Pääsiäisiltana 2010 Haapamäellä

Kristikunnan pääsiäinen on sateisen sumuisena tummunut illaksi. Aamulla osallistuin keuruun kirkossa ensimmäisen pääsiäisen jumalanpalvelukseen. Pastori Jouni Siviöllä olivat hyvät ajatukset saarnassa, jotka Jumalan Pyhä Henki oli hänelle antanut. Hän liiti pitkäperjantain ristillä kärsivän Kristuksen ylösnousseeseen kuoleman ja kaikki pahan vallta voittaneeseen Kristukseen. Inhimillisesti olemme monin tavoin tietämättömät. Näin olivat nekin, jotka pari paäivää ennen Kristuksen ristinkuolemaa huusivat hänet ristiinnaulittavksi.

 

Tänä aikana ihmiset ovat juuri samassa tilanteessa, tietämättömyys saa liian helposti vallan. Kyse on sisäisestä tietämättömyydestä. Kun ei osata Jumalan sanan pohjalta omantunnon äänen mukaan erottaa oikeaa ja väärää, mennään helposti huutosakin mukaan. Tietämättömiä olivat myös ensimmäisen ylösnousemusviestin kuulijat. Mutta juuri he saivat nähdä myös ylösnousseen Herran, vaikka luulivat häntäensiksi puutarhuriksi. Vasta ylösnnouseen Vapahtajan tunteminen paljasti totuuden, joka on suurin rakkaus ja elämä.

 

Keuruun kirkossa tehtiin kiiton myös keskikoulun luokkatoverilleni Leena Tukialle. Viisi vuotta olimme samalla luokalla. Luokkatoverin menetys kosketti minua syvästi. Yritin etsiä kirkon jälkeen hänen omaisiaan, mutta en löytänyt. Leena teki elämäntyönsä uskollisesti ja esimerkillisesti Keuruun Kalettomalla pioneerivarikolla. Erään joulun alla varikon päällikkö Simo Pajulahti erikoisesti kiitti Leenaa hänen olkitöistään joulunalusajan kahvitilaisuudessa koko varikon henkilökunnan läsnäollessa.

Siunattu olkoon luokkatoverini muisto. Vuonna 1959 Keuruun yhteiskoulun 1A-luokan oppilaista on nyt neljä poistunut keskuudestamme.

 

Viisi vuosikymmentä sitten olimme iloisia ekaluokkalaisia, elämä oli aukenemassa edessäpäin. Luokanvalvojamme pastori Tapani Saarinen on myös poistunut ajasta kuten rehtorimme Jussi Rainio ja monet muutkin aloittaneen luokkamme opettajat. musiikinopettajamme nyt musiikkineuvos Toivo Korhonen on virkeästi elossa ja asuu Vantaalla. Häneltä olen saanut rohkaisua eduskuntatyöhönikin.

 

Haapamäellä osallistuin myös pääsiäispäivän jumalanpalvelukseen tyttäreni Soilen kanssa. Kun suntio Erkki Eerola huomasi moinut kirkon penkistä, hän kutsui ex tampore ehtoollisen jaon avustajaksi. Haluan olla aina käytettävissä. Näin olla myös palvelemassa seurakuntaa, jonka palvelukseen minut on syyskuussa 1975 piispa Yrjö Sariola asettanut. Nyt eduskuntayöni vuoksi ollessani virkavapaalla, haluan aina olla talkoilla auttamassa, jos vain on mahdollista. Eilen olin puhumassa muistotilaisuudessa

Haapamäen seurakuntasalissa ja seurakunnan edustajana minulla oli kunnia tavata syntymäviä viettävää 80-vuotiasta seurakuntamme jäsentä viime maanantaina Keuruulla. Seuraavaksi on kalenterissa ristiäistilaisuuden merkintä.

 

Siunattua pääsiäisaikaa! Nythän se vasta on pääsiäisen koiton jälkeen alkanut!