikutukset, joita eläkkeiden korottamisilla ja "leikatun eläkeindeksin"

alkuperäiseksi palauttamisesta seuraisi. Olisiko eläkerahastojen lisääntyvien miljardien parasta sijoittamista niiden sijoittaminen kotimaahan riskejä ulkomaisten riskejä kohteiden asemesta?

Mitä tapahtuisi, jos eläkemiljardeja parempiin eläkkeisiin? Mitä vaikuttaisi noin miljoonan eläkeläisen kasvanut ostovoima kotimarkkinoillamme? Lisääntyisikö työllisyys? Tulisiko lisää eri alojen yritystoimintaa? Kasvaisivatko tämän seurauksena yhteiskunnan verotulot? Kasvaisivatko itse eläkerahastotkin?

Toisaalta on selvää, että eläkeläisten ostovoiman heikentymisellä on myös kotimarkkinoita ja nuorempien ikäluokkien työllisyyttä ja kokonaistuloa heikentävä vaikutus. Nyt "leikattu eläkeindeksi" on heikentänyt jp yli neljännesvuosisadan eläkkeellä olevien ostovoimaa yleiseen ansiotasoon nähden. Maaseudulla ja lähiöissä ovat monet kaupat ja pienyrittäjät lopettaneet toimintansa. Olisiko näitä säilynyt, jos asiakkailla olisi ollut enemmän ostovoimaa?

Miksi eläkevaroja on merkittävästi sijoitettu ulkomaille? Siellä ne eivät hyödytä suomalaisten työllistymistä eivätkä synnytä investointeja maahamme. Tiedän, että sijoittamista ulkomaille perustellaan tuottoprosenteilla. Mutta mitkä ovat riskit? Mitä menetyksiä on myös tapahtunut?

Mielestäni olisi puolueettomasti ja ennakkoluulottomasti tutkittava, mitä merkitsisi kansantaloudelle eläkevarojen runsaampi sijoittaminen tarkoituksensa mukaan eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen ja eläkeindeksin palauttaminen entiselleen "leikatun indeksin" sijaan.

VL: Mielipidettä tarjolla

Influenssarakotteet loppuvat ja kaksi kulkutautia uhkaa

Edessä olevasta influenssakaudesta on ennakoitu aiempia ärhäkkäämpää. Kuitenkin tähän on rokotteiden osalta varauduttu aivan riittämättömästi. Kävin äskettäin Seututerveyskeskuksen

Keuruun rokotuspaikalla. Kohtasin odotuspenkeillä vihaisia asiakkaita, he olivat tulleet Haapamäeltä ja Pihlajavedeltä asti.

Pettymyksen syy heille ja minullekin oli se, että ilmoitettuna rokotusaikana ei enää ketään rokotettu. Rokotteet olivat loppuneet. Oven ääressä ilmoituslappu kertoi puhelinnumeron, mistä voi tiedustella asiasta enempi. Soitin ja annoin vastaajaan pyydetyt tiedot ja automaatti lupasi vastasoittoa.

Parin päivän kuluttua ystävällinen puhelu tuli. Sinä ei kuitenkaan annettu rokotusaikaa, vaan kehotettiin seuraamaan Seututerveyskeskuksen nettisivuja. Mitä ilmeisimmin on taas tapahtunut sama kuin viime vuonnakin. Influenssarokotteet ovat todellisuudessa loppumassa jo rokotusten alkupuoliskolla! Olen selvittänyt asiaa muualtakin ja sama tilanne näyttää olevan kaikkialla.

Edellisellä kerralla koronarajoitukset ja maskien yleinen käyttö korjasivat rokotteiden loppumisen ongelmia tehokkaasti eikä influenssa onneksi yltynyt ärhäkkääksi, toisin kuin nyt ennakoidaan tapahtuvan. Terveysviranomaiset ja vastuuministeriö ovat toimineet vastuullisesti koronan torjunnassa. Mutta miksi THL ei ennakoinut influenssarokotteiden loppumista jo alkuunsa? Miksi ei otettu opiksi viime vuoden kokemuksesta?

Kun tilanne on ajautumassa vaaralliseksi kahden kulkutautiuhan sekä kausi-influenssan että uusia muotojaan saavan ja lähinaapurimaissamme jo katastrofaalisesti riehuvan koronan vuoksi, olisi hyvin tarpeellista palata maskien käyttöön ja koronan vastaisissa taistelussa tuloksia tuottaneisiin rajoitustoimiin.

Kykenevätkö asianomaiset viranomaiset ja maan hallitus tähän? Kyetäänkö tähän myös tarpeeksi ajoissa? Syttymättömän tulipalon jälkeen seuraavaksi parhaiten sammutettu tulipalo on jo alussa sammutettu.

Tuleeko kylmiä talvia ja Suomi ajaa turvetta alas?

Säätieteilijät ennakoivat kylmiä talvia ja perustelevat tätä auringon antaman energian vaihteluväleillä.

Suomessa on ollut 1950- ja 1960-luvulla kylmiä pakkastalvia, jolloin mittarit näyttivät pitkiä aikoja pakkasta -30 astetta ja enemmänkin.

Kansakouluajoilta muistan tähtikirkkaat pakkasaamut, kun kävelin yli kuuden kilometrin kansakoulumatkaa. Polkupyörällä ajaen olisi ilmavirta "polttanut kasvot eikä potkukelkkakaan olisi pakkaskelillä luistanut. 

Koulukyytejä ei ollut paitsi silloin, kun isäni lähti kirkonkylälle asioille tai vei maitotonkan osuuskaupan myymälään. Koska Soutujoentietä ei aurattu, paitsi Riuttakoskelle asti silloin, kun naapuri sahanomistaja tarvitsi sahatavaran kuljetuksia Keuruun asemalla. Siksi Keuruun osuusmeijerin maitoautokaan ei kulkenut, kun tie ei ollut aurattu. Hevoskyydeillä vietiin Sydänmaanahon, Tarhapään ja Soutujoen kyläkaupoillekin myytävät tavarat kovimman ja lumisimman talven aikaan.

Talvella 1963 meni pakkasmittari tammikuun puolivälin vaiheilla Riuttakoskella "pesäänsä", mikä merkitsi -34 astetta ja vasta maaliskuun 4. päivä alkoi näyttää lukemia, mitkä jo 6.3. menivät sitten suoja-asteiden puolelle. Noissa pitkäaikaisissa pakkaslukemissa ei ollut mitään ihmeteltävää, ne olivat tavanomaisia jo joulukuun alkupuolellakin. 

Kun 1961 alkoi kulkea Soutujoen tietä linja-auto, pääsin tuolloin jo Keuruulla oppikoulua käyvänä reilun puolen kilometrin linja-auton kyytiin ja minulle pakkaslukemat olivat silloin enää vain lämpömittarilukemia, ei tarvinnut kulkea matkaa Multian kirkonkylälle. 

1960-luvun alkupuolella nuorilla naisilla oli muoti pukeutua ohuisiin ihonvärisiin nailonsukkiin sääoloista riippumatta, housuja naiset eivät vielä tuolloin käyttäneet. Kun Soutujoen/Tarhapään bussi jätti Tamppimäellä matkustajat Multia-Keuruu bussilla matkaa jatkaviksi ja palasi toista Multialle, olivat muotitietoisten nuorten naisten sääret käytännössä paljaina vain ohuissa nailoneissa suuressa paleltumisvaarassa -30 asteen pakkasessa, ellei yhteysbussi tullut välittömästi. Villasukathan olisivat näyttäneet "liian maalaisilta".

Nyt olemme ikään kuin unohtaneet, mitä ovat pakkaset Pohjolan oloissa. On lämpimät autot ja keskuslämmitykset ilman halonhakkuita ja puiden kantamisia. Mutta onko meiltä totuus unohtunut?

Kun sähkö tulee töpselistä ja lämpö pattereista, onko unohtunut se, mitä tarvitaan, että näin todella tapahtuu?

Meillä Riuttakoskella kyllä tiedettiin, että sähkö tulee koskesta, olihan Riuttakoskessa Multian ensimmäinen sähkögeneraattori ollut jo vuosikymmeniä ja siksi saha-alueella oli sähkövaloja ja Riuttakosken tienvarsikin oli sahatavaran varastoalueena valaistu satojen metrien matkalta. Kun saha lopetti antoi hyvä naapurini minun käyttää ilmaiseksi sähkölaitosta ja myllyä. Tiesin, että energiaa tulee, kun nostaa teollisuuskanavan vesiluukkuja ja varmistaa myllylaitoksen uumenissa ovat remmit paikoillaan.

Kun lähdin Helsinkiin opiskelemaan, en pystynyt enää huolehtimaan sähkölaitoksesta, oli luovuttava ilmaisesta Riuttakosken sähköstä ja jouluksi 1969 tuli sitten Keuruun sähkön virta töpseleihin. Pakkasten aikaan sähkölaitos Riuttakoskella kaipasi jäiden poistoa lohisihdeistä. Vaikka virtaava vesi ei jäädy, veden pinta teollisuuskanavassa hiukan vaihteli ja aiheutti lohisihdin eteen pystyyn meneviä jäälohkareita, mitkä vaikeuttivat riittävää veden virtaamista teollisuuskanavasta turbiiniin. Monena tähtikirkkaana yönä muistan hakanneeni noita veden virtausta estäneitä jäitä.

Nyt vesi virtaa miltei tulvien syyssateiden ansiosta noissa paikoissa. Poissa on turbiini ja generaattori, kotimaista ja puhdasta luonnollista energiaa menee ihan hukkaan. 

Mutta mitä käy, jos Keuruun Sähköllä ei olisikaan ostettava energiaa asiakkaille toimitettavaksi? Onneksi Keuruulla 2000-luvun alussa oleva hakkeella ja turpeella käyvä energialaitos lämmön ja myös sähkönkin tuotantoon. Mutta sähkö, mihin tuolla on kapasiteettia on riittävä vain yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tarpeisiin, sitä ei riittäisi edes teollisuuslaitoksillekaan tarpeeksi eikä ainakaan yksityistalouksille. Töpseleistä ei tulisi virtaa? Millä valmistettaisiin ruokaa, miten toimisivat öljypolttimetkaan talojen lämmittämiseksi?

Suomessa olemme unohtaneet aivan liiaksi poikkeusolot. Pakkasella ei tuulivoima paljoa toimi eikä talven aurinkokaan paljoa sydäntalven kuukausina lämmitä aurinkopaneeleitakaan. Olemme hyvin paljon tuontisähkön varassa, mitä tuodaan sekä erityisesti Venäjältä, Norjasta ja Ruotsista. Kahdesta viime mainitusta tulee vesivoimalla tuotettua sähköä. Kesällä Pohjoismaissa vedet olivat alhaalla, toivatko syksyn sateet missä määrin vettä, on tärkeä kysymys.

Tässä tilanteessa on hyvin vaarallista ajaa alas suomalaista turvetuotantoa. Energiaomavaraisuudessa turve on lämmön ja sähkön turva. Tämä on nyt tainnut unohtua? Toivottavasti päättäjät haluavat katsoa tosiasioita ja toimia niiden mukaan. !960-luvulla junat kulkivat raskaissa kuljetuksissa pääosin höyryvoimalla. Nyt tarvitaan jo logistiikassakin sähköä. 

Mutta tulevaisuutta ajatellen tarvitaan järkeä. Ei ole varaa toimia "muotivirtausten mukaan", kuten nuo 1960-luvun alun nuoret naiset pakkasellakin. Turve on kuin villasukka, jota tarvitaan, jos halutaan elää lämpimästi.

Teiden aurauskepit pajuista

Teiden aurauskepit pajuista

Miksi maanteiden aurauskepit ovat muovisia? Miksi ne eivät ole pajua kuten aiemmin. Melkein kaikkialla on soveliasta pajua edelleenkin saatavilla. Aiemmin monet järjestöt rahoittivat toimintojaan tekemällä soveliaista pajuista ekologisia aurausviittoja. Miksi nyt ei vuosikausiin ole enää käytetty pajua, jos aikomus on välttää muovien käyttöä.

Jos hyvissä ajoin ennen talven tuloa kysyttäisiin pajujen saatavuutta, varmaan niitä myös tulisi tarjolle. Monille tarjoutuisi jopa työtä ja tulojakin pajuisten aurausviittojen tekemisestä. Paju olisi mielestäni luonnollinen ja kotimainen valinta aurauskepeiksi vuosittaiseen käyttöön. Myös kotimaisesta puusta voitaisiin tehdä pysyvämmänkin käytön heijasteilla varustettuja teiden reunojen osoittajia.

Influenssarokotteet loppuvat ja kaksi kulkutautia uhkaa

Influenssarakotteet loppuvat ja kaksi kulkutautia uhkaa

Edessä olevasta influenssakaudesta on ennakoitu aiempia ärhäkkäämpää. Kuitenkin tähän on rokotteiden osalta varauduttu aivan riittämättömästi. Kävin äskettäin Seututerveyskeskuksen

Keuruun rokotuspaikalla. Kohtasin odotuspenkeillä vihaisia asiakkaita, he olivat tulleet Haapamäeltä ja Pihlajavedeltä asti.

Pettymyksen syy heille ja minullekin oli se, että ilmoitettuna rokotusaikana ei enää ketään rokotettu. Rokotteet olivat loppuneet. Oven ääressä ilmoituslappu kertoi puhelinnumeron, mistä voi tiedustella asiasta enempi. Soitin ja annoin vastaajaan pyydetyt tiedot ja automaatti lupasi vastasoittoa.

Parin päivän kuluttua ystävällinen puhelu tuli. Siinä ei kuitenkaan annettu rokotusaikaa, vaan kehotettiin seuraamaan Seututerveyskeskuksen nettisivuja. Mitä ilmeisimmin on taas tapahtunut sama kuin viime vuonnakin. Influenssarokotteet ovat todellisuudessa loppumassa jo rokotusten alkupuoliskolla! Olen selvittänyt asiaa muualtakin ja sama tilanne näyttää olevan kaikkialla.

Edellisellä kerralla koronarajoitukset ja maskien yleinen käyttö korjasivat rokotteiden loppumisen ongelmia tehokkaasti eikä influenssa onneksi yltynyt ärhäkkääksi, toisin kuin nyt ennakoidaan tapahtuvan. Terveysviranomaiset ja vastuuministeriö ovat toimineet vastuullisesti koronan torjunnassa. Mutta miksi THL ei ennakoinut influenssarokotteiden loppumista jo alkuunsa? Miksi ei otettu opiksi viime vuoden kokemuksesta?

Kun tilanne on ajautumassa vaaralliseksi kahden kulkutautiuhan sekä kausi-influenssan että uusia muotojaan saavan ja lähinaapurimaissamme jo katastrofaalisesti riehuvan koronan vuoksi, olisi hyvin tarpeellista palata maskien käyttöön ja koronan vastaisissa taistelussa tuloksia tuottaneisiin rajoitustoimiin.

Kykenevätkö asianomaiset viranomaiset ja maan hallitus tähän? Kyetäänkö tähän myös tarpeeksi ajoissa? Syttymättömän tulipalon jälkeen seuraavaksi parhaiten sammutettu tulipalo on jo alussa sammutettu.

Proposta di investimento di Evelyn Lauren

Saluti mia amata,
È un piacere scriverti dopo tutto quello che ho passato, so che non ti
ho mai incontrato né visto prima, ma credo che tu sia di buon cuore.
Sono la signorina Evelyn Lauren, l'unica figlia del defunto signor
Paul Bohoun Lauren della Costa d'Avorio (Costa d'Avorio).

Mio padre ha lasciato la somma di ($5.500.000,00) per me in una banca
qui in Costa d'Avorio (Costa d'Avorio) prima della sua morte
improvvisa, ha usato il mio nome come suo erede legittimo e il parente
più prossimo al deposito e anche il beneficiario di il denaro dopo la
sua morte, il mio defunto padre ha scritto un Testamento e si è
presentato alla banca e mi ha impedito di avere accesso al denaro qui
in Costa d'Avorio (Costa d'Avorio) se non per investimenti all'estero.

Ti sto supplicando di aiutarmi a trasferire e ricevere questo denaro
con il tuo conto bancario laggiù nel tuo paese, dove posso avere
accesso ai soldi per gli investimenti, collaborerò anche con te per
stabilire un investimento a vita con il denaro finito lì nel tuo
paese.

Per favore, sto aspettando una tua buona risposta al mio messaggio, in
modo che ti darò maggiori informazioni su questo investimento e
discuteremo di più sul mio futuro e sui benefici con te.

Grazie mentre aspetto una tua risposta
Miss Evelyn Lauren