lauantaina 9.2.2008

Tänään lauantaina toimitin Haapamäen kirkossa viime sotien veteranisukupolveen kuuluneen 86-vuotiaan miehen hautaansiunaamisen. Omaiset olivat esittäneet pyynnön. Aino, jos vain on suinkin mahdolista, haluan palvella talkoilla lähimmäisiä elämän käännekohdissa. Miltei aina on jokin kirkollinen toimitus odottamassa kalenterissani. Nyt seuraava on kiirstorstai-iltana ehtoollisenjaossa avustaminen Keuruun kirkossa.

 

Tunsin tänään hautaansiumaani kunnioitetun elämäntyön tehneen miehen  yli 35 vuoden ajalta. Eräs ensimmäisiä virkatoimiani syntymäpäiväkäynti hänen lapsuuden- ja nuoruudenkodissaan Haapamäellä. Elämänvaiheisiin kotikutsun saaneella veteraanilla kuului mm. Tiwin Keuruun lastulevytehtaan puuraa-aineen ostot  mm. Pylkönmäellä ja lähiympäristössä. Kun 1950-luvun lopulla Tiwi aloitti Keuruulla entisen Orionin tiloissa, koetttiin tämä mm.Multialla hyvin tervetulleena asiana.

 

Silloin avautuivat markkinat pienpuulle. Paperitehtaille menevä ns. massapuu ostettiin 8 cm:n latvaläpimittaan. Nyt avautuivat markkinat pienpuulle aina 5 cm:n latvaläpimittaan. Tämä tiesi puunmyyntimahdollisuuksia metsänomistajille. Sekahalko alkoi menettää markkinaosuuttaan. Öljy teki tuloaan talojen lämmitykseen ja höyryveturit tekivät tilaa dieselvetureille. Tiwi tuli todella oikeaan aikaan puunostajaksi. Myös isäni teki jonkinverran tuota puuta myyntiin. Kenties tänään viimeiselle matkalleen siunaamani silloinen puunostaja kävi meilläkin.

 

Nyt on valitettavasti menetetty Tiwi Keuruulta. Se on menetys kaikille. Erityisesti uskollisille työntekijöille, jotka olivat aidosti ylpeitä Tiwistä. "Tiwi, puuta parhaimmillaan", oli tuttu mainoslause aikanaan. Lastulevynteolle haluaisin nykypäivän ja tulevaisuuden edelleenkin Suomessa ja myös Keuruulla.