Metsäenergiassa tositoimiin

Seuraavan hallituksen tulee laatia selkeä energiastrategia, jossa kotimainen energia nostetaan sille kuuluvaan arvoon. Tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä 65% vuodesta 2005 vuoteen 2015 mennessä. Kansallisessa metsäohjelmassa on tavoitteena nostaa metsähakkeen käyttö vuoteen 2010 mennessä nykyisestä 3 miljoonasta 5 miljoonaan kuutioon ja uudet kaavailut asettavat v.2015 tavoitteeksi 8 milj.m3. Hallituksen tuleekin tukea bioenergian kehitystyötä ja kokeilunhankkeita ja poistaa markkinaesteitä kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvalta tuotannolta. Polttopuun, hakkeen, pelletin, briketin arvonlisäveroa tulee alentaa tai mieluiten poistaa, olenkin tehnyt asiasta useita aloitteita. Puunkäytön, metsienhoidon ja työllisyyden edistämiseksi. Nämä tavoitteet eivät toteudu, ellei metsänparannusvaroihin lisätä 5 milj. euroa energiapuun hankintaan. Teollisuus on jo tehnyt päätöksiä puuhun perustuvista energiainvestoinneista ja liikennepolttoaineen tuottamisesta, mikä on erinomainen asia. Maaseudun työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että syntyy myös iso määrä paikallisia energialaitoksia. Ne vahvistavat parhaiten alueellista energiansaantia ja työllisyyttä. Maaseudulla on paljon mahdollisuuksia, kun ne vain huomataan ottaa käyttöön.

Paluumuuttajien eläkkeiden verotus kuntoon!

Tervehdys täältä eduskuntatalon tiimellyksestä! Jos joku ihmettelee sitä, etteiminua näy maakunnan toritapahtumista, huolimatta siitä, ettei istuntoja tälle päivälle, eikä huomiselleenkaan ole siunaantunut, olen kuitenkin eduskuntatyön velvoittamia vastuita kantamassa. Parhaillaan - ja aina huomiseen saakka kokoontuu Pohjoismaiden Neuvosto, jonka jäsenenä olen toiminut vuodesta-04. Tärkeimmäksi velvollisuudekseni tämän kokoontumisen aikana näen ottaa puheeksi epäkohdan, joka koskettaa monia Ruotsiin muuttaneita eläkeläisiä, jotka kuitenkin haluaisivat palata pysyvästi takaisin Suomeen. Kuten moni tietää ja muistaa, menneiden vuosikymmenien aikana Suomesta siirryttiin hyvin runsaasti erityisesti Ruotsiin töihin. Yhä useammat näistä ihmisistä ovat eläkeiässä tai tulossa eläkeikään ja ovat palanneet tai suunnittelevat paluuta Suomeen. Ongelmaksi tällöin muodostuu Suomessa ankarampi eläkkeisiin kohdistuva verotus kuin esim. Ruotsissa, Epäkohta johtaa kohtuuttomaan verotukseen ja estää monien paluumuuttoa tai jopa saa palaamaan Suomesta takaisin Ruotsiin. Lainatakseni tarkemmin Pohjoismaiden neuvostossa jättämääni aloitekyselyä; " Menneiden vuosikymmenien aikana Suomesta siirryttiin hyvin runsaasti erityisesti Ruotsiin töihin. Yhä useammat näistä ihmisistä ovat eläkeiässä tai tulossa eläkeikään ja ovat palanneet tai suunnittelevat paluuta Suomeen. Ongelmaksi tällöin muodostuu Suomessa ankarampi eläkkeisiin kohdistuva verotus kuin esim. Ruotsissa,
Epäkohta johtaa kohtuuttomaan verotukseen ja estää monien paluumuuttoa tai jopa saa palaamaan Suomesta takaisin Ruotsiin." Eli näissä merkeissä olen aloittanut kirpeällä pakkasella höystetyn viikkoni täällä pääkaupungissa. Eläkkeitä koskevia epäkohtia täällä Arkadianmäellä tulisi "ruukata" muutenkin kuntoon, mm. taitettu indeksi puhuttaa monia - ja aiheesta olenkin aloitteita tehnyt enemmän kuin usean…taistelu jatkuu!

26.1.2007

On perjantai-ilta ja kello on 21.20. Kirjoitan tätä eduskunnan työhuoneesta käsin. Ympärillä on hiljaista, joku saattaa vielä perjantai-illallakin olla talossa tähän aikaan. Minäkin yleensä olen jo tähän perjantaisin Keski-Suomessa tai matkalla sinne. Mutta nyt olen jäänyt työhuoneeseeni valmistelemaan maanantaina ja tiistaina olevan Pohjoismaiden Neuvoston jäsenaloitetta koskien Ruotsiin meneiden ja sieltä palanneiden tai paluuta aikovien suomalaisten eläkkeiden verokohtelua. Kyse on epäkohdasta, mikä tekee monelle paluumuuton kalliiksi. Työllä Ruotsissa ansaitusta eläkkeestä meneekin kova vero, kovempi
kuin suomalaisilla ja eläke hupenee varsin paljon. Teen jäsenaloitteen asian korjaamisesta asianomaisen valiokunnan käsiteltäväksi.

Huomenna lauantaina lähden sitten kohti Keski-Suomea ja tällä kertaa poikkeuksellisesti autolla, koska on tavaraa kuljetettavana. Tänä iltana olisi myös ollut aika luminen tie ajella, joten jjäin työskentelemään työhuoneeseeni ja näin tästäkin päivästä tulee 14 tunnin päivä eduskuntatalossa. Pidän työstäni ja työhuoneessa on hyvä rauha vastailla sähköposteihin ja paneutua eri asioihin. Hyvää viikonloppua Sinulle!

23.1.2007

Kolmas eduskunnan viikko on alkanut tänä vuonna. Puolustusvoimalaki työllistää erityisesti juuri nyt. Asia saattaa näyttää ulkopuolisesta yksinkertaiselta, mutta ainakin valiokunnan mietinnön käsittelyssä se on yllättävän monisäikeinen asia. Huomenna keskiviikkona on minulla eduskunnan lähetekeskustelussa kaksi omaa lakialoitettani. Toisessa esitän joukkoliikenteen arvonlisäveron poistoa. Tämä alentaisi matkalippujen hintoja ja samalla toivottavasti lisäisi
joukkoliikenteen käyttöä. Erityisesti opiskelijoille, työmatkoja tekeville ja eläkeläisille kaikkien muiden matkustajien kera olisi tärkeää saada turvattua joukkoliikennettä koko Suomessa ja vielä mahdollisimman edulliseen hintaan.

Toinen aloitteeni liittyy samaan teemaan tavoitteeni saada bussiliikenteen polttoainevero palautettua yrittäjille ja sitä kautta edistää bussivuorojen säilymistä ja parantaa joukkoliikenteen mahdollisuuksia muutoinkin. Keskiviikko alkaa 8.30 Pohjoismaiden Neuvoston Suomen valtuuskunnan kokuksella, alussa luovutamme kukat tehtävästä luopuvalle puheenjohtajalle Outi Ojalalle. Sen jälkeen päivä jatkuu puolustus- hallinto- ja sivistysvaliokuntien kokouksilla ennen täysistuntoa.

20.1.2007

Lauantai-ilta on pitkällä. Olin eilen perjantaina eduskunnan viikolta palatessa hetken Keskustan vaalistarttitilaisuudessa Lempäälän uudessa Ideaparkissa. En ennättänyt alkuun, koska eduskunnassa jätin istunnon jälkeen toimenpidealoitteen seurakuntalehtien jakamisen jatkamisesta nykykäytännön mukaan. Pidän täysin käsittämättömänä tulkintaa, että kotiin tuleva ilmainen seurakuntalehti olisi uskonnonvapauden loukkausta. Koteihin tulee kaupallisia, paikallisia ja monia muita vastaavia ilmaislehtiä. Samoin poliittisia lehtiäkin
muulloinkin kuin vain vaalien alla. Kyse on normaalista käytännöstä. Jos mikä lehti ei miellytä, siitä pääsee paparinkeräyslaatikkoreisulla helposti eroon.

Tiedän, että seurakuntalehtiä luetaan. Niitä lukevat myös paikkakunnalla tilapäisestikin asuvat. Monella ei ole varaa tilata edes ainuttakaan, joten on tavattoman hyvä saada hyvin toimitettu paikallisen seurakunnan lehti kotiin. Tosin Keski-Suomessa ei taida olla kuin Jyväskylän kaupugissa säännöllisesti ilmestyvää seurakuntalehteä. Maaseurakunnalla ja maalaiskunnalla on Jyväskylässä yhteinen lehti, Kumppanit. Hyvä idea! Malliksi muuallekin.

16.1.2007

Tänään tiistaina jatkui eduskunnan toinen loppiaisen jälkeinen työviikko. Aamupäivä alkoi puolustusvaliokunnan kokouksella. esillä oli asiantuntijakuuleminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämisestä. Täysistunnossa oli listalla suuri joukko asioita. Tulin juuri istuntosalista, jossa käytin puheenvuoron Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta hallintovaliokunnan antaman mietinnön toisessa käsittelyssä. Puheenvuorossani puolustin pieniä kuntia, koska ne edustavat lähivaikuttamista eivätkä välttämättä ole ollenkaan tehottomia.

Esimerkiksi otin mm: Konneveden kunnan oman terveyskeskuksen, josta kuntalaiset ovat hyvin tyytyväisiä ellei suorastaan ylpeitäkin. Eikä syyttä, kaikki toimii hyvin ja hoitoon pääsee. Konnevedellä on kyllä ollut myös aivan ainutlaatuinen lääkärionni. Toisessa puheenvuorossani toin esille turpeen monet mahdollisuudet. Suomi on rikas maa, koska meillä ovat valtavat turvevarat. niiden energia-avo ylittää monet laajt öljykentätkin. ja silti vain murto-osa soista tuilisi käyttöön. Luonnonsuojelulle jäisi runsaasti vielä siltikin tilaa. Keski-suomelle turve on tärkeä. Tämä tulisi ottaa huomioon myös vaikkapa Suomenselkätien, kantatie 58 kunnossa. Maakuntamme alueella tie kulkee Kinnulan, Kivijärven, Karstulan, Pylkönmäen, Multian ja Keuruun kautta pohjoisesta etelään.

Huomenna saan sitten kuusikymmentä vierasta Keski-Suomesta. Haluan jokaisen vieraani nyt ja vasta tuntevan itsensä tervetulleeksi.

14.1.2007

Olen ollut yleisön mukana Keuruulla hiihdon SM-kisoissa sekä eilen illalla Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa Jyväskylässä. Tänään on illansuussa tullut kymmenisen senttiä lunta, se tietää lumitöitä pihassa, ihan sopivaa kuntoilua.

Huomenna maanantaina menen käymään Jyväskylässä SEDU:n, Suomen eläkeläisten edunvalvontajärjestön tilaisuudessa. Tuota varten olen myös tänään valmistautunut ja koonnut materiaalia. Onneksi Suomessa eivät ole ne myrskyt tällä kertaa, joista kuvat kertovat Ruotsista ja naapurimaistamme. Hyvän sään aikana meidänkin vain tulisi tehdä aina valmisteluja vaikkapa pitkäaikaisten sähkökatkojen haittojen poistamiseksi, valmistautumiseksi ja varautumiseksi ihan normaaliajan ongelmiinkin.

10.1.2007

Tänään keskiviikkona on eduskunta työskennellyt jo toista päivää loppiaisen jälkeen alkaneena vuonna. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on nyt täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta. Oma puheeni on tulossa vasta iltamyöhällä. Istunto jatkuu tänään pitkälle iltayöhön. Tulen puhumaan hyvien palveluiden ja ihmisiä lähellä olevien toimintojen puolesta. Pienet kunnat voivat tarjota yllättävän edullisesti kuntalaisilleen inhimilliset lähipalvelut. Tehokkuuden nimissä vaadittaisiin suurkunnissa liian helposti entisten kuntakeskusten palvelujen supistamista tai lakkauttamista. Lähipalvelujen tilanne ehkä jatkuuu lähes ennallaan niin kauan kuin nykyiset virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat tehtävissään, jos näin sovittu. Mutta kun tehtäviin tulee polvi, joka "Joosefista mitään tiedä", on todennäköistä toimintojen keskittäminen. Silloin lähipalvelut ovat ilmeisessä vaarassa ja erityisesti, kun ns. porkkanarahat ovat syödyt. Toivottavasti näin ei tapahtuisi. Mutta elämä on raadollista valitettavasti tulevaisuudessakin. Siksi haluaisin puolustaa kuntien itsenäisyyttä siellä, misssä näin itse vankasti halutaan. Siellä, missä itse halutaan tehdä liitoksia ja tämä havaitaan järkeväksi, on asia tietysti toinen. Esimerkiksi Konneveden oma terveyskeskus toimii pienessä kunnassa aivan malliksi suuremmille. Samoin parin tuhannen asukkaan Kinnulassa on kaksi lääkäriä, kaksi hammaslääkäriä ja muita erikoisosaajaia palvelemassa asukkaita. Myös lukio on yksi maamme eturivin oppilaitoksia alallaan. Nämä ovat onnistuneen itsenäisyyden malliesimerkkejä.

Korostan vielä kerran, että kunnat eivät yleensä itse ole syyllisiä kireään taloustilanteeseen. Syy on vahvasti valtion, mikä on puolittanut kansalaisten perustarpeisiin osoitettujen valtionosuuksien määrän reilussa kymmenessä vuodessa. Tälle ajalle mahtuu eri nimisiä hallituksia ja taloudellinen lama. Nyt olisi aika valtiolla korottaa kuniten valtionosuuksia. Tästä olen lukuisia ja monia kertoja muistuttanut eduskunnan täysistuntojen puheissani asianomaisissa yhteyksissä ja teen sen tänäänkin. Itse kunnalliselämässä mukana olevana tunnen kuntapäättäjän tuskan ja se on erittäin hyväksi eduskuntatyölleni. Tiedän, mistä puhun. Ja en aio vaieta jatkossakaan. Haluan puolustaa ihmistä lähellä olevia asioita.

Lauri Oinosen vastaukset Keskisuomalaisen kyselyyn

7.1.07
Näkemykseni eduskunnan ja hallituksen onnistumisista ja epäonnistumisista:

Eduskunnan monien päätösten joukosta valitsen onnistuneimmaksi Puolustuspoliittisen selonteon. Perusteluna on se, että Keski-Suomen varuskunnat ja varikot saatiin säilytettyä huolimatta uhkakuvista. Luonetjärven varuskunta on saatu myös voimakkaaseen kasvun vauhtiin. Keuruun ja Hallinvaruskuntien myönteinen kehitys jatkuu edelleen. Keuruun, Toivakan ja Lievestuoreen varikoiden säilyminen on kiistaton torjuntavoitto lakkautusuhkaan verrattuna. Valitettavaa silti varikoiden osalta on tietty työpaikkojen vähentyminen.

Hallituksen osalta myönteistä on toteutunut työpaikkojen ja uusien yritysten lisäys, melkein lähes 100 000 työpaikkaa on tullut lisää. Nuorten ja valmistuneiden työllisyystilanne saisi olla parempi, nuorilla on liikaa vaikeuksia työn saannissa edelleen. Pitkään työttöminä olleiden asiat kaipaavat hoitamista. Suurpetopolitiikka nykyisellään on epäonnistunutta.

Jo nyt olisi pitänyt saattaa kuntoon ja seuraavan eduskunnan ja hallituksen on
heti tartuttava näihin:

Perintö- ja lahjaveron poistaminen lähiomaisilta olisi tullut saattaa jo tällä kaudella alkuun. Eläkkeiden tasokorotus, opintorahan nosto ja ruuan arvonlisäveron alentaminen on aloitettava heti seuraavan hallituskauden alussa. Perintö-ja lahjavero on poistettava lähiomaisilta heti uuden hallituskauden alussa. Metsäverotuksen kaksinkertaisuus on poistettava, jotta puun saanti tehtaille ja bioenergiaksi paranee. Polttopuun, bioenergian ja joukkoliikenteen arvonlisäveroa on alennettava.

Työllisyyttä, yrittäjyyttä ja työnsaantia on edistettävä. Nuorten ja lapsiperheiden asioihin on kiinnitettävä huomiota. Terveydenhuoltoon ja hoito- ja hoivatyöhön sekä opetukseen on saatava lisää rahaa. Lääkäriin pääsyä on helpotettava ja (yö)päivystykset eivät saa enään etääntyä. Poliisin toimintaan on panostettava lähipoliisin säilyttämiseksi.

7.1.2007

Tänään on vielä pyhäpäivä, sunnuntai. Annoin äidilleni kirkkokyydin Keuruun kirkkoon. Keuruulla oli vauvakirkko, jossa luettiin viime vuonna kastettujen yli 70 lapsen nimet, joukossa muutama minunkin kastamani. Vaikka olen virkavapaalla Keuruun kappalaisen, Haapamäen piiripastorin virasta, teen silti talkoomielellä useita kirkollisia toimituksia asianomaisten pyynnöstä sekä kotiseurakunnassa Keuruulla että synnyinseurakunnassani Multialla ja muuallakin Keski-Suomessa kuten mm. Jyväskylän maaseurakunnassa. Jouluyönä olin jakamassa ehtoollista Keuruun kirkon yömessussa ja jouluaamuna toimitin synnynseurakuntani Multian jouluaamun kirkon. Jouluaaton aattona olin kutsuttu Uuraisten seurantalon yksinäisten joulujuhlan nimellä tunnettuun koko kansan joulujuhlaan. Kaikista sain hyvän milen ja terveiset näissä kohtaamilleni jokaiselle uudenvuodentoivotuksin kuten Sinullekin lukijani.

Haapamäen kirkossa oli puoliltapäivin ehtollisjumalanpalvelus, jossa entinen rippikouluoppilaani, hoitotyötä tekevä Tanja Vuorenmaa siunattiin uudelle lähetystyöntekijän kaudelleen Taiwanille. Keuruun seurakunnasta on useita henkilöitä lähetystyössä kuten mm. saarijäveläisillekin tuttu Jari Honkakari. Hän on vaimoinen Venezuelassa lähetystyössä. Lähetystyössä on kyse ihmisten kaikkinaisesta auttamisesta hengellisesti, henkisesti ja aineellisesti-. Työ ja apu menee ihmisten pariin ja tämä on tosi hyvä asia.

Vielä Haapamäen kirkossakin oli valoin kaunistettu joulukuusi, mutta haikein mielin täytyy tunnustaa joulun jäävän taakse. Arki onkin jo koittanut muutoin elämässä, vaikka olemmekin saaneet viettää nyt tällä kertaa kalenterissa kahdenpyhäpäivän loppiaisen aikaa. Viime viikolla järjestin mm. seminaarin:"Kaavoitus, rakentaminen ja asuminen" Jyväskylässä. Tänään vielä
vastaan Keskisuomalaisen kyselyyn nykyisen hallituksen saavutuksista ja saavuttamista, vielä työtä kaipaavista asioista. Samoin vastailen muutaman vaalikoneen kysymyksiin. Keskisuomalaiseen antamani vastaukset koetan lähettää tälle blogisivullenikin.

6.1.2007

6.1.2007

Tänään loppiaisena osallistuin jumalanpalvelukseen Keuruun kirkon penkissä.
Keuruun kirkossa alttaritaulun yläpuolella olevan tähden valot palavat vain jouluyön messun evankeliumin lukemisesta alkaen, jouluaamun kirkossa ja loppiaisena. Tänään Keuruun kirkko oli lähes täynnä loppiasen jumalanpalveluksessa. Syynä olivat kirkkoherra Ossi Poikosen 50-vuotispäivät, jotka jatkuivat kahvitilaisuudella seurakuntakeskuksessa ja iltapäiväkonsertilla jälleen kirkossa.

Illansuussa ajelimme vaimoni Seijan kanssa Haapamäeltä Jyväskylään, jossa olivat Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saaren kutsut. Tänä vuonna perinteinen uudenvuodenvastaanotto oli loppiaisiltana. Paikka oli Jyväskylän yliopiston Agora. Tääläkin oli tungosta kuten aeimmin päivällä kirkkoherra Ossi Poikosen syntymäpäiväonnittelijoiden jonossakin. Aikanaan tuli vuoromme tervehtiä maaherraa ja toivottaa hyvää jatkoa vuodelle 2007. Hän toivoi minulle myös menestystä maaliskuun eduskuntavaaleihin. Tunnen maaherra Rauno Saaren jo vuosien takaa 90-luvulta.

Tuolloin kävimme Keuruun kaupunginjohtaja Osmo Kärkkäisen kanssa hänen luonaan
valtioneuvoston kansliassa ja asiamme oli huoli Keuruun varuskunnan säilymisestä. Kun tulimme valtiosihteeri Saaren huoneesta pois, kuiskasin nyt kunnallisneuvoksen arvonimenkin saaneelle silloiselle kaupunginjohtajalle:"Me taidamme onnistua asiassa". Rauno Saari tiesi tarpeen Keuruun varuskunnan säilyttämiselle ja viestimme meni perille. Maaherran vastaaonotto on traditio. Paikalla on läänihallituksen väkeä, kansanedustajia, poliisi- ja sotilasjohtoa, kunnalliselämän, yritysmaailman jne. edustajia sekä henkilöitä, joita maaherra
haluaa kutsua merkittävien tunnustusten ja vuoden aikana tapahtuneiden vierailujensa perusteella.

Maaherran kutsujen nyt ollessa nyt vuorollaan Keski-Suomessa paikalla oli runsaasti keskisuomalaista väkeä, melkeinpä aikanaan olleen oman Keski-suomen läänin tyyliin. Olen saanut olla vuosien saatossa mukana maaherrojen Jämsenin, Sipposen ja Kivistön kutsuilla. He kaikki tekivät aikanaan hyvää työtä Keski-Suomen hyväksi kuten ensimmäinen oma maaherramme Eino Palovesikin. Nyt kutsut loppuivat jo iltakahdeksalta ja kotiin Haapamäelle ennätti vielä ajoissa kirjoittamaan tätäkin tekstiä.
Tervehdys teille jokaiselle maaherran kutsuvastaanotolta! Samoin terveiset Ossi Poikosen synttymäpäiviltä, karstuset tuntevat Ossia, Paavo Pokosen poikaa Syrjänmäeltä!

Vuosi on jo vaihtunut

Vuosi on jo vaihtunut ja kirjoitan tätä loppiaisaaton myöhäisenä iltahetkenä. Loppiainen on kristikunnan historiallisesti vanhin joulunpyhistä. Sen sanoma kertoo itäisen maan tietäjistä, jotka tähden johdattamina tulivat Betlehemiin syntyneen Jeesus-lapsen tykö. Minulle loppiaisen raamatullinen sanoma on aina ollut kiehtova ja mielenkiintoinen. Koulupoikana olin kiinnostunut tähtitieteestä ja eri selityksistä loppiaisen tähdelle. Aihe on kiinnostava nytkin. Raamatun sana, tähtitiede ja historia liittyvät yhteen todellisuudeksi nytkin.

Loppiaisen jälkeen alkaa arki täydellä touhullaan. Vuoden kierron pimein kuukausi, pari viikkoa molemmin puolin talvipäivän seisausta on jo eletty. Päivät käyvät kohti valoa ja varmasti saamme vielä pakkasiakin.
Eduskunnan istunnot ja valiokuntayö jatkuvat heti loppiaisen jälkeen tiistaina. Valtiopäivät jatkuvat yli helmikuun puolivälin ja päättäjäiset ovat vaalipäivää edeltävänä torstaina 15..3.2007, jolloin eduskuntavaalien ennakkoäänestys on jo ohitse.

Täten en ennätä vaalityön merkeissä tavata työnantajia eli äänestäjiä niin paljon kuin haluaisin. Tahdon tehdä työni eduskunnassa ja sen valiokunnissa ilman poissaoloja parhaan taitoni ja kykyni mukaan työkauden viimeiseen istuntoon asti. Äänestäjät työnantajina ratkaiskoot sen, onko tämä periaatteeni oikein. Vain kahdesti olen joutunut neljän vuoden aikana pyytämään eduskuntatyöstä vapaata, helmikuussa 2004 ollessani sotilasvalan lukija Keuruulla ja lokakuussa 2005 äitini saadessa sydäninfarktin. Onneksi hän toipui ja onneksi minun ei ole tarvinnut pitää päivänkään sairaslomaa tähän asti. Tästä saisin olla enempi kiitollinen kuin osaankaan.

Koen työni yhteistyöksi myös minut eduskuntaan lähettäneiden kanssa. Samoin tahdon toimia myös heidän kanssaan, jotka viime vaaleissa ovat äänestäneet minua parempaa ehdokasta. Asiat, työ ja vastuu ovat meille kaikille yhteiset. Kiitän siitä, että minuun on pidetty eri asioissa aktiivisesti yhteyttä. Tätä toivon nyt alkaneena vuonnakin. Oma lupaukseni alkaneelle vuodelle on, "Haluan tehdä parhaani". Pyyntöni on, että osaisin tehdä tämän Luojamme tahdon mukaan ja lähimmäisen huomioon ottaen. Hyvää alkanutta vuotta Sinullekin, Hyvä lukijani!