Taistelu ja työ metsiemme puolesta jatkuu

EU-vaalit olivat ja menivät, mutta työ ja taistelu suomalaisten omistamien metisen ja koko metsäklusterimme puolesta jatkuu ja on entistäkin tarpeellisempaa. Voittoa ei  ole vielä edes kunnolla saatu ja varmistettu. EU:lla riittää uhkakuvia tarjottavana jatkuvasti ja entisetkään eivät ole kadonneet, vaikka maan hallitus on antanut maa- ja metsätalousministeriön ja  - ministerin toimesta oikeansuuntaisia kannanottoja. 

Talvella sain etäyhteydellä vaihtaa ajatuksia ministerin kanssa ja opastaa nuoria virkamiehiä ministeriössä, joiden asian ymmärrystä en kovinkaan korkeaksi arvostanut. Itse ministeri oli kuitenkin jo lähtökohtaisesti lujasti samaa mieltä kanssani ja tästä annan suurta arvostusta.

EU ei ole kuitenkaan mihinkään todellisuudessa perääntynyt, vaan on edelleen ja jopa uusin voimin käymässä suomalaisten yksityismetsänomistajien kimppuun aina ovelampia juonia keksien.

Poliittisesti koen suomalaisen vihervasemmiston menestyksen uhaksi hajottamaan Suomen kannanottoja. SDP:lle ja Eero Heinäluomalle annan tässäkin tunnustusta metsäteollisuuden arvon näkemisestä asiakokonaisuudessa. SDP menettäisi paljon äänestäjiensä kannatusta, jos ei puolustaisi Suomen metsäklusteria, koska metsäteollisuuden työntekijät ovat paljolti sen perusäänestäjiä.

Johtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuudesta on asiantuntija ja hänen näkemyksiä kannattaisi uusien meppien ja kaikkien poliitikkojen kuulla ja tehdä johtopäätöksiä kuulemansa perusteella. Väitän Suomen kansantalouden edelleen perustuvan uusiutuvaan raaka-aineeseen eli metsään. 

Mitä muuta tässä maassa olisi todella uusiutuvaan perustuvaa kuin metsä- ja maatilatalous sekä kalastus? Korostan siis uusiutuvaa lähtökohtana, minkä arvo kymmenkertaistuu ja jopa kolmikymmen kertaistuu, kun metsästä peräisin olevan arvo kiertää eri elinkeinoissa, eri toiminnoissa ja eri verojen kautta kiertäessään mahdollistaa ja yllä pitää koko yhteiskuntaamme ja kansantalouttamme.

On aivan liian yksipuolista ja täysin riittämätöntä katsoa vain metsäklusterin vientituloja tai metsänomistajien kantorahatuloja. Ne ovat vain pieni osa metsän tuottamasta panoksesta kansantalouteemme ja yhteiskuntaamme. Kukaan ei huomaa metsän tuottaman ja mahdollistaman rahan kiertämisen ratkaisevan suurta merkitystä aluetalouksissa ja kaikissa elinkeinoissa, julkishallinnossa ja koko yhteiskunnassa. 

Nyt on aika jatkaa taistelua suomalaisen metsäklusterin puolesta. Vain rohkealla toiminnalla voidaan saada tulosta. Nöyristelyllä ei sitä koskaan saavuteta. On Suomen on oltava luja ja rohkea sekä "terveesti itsekäs".

Järki voitti vihdoinkin metsien suojelussa

Kysymys metsien suojelusta on saanut hyvän ratkaisun maan hallituksessa maa- ja metsätalousministeri toimesta, Kiitos Sari! Suomessa ja erityisesti eteläisessä ja keskisessä Suomessa metsät ovat yksityisomaisuutta. Suomessa metsien käyttö on jo sukupolvien ajan ollut hyvän metsien hoidon käytäntöä lakienkin mukaan. 

Yksityiset metsänomistajat hoitavat metsiään eri ja vaihtoehtoisin tavoin parhaiten koko maailmassa, kannattaa katsoa ympärilleen ja havaita asia sekä Suomessa että muualla. Useimmissa Euroopan maissa metsät ovat puistometsiä ja niiltä puuttuu taloudellinen ja kansataloudellinen vaikuttavuus. "Suomi elää metsästä", on lause, mikä pitää aina paikkansa.

Metsät antavat uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuen kestävän pohjan kaikille toiminnoille kansantaloudessamme. Mitkä muut elinkeinot pohjautuvat uusiutuviin lähtökohtiin? Tietenkin maatalous ja karjatalous sekä kalastus, mutta nekin ovat yleensä kiinteästi vuorovaikutuksessa metsän kanssa. Kannattaisi ajatella pohjia myöten ja perusteellisesti, miten voisimme elää ja toimia Suomessa, ellemme saisi käyttää metsiämme. 

Paras tapa suojella metsäluontoa on käyttää metsiä niiden käytäntöjen mukaan, mitä metsien kasvatus ja hoito myös eri menetelmin tarjoavat. Silloin monimuotoinen metsäluontokin uudistuu ja elää parhaiten. Mitä todella tapahtuisi metsien luonnon monimuotoisuudelle, jos metsiä ei saisi käyttää? Väitän, luontokin kävisi yksipuoliseksi maisemissamme.

Paras tapa suojella luontoa ja metsiä, on käyttää niitä omistajiensa haluamilla ja lainsäädännön mahdollistamilla tavoilla. Hoidetut ja kasvavat metsät ovat kaunista katseltavaa ja parasta maiseman ja ympäristön hoitoa kautta maan. Hoidetut metsät torjuvat myös monilta metsien tuhoilta. 

Metsien elinvoima ja hiilensidonta toimii ja tapahtuu parhaiten talousmetsissä. 

Viivasuora rata Haapamäen risteysasemalta Ylivieskaan`?

 

Rautatiehallitus esitti viivasuoraa rataa Haapamäeltä Ylivieskaan vajaat sata vuotta sitten. Olisiko nyt sille tilausta, jos raidelevyttä käydään muuttamaan EU:n vaatimuksesta?

Vain harvat tietävät, että vajaat sata vuotta sitten Rautatiehallitus esitti viivasuoraa rataa Haapamäen risteysasemalta Ylivieskaan, mistä oli juuri avautunut rata Savon radalle Iisalmeen. Löysin parisen vuotta sitten tämän Rautatiehallituksen esittämän ratasuuntauksen tutkiessani Eduskunnan kirjastossa valtiopäiväasiakirjoja. En ollut aiemmin tällaisesta kuullutkaan. Miten asia sitten eteni, kun aikansa poliitikot tarttuivat siihen?

Ylivieskassa syntynyt ja Nivalassa tuolloin vaikuttanut Kyösti Kallio halusi radan pohjoispään liitekohdaksi Nivalan, Viljami Kalliokoski halusi radan kulkevan Halsuan kautta ja eri paikkakunnat halusivat radan uittoväyliensä nostopaikoille. Syntyi kova kilpailu radan reitistä ja ajatus viivasuorasta radasta Haapamäki-Ylivieska unohtui. Jyväskylä halusi radan suuntautuvan Haapamäen sijaan Suolahteen, mihin oli jo rata Jyväskylästä, koska Haapamäen kautta kolme vuosikymmentä aiemmin valmistunut Pohjanmaan rata oli yhdistetty poikittaisella  Haapamäki-Jyväskylä radalla Päijänteen ja Keiteleen tuolloin varsin merkittävään sisävesiliikenteeseen.

Viivasuora rataidea Haapamäki-Ylivieska alkoi kiemurrella eri paikkakuntien halujen mukaan ja valtakunnallinen näköala nopeasta radasta Helsingin ja Oulun välillä katosi. Rata viime sotien jälkeen sitten työllisyystöinä toteutui Haapajärvi-Suolahti radaksi, mikä oli jo alkuaankin  tuomittu "mieron tieksi" mutkittelunsa ja kevyen perusrakenteensa vuoksi. Puutavarakin alkoi kulkea kuorma-autoilla suoraan tehtaille ja latvavesien uitotkin hiljenivät.

Mutta nyt tuntuu olevan "hulluus huipussaan", kun EU alkaa vaatia Suomeen "eurooppalaista" raideleveyttä. Todellisuudessa EU-maista löytyy erilaisia raideleveyksiä ja tuskin eteläisessä Euroopassa on aikeitakaan muuttaa raideleveyksiä. EU:n vaatimukselle ei ole perusteita edes sotilaallisestikaan, koska panssarit ja ajoneuvot lasteineen kyetään siirtämään nopeasti ajamalla junista toisiin, jos tällaista tarvetta tulisi. Kun VR:n hallintoneuvoston jäsenenä sain käydä EU:n asianomaisessa virastossa, todettiin, että Suomen raideleveys on Suomen oma asia.

Nyt yhä EU-vaalien alla EU:n reitti edelleenkin näkyy kulkevan Saksan, Puolan, Suwalkin käytävän, Baltian maiden halki Suomenlahden ali tai yli Suomeen pääkaupunkiseudulle ja nykyisiä reittejä kohti pohjoista. Mutka reiteissä alkaa Tampereelta, koska Pohjanmaan rata ja läntiset valtatietkin kaartuvat mutkaa tehden lännen kautta Ouluun. Vain ruuhkainen ja monien liikenneonnettomuuksien nelostie on suora reitti.

Kun EU:n ajattelu Suomeen suuntautuvasta reitistä on tuo, minkä edellä toin esille, siihen sattuu ajatuksena osaltaan istuvan tuo vanha Rautatiehallituksen esitys viivasuorasta radasta Haapamäki-Ylivieska mitä parhaimmin. 

Jos Suomi kuuliaisena EU:n mallioppilaana kustannuksista välittämättä ryhtyy kuitenkin toteuttamaan "eurooppalaista" raidelevyttä, kuten pelkään ja Oulun kaupunginjohtaja innolla tuntuu kannattavan ja hulluudella ei ole mittaa, olisiko silloin ihan uusi "eurooppalaisen" raideleveyden päärata Haapamäki-Ylivieska osuudelta muihin ratoihin liittyen Rautatiehallituksen alkuperäisenä ideana mielenkiintoista nostaa esille? Miksi muuttaa nykyistä rataa Tampereelta Ylivieskaan, eikö voitaisi ajatella ihan uutta ja viivasuoraa reittiä, jos rahaa on pakko käyttää raideleveyksiin?

En kuitenkaan halua tuhlattavan rahaa mielettömään raideleveytemme muuttamiseen. Haluan entistäkin voimakkaammin panostettavan huoltovarmuudenkin vuoksi poikittaisiin ja Länsirannikollemme suuntautuviin reitteihin. Näin voitaisiin saada reitit Ruotsin ja Norjan kautta ohi Tanskan salmien läntiseen Eurooppaan ja transatlanttisiin yhteyksiin. Jäämeren radat mahdollisesti toimiessaankaan eivät riitä takaamaan koko Suomen huoltovarmuutta.

Lauri Oinonen

Tiukkasyiselle arvopuulle luotava erikoismarkkinat

Tiukkasyiselle arvopuulle luotava erikoismarkkinat

Suomesta löytyy runsaasti hitaasti kasvanutta tiukkasyistä eri kokoista puuta moniin käyttötarkoituksiin, jos tuolle arvotavaralle luodaan markkinat metsistä eri käyttäjilleen. Nyt tämä ainutlaatuisen arvokas monien mahdollisuuksien raaka-aine menee joko tavallisena tukkipuuna tai kuitu- ja energiapuuksi savotoissa ilman ansaitsemaansa arvostusta. 

Samaan aikaan Suomesta katoaa kohta loputkin mekaanisesti puuta jalostavat ja lopputuotteita puusta valmistavat yritykset. Ulkomainen tuontipuutavara ja erilaiset keinomateriaalit valtaavat mahdollisuudet suomalaiselta puulta aivan liiaksi. Laadukasta puuta tarvitsevat yritykset valittavat kotimaisen puun saatavuutta ja ovat paljolti siirtyneet ulkomaisiin puulajeihin. Monet ovat lopettaneet toimintansakin. Silti mahdollisuudet ovat ympärillämme ja odottavat löytäjiään ja käyttäjiään. Miksi kunnalliset kehitysyhtiötkään eivät innostu selvittämään asiaa?

Kohta olemme menettäneet upean puusepänteollisuutemme miltei kokonaan metsien Suomesta. Menetys kohtaa niin aluetalouksia kuin koko kansantalouttamme. Puunjalostus ja jatkojalostaminen aiempiin ja uusiin keksittäviin mekaanisesti jalostettaviin puutuotteisiin tulisi pikaisesti palauttaa maahamme. Puusta pääsisi edelleenkin pitkälle ja mahdollisuuksia voisi olla rajattomasti, mutta mitä tulisi tehdä?

Vaikka minulla ei olekaan kaikkia vastauksia, uskon niitä löydettävän, jos tästä maasta ja eri päättäjiltä löytyy tahtoa ja innostusta asiaan.

Haluan maahamme tietoisesti kehitettävän ensinnäkin omat markkinansa arvokkaalle hitaasti kasvaneelle puutavaralle alkaen "kepeistä ja heinäseipäistä" järeisiin pylväspuihin saakka. Voisiko näin päästä alkuun?

Koen, että nyt on tiukkasyisen puun arvonpalautuksen aika. On kehitettävä toimia laatutukin tunnistukseen. Laadusta on tehtävä suomalaisen puun kilpailuvaltti. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa tuotetun sahatavaran lajittelussa on käytetty sydänpuun osalta ns. ABC-lajittelua. Perinteisesti on puhuttu vanhasta u/s, kvintta, ja sexta-lajittelusta, missä A-laatuluokka vastaa  u/s laatua, B-laatuluokka kvinttaa ja C-laatuluokka sextaa. Näistä u/s laatuluokka on vielä voitu lajitella neljään alalaatuun.

Sahatavaran laatuluokittelu osataan. Mutta saataisiin tämä otettavaksi käytäntöön jo puukaupoissa, jotta arvopuu löytäisi tiensä eri tarvitsijoilleen? Haluan synnyttää asiasta laajan keskustelun, sillä arvopuu on ohjattava arvonsa mukaisiin käyttötarkoituksiinsa. Ennen osattiin puuta jalostaa myös pyöreänä, mihin tämä taito on kadonnut?

Keski-Suomi ja Suomi tarvitsevan tehokkaan toimijan Petri Honkosen EU-parlamenttiin

Nyt ovat jo kolmatta päivää menossa äänestykset EU:n parlamenttiin valittavien osalta. Itse olen jo äänestänyt ja toivon sinunkin hyvä lukijani näin tekevän joko nyt ennakkoäänestyksessä tai juhlavasti siniristilippujen liehuessa vaalipäivänä. Jos vähänkin epäröit mahdollisuutta äänestää vaalipäivänä, suosittelen äänestämistä jo ennakkoon. 

Olipa äänestys ennakkoon tai lippujen liehuessa vallipäivänä, näen tarpeelliseksi, että ääni halutaan antaa Suomen, suomalaisen maaseudun, metsien ja terveen itsenäisyytemme puolesta niin kaupungeissa, taajamissa kuin kevätkesän maaseudun kylvöajan maisemissa.

Olen hyvin huolissani suomalaisten omistamien yksityismetsien ja niiden metsänhoidollisen käytön sekä kansantaloutemme uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan metsäklusterimme puolesta.

Nyt itsekin syntymäkotini, siirtokarjaisen asutustilan pelloista huolehtivana olen huolestunut EU-byrokratiasta kaikkia maatilatalouden harjoittajia kohtaan. Itsenäisistä viljelijöistä, karjankasvattajista ja maaseudun elinkeinojen harjoittajista koen tehdyn EU-alamaisia ja ainakin minun itsenäisyyttäni kohtaan koen tämän loukkaavaksikin. Väitän itse tietäväni parhaiten peltojeni asiat, kuten oli ennen Suomen EU-jäsenyyttä asiat.

Nyt Keski-Suomen ansioitunut poliitikko Mauri Pekkarinen siirtyy muihin vaativiin tehtäviin ja hän ei ole enää ehdolla. Onneksi maakunnan oma poika, kansanedustaja Petri Honkonen on ehdokkaana. Suosittelen häntä MEP Mauri Pekkarisen EU-parlamenttityön jatkajaksi.

Petri Honkonen Pylkönmäeltä lähtevänä tuntee ja tietää asiat maaseudun ja maakunnan tarpeista mitä parhaiten. Siksi haluan hänet Keski-Suomesta EU-parlamenttiin. Miksi näin vaikka monia muitakin on tarjolla? Petri on arvostanut minun 12 vuoden aikaista parlamenttityötäni.

Hän tietää, että Keski-Suomen rata olisi lakkautettu ja osin purettukin ilman toimiani Eduskunnassa. 

Sain radan säilymään ja välttämättömät kunnostukset alkuun ja Petri jatkoi ansiokkaasti, rata Jyväskylästä Saarijärvelle on valmis sähköistettäväksi ja puutavarajunia kulkee radalla aika paljonkin. Monissa muissakin asioissa Petri on tehnyt parhaansa. Hän tietää myös minulle tärkeän Poikittaisradan merkityksen Porin ja Vaasan satamista Haapamäen risteysaseman ja Jyväskylän kautta itäisen Suomen maakuntiin Savon ja Karjalan radoille. Tällöin Saarijärvenkin kautta kulkeva Keski-Suomen rata saisi ihan uuden merkittävän logistisen roolin.

Kun Petri Honkonen saadaan mepiksi, silloin Keski-Suomi voi nousta noiden ratojenkin kautta uuteen nousuun. Mauri Pekkarisen jälkeen tarvitaan hyvä keskustalainen jatkaja vaativalle valtakunnalliselle ja kansainvälisen vaikuttajan paikalle. Suosittelen tähän vaativaan tehtävään Petri Honkosta maakunnastamme.

ALV:n korotus aiheuttaa ongelmia pien- ja yksinyrittäjille ja kansalaisille

Suomenmaa-lehdessä Suomen pien- ja yksinyrittäjien puheenjohtaja Liisa Hanen tuo esille ongelman, mikä on aiheutumassa ALV:n korotuksen vaikutuksesta pien- ja yksinyrittäjien ostovoimaan. Suomessa on kautta maan monia eri liikkeiden tyhjentyneitä toimitiloja niin kirkonkylissä, taajamissa ja kaupungeissakin. 

Aiemmin näissä nyt tyhjien näyteikkunoiden tiloissa toimi yksityisiä kauppaliikkeitä, parturi-kampaamoja, kukkakauppoja, kemikaalikauppoja, suutariverstaita, kelloseppiä, optikkoja ja monia muita pien- ja yksinyrittäjien toimipaikkoja. Nyt nämä ovat laajalti kadonneet ja palvelujen tarjonta miltei kadonnut monista kirkonkylistä ja taajamista.

Kaupunkien lähiöissä on tapahtunut aivan vastaava ihmisille tärkeiden palvelujen tarjonnan kuihtuminen. Ilmiö on nähtävissä jopa Helsingissäkin, kivijalkakaupat ovat kadonneet ja kantakaupungissakin. Helsingin Alppilassakin syksyllä oli perinteisen kenkäkaupan ikkunassa näkyvä juliste "Pelasta Alppilan Kenkä".  

Kuntamarkkinoiden aikaan kävelin Alppilan katuja perinteisessä Helsingin kaupunginosassa. Hämmästyin tyhjien näyteikkunoiden runsautta ja varsin keskeisessä Helsingin perinteisessä kivitalojen kaupunginosassa. Voisin laulaa tunnettua asevelvollisten kotiuttamista kuvaavaa hieman haikeaakin laulua "kadonneet on sotilaat" muuttaen muotoon "kadonneet on kauppiaat". 

Nelosen kansakoulun laulutaidolla en toki tuota tee, mutta laulun haikeat sanat ja sävelet soivat mielessäni. Olen eri vuosikymmenten aikana seurannut niin synnyin kuntani Multian kirkonkylän ja kymmenen kylän ilmettä kuin oppikouluaikani Keuruun kirkonkylää, opiskeluaikanani Haapamäen risteysasemataajamaa, seurusteluaikani Tamperetta ja nuoren opettaja-aikana Kiikkaa,  mikä on nykyistä Sastamalaa.

Kaikkialta ovat yksinyittäjät, kivijalkakaupat, kylien postitoimipaikat ja kahvilatkin kadonneet. Tampereella toki on kahviloita ja ruokaravintoloita, mutta kaikkialta niitä ei löydy ja lounaspalvelua on vain työpäivinä lounasaikaan kuten esimerkiksi Multialla. Kun olin kesällä 1971 teologiharjoittelijana/kesäteologina synnyin seurakunnassani Multialla, mikä nyt on osa Keuruun seurakuntaa, oli kymmenellä kylällä kansakoulu, kyläkauppa ja joissakin jopa kaksikin ja useimmissa postitoimipaikka, mikä oli Postipankin toimipaikka. 

Haikeana ajattelen nostalgisesti aikaa entistä. Menneeseen ei ole paluuta, mutta historiasta voi ottaa oppia. Lähipalvelut mahdollistivat ihmisten asumisen ja eri toiminnot kylillä ja kautta maan. Yksinyrittäjät ja pienyrittäjät mahdollistivat monet ihmisille tärkeät palvelut ja toiminnot. Siksi haluan maahamme sellaista politiikkaa, mikä edistää yksin- ja pienyrittäjien toimintaa. Asiakkaiden ostovoima on tärkeä perusta paitsi kansalaisten hyvinvoinnille niin erityisesti pien- ja yksinyrittäjien toiminnoille. 

Arvonlisäveron korotus vie kaikkien kansalaisten ostovoimaa. Ymmärrän toki valtion rahantarpeen, mutta arvonlisäveron korotus voi viedä valtion tuloja, jos yrittäjät lopettavat vielä jäljellä olevia toimintojaan. Silloin nämä yrittäjät eivät voi tuoda valtiolle yrittäjäverojakaan. Samalla palvelujen kaikotessa, monet joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansakin. Haluan asioita ajateltavan kokonaisvaltaisesti ennen ratkaisuja.

Ennallistamisasetus tarkasteltava Suomen perustuslain näkökulmista

 

Koen nyt julkisuuteen tulleen EU:n päätöksen yksityisten omistamiin metsiin ja peltoihin kohdistuvana olevan vakavasti ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Kukaan ei ole missään vaiheessa selvittänyt Suomen perustuslain näkökulmia asiaan.

 

Käsittääkseni EU:lle ei ole oikeutta loukata Suomen perustuslakia. Itsenäisen maan perustuslaki on EU:n parlamentin yläpuolella. Vai onko Suomi luopunut perustuslaista?

 

Nyt EU:n ennallistamistoimet vakavasti puuttuvat Suomen kansalaisten yksityisomaisuuteen ja sen käyttöön. Haluan Eduskunnan perustuslakivaliokunnan ainakin puuttuvan asiaan ja samaa odotan myös maan hallitukselta.

 

Suomessa metsät ja pellot ovat pääosin kansalaisten yksityisomaisuutta. Omistajilla tulee oikeus lailliseen elinkeinotoimintaan metsissään ja pelloillaan. Tämä on tinkimätön perusasia.

Nyt EU on vaarantamassa yksityisomistusta ja oikeutta elinkeinon harjoittamiseen ennallistamisasetuksen varjolla ja sen kautta. Vaadin asian perusteellista perustuslaillista selvitystä itsenäisen Suomen perustuslain pykälien mukaisesti.

 

Lauri Oinonen

Kansanedustaja 1999-2011

Keskusta

Keuruu/Haapamäki

050 5113083

 

 

Lähetetty Windowsin Sähköpostiista