Terve itsetunto on Keuruullakin tarpeen

Tarvitsemme tervettä itsetuntoa

Muutamia kommentteja on hyvä esittää tässä Suur-Keuruu lehdessä 23.9. olleen yleisönosasto kirjoituksen johdosta. Keuruu on linjannut suuntaa-antavasti kantaansa kuntaliitoskeskusteluihin sekä kaupunhallituksen kokouksissa että valtuustoseminaareissa. Viimeksi asiaa sivusi19.9. kehityskeskustelu, jossa Sari Saarinenkin oli mukana. Kiteytetysti näissä on muodostunut linjaksi se, että Keuruu niminen kunta on jatkossakin ja jos jokin kunta haluaa liittyä siihen, voimme käydä asiasta myönteisessä hengessä neuvotteluja. Tämä on myös oma kantani. Asiasta ei ole tietenkään ollut mitään äänestyksiä, koska tästä kysymyksestä ei mitään vastauksia kysyttykään.

Virallisesti olemme puolestaan kaupunginhallituksessa nimenneet neuvottelijat eri sektoreilla tapahtuvaa ja mahdollista yhteistyötä varten. Olemme mm. Sari Saarisen kanssa nimetyt samaan tähän joukkoon. Viimeksi kävimme keskustelua ajankohtaisista asioista Jämsässä 16.9, Virtain kanssa neuvottelimme 10.8 Haapamäellä ja Multian sekä Petäjäveden kanssa keskustelimme yhteistyökysymyksistä Keuruulla 24.8. Näissä ovat olleet esillä erityisesti sosiaali-ja  terveystoimen asiat.

Tarkoitus on käydä kaupunginhallituksen päätöksen mukaan neuvotteluja muidenkin naapureiden kanssa ja jatkaa jo käytyjä neuvotteluita, jotta voitaisiin selvittää realistisia yhteistyömahdollisuuksia. Lueteltujen lisäksi sidosryhmien ja kuntien yhteispalaverit ovat olleet tieasioiden merkeissä Petäjävedellä 2.9. ja raideliikenteen merkeissä Keuruulla 19.9. Mm. näissä kaikissa yhtenä kaupungin edustajana mukana olleena en voi ymmärtää kirjoituksen väitettä, että Keuruu olisi haluton keskustelemaan yhteistyöstä.

Miksi Keuruun ei sitten ole aihetta käydä liittämään itseään johonkin itsensä kokoiseen tai suurempaan? Ensinnäkin Keuruun talous kestää vertailun mm. kuntalaisia ja veronmaksajia eniten koskettavan asian eli veroprosentin osalta. Kunnalliskalenterin 2011 mukaan veroprosentit ovat:Keuruu 19,75, Virrat 19,75, Multia 19,75, Petäjävesi 20,00, Mänttä-Vilppula 20,50, Ähtäri 20,75 ja Jämsä 21,00. Halvemman veroprosentin hyöty verotettavista tuloista riippuen voi olla jopa satoja euroja vuodessa monen keuruulaisen perheen hyväksi. Osaltaan sillä voi olla myönteistä vaikutusta ostovoimaan ja yrittäjien tarjoamien palvelujen kysyntään ja työllisyyteenkin. Samaan aikaan pystymme esim. toimittamaan sosiaalitoimen sektorilla vanhuksille arkisin lämmintä ruokaa kotiin, kun nyt mm. Jyväskylässä on luovuttu lämpimän ruuan kotiintoimittamisesta.

Kuntaliitos Keuruun kohdalla ei em. vertailun mukaan helpottaisi taloutta, vaan loisi painetta kuntalaisten verojen korottamiselle. Samalla olisi mahdollisena vaarana palvelujen heikentymistä ja omien vaikutusmahdollisuuksiemme vähentymistä meitä koskeviin asioihin. Keuruu olisi kuntaliitoksissa enemmän antava kuin saava osapuoli. Erityisen tärkeää on myös muistaa sekä Keuruun kaupungin että seurakunnan valtakunnallisestikin merkittävät metsä- ja maaomaisuudet. Yhteinen ja myös tuottava omaisuutemme antaa tiettyä vakautta taloutemme perustaan. Kuntaliitoksessa sekä kaupungin että seurakunnan maat ja metsät menisivät kumppanin tai kumppanien kanssa yhteisiksi.

Täten Keuruun ei mitään aihetta ajaa itseään kuntaliitokseen. Järkevä ja kaikkia osapuolia palveleva yhteistyö on puolestaan luonnollinen asia. Yhteistyön on palveltava ihmisten, kuntalaisten parasta eikä sellaisia kielteisiä ilmiöitä saa tulla, joita monet ovat kokeneet Paras-lain velvoittaman seututerveyskeskuksen eräiden toimintojen osalta.

Muualta Keuruulle muuttanut henkilö neuvoi, että me tarvitsemme Keuruulla tervettä itsetuntoa. Tuota sanontaa kannattaa miettiä. Itsetunto on aivan eri asia kuin itsekkyys.



Lauri Oinonen
kaup.valtuuston pj.
Keuruu

Pihlajaveden kirkon käyttöönotossa ym.

Viime sunnuntaina 18.9.2011 otettiin Pihlajavedeen kirkko käyttöön kesällä tehdyn ulkomaalauksen jälkeen. sain olla avustajana alttaripalveluksessa kirkkoherra Ossi Poikosen vastatessa muun messun toimittamisesta. Pihlajaveden kirkon ulkomaalaus on onnistunut. Jo kaukaa kirkko sateilee vaaleita sävyjään metsämaiseman ja peltojen keskeltä. Pihlajaveden sini loisti kirkkaana puiden lomasta kirkkopihaan, kun metsää oli raivattu maisemasta.

Pihlajaveden noin 140-vuotias "uusi kirkko" omaa Keuruun parhaimman akustiikan ja soveltuu siksi juuri akustiselle musiikille mitä parhaimmin. Saakoon kirkko ennen kaikkea olla lohdituksen ja turvan antaja tulevaisuudessakin. "Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne tieni johtaa". Itse olen kokenut aina saaneeni voimaa elämääni jokaisella käynnilläni Pihlajaveden  kirkoissa.

Lauantaina toimitin Keuruulla Tarhialan uuden hoivaosaston tilojen siunaamisen Kirkkokäsikirjan mukaisessa järjestyksessä. Kiitän, että sain olla ensimmäistä kertaa pappisurallani juuri tällaisessa tehtävässä. Oli ilo, että omaisia oli saapunut runsaasti juhlaan mukaan. Monet olivat tulleet kaukaakin tilaisuuteen tapaamaan omaisiaan Tarhialassa. Tapasin mm. Naantalista saapuneita ja he kokivat tärkeäksi hyvän hoidon ja hoivan antamisen läheisilleen. Tarhialassa on hieno henkilökunta, joka tekee parhaansa hoidettavien ja hoivattavien hyväksi. Jumala siunatkoon työn Tarhialassa.

Syyskuun sateissa

Tämä alkanut syyskuu on ollut sääoloiltaan vaihteleva. Jos olisi viljaa kuivamassa seipäillä, ei niitä näillä keleillä pääsisi puimaan. sama koskee toki nyt vielä pystyssä olevaa kauraani. Mutta sen korjuulla ei ole kiirettä, se kyllä ehditään korjata. On sinällään ollut mielenkiintoista, että Keski-Suomessa ei ole vielä ollut syyshallaa lainkaan. Usein jo elokuun kymmenes päivä, Laurin päivä voi kätkeä yöhalloja alavilla mailla. Nyt ei oloe hallaa ollut vielä syyskuun toiselle viikolle tultaessakaan. Näin kaurani on ennättänyt joutua, vaikka sen kylvö myöhästyi traktorivikojen vuoksi.

Metsien puolukkasato ainakin Multian tutuilla marjamaille on mennyt keväthallojen myötä. Mistähän Keuruullakin marjanpoimintaan tulleet thaimaalaiset löytävät marjoja? Ilmeisesti jostakin kuitenkin, koska he iltojen pimetessä hymyssä suin kokoontuvat Keuruun ABC:lle ostamaan ruokatarpeita. Hyviä sadonkorjuun lopuuaikojen säitäå ja marjakelejä!

Koulukäynnit miellyttäviä

Nyt elokuussa olen saanut käydä kappalaisen viransijaisena Keuruun eri kouluilla. Olen kiitollinen opettajille myönteisestä ja ilahtuneesta vastaanotosta! Mutta olen myös ilahtunut myönteisistä oppilaista. He käyttäytyvät hyvin ja tämä on myönteistä todeta. Olen saanut vierailla myös toisen luokan uskontotunnilla Keusuun Keskustan ala-asteella. Olen myönteisen yllättynyt oppilaiden tarkkaavaisuudesta ja hyvistä kysymyksistä! Koululaisissamme on hyyvä tulevaisuus!

Elokuun loppupuolen kuulumisia

Elokuu on ennättänyt jo 22. päivään ja kesän helteet ovat jo vain muisto. Nämä vähän viilkeämmät säät ovat minusta mukavampia ja kaikin tavoin parempia työkelejä. Tämän elokuun olen ollut ihan virkamääräyksellä Keuruun seurakunnan vs. kappalaisena. Monet työtehtävät ovat kutsuneet. Sain pitää Keuruun ala-asteen ja Haapamäen ala- ja ylakoulun koululaisjumalanpalvelukset. Tulevalle viikonvaihteelle ovat kalenterissani hauntaansiunaaminen, kaste ja vihkiminen muun muassa.

Huomenna tiistaina olen matkalla Lapualle. Piispa Simo Peura on kutsunut muutamia eläkkeelle siirtyneitä puolisoineen läksiäistapaamiseen. Tätä varten vaihdoin kirkkoherra Ossi Poikosen kanssa huomisen Keuruun Kivelän koulun aamunavauksen. Hän menee huomenna ja minä ensi viikon tiistaina Kivelän koululle.

Kunnalliselämässä tapaamme Multian ja Petäjäveden edustajat Keuruun kaupungintalolla yhteispalaverin merkeissä sosiaalitoimen Paras-lain vaatimusten täyttämiseksi. Olemme jo 10.8. tavanneet Viratin edustajat. Koko Paras-laki on mielestäni vain ongelmia täynnä ja se synnyttää suuria ongelmia, joita nyt ei ole. Tulee lisää hallintobyrokratiaa, päätäntä etääntyy valituilta luottamushenkilöiltä ja kunnallisjohtajilta, pelkään kaikkien palvelujen vain heikkenevän mutta kustannukset nousevat. Nykyiset käytännöt ovat toimivia, hallinolla ovat kasvot ja omiin asioihin voi ainakin yrittää vaikutta omassa kunnassa paremmin kuin erilaisissa "kuntakolhooseissa"- Haluan ihmisten peruspalvelut läheltä, toimivina ja siten myös edullisina edelleenkin.

vs. kappalaisena aloitettu

Keuruun kirkkoherra Ossi Poikonen kysyi juhannusviikolla, oletko valmis tekemään elokuun ajan virkaveljen vuosiloman sijaisuutta seurakunnassa. Vastasin myöntävästi. Näin elokuu on alkanut perinteisen tiiviin seurakuntatyön merkeissä. Viime viikolla oli kolme hautaansiunaamista ja niiden muistohetket. Nämä ovat hyvin koskettavia tehtäviä, jotka myös kuluttavat. Näin koen. Haöluan kulkea seurakuntalaisten ja surevien kanssa kappaleen matkaa elämän noissa tilanteissa.

Samoin oli Keuruun vanhassa kirkossa kouluun lähtevien ekaluokkalaisten siunaus, kesän viimeinen torikirkko samassa paikassa, Terveyskeskuksen, Tarhialan, Tuurilakodin ja Päiväkeskuksen viikkohartaudet. Olin joka päivä myös virastopäivystäjänä. Sunnuntaina sain olla ehtoollisen jaossa loppukesän konfirmaatiossa Keuruun kirkossa, Pihlajaveden erämaakirkon kesäjuhlan jumalanpalveluksen liturgina ja Haapamäen viikkomessun toimittajana.

Tänään maanantaina sain olla avaamassa Isohiekassa perhepäivää, tuulinen sää ja sateen uhka ilmeisesti pelottivat tulijoita aluksi, mutta puoleen päivään tultaessa alkoi väkeäkin tulla ihan mukavasti. Virastopäivystyksen jälkeen kävin leirikeskus Pöyhölän rippikoulussa. Olen tuomiokapitulin valtuuttama järjestön rippikoulun valvoja tuolle leirille. Kaikki on leirillä erinomaisen hyvässä ja esimerkillisessä kunnossa, tämä on ilo kertoa aikanaan Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille annettavassa selostuksessani. Jumala siunatkoon rippikoulun kohti ensi sunnuntain konfirmaatiota kello 14.00 Keuruun kirkossa!

"Hermannilta heinään!"

Tänään on Hermannin päivä. Vanha kansa aloitti silloin menneinä vuosikymmeninä heinänteon. Nykyään heinän korjuun käytännöt ja ajat ovat muuttuneet. Säilörehun teko on mullistanut heinänteon jo muutama vuosikymmen sitten. Jotkut hyvin kasvattavana kesänä ovat korjanneet jo toisen säilörehusadon tähän mennessä. Rehevä kesä on nyt saanut virkistävän vesisateen helteiden jälkeen.

Itse olen synnyintilallani Multialla myös kaatanut heinää parisen hehtaaria ja kolmisen hehtaaria odottaa kaatamista. Tavoitteenani on kuivaheinä. Nyt kaatamani ovat kuitenkin sateen pilaamina jäämämässä luomulannoitteeksi. Jos itsellä olisi karjaa ja heinäntarve, niin silloin olisi tilanne se, että heinät seipaille ja kuivumaan. Mutta ei mitään mieltä sateen vahingoittamia heiniä ajatellakaan myyntiin nykyoloissa.

Viime vuonna oli juuri Hermannin päivä, kun satutin sormeani niittokoneen kiilahihnan tarkistuksessa. Yllättävän hyvin sormi on parantunut, ihan Luojamme ihmettä kohdalleni. Tosin ensimmäinen nivel ei vielä kunnolla taivu eikä sormella vielä tätäkään tekstiä kirjoiteta, mutta päällisin puolin ei outo henkilö heti mitään vahinkoa huomaisi.

Helteiden jälkeen virkistävä kesän sateinen aika tuntuu ihan hyvältä!