Vaali-illan jännitystä ja katsetta eteenpäin

Aloittaessani tätä kirjoitustani on vielä 36 minuuttia presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestysaikaa jäljellä. Äänestiin jo ennakkoon ja näin ei tänään sunnuntaina 28.1.2024 enää tarvinnut huolehtia äänestyksestä. Sen sijaan muistutin vielä äänestämisen mahdollisuudesta heitä, jotka eivät olleet äänestäneet.

Olin jo loppukesällä mukana Olli Rehnin vaalikampanjan avaustilaisuudessa Helsingissä kulttuurikeskus Sofiassa aloittamassa hänen vaalityötään. Kirjoitin Suomenmaa lehteen yhtyväni Olli Rehnin metsäpoliittisiin näkökohtiin, joita pidän erittäin tärkeänä osa-alueena vaikuttamistyössä. EU-vaikuttamisessa Suomen on oltava entistä enemmän terveesti itsekäs.

Sanat "terveesti itsekäs" toi esille jo monia vaaleja aiemmin yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Keskustan kunnallismies Lauri Porkkala eduskuntavaaliehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä. Minä noita etunimikaimani vaaliteemansa sanoja entistä tarpeelisempina. Kyse ei ole itsekkyydestä, kyse on tarpeellisesta omanarvon tunnosta. Ilman tätä olemme muiden kuljetettavissa.

Tasavallan presidentin on kansainvälistyneessä maailmassa oltava määrätietoisesti oman kansansa puolustaja. Siis "terveesti itsekäs".

Nyt Suomi on ollut aivan liiaksi muiden ohjailtavissa EU-asioissa.

Koska keväällä ovat europarlamentin jäsenten vaalit haluan nostaa esille sanoja "terveesti itsekäs". Vain tuon periaatteen mukaan toimien voi täyttää oman paikkansa kaikessa vastuullisessa toiminnassa.

Koin, että Olli Rehn "vakaa kuin Kallio" voi olla myös terveesti itsekäs vastuunkantaja. Tämä ei tarkoita itsekkyyttä, kyse on vastuullisuudesta.

Olipa kuka tahansa kansan valitsema presidentti haluan, että hän on "terveesti itsekäs", eli haluaa puolustaa Suomea ja suomalaisia määrätietoisesti ja tarvittaessa sitkeästi ja periksi antamatta. Vain tällä tavoin toimien voi saada muiden kunnioitusta. 

Suomelle metsät ja erityisesti kansalaistemme omistamat yksityismetsät ovat uusiutuvan elinvoimamme ja taloutemme kestävä perusta kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Koen, että tätä ei vieläkään kyetä kylliksi tajuamaan. Metsiemme merkitys moninkertaisesti suurempi kansantaloudellemme kuin metsäklusterin taloudellinen osuus tai metsään perustuvan vientimme osuus.

Koen, että rahan kiertäessä eri elinkeinoissa ja niiden tuloissa eri veroissa, saa yhteiskuntamme ja koko kansataloutemme jatkuvasti kertautuen uutta virtaa. Näin ,mahdollistuu opetus, kulttuuri, sairaanhoito, poliisin ja armeijan ja koko yhteiskunnan toiminta. Miksi edes talousoppineet eivät huomaa tätä? Miksi ei huomata sitä, mistä kansantaloutemme generoivaa virtaansa?

Toki maatalous, karjanhoito ja kalastus tuottavat alkutuotantoina uusiutuvaa ja välttämätöntä kansantalouteemme kuten metsäkin, mutta pidän metsän merkitystä ratkaisevana alkutuotannossa. Ilman näitä eli metsiä ja peltoja olisimme verrattavissa Grönlantiin tai Huippuvuoriin.

Miksi tätä ei kyetä huomaamaan ja tunnustamaan?

Nyt tasavallan presidentin vaalien ennakkotulos asettaa sekä Stubbille että Haavistolle haasteen edustaa tulevalla vaalien toisella kierroksella

selkeitä tavoitteita Suomen ja suomalaisten puolesta. Olli Rehnin kampanjassa mukana osaltani olleena kiitän ehdokastamme Olli Rehniä ja toivon taitoa ja viisautta vaalien toisella kierroksella valituksi tulevalle! Jumala siunatkoon Suomea ja suomalaisia!

Mielipidettä tarjolla

Olen pettynyt EU:n parlamentin äskeiseen äänestystulokseen. Ennallistamisen varjolla ollaan puuttumassa suomalaiseen maatila- ja metsätalouteen huolestuttavilla tavoilla. Suometsät ja suopellot ovat kansataloudellemme edelleen hyödyllisiä ja omistajilleen tarpeellisia oman elinkeinon ja omaan omistukseen perustavan ammatinharjoittamisen kannalta.

Kotimaista turvetta tarvitaan edelleen niin energiaksi kuin kasvualustaksi. Turpeen kautta olemme rikas kansakunta, kun turvevarantomme vastaavat Norjan öljyvaroja. Toisin kuin käytettyjä öljykenttiä voidaan suoalueita turpeen noston jälkeen käyttää hyvin kasvavina metsämaina tai myös aurinkovoiman alueina. Turpeen poltti lämpövoimaloissa mahdollistaa a tehosta myös kotimaisen uusiutuvan puuenergian käyttöä hyötysuhdetta parantaen ja polttokattiloita säästäen,

Viime sotien jälkeen suopellot turvasivat suoraan viljan kautta tai heinä ja karjan kautta elintarvikkeiden omavaraisuutemme muutamisaa vuosissa pula-ajan jälkeen. Jos suopeltojen ojitus toimii, ne eivät ole herkkiä kuivuudelle eikä liialliselle märkyydelle.

Tarkoituksenmukaisesti ojitetut suometsät kasvavat pääosin upeasti metsää, tuottavat kansallisvarallisuuttamme ja ovat nykyajan tehokkainta hiilen sidontaa.

Koen, että EU kohtelee Suomea kuten siirtomaaherrat alusmaitaan. Kyse on meidän omaisuudestamme ja pääosin tavallisten suomalaisten yksityisomaisuudesta ja elinkeinoista. Me emme ole puuttumassa muiden maiden kansalaisten laillisiin omistuksiin ja rehellisiin elinkeinoihin. Samaa odotan ja vaadin myös EU:lta meitä kohtaan. Niin pellon kuin metsän kasvattajatkin ovat lähtökohtaisesti itse parhaita maaseudun luonnon ja elinvoiman suojelijoita.

Suomen oltava metsäpolitiikassa terveesti itsekäs

Yhdyn Olli Rehnin kantaan metsäpolitiikassa

Yhdyn presidenttiehdokkaamme Olli Rehnin selkeään kantaan metsäpolitiikan pitämisestä omissa käsissämme. Suomen on rohkeasti oltava metsäasioissa "terveesti itsekäs". Talousmetsämme ovat pääosin yksityismetsiä. Tämä on tiedostettava aina lähtökohtana. 

Metsien kasvatuksessa Suomi on kaikin tavoin maa, mistä muut voisivat ottaa oppia. Yksityismetsänomistajilla tulee edelleen olla päätösvalta omiin metsiinsä ja niiden käyttöön nykyisten lakien mukaan jatkossakin ilman ulkopuolisten puuttumista. Metsänomistajilla tulee vastakin olla mahdollisuus itse päättää omistamiensa metsien käsittelystä ja puukaupoista. 

Emme tarvitse ulkopuolista holhousta asioihin, mitkä osaamme omistamissamme metsissämme parhaiten maailmassa. Jos joku muuta väittää, olen valmis keskusteluun ja perustelemaan kantani. Useimmissa EU-maissa metsät ja metsätalous poikkeavat jo lähtökohdissaan omastamme. Tämä on tehtävä selväksi sekä omille kansalaisillemme että erityisesti EU:ssa asioita valmisteleville ja niistä päättäville. 

Useissa EU-maissa metsät ovat puistojen luonteisia ja vain muutamien hehtaarien kokoisia omistajilleen, jolloin taloudellinen merkitys on vähäinen. Metsät ovat uusiutuvaan perustuvana kansantaloutemme paljon enemmän kuin edes taloustieteilijätkään tajuavat. Metsistä saatava raha yhteiskunnan eri elinkeinoissa ja toiminnoissa kiertäessään moninkertaistuu kansantaloudessamme ja tuottaa verotuloja, joita ilman jäisimme, ellemme voisi käyttää nykyiseen tapaan metsiämme.

Keskustan on annettava edelleen entistäkin voimakkaammin julkisuuteen selkeät kannanotot yksityismetsien ja koko metsäklusterimme puolesta. Veteraanikansanedustajien taannoisessa kokoontumisessa Keskustan ryhmähuoneessa sanoin EU:n taholta kohdistuvan yksityismetsiimme vaarallisimman viime sotiemme jälkeen. Nyt ei pidä antaa "pikkusormeakaan pahalle", sillä se vie muuten koko käden.

Suomalainen metsätalous on maailman parasta aikamme edellyttämää hiilidioksidin sidontaa ja metsäklusterin eri tuotteet ovat hiilen varastoinnin kärjessä. Saamme olla aidosti ylpeitä olemassa olevista tosiasioista! Ilomielin yhdyn presidenttiehdokas Olli Rehnin ajatuksiin.

Lauri Oinonen

kansanedustaja 1999-2011

Joulutervehdys 2023

Joulu on tätä kirjoittaessani jo hyvin lähellä Rafaelin päivän iltana. Tänä jouluna en lähetä joulukortteja lainkaan. Kirjoitetussa tekstissä saa kerrottua enemmän. Toinen syy menettelyyni on käden rannevamma ja käsi on kipsattuna viisi viikkoa. Kuten varmaan tiedätkin olen omatoimisesti ja omin kustannuksin pitkään ja aktiivisesti toiminut raideliikenteen visiointiin ja kansalliseen kokonaisturvallisuuteen liittyvien asioiden parissa. 

Olin jälleen muutaman päivän eduskuntatapaamisissa ja Vantaan Martinlaakson ostoskeskuksen edessä liukastuin 13.12.2023 kohdassa, missä viisi nuorta henkilöä myös kaatui. Nuori morsian valitti kihlajaispäivänään polvilumpionsa murtuneen samoilla minuuteilla. Kauppakeskuksen eteisaula vaikutti sulalta mustalta lattialta, mutta siihen olikin parin neliömetrin alalle muodostunut lasikirkasta ja petollista jäätä. Nyt käsi on siis kipsattuna ja kipu on vienyt yöunia ja suoraan sanoen en oikein olisi jaksanutkaan käydä kirjoittaman joulukortteja. Tänään 22.12 keskustelimme kirurgin kanssa mahdollisen leikkauksen hyödyistä ja haitoista ja toivomukseni mukaan edetään kevyemmän menettelyn kautta ilman leikkausta.

Joulu tuo mieleen jouluja eri ajoilta. Erityisen lämpimästi muistan Johannes-enoni ja Eeva puolisonsa jouluvierailuja keskikouluajan vuosiltani syntymäkodissani Multian Riuttakoskella ja näillä joulunlämpimillä muistoilla tervehdin Eevaa tänä jouluna. Koska kipsattu käsi merkitsee auton

ajokieltoa en nyt voi ajatellakaan joulukynttilän vientiä Vantaan Pyhän Laurin kirkon hautausmaalle Johannes-enoni haudalle enkä isoisäni Israel Oinosen haudalle Helsingin seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaalle.  Äitini ja isäni haudalle vein Multian Sinervän hautausmaalle joulukynttilän jo aiemmin ja totesin isänpäiväksi viemäni led-kynttilän vielä toimivaksi, tosin lunta oli otettava pois ympäriltä. Nyt lumisateet peittänevät kynttilät jälleen, mutta lumivalkea maisema Sinerväjärven äärellä on parasta joulurauhan sanomaa.

Seurakuntayössä joulunaika oli tapahtumista seuraaviin menemistä. On ilo muistaa lämmintä vastaanottoa kaikkialla. Eduskuntatyöni aikana olin tapaninpäivän pappina Multian kirkossa, jotta kirkkoherra ja lääninrovasti Osmo Tarkki edes yhden joulunpyhistä vapaaksi perheensä ja sukulaistensa pariin. Koska Osmo Tarkki oli opiskeluaikanaan myös rippikouluopettajani rovasti Risto Ruskokiven ohella, halusin mielelläni talkootyönä auttaa häntä. Tapaninpäivänä kirkoissa on varsin vähän sananjumalanpalvelukseen osallistuvia, mutta halusin pitää tärkeänä, että Multian kirkkokin kutsuu tapaninpäivänäkin, kuten myös tuolloinen Kirkkolaki edellytti.

Tänä vuonna emme ajattelekaan joulukirkkomatkaa, koska en voi ajaa kipsin aiheuttaman kiellon vuoksi. Mutta radio, tv ja nettikirkot ovat tarjolla vaihtoehtona.

Hyvää Joulua 2023!

Itsenäisyyspäivänä 2023

On itsenäisyyspäivä 2023.Valkea hanki on koko maassa ja aamun pakkasta on 17 astetta. Tulee aurinkoinen juhlapäivä. Talvisoan valokuvissa on isäni kuvattuna asemissa Kollaan maastossa vaatimattoman juoksuhaudan miesten rivistössä legendaarisessa kuvassa ensimmäisenä Youtubeviden marssilaulu soi tuolla kohdalla "sinä tiedät veikko mun vieressäin, mikä retkemme tänne toi..." 

Valokuvassa 86 vuoden takaa maisema on kuvassa talven juuri sataneen lumen valkoinen. Muutamien päiviä aiemmin on on käyty heti aamuseitsemän hämärissä Hyrsylän mutkan suulla talvisodan ensimmäiset tulitaistelut, mitkä toimivat eversti Svenssonin rykmentistä hälytyksen Päämajaan. Tuolloin ei vielä ollut tiedossa, että sota oli syttynyt kaikkialla Itärajallamme Suomenlahden saarilta aina Petsamon Kalastajasaarentoon saakka.

Kenttäpostia lehden joulunumerossa vuonna 2019 on kerrottu ongelmat saada sanomaa tapahtuneesta Päämajaan ja Mannerheimille. Tosiasiassa talvisota alkoi yllätyksenä, vaikka suojajoukot olivat valmiudessa rajalinjoilla. Isäni oli näissä joukoissa30.11.1939 aamuseitsemältä kohtaamassa rajalinjalla maahamme tulevat vieraat sotilaat.

Kun tulijat ylittivät Karjalan korpikuusikossa noin 20 metriä leveän aukean rajalinjan, oli kysymys, mitä tehdä? Onko kyse erehdyksestä? Vai alkaako sittenkin pelätty sota? Olisiko ammuttava? Vierustoveri nousi ylös ja sanoi "eihän sitä hentii ihmistä ampuu ja koetti käsillään näyttää pysähtymismerkkiä tulijoille.  Heti samalla hän joutui tulijoiden ampumaksi. Silloin vartiossa olleet huusivat "isänmaan puolesta" ja ampuivat ensimmäiset suomalaisten ampumat laukaukset talvisodassa aamuseitsemän aikaa 30.11.1939. 

Samaa varmaan tapahtui koko rajalinjalla, mutta tämä oli ensimmäinen viesti välitettäväksi Päämajalle. Vartiomiesten oli vetäydyttävä ylivoiman edessä suojajoukkojen taisteluun tulijoita vastaan. Hyrsylän mutka oli sisäministeri Urho Kekkosen tahdosta vailla sotilaita, vain muutamia rajavartijoita oli hyvin riskialttiilla alueella, koska ministeri Kekkonen ei halunnut provosoida sotilaiden läsnäololla Hyrsylän mutkan alueella Neuvostoliittoa, mikä oli syyttänyt jo sotilaiden läsnäolosta rajoillamme.

Historia tietää Hyrsylän mutkan noin 200 siviilin kohtalosta. Olen Keuruulla kohdannut rouva Harakan, jolla oli muutama kauppaliike HyrsylänKokous | Microsoft Teams mutkassa;(Keuruulla oli hänen sukunsa Minimani-liike), hän kertoi heidät ikään kuin unohdetun . He saivat muutamia päiviä olla oloissaan ja Harakan kaupatkin toimivat.

Mutta venäläisten havaittua suomalaisten olon, tulivat kovat kohtalot. Suomalaiset otettiin pakkosiirrettäviksi, omaisuus ja kaupat ryöstettiin.

Vasta talvisodan jälkeen vaikeista oloista elossa selvinneet pääsivät välirauhan aikana Suomeen. Liian monet eivät selvinneet ja kaikkien kohtaloista ei  liene koskaan saatu tietoakaan.

Hyrsylän mutkan suulla rajalinjalla käydyn ensitaistelun jälkeen suojajoukot vetäytyivät Suojärven kunnan  keskustaajamaan Suvilahteen, jonka hautausmaalla "Marokon Kauhun" komppania, mihin isänikin kuului kävi Kollaa kestää kirjan kertomia taisteluja hautausmaan kivien suojasta kivääreillä ja konepistooleilla. Komppanian päällikkö Juutilaista ("Marokon Kauhua") rykmentin antamassa viestissä pyydettiin vetäytymään, mutta hän vain vastasi lähetille, että "ei tässä nyt kerkiä vetäytymään!"

Suomalaisten oli kuitenkin viivytystaisteluin vetäydyttävä aina Suistamon kunnan Loimolan maastoon Kollaanjoelle, missä rintamat kestivät talvisodan päättymiseen asti.

VL: Mielipidettä tarjolla /Tässä OTSIKOLLA äskeien lisättynä

Suopeltoja ja -metsiä tarvitaan käyttöön

Olen pettynyt EU:n parlamentin taannoiseen äänestystulokseen, millä puututaan maan- ja metsänomistajien elinkeinoon.  Ennallistamisen varjolla ollaan puuttumassa suomalaiseen maatila- ja metsätalouteen huolestuttavilla tavoilla, joita ei varmaan monikaan aavistellut aiemmin. Suometsät ja suopellot ovat kansataloudellemme edelleen hyödyllisiä ja omistajilleen tarpeellisia oman elinkeinon ja omaan omistukseen perustavan ammatinharjoittamisen kannalta.

Kotimaista turvetta tarvitaan edelleen niin energiaksi kuin kasvualustaksi. Turpeen kautta olemme rikas kansakunta, kun turvevarantomme vastaavat Norjan öljyvaroja. Toisin kuin käytettyjä öljykenttiä voidaan suoalueita turpeen noston jälkeen käyttää hyvin kasvavina metsämaina tai myös aurinkovoiman alueina. Turpeen poltti lämpövoimaloissa mahdollistaa a tehosta myös kotimaisen uusiutuvan puuenergian käyttöä hyötysuhdetta parantaen ja polttokattiloita säästäen,

Viime sotien jälkeen suopellot turvasivat suoraan viljan kautta tai heinän ja karjan kautta elintarvikkeiden omavaraisuutemme muutamissa vuosissa pula-ajan jälkeen. Ruuan puutteen jälkeen kymmenen vuotta myöhemmin valiteltiin jo voivuorista ja suomalaisen ruuan ylituotannosta. Suopellot toivat ruokaa ihmisille ja karjalle sekä runsasta menestystä maahan, mikä oli menettänyt sotien jälkeen noin 12 prosenttia pelloistaan. Tämä kunniakas sanakariteko unohdetaan nyt täysin.

Sota-ajan rintamilta palanneet saivat työtä ja työn kautta toimeentuloa joko omia peltoja raivatessaan ja metsäojia kaivaessaan rakennusten tekemisten rinnalla tai töitä muille tehdessä. Olisiko ollut parempi jättää tilansa ja rakennuksena menettäneet sekä suuri rintamamiesten joukko ilman työtä ja toimeentuloa? Koen häpeälliseksi, että nyt EU:n toimesta mitätöidään itsenäisen Suomen viime sotien jälkeinen rauhan ajan sankarityö. Tämä takasi taistellen saavutetun itsenäisyytemme ja aineellisen hyvinvoinnin rauhan saavuttua. 

Jos suopeltojen ojitus toimii, ne eivät ole herkkiä kuivuudelle eikä liialliselle märkyydelle. Suopellot ovat yleensä myös kivettömiä ja maatilataloudessa erinomaisia laitumiakin. Väitän, että sotien jälkeinen tehokkaasti toteutettu suopeltojen raivaus pelasti Suomen nälänhädältä ja toi toimeentuloa monille kuokan, kirveen ja lapion kanssa peltoja raivanneille. Kunnia heidän työlleen!

Tarkoituksenmukaisesti ojitetut suometsät kasvavat pääosin upeasti metsää, tuottavat kansallisvarallisuuttamme ja ovat nykyajan tehokkainta hiilen sidontaa. Suuri osa metsäojistamme on alun perin tehty ihmisvoimin kuten peltojen raivauskin. Kaikki tämä niin pelloilla kuin metsissäkin tehty työ ansaitsee upean kiitoksen ja kunnian! Koneet tulivat vasta, kun työt olivat jo pääosin tehty ihmisvoimin. Minä tiedän nimeltä monia käsin peltoja raivanneita ja siksi haluan pitää pellot peltoina. Ihmisten käsityönä tekemistä metsäojistakaan ei valunut vesistöihin haittaavia aineita. Vedet virtasivat havaintojeni mukaan lähdeveden kirkkaina.

Koen, että EU kohtelee Suomea kuten siirtomaaherrat alusmaitaan. Kyse on meidän omaisuudestamme ja pääosin tavallisten suomalaisten yksityisomaisuudesta ja elinkeinoista. Me emme ole puuttumassa muiden maiden kansalaisten laillisiin omistuksiin ja rehellisiin elinkeinoihin. Samaa odotan ja vaadin myös EU:lta meitä kohtaan. Niin pellon kuin metsän kasvattajatkin ovat lähtökohtaisesti itse parhaita maaseudun luonnon ja elinvoiman suojelijoita.

Arvopuulle arvonsa mukainen käyttö

 

Suomessa on nyt voimakas pyrkimys puurakentamiseen. Tämä onkin luonnollista metsien maassa sekä kotimaisen uusiutuvan materiaalin, työllisyyden, kansantalouden kuin myös nykyaikana tavoitteellisen ilmastopolitiikankin kannalta. Puukerrostalot clt-rakenteisina ovat suomalaisina vientituotteina valloittamassa sijaansa maailmanmarkkinoilla. Kaikkea sitä, mitä puurakentamisessa vielä voidaan tehdä, ei liene vielä keksittykään. Puun monet ominaisuudet odottavat vielä käyttäjiään maailmalla. 

 

Suomalainen puu kestää vuoisisatoja rakennuksissa, jos niiden katoista pidetään huolta ja rakennukset ovat terveesti rakennetut, kuten menneinä vuosisatoina yleensä oppinsa vanhemmilta rakentajilta saaneet rakentajat osasivat. Näkyvimpiä osoituksia ovat puukirkot ja vanhat pappilat sekä kartanot siellä, missä ne ovat tulipaloilta säästyneet. 

 

Viime sotien jälkeen siirtoväen asutus niin maaseudulla kuin taajamissakin kerrostaloja lukuun ottamatta tapahtui puisten asuinrakennusten avulla. Maaseudulla olivat kenttäsirkkelit ja pienet sahayritykset arvossaan tuona aikana. Mutta missä on perinteinen talojen hirrestä rakentaminen? Puuttuvatko osaajat vai puuttuuko puuta? Väitän puuta löytyvän, jos sitä etsitään ja siitä maksetaan arvonsa mukainen hinta. Väitän osaamistakin löytyvän tai sitä voidaan ainakin hankkia vanhoista hirsirakentamisen sukupolvisista viisauksista. 

 

Arvopuut, joita aikanaan käytettiin laivojen mastoihin, kirkkojen rakentamisiin, talojen kurkihirsiksi ja komeisiin hirsitaloihin menevät koneellisissa hakkuissa ihan tavalliseksi sahatavaraksi, mitä saisi paljon vaatimattomammastakin tukkipuusta. Pahimmassa tapauksessa nämä uljaat metsän honka- ja kuusikuninkaat ja -kuningattaret saattavat joutua muun puuaineksen mukana sellukattilaan.

 

Suurten ja pientenkin tiukkasyisten puiden aines tulisi löytää ja käyttää mekaanisen puunjalostuksen arvokkaana raaka-aineena. Vielä tätä arvokasta varallisuutta on metsissämme, mutta siltä puuttuvat asiansa tajuavat ostajat ja käyttäjät. Suomessa myös valitetaan tiukkasyisen ja laadukkaan erikoispuutavaran pulaa sekä perinnerakentajien että muiden sitä haluavien tahoilta. Tätä puutavaraa nyt tuodaan ja kalliiseen hintaankin ulkomailta.

 

Tilanteeseen on saatava muutos. On luotava erikoispuulle markkinat. On luotava tätä tarkoitusta varten yrittäjyyttä jalostukseen ja jatkojalostukseen ja edelleen ulkomaille tapahtuvaan vientiin. Näin voitaisiin saada maaseudulle ja maakuntiin tuloja ja elinvoimaa sekä suomalaisen puun imagoa moninaisiin tuotteisiin soveltuvana.  

 

Nyt koneellisissa hakkuissa metsiin jää lahoamaan järeiden tukkipuiden tyviä parinkin metrin mittaisina tukkeina. Nämä ovat kuitenkin mitä arvokkainta erikoispuuta, jota puuttuu mm. puisten soitinten rakentajilta. Näistä tyvipölleistä voisivat kitaroiden ja monien muiden soitinten rakentajat saada tarvitsemaansa ainesta hyvin akustisin ominaisuuksin. Nykypolitiikan mukaisiin jättöpuihin löytyy kyllä taatusti vähempiarvoistakin ainesta.

 

Suomeen voitaisiin suunnitella perinteisten kuuden ja jopa kahdeksan metrin pituisista ja latvamitaltaan kahdeksan tuuman vahvuisista vuoluhirsistä rakennettavien talojen rakentamista. Nämä tulisi kuoria huhtikuun keväällä ja jättää pihkoittumaan kuivaan ja tuuliseen paikkaan kesäksi, jotta pihka luonnon omana suoja-aineena antaisi ulkoseinään sukupolvia kestävän sääsuojan. Rakennusten sisäpuolelta tietenkin hirsistä tulisi pihka kuoria pois, jotta seinään nojailtaessa ei pihka tarttuisi vaatteisiin. Jos rakennuksissa olisivat kunnon reilut räystäät, kuten oppimestarit ennen osasivat tehdä, rakennukset kestäisivät vuosisatoja. Vain sodat ja tulipalot voisivat olla uhkia.

 

Olisiko suositeltava kuntia rohkeasti kaavoituksessaan suunnittelemaan perinteisten hirsitalojen alueita. Olisikohan tällaiseenkin nyt mahdollisuutta, kun etätyö ja maallemuutto on ennalta-avaamattoman myönteisessä kehityksessä? Hirsitalojen eristeinä tulisi käyttää kotimaista pellavaa tai hamppua. Olisikohan tässä mahdollisuutta peltojen omistajille? Jos löytyisi tuottajia, tarvittaisiin myös jalostusta ja kauppaa kokonaisuuden toimintaan. Mielestäni tämä olisi myös ekologista ja ilmastoystävällistä toimintaa, jolle luulisi nyt ajan tuulien puhaltavan myönteisesti.