Hartauskirjoitus

Luomisen juhlaa ympärillämme
 
 
Kevät on joutunut elämää sykkivään vihreyteensä. Juuri nyt on aivan oma kevään sävynsä lehtiin puhjenneissa puissa ja pensaissa.
Kevät kukkii keltaisina rentukankukintoina vesien äärellä. Tuomet avautuvat valkokukkaisina kevään tuoksuinen. Luonto on täynnään lintujen ääniä. Kevään luomisen juhla on ympärillämme.
 
Jumala on elämän antaja Pohjolan keväälle, mikä pian joutuu Suomen suveksi. Kaikki ympärillämme on näkyvää todistusta Luojan teoista. Viljelijän tehtävä on muokata, lannoittaa ja kylvää maa. Jumala on kasvun antaja. Ei ihminen voi nyhtää itua ja antaa lehtivihreään yhteyttämisen salaisuutta. Jumala on kaiken elämän antaja.
 
Kevät on myös monien onnellisten juhlien aikaa. Onnittelen uusia ylioppilaita, ammattiin valmistuvia, peruskoulunsa päättäviä ja tutkintoja suorittaneita ja monia muita. Saamme iloita iloitsevien kanssa. Näin teki myös Vapahtajamme. Jumala tahtoo antaa tulevaisuuden ja toivon jokaiselle.
 
Jumalan sana on kiintopiste, joka ei muutu, vaikka kaikki muu ympärillämme muuttuu jatkuvasti. Ainutkertaisen elämän käyttöohjeet löytyvät kymmenestä käskystä, Jeesuksen vuorisaarnasta ja rakkauden kaksoiskäskystä, joka kiteytettynä kuuluu: "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
 
Ensi sunnuntai on kirkkovuoden rukoussunnuntai. Meillä on etuoikeus tuoda kaikki asiamme rukouksessa Jumalalle. Hän kyllä tietää ne ilman meidän rukoustammekin. Mutta Hän haluaa kohdata meidät rukouksen kautta, jotta me muistaisimme Hänen läsnäolonsa ja että Jumalan suunnitelma voisi tapahtua myös meidän tykönämme. Emme ole yksin, Jumala on meidän kanssamme.
 
Jumala on elämän antaja tässä ajassa. Tämä pääsiäisaika 40 vuorokautta pääsiäisestä helatorstaihin ja 50 vuorokautta pääsiäisestä helluntaihin haluaa aivan erityisesti muistuttaa Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuutta. Ylösnoussut Vapahtajamme on elämän antaja taivaan kirkkauteen. "Kristus Jeesus antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta". 1.Tim.2:5-6.
 
Lauri Oinonen
 
 

RE: Herätekirje Keski-Suomen keskustalaisille

Olisiko biokaasu uuden tulevaisuuden sampo?

On erinomaista, että Keski-Suomeen on tulossa metsänjalostusteollisuuden investointeja! Nämä ovat erittäin tervetulleita. Samalla nämä luovat metsäteollisuuden sivutuotteita. Näiden yhdistäminen energiapuun käyttöön luo mahdollisuuden  uudenlaiseen biopolttoaineiden tuotantoon mm. synteettisenä biokaasuna.

Puupohjaisen synteettisen biokaasun tuotanto on ollut toiminnassa Itävallan Güssingenissa jo vuodesta 2009 lähtien. Samassa tuotantoyksikössä on tehty jo vuodesta 2002 lähtien lämpöä ja sähköä. Samantyyppiseen teknologiaan perustuva huomattavasti isompi yksikkö on vihitty käyttöön Göteborgissa tänä vuonna ja vielä tätä suurempi yksikkö on tulossa vuonna 2020. Nämä tuottavat vuodessa on 1 Twh synteettistä biokaasua pääosin liikenteeseen. Tämä vastaa noin 100 000 auton vuosittaista kaasuntarvetta. Samoin kehittyvä biohiiliteknologia on avaamassa uusia mahdollisuuksia tuottaa energiatehokasta puubiohiiltä sähkön ja lämmön tuotantoon sekä sivutuotteena synteettistä biokaasua.

Koska synteettinen biokaasu on lähes sataprosenttista metaania tämä polttoaine on samalla yhteensopiva liikennebiokaasun ja maakaasun kanssa. Keski-Suomessa ei ole maakaasuputkea, mutta Keski-Suomen eteläpuoli ja länsipuoli on katettu maakaasuputkella, josta on mahdolista tankata suomalaista liikennebiokaasua tai ulkomaalaista maakaasua. Samoin Keski-Suomessa on käynnistämässä yhä voimakkaampi liikennebiokaasun tuotanto perustuen yhteiskuntajätteiden ja maatalousjätteiden mädätykseen. Kiitos tästä Joutsan Ekokaasun ja tämän keskisuomalaisten yrittäjäomistajien ja valtakunnallisten yhteistyökumppanien esimerkilliselle toiminnalle  Joutsassa.

Joutsan Ekokaasu yhdessä yksityisen Meterin Laukaan liikennebiokaasun tuotannnon kanssa mädättäen maatalous- ja elintarviketeollisuuden jätettä antavat pohjaa laajentaa keskisuomalaista kaasumaisten polttoaineiden tuotanto yhä laajemmalle maantieteellisesti sekä laadullisesti ottaen mukaan synteettinen biokaasu.

 

Mikäli tämä toiminta laajentuisi paikallisten yrittäjien ja kuntien esim. kunnallisten energiayhtiöiden osuudella sekä valtakunnallisten tahojen yhteistoiminnaksi, tämä loisi samalla pysyvän ja yhä kasvavan toimeentulon myös keskisuomalaisille kunnille ja kaupungeille. Syntyvää tuloa kaupungit ja kunnat voisivat sijoittaa itse yhä monipuolisempaan biosähkön ja biolämmön tuotantoon sekä kaasumaisten polttoaineiden tuotannon laajentamiseen metsien Keski-Suomessa puuperäiseen synteettiseen biokaasutuotantoon.

Kunnallisten toimijoiden esimerkillisestä toiminnasta osoittaa mallina Vaasan kaupunki, joka on ensi vuonna  käynnistämässä kaasubussiliikenteen paikallisliikenteessä. Tämä perustuu Vaasan kaupungin ja sen talousalueen kanssa yhdessä omistaman biokaasulaitoksen Stormossenin biokaasutuotantoon.

EU:n parlamentti on hyväksynyt puhtaiden polttoaineiden direktiivin, johon Joutsan Ekokaasukin viittaa lehdistötiedotteessaan. Tämä vaatii jokaisen jäsenmaan pääteille 150 km:n välein metaanin jakelupisteen. EU on luvannut  antaa taloudellista tukea jakelupisteiden rakentamiseen ja kaasukaluston hankintaan. Tätä tukipakettia tukee Suomessa Suomen valtion investointituki biokaasulaitoksille.

Täten toivon Teidän miettivän, jaammeko Keski-Suomessa yhä kasvavaa niukkuutta vai autammeko me itse itseämme ja luomme Keski-Suomesta Suomen johtavan bioenergiamaakunnan omalla polttoaine-, sähkö- ja lämpötuotannolla? Asiantuntijoiden näkemysten perusteella me voimme luoda Keski-Suomeen yhä kasvavaa vaurautta ja työtä, joka huokuttelee investoijia Keski-Suomeen kotimaasta ja ulkomailtakin, jos vain tartumme olemassa oleviin mahdollisuuksiimme rohkeasti.

FW: Siunattua Pääsiäisaikaa!

Hyvä blogini lukija!

 
Iloitsemme pian pääsiäisen suuresta sanomasta. Itse saan palvella kiirastorstaina ehtoollisen jaossa avustajana
Keuruun kirkossa pastori Viljasjärven pyynnöstä.  Mieltäni koskettavat myös Psalmin 2 sanat Jumalan ikuisena viisautena.
 
Siunatkoon Herramme meidänkin pääsiäisaikamme!
.
Lauri Oinonen

FW: Lauri Oinosen tiedote: Keuruu palautettava eduskunta-aikaan

 
Keuruu palautettava eduskunta-aikaan
 
 
Kun Keskustan Keski-Suomen piirikokous 12.4.2014 nimesi minut piirihallituksen esityksen mukaan ehdolle tuleviin eduskuntavaaleihin, pidän tavoitteenani Keuruun palauttamista takaisin eduskunta-aikaan. Tämä on vaativa tavoite, sillä Keuruun ja Keurusseudun äänestäjien osuus on vain noin viiden prosentin luokkaa koko vaalipiiristä. Kymmenen valittavan joukkoon pääseminen täältä on matemaattisesti haaste.
 
Kuitenkin vuosikymmenien jälkeen ihmeellisesti tulin täältä valituksi kolme kertaa. Valitettavasti edellisissä vaaleissa jäin 1. varasijalle ja olen joutunut olemaan pelikentän sijaan katsomossa kolmatta vuotta. Suurin menetys tänä aikana on päätös Keuruun varuskunnan lakkauttamisesta.

 

Vahva mielipiteeni on, että suurella todennäköisyydellä keuruulainen kansanedustaja olisi voinut työskentelyllään estää tämän, sillä valtion virkamiesvalmistelussa haluttiin Keuruun varuskunnan säilyvän. Tämän tiedän yksityishenkilönä useita kertoja virkamiesten luona käytyäni. Nyt asioita oli kuitenkin helppo ratkoa muilla tavoilla ja maakunnan kansanedustajat saatiin tyytyväisiksi, kun Jyväskylään tuli lisää puolustusvoimien toimintoja.

 

Liikenneyhteydet kaikissa muodoissaan ovat aina tärkeät. Jos kansanedustajan työ aikaa pitkälti aikaa vaativissa asioissa ei heti näkyisikään, niin sen puuttuminen nähdään kylläkin. Tätä voi kuvastaa yhtenä esimerkkinä mm. Keuruun ja Haapamäen välisen tien nykykunto, mikä on seurausta maaseudun perustienpidon määrärahojen niukkuudesta.

 

Haluan Keuruun ja koko lähialueen "pysyvän kartalla" jatkossakin ja siksi olen valmis jatkamaan eduskuntatyössä, jos äänestäjät tahtovat aikanaan tähän valtakirjan. Kannustusta tähän olen saanut myös mm. Jämsästä ja Petäjävedeltä osastoesitysten muodossa.
 
 
           

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitalletuksistaan euron alttarille?

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitileistään euron pelastamiseksi?

 
Uutisissa vilahti taannoin yhteisvaluutta euron pelastamiseen tähtäävä neuvottelutulo. Olin kuulevinani, että suomalaiset pankit joutuisivat kantamaan taloudellista vastuuta yhteisvaluuttamme euron pelastusoperaatioissa määrän, joka ei ilmeisestikään ole kenenkään tiedossa. Ministeri Urpilainen ei osannut oikein sanoa mitään tv-haastattelussa neuvottelujen tuloksesta.
 
Tästä huolimatta ainakin minulle jäi käsitys, että nyt suomalaiset pankit, jotka ovat kansalaisten, tavallisten ihmisten taloudellinen tuki ja turva sekä säästämisessä että lainansaannissa, joutuisivatkin maksajiksi euron pelastusoperaatioissa jatkossa. Tämä on mielestäni aivan uusi linja asioissa. Tähän asti valtiomme kautta olemme osallistuneet euron pelastamiseen, joka tietysti vaikuttaa talouteemme ja välillisesti kansalaisiimme.
 
Mutta nyt pankkiemme joutuessa ilman omia syitämme yhteisvastuun nimissä kantamaan vastuuta euron pelastamisesta  asia ei voi olla koskettamatta tavallisia ihmisiä suoraan sekä säästäjinä että velallisina. Suomessa tavallinen kansa luottaa pankkeihin. Siihen meidät on kasvatettu jo kansakoulussa ja opetettu säästämään tuleviin tarpeisiin ja pahan päivän varalle. Mielestäni nyt on vaara tarjolla piensäästäjien vähien, mutta heille tärkeiden säästöjen vuotamisesta pohjattomaan euron pelastamisen kaivoon.

Pidän tätä jo periaatteessa hyvin vakavana asiana.
 
Pienituloisen eläkeläisen tuki ja turva ovat pienetkin kertyneet pankkitilisäästöt. Ei tavallinen ihminen yleensä lähde pörssipelejä pelaamaan, vaan luottaa kotiseudun omaan pankkiin. Tämä kansan luottamus omia pankkejamme kohtaan on yksi taloudellisen vakautemme kivijalka. Onko se nyt murenemassa?
 
Mielestäni Keskustan ja vaikka koko opposition kannattaisi harkita asian suhteen jopa välikysymystä. Keskustan saattaisi kenties olla hyvä profiloitua myös tulleiden eurovaaligalluppienkin takia.
 
 

           

Lauri Oinosen kommentti soteratkaisusta

Kuntalaisten etua on voitava puolustaa jatkossakin
 
 
Saavutettu kompromissi hallituksen ja opposition kesken soteratkaisuksi on yhteisen tahtotilan ilmauksena taloudellisesti haasteellisessa ajassamme myönteinen asia. Samoin saavutettu yhteinen kompromissi on paljon parempi kuin tähän asti esitetyt sotemallit, joissa oli ilmeisiä perustuslaillisia ongelmiakin vastuukuntamallin osalta.
 
Kuntapäättäjän näkökulmista olen huolissani nyt esitetyn mallin osalta paikallisen vaikutusvallan loitontumisesta nk. miljoonapiireille eli nyt erva-alueille. Miten kuuluisi yksittäisen kunnan edustajan ääni kuntalaisten puolesta miljoonapiirin hallinnossa? Tätä ongelmaa olen kritisoinut jo viime vuonna Jyväskylässä olleessa soteseminaarissa. Asiaan on havaintoni mukaan kiinnittänyt huomiota jo Kuntaliittokin.
 
Kuten mm. Juha Sipilä toivoi kompromissille hyvää parlamenttikäsittelyä, toivon minäkin osaltani kiinnitettävän tähän huomiota asian tullessa eduskuntaan. Haluan keuruulaisena, että esimerkiksi vanhusten kotipalvelun lämmin ruoka säilyy edelleenkin eikä mentäisi käytäntöön kylmäruuan toimittamisesta, kuten mm. Jyväskylässä jo tehdään. 
 
Samoin on otettava huomioon se, että terveyskeskuksen palveluita käytetään ja tarvitaan enemmän siellä, missä tytöterveyshuollon ja yksityisen sektorin palvelut ovat vähäisempiä. Tasa-arvoisia palvelujaei pidä tasapäistää. Kuntapäättäjien on voitava vaikuttaa kuntalaistensa parhaaksi jatkossakin kuntalaisten toivomilla tavoilla.
 
Lauri Oinonen
 
 
 
 

Joutuvatko suomalaiset antamaan pankkitalletuksistaan euron alttarille?

 
Kevätpuolen tervehdys Haapamäeltä!
 
TV-uutisissa vilahti eilen kevätpäivän tasauksen päivänä 20.3.2014 jotain yhteisvaluutan neuvottelutuloksesta. Olin kuulevinani, että suomalaiset pankit joutuisivat kantamaan taloudellista vastuuta yhteisvaluuttamme euron pelastusoperaatioissa määrän, joka ei ilmeisestikään ole kenenkään tiedossa. Ministeri Urpilainen ei osannut oikein sanoa mitään tv-haastattelussa neuvottelujen tuloksesta.
 
Tästä huolimatta ainakin minulle jäi käsitys, että nyt suomalaiset pankit, jotka ovat kansalaisten, tavallisten ihmisten taloudellinen tuki ja turva sekä säästämisessä että lainansaannissa, joutuisivatkin maksajiksi euron pelastusoperaatioissa jatkossa. Tämä on mielestäni aivan uusi linja asioissa. Tähän asti valtiomme kautta olemme osallistuneet euron pelastamiseen, joka tietysti sekin vaikuttaa talouteemme ja välillisesti kansalaisiimme.
 
Mutta nyt pankkiemme todennäköisesti joutuessa ilman omia syitämme yhteisvastuun nimissä kantamaan vastuuta euron pelastamisesta, asia ei voi olla koskettamatta tavallisia ihmisiä suoraan sekä säästäjinä että velallisina. Suomessa tavallinen kansa luottaa pankkeihin. Siihen meidät on kasvatettu jo kansakoulussa ja opetettu säästämään tarpeisiin ja pahan päivän varalle. Mielestäni nyt on vaara tarjolla piensäästäjien vähien, mutta tärkeiden säästöjen vuotamisesta pohjattomaan euron pelastamisen kaivoon. Pidän tätä jo periaatteessa hyvin vakavana asiana.
 
Pienituloisen eläkeläisen tuki ja turva ovat pienetkin kertyneet pankkitilisäästöt, ei tavallinen ihminen yleensä lähde pörssipelejä pelaamaan, vaan luottaa kotiseudun omaan pankkiin. Tämä kansan luottamus omia pankkejamme kohtaan on yksi taloudellisen vakautemme kivijalka. Onko se nyt murenemassa?
 
Mielestäni Keskustan ja vaikka koko opposition kannattaisi harkita asian suhteen jopa välikysymystä. Keskustan saattaisi kenties olla hyvä profiloitua myös tulleiden eurovaaligallupnumeroidenkin takia.