"Hermannilta heinään!"

Tänään on Hermannin päivä. Vanha kansa aloitti silloin menneinä vuosikymmeninä heinänteon. Nykyään heinän korjuun käytännöt ja ajat ovat muuttuneet. Säilörehun teko on mullistanut heinänteon jo muutama vuosikymmen sitten. Jotkut hyvin kasvattavana kesänä ovat korjanneet jo toisen säilörehusadon tähän mennessä. Rehevä kesä on nyt saanut virkistävän vesisateen helteiden jälkeen.

Itse olen synnyintilallani Multialla myös kaatanut heinää parisen hehtaaria ja kolmisen hehtaaria odottaa kaatamista. Tavoitteenani on kuivaheinä. Nyt kaatamani ovat kuitenkin sateen pilaamina jäämämässä luomulannoitteeksi. Jos itsellä olisi karjaa ja heinäntarve, niin silloin olisi tilanne se, että heinät seipaille ja kuivumaan. Mutta ei mitään mieltä sateen vahingoittamia heiniä ajatellakaan myyntiin nykyoloissa.

Viime vuonna oli juuri Hermannin päivä, kun satutin sormeani niittokoneen kiilahihnan tarkistuksessa. Yllättävän hyvin sormi on parantunut, ihan Luojamme ihmettä kohdalleni. Tosin ensimmäinen nivel ei vielä kunnolla taivu eikä sormella vielä tätäkään tekstiä kirjoiteta, mutta päällisin puolin ei outo henkilö heti mitään vahinkoa huomaisi.

Helteiden jälkeen virkistävä kesän sateinen aika tuntuu ihan hyvältä!

Heinäkuun alussa

Jumala on läsnä

Kesä on monien hengellisten juhlien aikaa. Keurusseudulla helluntaiherätyksen juhannuskonferenssi oli jo 20. kerran, kun otamme huomioon  myös vuonna 1978 Pöyhölän maisemissa olleen juhannuskonferenssin. Viime perjantaina olin itse mukana myös Kansanlähetyksen juhlissa Seinäjoella,. Opiskeluaikainen ystäväni pastori Soini Olkkonen kutsui tuonne tapaamaan. Hän on ollut lähetystyössä Papua-UusiGuinealla. Suviseurat olivat Oulun lähellä Lumijoella, olisin halunnut myös sinne, mutta kalenterissa oli esteitä.Tulevassa viikonvaihteessa ovat herättäjäjuhlat Oulussa. Monet ovat uskollisia oman hengellisen kotinsa kesäjuhlille pitemmistäkin matkoista. Raamatussa ovat sanat: "Autuaita ovat ne, joilla on mielessänsä pyhät matkat."

Hengelliset juhlat ovat suuri siunaus yksityisille ihmisille ja kansakunnallemme. Toivoisin, että niiden sanoma saisi runsaamman sijan
suorina lähetyksinä radoissa ja televisiossa ja muutonikin eri medioissa. Silloin olisi tilaisuus osallistua juhlien sanomaan niilläkin, jotka eivät pääse paikalle tapahtumiin. Suurempi merkitys olisi vielä sillä, hyvä sanoma tavoittaisi nykyistä enemmän ihmisiä ja viestittäisi sitä, mikä on siunaukseksi sekä ajallisessa elämässä että kantaisi satoa taivaan valtakuntaan asti.

Jeremian kirjan 6.luvun 16. jakeessa ovat sanat: Näin on Herra sanonut:" Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja ja katsokaa ja kysykää, mikä on hyvä tie ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne." Näillä sanoilla halutaan ohjata Jumalan mielen mukaiseen elämään, lähimmäisenrakkauteen ja armon tielle. Jumala tahtoo hyvää kaikille kansoille ja kaikille ihmisille. Hänen käskynsä ovat ainutkertaisen elän käyttöohje. Ostetun koneenkin mukana ovat käyttöohjeet, niitä noudattamalla kone toimii.

Elämä on koneita arvokkaampi asia. Siksi elämän käyttöohjeet ovat todella tärkeät. Jumalan sana on sama kaikkina aikoina ja kaikille ihmisille. Maan ja taivaan Luoja haluaa olla meidän puolellamme. Hän haluaa antaa hyvää rajattomasti. Kyse on siitä, haluammeko ottaa tätä vastaan. Kuten Jeremian aikana niin Jumala nytkin kutsuu meitä tahtonsa noudattamiseen. Siihen liittyy siunaus, armo ja anteeksiantamus. Missä nämä ovat, siellä taivas koskettaa maata, Jumala on läsnä.

Juhannuksena 2011

Tervehdys Pihlajaveden kappeliseurakunnan juhannuspäivän messusta. Olin osallistujana, mutta mikäli olisi ollut tarvetta, olisin auttanut ehtoollisen jakamisessa yksin palvellutta rovasti Jari Honkakaria. Pihlajaveden 140-vuotias uusi kirkko on todella oivallinen juhannuksen kirkko. Kymmenisen prosenttia kappeliseurakunnan väestä oli kirkossa eli noin 60 henkilöä, mikä suhteutettuna esim. Keuruun pääkirkkoon merkitsisi, että Keuruulla olisi tullut olla tänään jumalanpalveluksessa noin 1000 henkilöä!

Se määrä olikin lähellä juhannusyön konsertissa eilen iltamyöhällä kello 22.00 alkaneessa Viktor Klimenkon konsertissa. Tämä tapahtuma liittyi Keuruun Ison Kirjan helluntaiherätyksen juhannuskonferenssiin. Mielestäni olisi luotava tästä perinne, joka olisi korrelaatti jouluyön ehtoollismessulle. Näin molempina öinä olisi Keuruun uusi kirkko täynnä ihmisiä. Väki on aina se, mikä kirkon kaunistaa! Jokainen kirkonkäynti kätkee salatun mutta todellisen siunauksen, mikä ylittää vajavaisen ihmisymmärryksemme.

Tänään juhannuspäivänä menen vielä Ison Kirjan juhannuskonferenssiin. Keuruun kaupungin edustajana luovutan konferessisa esiintyvällä ministeri Päivi Räsäselle kaksi kirjelmää. Ei tietenkään ole tarkoitus, että hän pyhäpäivänä tänään näistä vaivautuisi, vaan avaisi kirjeen sanoman pian koittavan ministerin arkisen työn myötä.

 Kannamme kirjelmissä vakavaa huolta ihmisten tärkeiden perustarpeiden rahoituksesta, miä on uhattuna uuden hallituksen valtionosuuksien leikkaussuunnitelmien myötä. Huolen tuomme esille myös Keuruun varuskunnan ja Haapamäen junaliikenteen sekä yleensäkin maaseudun ja erityisesti linja-autoliikenteen tulevaisuudesta. Näihin kaikkiin koemme kohdistuvan aivan lähitulevaisuuderssa vakavia uhkia, jos hallitusohjelman rahoituksen supistuksen toteutuvat.

Hyvää ja siunattua juhannuksen suvea!

Juhannusaatonaattona

Olin eilen illalla Keuruun Isossa Kirjassa Keuruun kaupungin edustajana käyttämässä puheenvuoron kotikaupunkimme esittelynä valtakunnallisilla helluntaiherätyksen juhannuskonferensissa. Tämä tapahuma on ollut Keuruun Pohjoisjärvellä entisen vanhainkoti Heikkilän
mailla jo vuodesta 1993 lähtien.

 Kyse on ainakin Suomen suurimmasta hengellisestä juhannustapahtumasta. Epäilen konferenssin olevan myös Pohjoismaiden ja jopa Euroopankin suurimman hengellisen juhannustapahtuman. Keuruun kaupungin puolesta iloitsen, että väkilukumme nelinkertaistuu juhannuksena raittiin ja vain myönteisen suurjuhlan myötä. Monet muunlaiset juhannustapahtumat tuovat ongelmia, tässä juhlassa niitä ei ole.

Aloitin puheeni Raamatun ajatuksella:"Autuaita ne, joilla on mielessänsä pyhät matkat." Toivotan jokaiselle Hyvää Juhannusta, iloitkaamme keskikesän suuresta juhlasta!

FW: Kesäkuussa helluntain aatonaattona

Kevätkesän juhla helluntai ansaitsee asemansa


Kristikunnan kolmas suuri juhla, helluntai, on ensi sunnuntaina. Yhden pyhäpäivän juhla sunnuntaina jää kansankansan tajunnassa huomaamatta. Helluntain viettoon ei koskaan ole liittynyt sellaista valmistelua tai puhumattakaan kaupallisuutta kuin liittyy jouluun ja pääsiäiseen. Ehkä näin ollut hyväkin. Mutta silloin, kun helluntai oli kahden pyhäpäivän juhla, se huomattiin. Vielä 1970-luvulle saakka oli helluntai sunnuntaina ja maanantai, toinen helluntaipäivä, oli myös kirkollinen juhlapäivä jumalanpalveluksineen.

Sitten käytäntö, jota kesti pari vuosikymmentä, jolloin helluntai oli edelleen kahden pyhäpäivän juhla. Itse helluntai, Pyhän Hengen vuodattamisen juhla 50 päivää pääsiäisen jälkeen oli edelleen oikealla paikallaan, mutta toinen helluntaipäivä siirtyi aattoon launtaille ja siitä kalentrissa käytettiin nimitystä helluntain valmistuspäivä. Muutoinkin työmarkkinapoliittisista 1970-luvulla siirryttäessä viisipäiväiseen työviikkoon,oli muutettu kirkollisten juhlapäivien sijoitusta vuosisataisilta paikoiltaan. Loppiainen, jonka paikka on kuuden tammikuuta,siirtyi launtaille. Joka oli joko kuudes tammikuuta tai sitä seuraava lauantai. Samoin helatostai siirrettiin launtaille kaksi viikkoa ennen helluntaita.

Kirkollisten juhlapyhien siirtoa työmarkkinapoliittisista syistä kritisoitiin jo alusta lähtien ja suomalaiset siirrot 1970-luvulla poikkesivat kansainvälisistä käytännöistä ja siksi paineet juhlapyhien palauttamiseksi perinteisille paikoilleen kasvoivat. Myös elämä kävi jotenkin yksitoikkoiseksi, jossa viisi työtä ja kaksi vapaata seurasivat toisiaan ilman perinteistä juhlapyhien tuomaa vaihtelua. Vain joulu, itsenäisyyspäivä ja vappu toivat vaihtelua, koska ne olivat kalenterissa aiemmilla paikoillaan.

Vihdoin 1990-luvun aikana paineet juhlapyhien sijoittamiseksi perinteisille paikoilleen, tuottivat tulosta. Loppiainen palasi tammikuun kuudennelle ja helatorstai, Kristuksen taivaaseen astumisen päivä, tuli Raamatun pelastushistorian mukaisesti 40 päivää pääsiäisen jälkeen oikealle paikalleen torstaille. Helluntai menetti kuitenkin toisen pyhäpäivänsä, helluntaimaanantai ei palannut. Näin kevätkesän suuri juhla, jolla oli vuosisatojen ajan sijansa suomalaistenkin elämässä, paljolti katosi käytännön elämässä ja kansan tietoisuudessa. Mielestäni tämä on vahinko, joka tulisi korjata.

Vanha raikas sanonta kuului:"Nyt on helluntai, suvisunnuntai, kevät tautisen talven jo voitti!" Haluan, että kevätkesäämme palaisi kahden pyhäpäivän helluntai takaisin. Jumalanpalvelusten tulisi olla molempina päivinä ja keväisessä maisemassa kirkonkellojen äänen soisi kuuluttavan kevätkesän suuren juhlan, helluntain kirkasta juhlasanomaa tulevinakin aikoina.


Lauri Oinonen
Keuruu

Toukokuun kuudentena 2011

Toukokuu on alkanut vauhdilla, on jo kuudens päivä. Menen Multialle Korjaamaan vielä talven lumen ja myrskyjen pelloille kaatamia puita, jotka pääosin ovat koivuja ja kookkaita raitoja. Kevät tuo käärmeet, saa nähdä, onko niitä kuinka paljon jo pellon pientareilla. Kohta pääsen jo vanhalla "majurillakin" ajamaan pelloilla. Voi olla, että akkuja on tarve ladata ennen kuin saa kokoneen koneen käyntiin.
Syntymäkotitilallani on paljon tekemätöntä työtä. Työt suorastaan huutavat tekijäänsä. Täytyy kuitenkin priorioida askeleet eri tehtäviin.
 
Ilomoittauduin juuri Maanpuolustuskurssit 50- vuotta juhlaan Finlandiatalolle 19.5.2011. Itse sain käydä maanpuolustuskurssin vuosituhannen vaihteessa, Millennium-kurssin. Ensi viikolla on myös Helsingin reissu Maaseutu-pisa työryhmän merkeissä, olen puheenjohtajana kyseisessä työryhmässä. Työn iloa toukuun hommiin jokaiselle!

Kappalaisen viran viime tunteina vappuaattona 30.4.2011

Tänään vappuaattona 30.4.2011 kappalaisen virkani viime tunteina annan kiitollisena seurakunnalleni ja seurakuntalaisilleni seuraavan tiedotteen:

"EROAN KAPPALAISEN VIRASTA, MUTTA JATKAN PAPPISVIRASSA"
 
Keuruun seurakunnan 1.kappalaiselle, Haapamäen piiripastori Lauri Oinoselle on myönnetty anomuksesta vapautus virasta Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa eläkkeelle siirtymistä varten 1.5.2011 alkaen. Keuruun seurakunnan palvelukseen vt. kappalaiseksi Lauri Oinonen on tullut 1.7.1972 ja vakinaiseksi kappalaiseksi 1.3.1975 alkaen. Keuruun seurakunnan tehtävien ohella Oinosella on ollut annettuina virkamääryksinä tehtävien hoitoa myös Mäntän, Multian, Pohjaslahden, Pylkönmäen, Pihlajaveden ja Petäjäveden seurakunnissa. Virkavapaalla hän ollut vuodesta 1999 alkaen kansanedustajan tehtävien vuoksi. Keuruun varuskunnan sivutoimisena sotilaspastorina hän toiminut vuodet 1993-1990.
 
Nyt huhtikuun lopulla hän on halunnut toimia seurakunnassa, jotta kollegat ovat voineet pitää vuosilomansa. Haluan nyt vapauttaa vakinaisen papin viran haettavaksi, vaikka olisin voinut myös jatkaa virassani useitakin vuosia. Koska pappisvirka eli papin oikeudet ovat elinikäiset, voin palvella pyydettäessä sekä seurakuntia että seurakuntalaisia aina tarpeiden mukaan. Nytkin on siunaustilaisuus ja kaksi vihkimistä kalenterissani, toteaa Lauri Oinonen.
 
Keuruun seurakunnan työilmapiiri on hyvä ja kannustava ja olen kiitollinen tästä niin kirkkoherra Ossi Poikoselle kuin yhtäläisesti jokaiselle työtoverilleni. Seurakuntalaisten parissa on erittäin miellyttävää toimia ja näin on ollut koko työurani ajan. Samoin varuskunta oli hyvä seurakunta, joka antoi papilleen enemmän kuin itse pystyin antamaan tälle tärkeäksi kokemalleni työsaralle, toteaa Lauri Oinonen.
Hyviä muistoja on myös opettajan tehtävien sijaisuuksista sekä Keuruulla että Haapamäellä, näin säilyi aktiivinen tuntemus kouluelämään. Tästä on ollut paljon hyötyä eduskunnan sivistysvaliokunnan 12 vuoden työskentelylleni.
 
Nyt voin omistautua paremmin kaikkiin tekemättömiin töihin ja yhteiskunnallisiin toimintoihin ilman viran tuomaa sidonnaisuutta. Seurakuntalaisiin nähden ei käytännössä mikään muutu virkavapausaikaani verrattuna, toteaa Lauri Oinonen.