Martin Scheinin oikeassa poikkeuslain tarpeesta

Tutkimusprofessori Martin Scheinin Oxfordin yliopistosta on aivan oikeassa vaatiessaan Suomeen erillislakia poikkeusoloista koronan tehokkaaksi torjumiseksi kohti nollaa. Hän esittää, että eduskunta kutsuttaisiin pikaisesti koolle koronaepidemian täydellisen tukahduttamisen tarvitseman poikkeuslain saamiseksi. Koronan kukistamisessa voidaan päästä tuloksiin, jos tavoitteeksi asetetaan viruksen täydellinen eliminointi.

Poikkeuslain perusteella voidaan liikkumis- ja muille rajoituksilla säästää jopa tuhansia ihmishenkiä maassamme. EU on kykenemätön ja haluton torjumaan riittävästi epidemiaa, koska se taloudellisten intressipiirien lyhytnäköisestä painostuksesta on poistamassa rajoiltaan liikkumisrajoituksia, mitkä todellisuudessa estävät ennalta kulkutaudin etenemistä tehokkaimmin.

Professori Scheinin esittää, että perustuslain 23 pykälän nojalla eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä säädettävän poikkeuslain avulla voidaan parissa viikossa säätää ja panna toimeen lait, joita tarvitaan koronan täydelliseksi tukahduttamiseksi. Vaikka rajoitustoimet tuntuisivat ankariltakin, ne ovat tarpeen sekä kansanterveyden että talouden kannalta. 

Jos tarttuva ja hengenvaarallinen kulkutauti saa nykytahtiin edetä,  se vasta tuhoisaksi ja kalliiksi tuleekin. Rokotteiden myönteinen vaikutus nähdään vasta kenties loppukesällä. Siksi kunnallisvaalitkin on mielestäni pakko siirtää syksyyn, koska jo vaalitaistelu demokratiassa eri kampanjoineen olisi arvaamattoman suuri riski kuten itse äänestystapahtumatkin. Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen myös on vaarassa, jos ja kun riskiryhmiin kuuluvat eivät uskaltaisi asettua ehdolle, tulla vaalitilaisuuksiin tai käydä äänestämässä vaalipaikoilla ennakkoon tai vaalipäivänä.    

Kulkutauti vaarantaa näin yhteiskunnan ja demokratiankin toimivuutta. Siksi nopeasti tarttuva, helposti muuntuva, näkymätön, äänetön, hajuton, mauton ja tuntoaistillekin havaitsematon vihollinen on torjuttava ennalta estävin toimin.               

Joulutervehdys 2020

Tuomaanpäivän iltamyöhällä muistoja tietokoneen äärellä

Sain erittäin mielenkiintoisen kirjalahjan Keuruun kaupungintalolla.  Juha Rainion "Aika kylässä" on minulle hyvin koskettava kirja, koska olen aloittanut oppikoulun Keuruun yhteiskoulussa 1.9.1959 Keuruun yhteiskoulussa, jonka rehtorina oli koko kahdeksanvuotisen oppikouluajan hänen isänsä Jussi Rainio. Hän oli toiminut Keuruun yhteiskoulun rehtorina koulun alusta asti vuodesta 1945 ja teki elämäntyönsä tässä virassaan oppilaiden suurta kunnioitusta nauttien. 

"Koulusodan" aikana 1960-luvun puolivälissä olisimme lukiolaisina menneet lakkoon rehtorimme puolesta, kun kateelliset keuruulaiset yrittivät erottaa rehtorimme.

Lukio aloitti Keuruulla 1.9.1962 ja itse olin kolmansien kevään ylioppilaiden joukossa 31.5.1967, tuolloin kaikki pääsimme läpi ja luokkana pidämme säännöllistä yhteyttä. Ylioppilasluokaltamme 35 joukosta nykyisin neljä on Keuruulla. Poisnukkuneita on tiedossani viisi ja ihan muutamaan ei ole saatu yhteyksiä pitkään aikaan. Pääosa joukostamme on pääkaupunkiseudulla ja luokkatapaamiset ovat sinne helpot järjestää mahdollisimman monen koolle saamiseksi.

Haapamäki oli laajan ylimaakunnallisen alueen oppikoulupaikka. Haapamäen yhteiskoulu aloitti siellä jo 1907 ja sai lukionsakin jo 1920-luvulla. !950-luvun puolivälissä Haapamäen yhteiskoulu tuli valtion oppikouluksi, Haapamäen yhteislyseoksi ja oli sitä peruskoulun tuloon asti syyslukukauden 1974 alkuun saakka. Valtion oppikoulu oli suuri saavutus, koska valtio maksoi käytännössä kaiken vain symbolista lukukausimaksua oppilaita keräten. Haapamäen oppikoulu tavoitteli tuloksekkaasti pitkän aikaa sitä, että kukaan ei reputtaisi ylioppilaskirjoituksissa. 1970-luvulle asti Haapamäen oppikoulu oli tunnettu pitkän saksan oppikouluna.

Haapamäen oppikoulu tuotti myös monia valtakunnallisia vaikuttajia tähän maahan, Keuruun yhteiskoulun käyneet jäävät kauas tästä, vaikka nykyaika tuottaakin tohtoreita aiempia aikoja enemmän. Haapamäen ylioppilaista on tullut Pv:n komentaja, kenraaleita, YLE:n johtaja, ministereitä, valtakunnan sovittelija, Suomen Pankin johtaja ja elinkeinoelämän ja kulttuurin suuria vaikuttajia muutamia kuvaillakseni. Keuruulaisia tuossa joukossa ovat haapamäkeläiset hiljakkoin edesmennyt elokuvaohjaaja, professori Matti Kassila ja elossa oleva Eduskunnan entinen pääsihteeri valtiopäiväneuvos Erkki Ketola. Muut em. joukossa ovat lähtökohdiltaan Multialta, Vilppulasta, Ähtäristä tai muualta Haapamäen oppikoulun vaikutusalueelta.

Juha Rainion kirjan kuvat ovat minulle koskettavia oppikouluaikani nuoruuteni Keuruulta. Vaikka kävin oppikouluni päivittäin kotoa käsin Multialta, mikä oli hyvien linja-autoyhteyksien kautta mahdollista, kasvoin silti käytännössä paljolti keuruulaiseksi. Keuruun kirkonkylä tuli varsin tutuksi linja-autojen odottelun myötä ja näin kahdeksan oppikouluvuoteni aikana Keuruun kirkonkylän suurta muutosta autoistumisen ja rakentamisen seurauksena. Kuvat kertovat minulle enemmän kuin monille muille. Keuruun seurakunnan palvelukseen tulin 1.7.1972 ja eräät kuvat ovat myös ihan noiltakin vuosilta. On haikeaa nähdä se, että "aika entinen ei koskaan enää palaa". 

Kirjan idea avautuu parhaiten ikäluokalle, jolla on muistokokemusta kuviin liittyen. Juha Rainio tekee kirjassaan omaa matkaansa ja koen että isänsä kanssa. Vastaavaa ideaa voisi koettaa soveltaa muuallakin.

Kaupunkimme upeaan joulutoivotukseen yhtyen

Lauri Oinonen

 

 

Antaako aikamme tilanne mahdollisuuksia maaseudulle ja Keurusseudulle?

Antaako aikamme tilanne mahdollisuuksia maaseudulle ja haluammeko käyttää niitä? Suomeen on syntynyt uusi voimistuva trendi siirtyä suurtaajamien ruuhkista ja kalliiden asuntojen kaupungeista maaseutumaisemiin. On todennäköistä ja ainakin mahdollista, että nyt koronan vauhdittama suuntaus ei jää tilapäiseksi, vaan jatkuu, jos maaseudun seutukunnissa ja kunnissa tähän osataan tarttua. Naapuriseutukuntamme Jämsä on jo havainnut mahdollisuudet, joita saattaisi olla tarjolla Suomen kakkosmetropolialueelta Tampereelta. Sähköjunat suihkivat matkan hetkessä

Laaja Keuruu on sijainniltaan Jämsään nähden yhtä hyvässä ja jopa paremmassakin asemassa. Jämsästä ja Keuruulta ovat suunnilleen samat etäisyydet sekä Jyväskylään että Tampereelle. Mutta Keuruun lisävahvuutena on myös kolmas maakunta Etelä-Pohjanmaa ja sen keskus Seinäjoki. Tämä erityisesti Haapamäeltä ja Pihlajavedeltäkin merkittävä suunta on nyt itse asiassa unohdettu. Aiemmin monet elinkeinoelämän toiminnot suuntautuivat seutukunnaltamme myös Pohjanmaalle.

Nyt vuorovaikutus pohjoiseen ja länteen on näivettynyt. Lapuan hiippakunta taitaa olla ainut side Pohjanmaan suuntaan ja sekin koskettaa vain kirkollisella sektorilla toimivia.

Nykyisessä maakuntakeskusvetoisessa ajattelussa unohdetaan ja jopa tietoisesti halutaankin unohtaa ne mahdollisuudet, joita on maakuntien solmukohdissa. 

Tässä tilanteessa on itse tajuttava mahdollisuudet. Itse on myös rohkeasti tartuttava niihin. On oltava ennakkoluulottomia ideoita ja niitä on kehiteltävä. Kritiikki on ymmärrettävä positiiviseksi voimavaraksi, millä mennään eteenpäin ja kohti parempaa. Ideoita. Kritiikkiä ja eri mielipiteitä tarvitaan, muutoin eivät asiat avaudu, jalostu ja jopa toteudu. Paikoillaan pysyminenkin ilman kehitystä merkitsee väistämättä jälkeen jäämistä, koska jossakin mennään kuitenkin eteenpäin.

Keurusseudulla paljon mahdollisuuksia. Niin on toki muuallakin.  Metsiä ja puhdasta luontoa Suomessa riittää lähes kaikkialla, tässä emme ole erityisasemassa. Siksi on löydettävä erityismahdollisuutemme ja vahvuutemme, joilla erottaudumme eduksemme ja joita voimme hyödyntää elinvoimamme kasvattamiseksi. Kahden taajaman laaja-alainen Keuruu kylineen voi erottautua edukseen, jos tämä kyetään tarpeeksi näkemään.

Sijainti on asia, mihin ei voi vaikuttaa. Saavutettavuus on kuitenkin asia, mitä kaikkialla innokkaasti tavoitellaan. Nyt etätyön todennäköisesti lisääntyessä on kaikkialle maaseudulle avautunut ja avautumassa uusia mahdollisuuksia ja erityisesti niille paikkakunnille, mitkä omaavat hyvän ja toimivan saavutettavuuden mennen tullen ja eri suuntiin.

Ihmiset tiedostamattaankin haluavat eri tavoin vapautta elämäänsä niin myös asumisen kuin liikkumisenkin suhteen. Autolla liikkuminen on mahdollista kaikkialla. Tässä emme voi erottautua eduksemme. Tiet kuluvat, rapa roiskuu, lumi ja liukkauskin sekä ruuhkat ja eri vaaratilanteet liikenteessä ovat haittoja. Houkutteleeko tämä muuttamaan lopulta laajemmalti minnekään? Jääkö etätyön buumi vain hetken ilmiöksi ja vain muutamien pysyväksi ratkaisuksi? 

Asia ehkä riippuu siitä, onko olemassa henkilöautoa nopeampaa ja helpompaa liikkumismuotoa työ- ja asiointimatkoille ja vielä sellaista, missä voisi työskennellä tai levätä matkan aikana?  Jos tämä näkökohta ratkaisee, voimme erottautua eduksemme ja vahvastikin, mikäli saamme radoillemme eri suuntiin nopeamman ja toimivan liikenteen maakuntien välille valtakunnallisin yhteyksin. Kokonaisuutena toimiva ja eri vaihtoehtoja tarjoava joukkoliikenne on myös paras linja-autoliikenteen kehittäjä ja etätyön välttämättömyys.

Lauri Oinonen

Testaa, eristä ja jäljitä- periaate ei enää toimi, tarvitaan tiukkoja rajoituksia

Tapahtui aivan kuten olen kaiken aikaa varoittanutkin. 

Testaa ,eristä ja jäljitä- periaate ei enää toimi kulkutautia vastaan. Tämä olisi pitänyt tajuta, ymmärtää ja käsittää ja viimeistäänkin alkusyksystä. Tuolloin eri yhteyksissä ja lukuisissa Uuden Suomen blogi-puheenvuoroissani vaadin maan hallitukselta tiukkoja rajoitustoimia rajojen ylityksiin ja kokoontumismääriin. Varoitin ja eri yhteyksissä mahdollisimman laajalti koronann nollaamiseksi, kun se olisi ollut helposti ja tehokkaasti tehtävissä.

Valitettavasti näin ei haluttu tehdä talouspiirien ja koronaa vähätelevien tahojen ohjaillessa pelkuruutta kokevaa hallitusta. Nyt olemme tilanteessa, minkä ennakoin, mutta mitä en missään nimessä halunnut. Onko maan hallituksella nyt kykyä todella estää koronaa ja pyrkiä nollaamaan se? 

Hallitus on sisäisissä erimielisyyksissään asian suhteen ollut kykenemätön tekemään rohkeita mutta tarvittavia ratkaisuja. Ministeri Krista Kiurulle kuitenkin annan aidosti tunnustusta toimistaan ja teen tämän keskustalaisena. Olen viestittänyt koronasta mielipiteeni hänelle ja olemme olleet samoilla linjoilla asiassa.

Jos hän olisi sektoriministerinä saanut päättää asioista, olisi koronatilanteemme hyvin hallinnassa ja huom. emme todennäköisesti olisi joutuneet tekemään niitä ratkaisuja, joista Lapin yrittäjät ovat itkeneet, vaikka kotimaiset matkailijat ovat olleet liikkeellä aiempaa runsaammin! Toki voi olla ja on vaihteluja eri yrittäjien kesken, mutta näiden ongelmia olisi jo voinut hoitaa tehokkaammin muilla ratkaisuilla kuin kulkutaudin irti päästämisellä, jos vain olisi ollut taitoa ja kykyä hallituksella.

Nyt on ilmeistä, että kotimaan matkailullekin tulee suuria ongelmia, kun koronaa ei haluttu kesällä nollata. Voisi sanoa, että sitä saa, mitä tilaa. Mutta tämänkään sanominen ei auta ja siksi on toimittava nyt viimeistään järkevästi ja nollattava korona. Tämä on nyt vain paljon vaikeampi tehtävä kuin olisi ollut syyskuussa.

Ihmettelen hallituksen pakoilua siirtää vastuuta alueille. Se on vastuun pakoilua yksiselitteisesti. Hallitus kumartaa talouspiirien hyvin itsekkäiden ja erittäin lyhytnäköisten vaatimusten edessä. Miksi sallitaan huvittelu? Miksi ovat yökerhot ja tanssitilaisuudet vielä sallittuja? Miksi niitä vielä näyttävästi mainostetaan?

Kyse ei ole mistään muusta kuin erittäin lyhytnäköisestä rahanhimosta ja yhteiskunnan vastuuttomuudesta, että näitä ei ole laitettu kiinni.

Hallituksen vastuunsiirto alueille on myös selvää hölmöläisten hommaa, jos tavoitteena on ihmisiin tarttuvan viruksen torjunta. Ihmiset näet liikkuvat! Ellei tule tiukkaa pääkaupunkiseudun sulkua viime kevään Uudenmaan sulun tapaan, tässä ei taatusti onnistuta. Tilanne on nyt jo paljon huonompi kuin viime huhtikuussa, jolloin pääosa Suomen kunnista ja maapnta-alasta oli täysin koronavapaata. Nyt on pahoja kulkutaudin pesäkkeitä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. 

Viruksen nollamien on nyt kaikkein tärkein asia. Kaiken muun on nyt oltava tälle tavoitteelle alisteista.

Koronan nollaaminen tavoitteeksi

Koronan nollaaminen on nyt asetettava tavoitteeksi. Tämä on saavutettavissa vain tiukoilla rajoituksilla. Näin vain asia on, miellyttipä tai ei. Suomessa ei saa antaa kulkutaudin edetä. Kirjoitan tätä kotikapungissani Keuruulla ja täällä onneksemme ei ollut tähän päivään mennessä ainuttakaan havaittua koronatartuntaa! Sama koskee synnyinkuntaani Multiaa kuten muitakin lännen suuntaan olevia kuntanaapureitamme.

En sano edellä kertomaani itsekehuna vaan tosiasiana tilanteesta, mistä kannattaa pitää kiinni kaikin tavoin. Toki käytän asioinneillani ja kaupungin kokouksissa maskia ja myös käsineitä mahdollisimman paljon, vaikka vaara saada täällä virus on vielä hyvin vähäinen. Virus on kuitenkin näkymätön, äänetön, hajuton, mauton ja tuntoaistillekin havaitsematon vihollinen. Sodassa, mitä itse en ole kokenut, voi kuvitella havaittavaa todellisuutta kuten ammusten ääniä, hädän huutoja, räjähdyksiä jne. Käydyn sodan jälkiä olen kylläkin nähnyt Balkanilla ammuttuina taloina, poltettuina autoina sekä kuolleiden vasta tehtyinä hautoina ja kulkiessani Balkanin maissa Eduskunnan puolustusvaliokunnan tutustumismatkoilla luotiliiveissä ja vartioiduissa saattueissa.

Kulkutauti kuten korona on vaikeasti havaittavaa todellisuutta, joka on silti hengenvaarallista uhkaa jokaiselle ei pelkästään riskiryhmille. Vaikka rokotteen voi ennakoida aikanaan tulevan, kestää vaarallinen aika pitkään. Tänä aikana tulisi kulkutauti rajoituksin nollata. Rajoitustoimet ovat tehokkaimmat, koska ne ovat ennalta estäviä. Jos epidemia hyökkää exponentiaalisesti, eivät mitkään jäljittämiset riitä. Ennemmin lupaisin ottaa kiinni kaikki tarhoistaan irti päästetyt ketut ja minkit elävinä, jos häkkien portit avattaisiin, kuin onnistua välttävästikään virusten jäljittämisessä. Siksi rajoitustoimet ovat välttämättömiä.

Tänään arvovaltainen asiantuntijoiden joukko on esittänyt aivan saman mielipiteen rajoitusten suhteen. Kykeneekö maan hallitus tähän on vaikea kysymys. Rahanahneet talouspiirit ja eri yrittäjät vaativat rajoitusten höllentämistä tajuamatta sitä, että heille vasta huonosti kävisikin, jos kulkutauti saisi vallan ja jäisi vuosien vaivaksi. Yrittäjiä voi toki kohytuudella auttaa valtion takaus- ja muilla järjestelyillä, mutta ei vastuuttomalla vapaudella. Jos epidemia leviää, menetämme täälläkin nykyisen hyvän tilanteemme. Kauhulla ajattelen, että hotelli Keurusselkä mainostaa tanssi-iltojaan huippuartistein vuoden loppuun saakka. En ymmärrä, miten noissa tilanteissa voi suojaetäisyyksiä teoriassakaan noudattaa.

Ymmärrän joidenkin koronaväsymystä ja välinpitämättömyyttä, mutta ne voivat käydä kohtalokkaiksi ajatuksiksi, ellei kulkutautia tehokkaasti rajata. Maailmalla Singapore, Japani, Vietnam ja Uusi Seelanti ovat hyvin saaneet estettyä kulkutautia tiukoin rajoitustoimin. Metsän kulotuskin onnistuu rajoitustoimin. Olin pikkupoika, kun Multialla isäni äitini kanssa kulotti juhannuksen alusviikolla neljä hehtaaria aukoksi hakattua uudistusmetsää. Alue raivattiin siten, että oli useiden metrien turva-alue, mistä oli otettu pois kaikki paloa kuljettava aines ja noin metrin kaistaleelta kaikki eloperäinen maa-aines, jotta kivennäinen näkyi. Kulo sytytettiin vastakkaisilta reunoiltaan, jotta tulet kohtaisivat keskellä. Näin kaikki onnistui, nyt en uskaltaisi tuota tehdä.

Heinäkuun 3.päivä 2002 oli rutikuiva sääoloiltaan. Multian Villinkosken äärellä kahden linnuntiekilometrin etäisyydellä Riuttakoskelta havaitsi Pohjanmaan palovartiolentokone tulipalon alun. Modernit puhelinyhteydet, kuten silloin uusi Virve-verkkokaan eivät toimineet Pohjanmaan palovartiokoneessa Keski-Suomen alueella. Lentäjä käytti vanhaa keinoa kiertää ympyrää palon alun ymparillä. Naapurin silloiset lapset huomasivat ympyrää kiertävän lentokoneen ja kertoivat isälleen, joka sotilaani tiesi, mistä on kyse. He juoksivat perheen voimin paikalle, tekivät pienistä kuusista hosat, joilla onnistuivat rajaamaan palon alueen noin 20 aarin alueelle. 

Multian palokunta oli heidän toimestaan saanut hälytyksen ja Aluehälytyskeskus koetti saada apua laajemmaltikin lähikunnista, mutta kaikki sammutusyksiköt ja Keuruun varuskunnan toimintavalmiusyksikkö olivat vastaavissa tehtävissä. Vasta aikaa myöten vapautui Petäjäveden kakkosyksikkö avuksi, jonka saapumisen havaitsin ollessani kasvimaallani, kun paloauto ajoi vierestäni ohitse. En tiennyt asiasta ennen, kuin Petäjäveden paloauto ajoi ohitseni. Lähdin sen perässä metsääni kohti ja sitten naapureitten metsiin ja loppumatka kävellen Villinkoskelle. Paloauton miehet pelkäsivät sitä, jos palo syttyisi uudelleen, ei ennättäisi edes paloautolla karkuun, koska kuivassa kuusimetsässä palo voi edetä räjähdysmäisesti.

Onneksi pienillä toimilla ja vähäisellä perheen väellä onnistuttiin suurkatastrofin uhka eliminoimaan alkuunsa. Näin vielä voidaan tehdä kulkutaudin kuten koronakin suhteen.

Kykeneekö maan hallitus tähän? Toisin kuin viime keväällä, se tuntuu nyt väistelevän vastuutaan ja siirtelee pakkotoimien toimeenpanoa alueille. Näillä ei kuitenkaan olle kykyä eikä rohkeutta panna toimeen rajoitukais ajoissa?

Nyt olisi aika kuitenkin toimia, kun vielä voidaan saada tuloksena koronan nollaaminen. Silloin päästäisiin aikanaan nopeimmin normaalimpaan elämänkulkuunkin ja mitättömin taloudellisin menetyksin.

Suomessa nyt kuten Titanicissä - huvitellen kohti tuhoa!

Kirjoitan  tätä blogiani Olavin päivänä 2020 Vantaalla. Jos Vantaan kaupunki olisi oma itsenäinen valtio, sieltä ei saisi matkustaa Suomeen! Vantaan koronaluvut yli tuplasti ylittävät raja-arvon, minkä ylittävistä ei saa Suomeen saapua. Huolimatta suuren yleisön luulosta korona ei todellakaan ohi edes Suomestakaan, Espoonkin lukema on siinä ja siinä, että tarkkaan ottaen sieltäkään ei saisi Suomeen saapua, jos Espookin olisi oma valtionsa.

Kulkutaudin osalta ei todellakaan ole aihetta väärään rauhaan edes omassa massammekaan. Esimerkiksi Keuruulla ja Multiallekin on kesä paljon hyvin paljon väkeä muualta. Haapamäen SALE:ssakin kuten vastaavasti Multiallakin tapaan hyvin paljon ihmisiä, joita en tunne ja jotka eivät vieraspaikkakuntalaisina tunne minuakaan ja eivät vastaa tervehdykseeni. 

Ihmiset liikkuvat ja virus voi kulkeutua jo nytkin ihan minne vain. Virus on petollinen, näkymätön, äänetön, hajuton, mauton ja tuntoaistillekin tuntematon vihollinen. Tietojen mukaan tartunnan saanut voi neljäkin vuorokautta kantaa ja levittää hengenvaarallisen kulkutaudin aiheuttajaa ympärilleen. Ihmiset yskivät ja eivät välitä suojautumisista lainkaan. Junissa olen nähnyt kuitenkin lähinnä ulkomaalaisten käyttävän kasvomaskia ja ihan Keuruulta lähtevistä junista alkaen. Kiitos heille. Nämä valveutuneet henkilöt ovat olleet pääosin nuoria naisia. Olisivatko lääkäreitä tai muuta terveydenhuollon henkilökuntaa?

Titanicin tähystäjät näkivät kiikareillaan jäävuoren edessään. Havaintoja vaarasta oli selvästi, mutta varoituksia ei haluttu ottaa todesta. "Kyllähän Titanic nyt kestää mitä vain, ei turhia pidä huolehtia jäistä". Tällä toimintaohjeella kuljettiin kohti väistämätöntä tuhoa. Onko tämä historiaa? Voisiko jotain tällaista toistua? 

Valitettavasti juuri nyt menetellään näin Suomessa hengenvaarallisen ja monille parantuneillekin pysyviä vammoja tuottaneen kulkutaudin, koronan, toisen vaiheen estämisen osalta. Korona siihen liittyvine tauteineen jättää monille vammoja keuhkoihin, tuhoaa usein kivekset ja muita arimpia elimiä sekä aiheuttaa häiriöitä aivojen toimintaan. Kyse on vanhaa ilmaisua käyttäen kulkutaudista, joita vastaan ennen yleisessä kirkkorukouksessakin rukoiltiin, kunnes Kirkkokäsikirjaakin nykyaikaistettiin poistamalla sieltä kulkutaudit, sodat ja katovuodet, nälänhädät ja rutot.  Toki paastonajan litaniaan nuo sanat jäivät, mutta käyttävätkö korkeasti oppineet nykypapit litaniaa yhtä ainutta kertaakaan edes paastonaikanakaan?

Ikävä todellisuus on, että kaikki nuo uhat, joista varjeltumista kautta aikain on rukoiltu, ovat täyttä todellisuutta maailmassa ja ihan lähelläkin vielä aivan reaalipreesensissä. WHO varoittaa voimakkaasti Eurooppaa koronan toisesta aallosta, minkä on ennustettu olevan tarttuvampi ja vaarallisempi kuin vielä meneillään olevan ensimmäisen aallon. WHO:n varoitukset näyttävät menevän lähes kuuroille korville. On toki maita, joissa on aloitettu rajoituksiin palaamisia.

Mutta mitä tehdään Suomessa? Täällä poistetaan viimesetkin kokoontumisrajoitteet elokuun 1.päivästä! Nukkuuko koko hallitus kesälomallakin? Taloudellisen voitontavoittelun merkeissä on avattu yökerhot juopottelulle ja tappeluille kuten tanssiravintolat ja -lavatkin. Olen seurannut avoimista ikkunoista Vantaalla lähellä olevan laadukastasoisen ravintolan asiakkaiden paluuta ravitsemusliikkeestä aamuneljän maissa. Turvavälit ovat muisteista tykkänään kadonneet, jos niitä on edes alkuiltanakaan haluttu muistella. 

Yksikin tietämättään virusta kantava voi tartuttaa kymmeniä heti kerrannaismäärät voi jokainen aritmetiikallaan laskea. Onnistuuko sitten hallituksen "testaa-seuraa-jäljitä"-periaate? Väitän onnistuvani paremmin saamaan kiinni elävinä kaikki Suomen minkkitarhoilta irti päästettävät minkit ja ketut, kuin nuo virusta levittävät ihmiset.

Taloudellisen voitontavoittelun takia on avattu laivaristeilyjä. Pelkään niiden muodostuvan koronalingoiksi hyvin nopeasti. Nyt vielä voitaisiin rajoitustoimin estää koronan toinen aalto ihan hyvin, jos olisi tahtoa. Virroilla paloi 1970-luvun lopulla vanhainkoti ja kymmeniä ihmisiä kuoli tulipalossa. Tulipalon alku havaittiin heti.

Palon jälkeen tutkijat sanoivat, että koko palo olisi ollut estettävissä ja yhtään uhria ei olisi tullut, jos palonalun havainnut henkilö olisi heittänyt alkavaan palokohteeseen pari ämpärillistä vettä ja sulkenut ovet. Mutta hän toimi pahimmalla mahdollisella tavalla, avasi ovet ja ikkunat. Silloin syntyi voimakas veto ja palo levisi räjähdysmäisesti. Seuraukset olivat tuhoisat, vaikka apuun tulivat myös lähikuntien palokunnat ja Keuruun varuskunta. Ei ihme, jos nuoret varusmiehet purkivat kokemustaan kiroiluna saavuttuaan palaneiden ruumiiden ääreltä varuskuntaan. Olin silloin työsuhteessa myös Keuruun varuskuntaan.

Eri rajoitustoimet niin maan rajoilla kuin ihmisten kokoontumismäärissä muutoinkin olisivat nyt ne "pari vesiämpäriä", joilla suurella todennäköisyydellä koronan toinen aalto voitaisiin estää Suomessa.

HÄLYTYS MAAN HALLITUS!

DONATION OF $3,500,000.00 FOR CHARITY.

--
YOUR EMAIL ACCOUNT WAS SELECTED FOR A DONATION OF $3,500,000.00 FOR
CHARITY. PLEASE CONTACT CHARLES JACKSON WITH THIS EMAIL
charlsbrian728@gmail.com TO CLAIM YOUR DONATION: