30.11.2007, talvisodan alkamisesta 68 vuotta

Tänään 30 marraskuuta 2007 on tullut 68 vuotta talviodan alkamisesta. isäni Sulo Oinonen oli tuolloin suojajoukoissa itärajan pinnassa Aarne Juutilaisen, "Marokon kauhun" komppaniassa. Heti aamuhämärissä he joutuivat kohtaamaan rajan ylittäneen hyökkääjän joukot. Yksi miehistä oli sanonut: "Eihän sitä hentiä ihmistä ampua" ja noussut ylös ikäänkuin pysäyttämään hyökkääjiä. Heti tämän jälkeen hän oli kaatunut kuolleeksi ammuttuna maahan. Asetovereilla ei ollut epäselvää, kuinka menetellä. Jokaisen taisteltava niillä aseilla, mitä oli annettu.

 

Karjalan miehet olivat aivan etulinjassa. Heidät oli kutsuttu jo lokakuussa ylimääräisiin kertausharjoituksiin, jotka 68 vuotta sitten muuttuivat sodaksi. Kaikki eivät enää uskoneet sodan mahdollisuuteen, siksi jo evakuoituja siviili-ihmisiä oli päästetty kotiseuduilleen. Tämä oli monille kohtalokasta, Hyrsylän mutkassa useita aina pariin tuhanteen siviiliin asti jäi hyökkääjien vangiksi. kovien vaiheiden jälkeen he pääsivät vapaiksi vasta talvisodan jälkeen.

 

Kunnia viime sotien veteraaneille. Tänään laskettu seppele Mannerheimin ratsastajapatsaan äärellä teki kunniaa viime sotien sukupolvelle.

PN:n edustajana Riikassa Latviassa

Tervehdys Baltian maiden ja Pohjoismaiden Neuvoston yhteisestä kokouksesta Latviasta!

Kuluneen viikon lopussa olin ainoana Suomen eduskunnan ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan edustajana Latviassa sen pääkaupungissa Riikassa Baltian maiden, EU:n ja Pohjoismaiden Neuvoston yhteisessä kokoontumisessa.

Teemana oli eriyisesti EU:n naapuruuspolitiikka. Näissä merkeissä paikalla olivat puheenvuorojen käyttäjinä mm. Georgian, Moldovian, Armenian, Azerbeitzanin ja Valko-Venäjän ulkoministerit tai varaulkoministerit. Lisäksi mukan oli WEU:n edustajia.

 

Euroopan Unioni haluaa luoda aktiivisesti kontakteja naapurustoon lähemmäs ja kauas. Mukan oli myös Egyptin ulkoministeriön johtava virkamies. Hämmästyttävää näytti olevan kaikkien edellämainittujen tahojen halukkuus yhteistyöhön eri tavoilla EU:n kanssa. Huomattavaa oli se, että paikalla oli edelläkerrotulla tavalla korkean tason vaikuttajia  myös Kaukasukselta Mustanmeren ja Kaspianmeren väliseltä alueelta osinTurkin tuolta puolen.

 

Baltian maiden Neuvosto on vakiinnuttanut asemansa ja kokoontunee ainakin pari kertaa vuodessa. Diplomaattikuntaa ja mediaa oli runsaasti paikalla. Suomen edustus oli  minun v.s. kansainvälistenasian neuvoksen Tapio Pekkolan varassa. Viime mainittu on kokenut diplomaatti, joka on liikkunut maailmalla paljon mm. Paavo Lipposen kanssa. Diplomaattisella ja suhdetoimintatasolla Baltian maat, Viro., Latvia ja Liettua ovat nähdäkseni erittäin hyvin ja nopeasti vahvistaneet asemansa itsenäisinä kansakuntina muiden joukossa. Tämä oli minulle merkittävä havainto. Toisin olivat asiat vielä vajaat kaksi vuosikymmentä sitten. Tuolloisista ajoista kertoo järkyttävää kieltään Riikassa oleva miehitysmuseo.

 

Tiesin, että Latviassa ja Riikassa on käymässä syyslomallaan myös Keuruun seurakunnan työntekijöitä. Ilman sovittua suunnitelmaa kohtasin Riikan Pietarin kirkossa! Minulla oli ennakko-oletus, että jossakin heitä tapaan. Näin miellyttävästi myös kävikin! Kun Latviassa menee kirkkoon muulloin kuin jumalanpalvelusaikana kannattaa varata muutama lati (hieman euroa arvokkaampi valuutta) mukaan, sillä kirkkoihin on pääsymaksu. Tällä tavalla pidetään osaltaa kirkkoja yllä. Uudelleen itsenäistymisen jälkeen seurakunnat ovat vähävaraisia ja rahaa tarvitaan. Mielelläni maksoin pääsymaksut. Latvia on lähellä sijaitseva maa, jossa kannattaa käydä myös turistina. Nyt kokousmatkalla ei aikaa turismille jäänyt paitsi käyntiin kolmessa lähellä sijainneeessa kirkossa.

 

Ehkä jotkut kolumnini lukijoista saattavat muistaa 1990-luvun alusta Suomessa ja myös Keuruulla, Jyväskylässä ja Äänekoskella vierailleen valtavan upean kuoron "Sindi Putnu Darz", "Kansallinen Lintutarha".  Tuolloin keväällä 1990 heidän ensi käynnillään latviassa oli unelma itsenäisyydestä. Nyt unelma on ollut pian kaksi vuosikymmentä jo totta. Rakkaus isänmaata kohtaan on silti elävä, sen havaitsi Itsenäisyysmonumentin äärelle tuoduista valtavista kukkamääristä nytkin.

Vanha kirkkorukous pyytää ja opettaa meillekin:" Tee meidät vapautemme arvoisiksi."

Maanantai-iltana 19.11.2007

Tänään vahvistui jo eilen tullut tieto TEHY:n lakkouhan päättymisestä. Kaikille ja ennen kaikkea potilaille ja hoitoa tarvitseville on hyvä, että uhannutta lakkoa ei tullut. Lakkoon valmistautumisesta on jo ennättänyt tulla tiettyjä kuluja, mutta nämä ovat vähäistä sen rinnalla, mitä kaikkea lakko olisi merkinnyt.

 

Hoitajille palkankorotus on ansaittu ja he myös uutisten kuvissa kokivat pallkojen korotukset hyvänä. Tapasin tänään synnyinpitäjäni Multian kunnanvaltuutetun. Hänen näkökulmansa oli palkankorotusten vaikutus kunnan veroprosenttiin. Vaikka valtio tulisi kunnille apuun, kuten pidän aivan välttämättömänä, paineet jo muutonkin kireään kunnallistalouteen ovat kovat. Lakonuhan aikana suuri yleisö ainakin mediassa antoi lupaukset verojen korottamiselle, kunhan vain hoitajille saadaan palkkoja korotettua. Onko mieli sama, kun verot sitten nousevat. Sama paine aivan varmasti terveyspalvelujen maksuihin. Tällöin pidettävä määrätietoisesti huolta, että eläkeläiset ja muut pienituloiset eivät joutuisi  nyt tapahtuneiden palkankorotusten maksajiksi.

 

Pitäisi etsiä keinoja estää ylisuurten optioiden ja osinkojen maksua valtion yhtiöiden osalta. Jotain saataisiin tuoltakin.Olisiko viisasta tinkiä valtion velan lyhentämisestä? Ts. tehdä lainaa

hoitoalan paremman palkkatason puolesta, olisiko tämä ratkaisu? Entä kuinka hoidamme muut

palkkojen korotyukset niille ryhmille, jotka aivan selvästi jäävät nyt suhteellisesti palkkakuoppiin? Nämä ovat tulevaisuuden ja jo lähitulevaisuuden asioita. Viisaita neuvoja otan mielelläni vastaan osoitteella: lauri.oinonen@eduskunta.fi

Helpottava uutinen

Nyt sunnuntai-illalla näyttää tulleen helpottava uutinen, jonka mukaan TEHY:n lakon uhka olisi ohitse. Arkkiatri pelkosen ilmeestä uutisten kuvasta paistoi nyt selvä helpotus, joka oli hyvä merkki: Lakon uhka on ohi. Tunnen henkilökohtaisesti arkkiatri Pelkosen. Hän on käynyt Keuruullakin ja olen kaupungin puolesta ollut hänen vastaanottajia Keuruulla. Arkkiatri on hyvin sympaattinen ja oikeudenmukainen henkilö. Olisi ollut suuri vahinko, jo hänen arvovaltansa ei olisi auttanut sopuun.

Poliitikoilla ei ole hänen arvovaltaansa asiaan.

 

Nyt voivat ennen kaikkea sairaiden omaiset huokaista helpotuksesta. Samoin itse hoitoa tarvitsevat, vaikka kaikkein välttämättömin hoito olisikin turvattu potilasturvalailla. Silti siihenkin olisi voinut jäädä aukkoja kaikesta huolimatta. Hyvä, että tuota lakia ei nyt atrvitse ottaa käyttöön. Uskon myös hoitoalan henkilöiden palkkojen nousevan. Kuntien kannalta on välttämätöntä, että valtio kompensoi palkkojen noususta tulevan laskun täysimääräisenä kunnille. Muutoin jouduttaisiin kunnissa veroprosenttien korotuksiin. Toki valtionkin on jostakin saatava rahansa hoitajien palkkojen korotuksiin, mutta valtiolla on enempi keinoja ilman veronmaksajan lompakolla käyntiä. Huomenna saamme lisätietoja helpottavaan uutiseen liittyen.

Haluan kiittää arkkiatri Pelkosta vaikean tilanteen aiheuttaman ongelman ratkaisuun viemisestä.

Isänpäivän illalla

Tänään sunnuntaina on ollut isänpäivä. olin mukana Multian kirkon jumalanpalveluksessa aamupäivällä. Sen jälkeen päivä jatkui Multian Marttojen isänpäivälounaalla Multian seurakuntakodilla. Tapasin useita tuttuja henkilöitä, he olivat odottaneet, että tulen tapani mukaan tähän tapahtumaan.Tarkistin myös, että edellisiltana Multian Sinervän hautausmaalla isäni haudalle sytyttämäni kynttilä oli palamassa. Multian Riuttakoskella oli hieman talvisempaa kuin Haapamäellä. Purstinvuori oli jälleen upea näky. Vuoren huippu oli lumisten puiden peittämä ja muualla vuoren rinteillä ja alaosassa puut olivat lumettomat, tummanvihreä kuusimetsä vielä kesäasussaan.

 

Huomenna maanantaina on poikkeuksellisesti istuntopäivä eduskunnassa. Kello 14.00 alkava täysistunto tulee televiosta suorana lähetyksenä ykköskanavalta. Maanatait ovat normaalisti maakunta- ja kuntapäiviä, nyt tämä on otettu täysistuntokäyttöön ja sama tapahtuu joulukuussa ennen joulua maanantaipäiville. Olen saanut erittäin paljon sähköposteja TEHY:n lakkohanketta ja irtisanomisia koskien sekä nämä peilattuna hallituksen esitykseen hoidon takaamisesta myös työtaistelun alan henkilöiden irtisanoutumisten aikana. Mielipiteitä on lähetetty kahteen suuntaan , puolesta ja vastaan hallituksen esitystä kohtaan ja samalla hoidoistaaan huolestuneet ovat voimakkaasti vaatineet hallitukselta toimia hoitojen jatkumiseksi. Näin tuleekin tapahtumaan, sillä hallituksen esitys on menossa eteenpäin nopealla aikataulullaan.

 

Mielestäni tärkeintä on turvata hoidot ja hoitajien palkkoja on voitava myös korottaa palkkakauopastaan, joka on pitkäaikaisen jälkeenjääneisyyden suuri epäkohta. Alalle on saatava lisää myös lisää väkeä. Jo nyt on pulaa hoitajista, mihin joudummekaan, jos hoito- ja hoivatyön palkkoihin ei tällä vaalikaudella saataisi kunnon korotuksia.

Perjantai-iltana 9.11.2007

Tervehdys eduskunnasta! Kello on 21.25. Juuri päättyi eduskunnan täysistunto, jossa keskeisin asia oli hallituksen esitys välttämän hoidon saamisesta mahdollisen hoitotyön lakon aikana. Eräät eduskunnan valiokunnat kokoontuvat myös viikonlopun aikana, jotta eduskunta pääsee  maanantaina ylimääräisessä täysistunnossa käsittelemään kiireellisen ja välttämättömän hoidon turvaamista mahdollisen lakon aikana.

 

Tuusulan Jokelan koulun erittäin ikävät tapahtumat ovat antaneet tumman sävynsä koko loppuviikkoon. Haluan myötätunnolla ajatella, heitä kaikkia jotka menettivät läheisensä järkyttävällä tavalla.

 

Huomenna lauantaina toimitan synnyinseurakuntani Multian kirkossa kunnioitetun emännän ja monen lapsen äidin hautaansiunaamisen omaisten pyynnöstä. Vastaavalla tavalla palvelen kaksi viikkoa myöhemmin samassa paikassa multialaisen miehen siunaustilaisuudessa. Pidän arvokkaana asiana, että tutut henkilöt haluavat osoittaa luottamusta näissä ainutkertaisissa tehtävissä. Antakoon ikiaikojen Jumala voimaa näihin hetkiin niin omaisille kuin minullekin.

Suomen historian murheellisin koulupäivä 7.11.2007

Tämä päivä, keskiviikko 7.11.2007 jää historiaan Suomen murheellisimpana koulupäivänä. Uutiset Tuusulan kunnan Jokelan koululta ovat järkyttäneet jokaista. Suurin suru on niissä perheissä, joita kuolemat ovat koskettaneet. Haluan lausua heille syvän osanottoni, vaikka en taida tuntea ilmeisesti henkilökohtaisesti heistä ketään, sillä en heti muista ketään tuttua tuolta alueelta.

 

Tarkemmat uutiset kertovat lisää tapahtumien kulusta. Syvimpiä syitä ei välttämättä saada koskaan selville. Olin tänään mukana hallituksen tiedonantotilaisuudessa eduskunnan auditoriossa. Tämän ovat tiedotusvälineet välittäneet tänä iltana.

Eduskunnassa puhemies Sauli Niinistö teki oikean päätöksen keskeyttää istunto ja siirtää laaja-alainen kansainvälistä kriisinhallintapolitiikkaa käsittelevä keskustelu ensi viikkoon.

 

Olemme tämän surullisen tapahtuman johdosta monien kysymyksien edessä. Suuri sana eri kysymysten kohdalla on: MIKSI?

Vastauksia eri kysymyksiin ei ole helppoa saada. Mutta toivon, että kysymyksiä silti esitetään, kun niitä jaksetaan tehdä. Esimerkiksi, olisiko poliisi voinut tehdä jotain toisin? Olisiko poliisin hyökkäys heti sisälle vielä voinut pelastaa ihmishenkiä vai olisiko tullut poliisiuhrejakin?

 

Ihailen koulun opettajien ja oppilaiden toimia ennalta-aavistamattomassa tilanteessa. Mitä olisi ollut surmansa saaneilla kerrottavaa tapahtumasta? Olivatko he kenties urhollisesti estämässä tapahtumia ja saivat surmansa sankareina? Koulun rehtori varmaan yritti henkensä hinnalla torjua tapahtumia. Suruliputus kautta Suomen huomenna 8.11.2007 kertoo tapahtuman syvästä viillosta suomalaiseen yhteiskuntaa.