Kotimainen energia ja biokaasu voi pelastaa talouden 


Suomen talouteen kaivataan uutta kasvua. Suomi velkaantuu ja kohta valtion kolmen A:n luottoluokitus on vaarassa. Niukkuutta jakamalla emme voi kuitenkaan pelastaa tilannetta tai saavuttaa myönteistä tulevaisuutta. Vain kansantulon kasvattaminen voi pelastaa parempaan. Onneksi meillä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ja ne ovat lisäksi lähellä.         

Tärkein uudistus Suomessa on mielestäni siirtyminen kotimaiseen energiaan sen eri muodoissaan. Tämä energiauudistus on nähdäkseni toteutettavissa omalla tahdolla, keksiläisyydellä ja pienillä panostuksilla tuloksiin nähden.

Erityisesti Keski-Suomessa ovat puuenergian monet vaihtoehdot lisääntyvästi käytettävissä. Pelloillamme on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ilman ruuan tuotannon vähentymistä. Saksassa on yhden timoteiheinän hehtaarin tuotoksella tuotetulla liikennebiokaasulla ajettu henkilöautolla 30 000 kilometriä. Jätekin on kultaa, kun sen oikein oivaltaa.

Tarvittaessa seutukuntien kuten Keurusseudun, Mänttä-Vilppulan  ja Jämsän seudun tulisi harkita yhteistyötä voimavarojen  kokoamiseksi vaikkapa FM Hannu Paason ideoimilla tavoilla yhteistyössä eri yrittäjien ja paikallisten energiayhtiöiden kesken esimerkiksi liikennebiokaasun vihreän tuotantoalueen muodostamiseksi. Olisi ihme, jos tässä ei voitaisi onnistua, kun Joutsassa on jo toiminta käynnissä Päijänteen itäpuolella.

Liikennebiokaasua voidaan tuottaa myös puuperäisistä aineksista, kuten tapahtuu Saksan Augsburgissa ja samalla saadaan myös eri kemikaaleja ja puhdasta hiiltä moniin käyttötarkoituksiin. Kaasun tuotantoon soveltuu myös kaikki maisemanhoidosta saatava biomassa, jolle ei nyt ole mitään merkittävää käyttöä. Tiwin teollisuusalueella olisi nähdäkseni erittäin hyvät mahdollisuudet toteuttaa täällä se, mitä Augsburgissa tehdään. Sellutehtaalle tontti olisi liian pieni.

Jätteiden jatkokäsittely voidaan tunnetusti jalostaa biokaasun tuotannoksi. Samoin karjatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteet ovat oivallisia biokaasun raaka-aineita, joita jalostetaan jo monilla paikkakunnilla ja sijoittajat tavoittelevat kaksinumeroisia tuottoprosentteja. Ratkaistavissa olevia ongelmia viemärijätteidenkin ja vastaavien osalta ovat lääkkeiden ja muiden kemikaalien jäämät, jotka saattavat rajoittaa kaasuntuotannon kiinteiden jäämien lannoitekäyttöä.

Maahamme on jo muodostumassa vihreän liikenteen liikennebiokaasun käytäviä. Näitä pitäisi synnyttää tännekin, kuten on jo tapahtumassa Päijänteen itäpuolelle.  Muutama vuosi sitten Laurisen veljesten suunnitelma valtatiestä 23 biokaasun vihreänä highwayna on otettava uudelleen esille. Alueelliset energiayhtiömme voisivat muodostaa yhteisen yhtiön biokaasun tuottamiseksi ja edelleen sen jalostamiseksi liikennettä varten. Näin rahat jäisivät paikkakunnillemme.

Biokaasulla voitaisiin alentaa bussi- ja kuorma-autoliikenteen kuluja. Ruotsissa on tästä hyvää näyttöä kuten myös biokaasulla liikkuvasta paikallisjunastakin. Volvo tekee kaasulla kulkevia autoja yhä enemmän. Suomessa Wärtsilä valmistaa kaasukäyttöisten vetureiden moottoreita, ne menevät tällä hetkellä vientiin Venäjälle. Näitä kaikkia pitäisi saada liikenteeseen Suomessakin kotimaisella  polttoaineellamme.

Kotimainen energia kaikissa muodoissaan tuo rahaa maakuntiin ja maaseudulle, vielä arvaamattoman paljonkin.  Mahdollisuuksiin tulee tarttua, ettei jaettavaksi jää vain niukkuutta.


Lauri Oinonen
maakuntavaltuutettu
Keuruu

Haapamäen vankila uudelleen esille

Haapamäen vankilahanke nostettava vaihtoehdoksi


Laukaan Vuonteella olevan vankilan uusi sijaintipaikka ratkeaa aikaisintaan kesällä hallituksen kehysriihestä johtuen. Oikeusministeriössä vasta valmistellaan investointiesitystä, johon nyt Laukaan Vuonteelta siirtyvän vankilan tulevaisuus sisältyy. Sen jälkeen katsotaan  ja kilpailutetaan sijainti kehysriihen mahdollistamissa puitteissa.

Rikosseuraamuslaitos haluaa eroon Laukaan vankilasta, koska entisen koulukodin tilat ovat epäkäytännölliset ja suurkorjausten tarpeessa. Rikoseuraamuslaitos haluaa vankilan ja nyt Jyväskylän keskustassa olevan yhdyskuntaseuraamustoimiston samaan osoitteeseen vuonna 2016. Ajatus vankilan sijoittamisesta Vaajakosken Kanavahovin kiinteistöön on kuitenkin saanut paikallisten asukkaiden kannalta laajaa kritiikkiä.

Keurusseudulla on syytä muistaa se, että Laukaalle sijoitettu vankila oli alunperin tarkoitettu Haapamäelle valtion kompensaatiotoimena VR:n satojen työpaikkojen menetyksille. Siksi Keuruun kaupungin toimesta on jo 11.9.2013 lähestytty oikeusministeriä ja pyydetty ottamaan alkuperäinen ja  yksityiskohtainenkin vankilan sijoitussuunnitelma Haapamäelle huomioon, kun asia tulee nyt uudelleen ratkaistavaksi.

Nykyinen oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala osallistui aiemmissa tehtävissään Haapamälle suunnitellun vankilan valmistelutoimiin. Ajatus vankilan sijoittamisesta Keuruulle varuskunnalta vapautuviin tiloihin on saanut kielteisen vastauksen. Haapamäellä ainakin aiemmin vankila on saanut toisin kuin nyt Jyväskylässä paikallisten asukkaiden hyväksynnän

Nyt on aika ottaa oikeusministeriössä esille  Haapamäen valmis ja vankeinhoidollisten näkökohtien
mukaan valmisteltu vankilasuunnitelma ja tehdä siihen mahdolliset  päivitykset ja toteuttaa vihdoinkin hanke aiemmin annettujen lupausten ja tehtyjen linjausten mukaan. Keuruun on oltava edelleen aktiivinen asiassa, vaikka asioita valmisteleva Rikosseuraamuslaitos haluaisikin vankilan Jyväskylään.

Muutoin havaitsin mielenkiintoisen lauseen uutisten joukossa. Puolustusmenojen sanottiin kasvavan laajenevien varuskuntien uudisrakentamisten vuoksi! Miksi ei haluttu ja haluta käyttää valmiita ja soveltuvia tiloja? Miksi Senaattikiinteistöt VM:n ohjeistamana ovat vaatineet varuskuntakiinteitöiltäkin 7 % vuotuista tuottoa? Varuskuntien lakkautukset tultaneen vielä saattamaan kriittiseen tarkasteluun myös puolustusmenojen kasvun, maanpuolustuskyvyn ja veronmaksajien näkökulmista.


Lauri Oinonen

NOPEUTETUT EDUSKUNTAVAALIT?

Keskustan eduskuntaryhmän talvikokouksessa on on tuotu esille aikaistettujen eduskuntavaalien mahdollisuus. Nykyisen hallituksen kärkitavoitteet kunta- ja soteuudistukset ovat syvällä suossa. Näin asia todellisuudessa on, vaikka kunnalliselämässä kaikki aika menee luottamushenkilöiltä ja virkamiehiltä näiden moniin valmisteluprosesseihin.

Valitettavasti kunta- ja soteuudistuksilla jaetaan vain kasvavaa niukkuutta, etääntyviä ja kansalaisten omin kustannuksin kauempaa haettavia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja. Yhtään uutta tuotannollista työpaikkaa ei näillä uudistuksilla valitettavasti saada.

Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden aika tulisikin käyttää elinkeinojen ja yrittäjyyden edistämiseen jatyöpaikkojen luomiseen tulojen saamiseksi ihmisille.  Tärkein uudistus Suomessa olisikin bionergiauudistus, jotta tulisimme riippumattomiksi tuontienergiasta. Silloin kansantulo kasvaisi realistisella tavalla todella huimasti. Ajattelepa tätä!

Kunnissa tiedetään parhaiten omat paikalliset tarpeet ja menettelyt niiden hoitamiseksi. Sama koskee myös seurakuntia ja terveydenhuoltoa. Kansalaisten on voitava itse vaikuttaa asioihin. Monissa niissä kunnissa, joissa on tehty kuntaliitoksia, ovat entisten kuntien terveysasemat, neuvolat ja muut kansalaisten tarvitsemat palvelut siirretyt uuden kunnan keskukseen. Entiset kirkonkylät hiljentyvät, kauppoja ja yrityksiä lopettaa, tulee tyhjiä ikkunoita ja asuntojen hinnat romahtavat.

Siksi minulle kuntauudistus sisältää lähtökohtaisesti vahvan miinus merkin ja en aiokaan antaa periksi näkemyksestäni. Puolustan itsenäisiä kuntia ja seurakuntia loppuun asti. Haluan kansalaisille tutut ja turvalliset lähiyhteisöt, joissa on hyvä asua kaikenikäisten.

Hallituksen kunta- ja soteuudistus ei tule toteutumaan esitetyillä tavoilla. Hallituspuolueissakin on paljon vaikuttajia, jotka ajattelevat omilla aivoillaan ja esittävät kritiikkiä pakkovaltaa vastaan. Kunnallisvaltuustoilla on päätäntävalta kuntaliitoksissa, koska pakkoliitoksia ei tehdä. Jos on itsenäisyystahtoa, kunta jää itsenäiseksi.

Minulle soitti juuri Keskustan Keski-Suomen piirin entinen toiminnanjohtaja Pentti Nurmela. Hän sanoi, että Keskustan olisi pitänyt
jo muutama kuukausi sitten esittää ennenaikaisia eduskuntavaaleja.  Nyt Keskusta on tuonut asian esille. Realismia lienee nyt kuitenkin se, että näin ei hallituksen taholta rohjeta tehdä, koska gallupit näyttävät kunta- ja soteuudistusta ajaville huonoja lukemia.

Uudenvuoden tervehdys 2014

Tänään uudenvuodenpäivänä sain toimittaa sananjumalanpalvelusta synnyinseurakuntani Multian kirkossa. Tuntui tavattoman hyvältä se, että Multia on itsenäinen seurakunta, kirkkoherrakunta, jossa ovat jumalanpalvelukset joka pyhä. Suntio oli vcalmistanut kirkon uudenvuodenpäivän juhlaan, jumalanpalvelukseen. Kaunis joulukuusi kuten jo joulunakin tervehti kirkkoväkeä "uuden joulunkin" kirkkoväkeä.

Multian uudenvuodenkirkko on minulle hyvä lähtö alkaneesen vuoteen 2014. Jumalanpalvelus ja läsnäollut seurakunta siunaavat sen toimittanutta pappiakin. Kiitos tästä mukanaolleille ja ajatuksin kirkkoamme siunanneille ihmisille.

Hyvää Uutta Vuotta ja Jumalan Siunausta!

Joulutervehdys

Joulutervehdys Keuruulta/Haapamäeltä/Multialta!

Tänään tuomaanpäivänä oli jälleen keskikouluajan luokkatoverini Aimo Varjotien joulukonsertti Keuruun kirkossa. Se merkitsee hyvin monille joulun alkua. Haapamäen kirkko juhli tänään kauneimpien joululaulujen merkeissä 60 vuottaan. Minullekin oli varattu tilaisuus lyhyen tervehdyksen esittämiseen. 

Jouluyönä sain luottamuksen olla yhtenä kuudesta ehtoollisen jakajasta Keuruun kirkossa. Yömessu alkaa kello 22.00 ja kestää puolentoista tuntia.

 

Tapanin- ja uudenvuodenpäivinä saan palvella Multian kirkossa sananjumalanpalveluksen pappina, nämä alkavat kello 10.00.

Tuomaan päivän iltahetkenä toivotan jokaiselle Rauhallista Joulua ja Menestystä Vuoteen 2013!

Lauri Oinonen

Tasa-arvon tulee toteutua alueellisestikin

Valtionosuusuudistus uhkaa tasa-arvoa

Hallituksen kaavailema valtionossusuudistus on mielestäni vakava uhka ihmisten ja alueiden tasa-arvolle. Eduskunnan kunnallisasioita käsittelevässä hallintovaliokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnassa työskennelleenä olen pöyristynyt alueellisen tasa-arvon vakavasta heikennyksestä, jota hallituksen ehdotus nyt merkitsee. 

Asioita tulee katsoa ihmisten eikä tilastollisen keskiarvon näkökulmasta. Maakunnassamme suurimpia menettäjiä asukasta kohti ovat Kinnula 524 euroa/asukas, Luhanka 505 euroa/asukas, Kivijärvi 432 euroa/asukas ja Kuhmoinen 417 euroa/asukas. Nämä ovat merkittäviä summia kunnissa, joissa monien verotettavat tulot ovat pienet. Varsin monien eläkeläisten ja pienituloisten koko kunnallisvero katoaa valtionosuuden menetyksellä.

Keuruu menettää yli miljoonan, 1 335 234 euroa, asukasta kohti 126 euroa/vuosi. Valtio on täysin unohtanut lupauksistaan huolimatta 300 työpaikan menetyksen, jota Pioneerirykmentin lakkautus tulee merkitsemään. Naapurimme Multia, Mänttä-Vilppula ja Petäjävesi ovat myös menettäjiä, joten hallituksen ajamilla kuntaliitoksillakaan ei näytä pääsevän menetystä karkuun.  Pidän tilannetta kohtuuttomana. 

Juuri niissä kunnissa, joita valtionsuuksien leikkaus eniten koskisi, asuu yleensä iäkkäintä ja verotettavilta tuloiltaan pienituloisinta väkeä. Vähäiset valtionosuuksien korotukset ovat suuntautumassa puolestaan alueille, joissa verotettavat tulot henkeä kohti ovat suurimat ja joissa jo nyt ovat suurimmat verotulojen kertymätkin. Ehdotettu uudistus on mielestäni täysin vieras valtionosuusjärjestelmämme alkuperäisille tavoitteille.

Valiokuntatyössäni tulivat tasa-arvon ulottuvuuksina esille myös alueellinen tasa-arvo ja eri-ikäisten tasa-arvo. Nämä eivät toteudu

ehdotetussa valtionosuusuudistuksessa, tässä olisi nyt todella työtä kunta-asioitakin käsittelevässä eduskunnan hallintovaliokunnassakin. Ihmisten perustarpeet, koulutus, terveydenhuolto, hoito ja hoiva sekä monet muut välttämättömät asiat kuuluvat koko maassa jokaiselle.

Lauri Oinonen

maakuntavaltuutettu

Keuruu

Kiitos kansallisen kristillishenkisestä tasavallan presidentin iltajuhlasta

Kiitos kansalliskristillisestä itsenäisyyspäivän iltajuhlasta

Olen seurannut tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlien viettoa Tamperetalolla television kautta. Koen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio ovat halunneet vietettävän itsenäisyytemme suurta valtiollista juhlaa juuri siihen tyyliin, kuin itse olisin aina halunnut. 

Nyt juhlassa oli isänmaallista, kansallista ja jopa kristillistä sisältöä. Siitä suuri kiitos! Koen, että nyt on palattu talonpoikasen presidentin Kyösti Kallion arvokkaaseen perinteeseen, jolloin itsenäisyyspäivän juhlissa ei ollut tanssia vaan arvokas ohjelma täytti juhlan. Kyösti Kallio halusi kunnioittaa kristillistä elämännäkemystä ja sillä oli suuri siunaus kansallemme, kun vaikeat sota-ajat olivat koittamassa.  Jumala johdatti oikean talonpoikaisen kansanmiehen maan isäksi yhdistämään Suomen kansaa ja tässä suuri siunaus kansamme yksimielisyydelle, kun talvisodan vaikeat hetket koittivat.

Kyösti Kalliossa tavallinen kansa koki yhden omista vertaisistaan samalta tasolta ja sillä tunteella oli suuri merkitys. Merkittävimmät valtiomiestekonsa, kuten torpparien vapautuksen Kyösti Kallio oli jo tehnyt muissa valtiollisisa rooleissaan ennen vajaaksi jäänyttä presidenttikauttaan. Kiistatta Kyösti Kalliota voi sanoa Suomen suurimmaksi talonpojaksi kautta aikain. Hän sai myös tilattoman väen luottamuksen omakseen kansanomaisuudellaan ja vaatimattomalla olemuksellaan. Köyhän ihmisen puolustamisessa, työnteon arvostamisessa rehellisyydessä Kyösti Kallio oli oikealla tavalla vaativa.

Kyösti Kallio ei lukeutunut heränneisiin eli körttiläisiin, mikä oli hänen aikanaan Pohjanmaan kristillisyyden pääsuuntaus.Tämän Kallio halusi myös ulkonaisestikin hieman yllättävästikin osoittaa viiksillään, joita körttiläiset eivät ainakaan tuolloin hyväksyneet. Ehkä Kallio viiksiensä tähden saattoi myös menettää vaaleissa äänestäjiään. Aikalaisten mukaan Kallio ei nauttinut parhaimmalla tavalla heränneiden kunnioitusta, vaikka viiksiään lukuunottamatta muutoin elikin heränneiden tavoin ulkonaisesti varsin talonpoikaisin tavoin ja vaatimattomasti. Kyösti Kallion puolison Kaisa Kallion monet ovat ,iminullekin kertoneet tavanneensa vaatimattoman tavallisena persoonana herättäjäjuhlilla.

Mutta rehti suomalainen kristitty Kyösti Kallio oli syvästi, vaikka ei tietääkseni kuulunutkaan mihinkään herätysliikkeeseen. Kallion edeltäjistä ehkä monille meistä yllätykseksi myös tasavaltamme toinen presidentti Lauri Kristian Relander oli omakohtainen kristitty. Hänen neuvonantaja oli mitä suurimmassa määrin teologian tohtori ja tunnettu pappien kasvattaja Antti J. Pietilä. Kallion aika on tuonut kansallemme siunausta tähän asti ja tästä eteenkin päin.

Toivon ja sisimmässäni haluan rukoilla samaa kristillistä viisautta ja johdatusta nykyiselle tasavallan presidentille ja hänen puolisolleen.