Linkki foreigners In finland

Olen saanut kohdata myös maassamme olevia ulkomaalaisia, jos kiinnostaa voit seurata tästä linkistä asiaa lähemmin.

Terveisin

Lauri Oinonen

https://m.facebook.com/groups/foreignersinfinland/permalink/2404166863094121/

Kiitos ja palmusunnuntain vaalirauhaa!

On läntisen kristikunnan palmusunnuntai! Aion lähteä Vantaankosken seurakunnan messuun Virtakiskolle, missä kaikki seurakunnan kirkollinen toiminta pääosin tapahtuu itse kirkon ollessa odottamassa remonttiaan. 

Virtakirkko nimi tulee siitä, että kyse on entisestä Imatran Voiman talosta Myyrmäessä, jossa viime vuosituhannen lopulla kaupunginjohtaja Osmo Kärkkäisen kanssa kävimme neuvotteluja Fortumin tulosta Keuruun sähkön osakkaaksi, kun oli löydettävä osakas Multian Kunnan ja Keuruun seurakunnan myymille osuuksille.

Nyt palmusunnuntaina on vaalirauha ja itse vaalityö on tehty. Koen sen jääneen pahasti kesken ja varsin yksipuoliseksi vaalikassan puuttumisen vuoksi. Kiitän tässä kaikkia talkoilla mukana olleita kuten Keijoa ja Einaria mitä suuriarvoisimmasta panoksesta! 

Vaikuttamistyöni on saanut uutta puhtia ja virtaa vaalien monien kontaktein kautta. Eteenpäin!

Koulujen kristillinen kasvatus tarpeellisempaa kuin koskaan ennen

Koulujen kristillinen kasvatus tarpeellisempaa kuin koskaan ennen

 

Olen pitkäaikaisesti jo ennen 12 vuoden kansanedustajan työtänikin yhteiskunnallisena vaikuttajana toiminut koulujemme uskonnon opetuksen ja puolustusvoimien kirkollisen työn puolesta. Jopa voin todeta niinkin vahvasti, että nämä olisivat useampiakin kertoja jo poistuneet, ilman määrätietoista taustavaikuttamistani. Eivätkä uhat ole edelleenkään poissa, vaikka niitä ei huomattaisikaan.

 

Siksi haluan palata työpaikalleni Suomen eduskuntaa nyt Uudeltamaalta ja edelleen Keskustan listalla. Uusimaa voi tarjota hyvät jopa yllättävän hyvätkin mahdollisuudet mihin tahansa vaalipiiriin verrattuna tulla valituksi eduskuntaan, koska suhteellisen pieni segmentti äänestäjistä riittää saamaan kansanedustajan valituksi. Haluan turvata kristillisen kasvatuksen kouluissamme

 

Olen saanut kohdata nuoria myös hengellisillä kesäjuhlilla. Viimeksi juhannuksen oppikoulu- ja papintyöni paikkakunnalla Keuruulla helluntaiherätyksen juhannuskonferenssissa, jonne usein olen avajaisissa tuonut joko kaupungin tai seurakunnan tervehdyksen.

 

Keskustellessani nuorten kanssa olen havainnut kiinnostusta asioita kohtaan ja kotien hyvän kristillisen kasvatuksen antia. Mutta miten on kristillisen kasvatuksen tilanne maassamme?

Itse olen käynyt koulua, jolloin olivat aamuhartaudet virren ja rukouksen kera jokaisena kouluaamuna.

 

Olen ennen papin, sotilaspapin ja kansanedustajan tehtäviäni toiminut myös kouluissa uskonnonopettaja, jolloin oli vielä oman kouluaikani käytännöt kaikkialla maamme kouluissa. Nyt käytännöt ovat eri tavoin muuttuneet ja koulupäivät alkavat eri tavoin ja vaihtelevin käytännöin maassamme. Onko nyt menetetty yhteydentuntoakin kouluelämässä?

 

Uskonnon opetus on muuttunut ja ennen kaikkea vähentynyt kouluissamme. Tuntuu, että kouluissa käydessäni ja opettajia kohdatessani en enää tapaa entisaikojen mukaisia uskonnonopettajia. Virkojen aikaansaamiseksi opettajilla on muitakin opetusaineita. Näinkin asia voi hyvinkin toimia, mutta mistä tämä kertoo? Onko jopa uskonto vaarassa kadota kouluistamme?

 

Käsite "oman uskonnon opetus" on mielestäni mahdollistava myös elämykselliseen uskontokasvatukseen virren laulamisen ja rukouksenkin muodossa. Tästä keskustelimme ja jopa väittelimmekin eduskunnan sivistysvaliokunnassa. 

 

Oman uskonnon opetuksen ei mielestäni tarvitse eikä pidä olla uskontoneutraalia, koska sen lähtökohdat omassa uskonnossa. Oman uskonnon opetuksessa asioita voidaan katsoa laaja-alaisesti  kirkkomme lähtökohdista. Uskontoa on sanottu myös ns. opettajaherkäksi aineeksi, missä opettajan persoonaan kohdistuu eri tahoilta paineita ja odotuksia, mitkä ovat myös mahdollisuuksia.

 

Haluan kouluihin uskontokasvatusta oppilaiden ikäkausiin sovellettuna lisää mielekkään opetustapahtuman mahdollistamiseksi. Koulun oppitunteja on rajallinen määrä, sen tiedän ja kaikilla oppianeilla on tarkoituksensa. Pidän kuitenkin arvokasvatusta yhtenä koulun perustehtävänä ja oman uskonnon opetus antaa tähän hyvät mahdollisuudet.

Koska monet vanhemmat ja kasvattajat tuntevat suurta epävarmuutta ja kokemuksen puutetta lastensa ja nuortensa kristillisessä kasvatuksessa aikamme eri paineissa, olisi juuri juuri koulun ja varhaiskasvatuksen voitava tarjota tässä sitä apua, mitä eri ikävaiheissa voitaisiin antaa. Suomessa on uskonnon vapaus ja se on nähtävä mahdollisuudeksi kristilliseen kasvatukseen ja oman uskonnon opetukseen. Suomessa on maahanmuuttajienkin parempi elää, jos me olemme parempia kristittyjä elämässämme.

Eläkeindeksit nostamaan eläkkeitä ja kaikkien hyvinvointia

Runsas neljännesvuosisata sitten 1990-luvun puolivälin aikaan säädetty ja laman aikaan vain tilapäiseksi tarkoitettu eläkkeiden leikattu indeksi on syönyt hyvin haitallisesti eläkeläisten ostovoimaa. Myös vain eläkeläisiin kohdistuva eläketulovero samoin syö eläkkeiden ostovoimaa. 

Leikattu indeksi tarkoittaa, että eläkkeet seuraavat vain 20 prosenttisesti yleistä ansiotason kehitystä. Tämä on toisin kuin on ollut tarkoitus työeläkelainsäädäntöä luotaessa. Periaate oli, että eläkkeet seuraavat ansiotason kehitystä ja tavoite oli, että kenenkään elintaso ei laske eläkevuosina. 

Nyt aiemmin kohtalaista ja jopa hyvääkin eläkettä saaneet ovat ajautumassa ja ajautuneetkin eläkeläisköyhyyteen. Tilanne on vielä pahempi pientä eläkettä saavien kohdalla, kaupassa on laskettava sentit tarkoin ostoksia tehtäessä. Elinkustannusten nousun vaikutusta eläkkeisiin estetään pitämällä joidenkin elinkustannusindeksiä määrittelevien tuotteiden hintoja alhaalla

Mitä vaikuttaa se, että eläkeläisten ostovoima jatkuvasti alenenee nuorempien ikäluokkien kohdalla ja mitkä ovat edelleen vaikutukset kansantalouteen? Väitän, että myös nuoremmat ikäluokat kärsivät, kun rahan liikettä on eläkeläisten ostovoiman heikentymisen vuoksi vähemmän. Seuraa työpaikkojen menetyksiä, työttömyyttä ja yhteiskunnan verotulojen menetyksiä.

Jos ihmisillä on ostovoimaa, se pitää monia kaupan ja palvelujen toimintoja ja myös lähipalveluja yllä ja myös lisää niitä.

Paremmat eläkkeet ovat myös kaikkien nuorempien ikäluokkien etu, koska ostovoima generoi yhteiskuntaa myönteiseen suuntaan. Eläkerahastojen "laiskojen miljardien" sijoittaminen tarkoituksensa mukaan ihmisten eläkkeisiin vaikkapa parilla prosentilla rahastojen pääomista, voi lisätä kansantaloutta 20 prosentilla! Näin tapahtuu kun rahat kiertävät eri toiminnoissa.

Myös yhteiskunta saa lisää rahaa koulutukseen, hoitoon ja hoivaan ilman verojen korotuksia, kun raha liikkuu ihmisten parissa ja synnyttää uutta. Tämä myönteinen kierre tuo lisää rahaa eläkerahastoihin kymmenkertaisesti panostukseen nähden ja takaa tuleville eläkeläisille automaattisesti nykyistä eläketasoa tuntuvasti paremmat eläkkeet. Yhteinen etu on kaikkien kansalaisten hyvinvointi.

Lauri Oinonen

kansanedustajaehdokas

Keskusta

Uusimaa/Vantaa

kansalaisten ostovoima elvyttämään taloutta

Kansalaisten ostovoima elvyttämään taloutta

Olen seurannut vaalikeskusteluja ja olen ehdokkaana täyttänyt vaalikoneita. Niissä on esillä vain kysymyksiä menoleikkauksista. Ollenkaan ei kysytä, kuinka taloutta ja sitä kautta kansalaisten toimeentuloa ja hyvinvointia voitaisiin parantaa. 

Aiotaanko jäädä tuleen makaamaan? Kuvitellaanko, että kaikki pysähtyy tähän? Kuitenkin elämme jatkuvassa muutoksessa. Emme edes voi pysähtyä tähän. Miksi ei haluta etsiä keinoja, joilla lisäämme kansantuloa? Silloin ihmisten toimeentulo nousisi ja kaikkien hyvinvoinnista voitaisiin pitää huolta paremmin huolta.

Mielestäni kansalaisten ostovoima on alkupaukku rahan liikkumiseen, työllisyyden parantamiseen, verotulojen nousuun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseen. Mistä saataisiin alkupaukku ostovoiman kasvattamiseen? 

Yksi ratkaisu on sijoittaa eläkerahastojen varoja tarkoituksena mukaan eläkkeiden nostoon. Nyt monet ovat ajautuneet leikatun eläkeindeksin vuoksi eläkeläisköyhyyteen ja ostovoima kuihtunut.

Mitä tapahtuisi, jos eläkkeitä korotettaisiin tietoisena panostuksena kansantalouteen? Kuihtuisivatko eläkevarannot? Olisiko tämä pois nuoremmilta?

Väitän vahvasti, että ostovoima elvyttäisi kaupan, palvelujen sekä pien- ja yksinyrittäjien mahdollisuuksia tarjota työtä nuoremmille. Työttömyys vähenisi, kaikkien ostovoima paranisi ja yhteiskunta saisi verotuloja. Eläkekassatkin vain kasvaisivat työ- ja yrittäjätulojen kasvun ansiosta ja nuorten eläketurva vahvistuisi. Pyörät on saatava pyörimään ja oikeaan suuntaan.

Lapsiperheiden tarpeisiinkin saataisiin rahaa ja koulutusta voitaisiin parantaa. Muitakin talouden kasvattamisen keinoja onneksi on. Ihmisiin kohdistuvien leikkausten sijaan tuleekin etsiä myönteisiä keinoja kansantulon kasvattamiseksi. Näitä keinoja on ja paljon. Talous- ja sosiaalihistoriaakin tutkineena väitän näin.

Lauri Oinonen

kansanedustajakokemusta 12 vuotta

kansanedustajaehdokas, Keskusta

Vantaa/Keuruu

Edusntavaalitavoitteitani

Kuten varmaan kaikki lukijani tietävätkin olen nyt kansanedustajaehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä Keskustan ehdokaslistalla. Ihmisten arjen ja elämän kysymykset ja perustarpeet ovat kaikkialla pohjimmiltaan samat.  Olen koonnut muutamia keskeisiä asioita vaalitavoitteikseni ja olen yllättynyt siitä, kuinka myönteisen vastaanoton tavoitteeni ovat saaneet. Itse asiassa monet vaalit käyneenä en ole koskaan saanut niin myönteistä palautetta, kuin nyt olen saanut.

Mitä tavoitteita sitten olen esittänyt? Nyt tulee luetteloa, mutta se kiteyttää olennaisimmat yleisluonteiset tavoitteeni, mitkä ovat mielestäni päteviä kautta maan. Esitän tavoitteeni lainausmerkkien sisällä: 

"Turvattu toimeentulo jokaiselle, palkasta on jäätävä käteenkin.

^Jokaisen ostovoimaa on lisättävä työllisyyden ja kansantalouden parantamiseksi.

'Eläkkeitä tuhoava ns. leikattu indeksi on palautettava 100 % palkka- ja kustannustasoa vastaavaksi. Vain eläkeläisiin kohdistuva eläketulovero on eriarvoistavana poistettava.

*Hoitoon ja hoivaan on panostettava ja alan palkkaus työn ja koulutuksen vaatimusten mukaiseksi.

*Lääkäriin, hammaslääkäriin ja neuvolaan läheltä ja erikoissairaanhoitoa edistettävä.

^KELA: n ja soten palvelut asiakaslähtöisiksi ja ilman internettiäkin on voitava asioida.

*Kouluihin työrauha ja opettajille mahdollisuus opettaa sekä pienemmät luokkakoot.

*Nuorten ja opiskelijoiden tarpeet paremmin huomioon ja opiskelupaikka nyt ja työpaikka valmistumisen jälkeen.

^Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien asiat huomioon yhteiskunnassa,

*Pien- ja yksinyrittäjyyttä edistettävä alan järjestön esittämillä tavoilla.

*Turvalliset kadut ja turvallinen Suomi, maanpuolustuksen poliisin, rajavartioston ja tullin tarpeet paremmin huomioon  turvallisemman Suomen luomiseksi.

*Joukkoliikenne asiakaslähtöiseksi - maantieliikenne turvalliseksi ja sujuvaksi.

*Huoltovarmuus pahan päivän varalle paremmaksi kaikissa asioissa.ainen ruoka ja suomalainen metsä oikeaan arvoonsa!

Hyvä lukijani, ehkä pitkästyit luettelooni ?`Ehkä silti jäit kaipaamaan jotakin? Juuri siksi käytän ilmaisua arjen ja elämän asiamies, että haluan ottaa huomioon kaikki nekin asiat, jotka eivät mahtunet tähän jo pitkään luetteloon, mutta jotka ovat juuri sinulle kipeänkin tärkeitä.

Otetaan ne esille sitten eduskuntatyöni toimissa Toivon sinun tuovan niitä esille ja yritetään yhdessä parhaamme hyvän arjen ja hyvän elämän saavuttamiseksi. Näin tervehtii kansanedustajaehdokas Lauri Oinonen nyt Uudenmaan vaalipiirissä 12 eduskuntatyövuoden kokemuksella! Jos yhdyt yhteenkin esittämistäni ajatuksista, kirjoita vaalilippuusi numero 385 "Muista siis kolme kahdeksan viis!

Armahdusta anteeksi saaneenakin

Armahdusta Armon Isältä alati

Olen usein kuullut esitettävän aivan oikean kysymyksen. Miksi synninpäästön jälkeen vielä pyydetään armahdusta? On hyvä jumalanpalveluksen kulku herättää kysymyksiä. Nyt blogipalstallanikin haluan käsitellä aihetta. Kristityn oikeus ja jopa velvollisuus on uskoa jumalanpalveluksen synninpäästö kohdalleen ja omistaa armo.

Tämä on todella valtava asia aina uudelleen ja uudelleen joka kerta. Kuinkahan monet synninpäästön edes nykyään huomaavatkaan? Mutta tosi on, se kuuluu uskoa ja omistaa, mikä synninpäästönä sanotaan. Vaikka sielunvihollinen koettaa saada ihmisen muistelemaan Jumalan anteeksiantamaa, Jumala ei muistele.  Mutta miksi edelleen tarvitaan armahdusta?

Tässä ajassa me anteeksisaaneinakaan emme kukaan kykene elämään syyllistymättä syntiin. Lutherin mukaan uskova ihminen on samalla vanhurskas ja syntinen täällä ajassa. Siksi ihminen tarvitsee koko elämänsä ajan armahdusta syntinsä anteeksisaaneenakin.

Jumalanpalveluksen armahduksen pyytäminen on tilamme tunnustamista. Kukaan ei voi omin voimin pelastua. Armahduksen pyytäminen on luottamusta Armahtajaan, joka ei jätä luomansa ja lunastamansa kohdalla työtänsä kesken, vaan vie perille. Anteeksiantamus ja ääretön armo ovat Jumalan todellisuutta jo ajassa ja iäti taivaassa.