Itsenäisyyspäivänä 2010 eduskunnassa

Hyvää itsenäisyyspäivää Sinulle Lukijani!

 

Tervehdys Helsingin tuomiokirkon itsenäisyyspäivän ekumeenisesta juhlajumalanpalveluksesta, jossa sain olla kansanedustajien penkeissä. Minä olen kansanedustajana halunnut olla joka kerta mukana jumalanpalveluksessa, koen sen todistajan paikaksi uskomme ja isänmaamme puolesta. Piispa Repo piti selkeän saarnan, jossa oli kehotusta minunkin työhöni. Sitä vastoin minulle tuli paha mieli, että liturgipappi esirukouksessa otti esille sanan "homofobia". Tämä oli mielestäni outoa ja myös sopimatonta ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, jossa ovat läsnä mm. ortodoksit ja katoliset ja näiden kanta on tunnetusti toinen kirkkomme liberaalien. Kiistanalaiset eivät minun mielestäni kuulu jumalanpalveluksen liturgiaan.

 

Onneksi mukana oli Isä Meidän rukous. Kerrotaan vanhan karjalaismummon opetus lähimmäiselleen, joka oli arvostellut papin saarnaa, että niin kauan kuin Isä meidän rukous luetaan kirkossa, hän käy kirkossa. Tällä ajatuksella lähdin jumalanpalveluksen pois kirkosta ja odottelin talven viimassa vaimoani, joka tuli kirkosta ulos hieman myöhemmin. Jumala siunatkoon itsenäisyyspäivämme kodeissamme, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja kaikkialla. Hän tekee myös virheellisen oikeaksi ja puutteellisen täydelliseksi, jos tahdomme kulkea elämäämme nöyrällä mielellä.

 

Olen tällä hetkellä eduskunnan työhuoneessani ja kirjoittamisen ohella katsoen näyttötaululta Tuntematonta sotilasta. Toivon, että tämä olisi aina ohjelmatarjonnassa tulevinakin vuosina, jotta havainnollisesti muistaisimme vapautemme hintaa ja sen velvoittavuutta tämän ajan tehtävissämme. Kansanedustajan tehtävä isänmaamme puolesta on hyvin helppoa verrattuna siihen, mitä isäni viime sotien invalidi ja jo vuonna 1962 edesmennyt veteraani teki. Hän kertoi itsenäisyyspäivänä 1939 siirrytyn Kollaanjoelle, jonne pikaisesti kaivettiin puolustuslinjoja.

 

Legendaarinen valokuva hänestä lumipuvussa kivääri kädessä valkean lumisen juoksuhaudan äärellä kertoo valmiudesta kohdata uhka, jota Kollaa kesti talvisodan loppuun asti. Valkea lumi vaihtui pian mustaksi veren tahrimaksi taistelukentäksi valokuvan ottamisen jälkeen. Kannustakoon tämä päivä minuakin eduskuntatyössäni toimimaan toimimaan päättäväisesti ja määrätietoisesti kodin, uskonnon isänmaan puolesta. Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla haluan tänä vuonnakin käyttää papin virkapukua. Haluan sillä kertoa arvoperustastani. Koen eduskuntatyöni sekä etuoikeudeksi että velvollisuudeksi, jossa myös pappina saa tässäkin ajassa toimia.