Valt.tri Paavo Väyryselle Keuruun varuskunnan merkitys tiedoksi

Puolustusvoimien merkitys Keurusseudulle valt. tri Paavo Väyryselle tiedoksi.

Koko Suomen puolustaminen ja sen vaatiman varuskuntarakenteen turvaaminen tulivat esille Keuruun kaupungin kirjelmässä, jonka allekirjoittajina olin kaupunginjohtaja Timo Lounan kanssa. Jätin kirjelmän launtaina valt.tri Paavo Väyryselle hänen liikkuessaan tulevan presidentin vaalikampajansa merkeissä Keuruun kautta. Kaupungin kirjelmässä korostettiin Keuruun varuskunnan merkitystä Suomen pioneeri- ja suojelualan erikoisosaamisen ja koulutuksen keskuksena. Samoin tuotiin esille laaja eri maakuntiin ulottuva Keuruulle tulevien varusmiesten rekrytointialue.

Toivon mahdollisen tulevan ylipäällikön ottavan huomioon myös aluetaloudelliset vaikutukset, jotka puolustusvoimen suoranaisesti tarjoamien työpaikkojen ja välillisten elinkeino- ja yrityselämän vaikutusten osalta ovat Keurusseudulla poikkeuksellisen merkittävät. Puolustusvoimen rakenneuudistus ja mahdolliset varuskuntajärjestelyt tulevat maaliskuussa tehtäviinsä astuvan uuden tasavallan presidentin, joka on myös Suomen puolustusvoimen ylipäällikkö, toimikauden aikana ratkaistaviksi.

Tämän vuoksi mielestäni on välttämätöntä, että Keuruun kaupunki on valmis antamaan kaikille presidentin tehtävää tavoitteleville
mahdollsimman hyvää tietoutta Keuruulla olevista puolustusvoimen toiminnoista seudulla liikkuessaan. Tutustuessaan Keuruun kaupungin esittämiin asioihin valt.tri Paavo Väyrynen totesi ne perustelluiksi. Hänen mielestään Suomen ei pidä Ruotsin tai länsi-Euroopan maiden mallin mukaan laskea kansallista puolustuskykyään eikä liioin sulkea varuskuntiakaan, sillä kerran menetettyä omaa puolustuskykyä ei voitaisi käytännössä enää palauttaa. Paavo Väyrynen ei katso sotilaallisen liittoutumisen olevan vaihtoehto omalle kansalliselle puolustuskyvyllemme, nykyinen rauhankumppanuus ja yhteistyö sitävastoin ovat muodostuneet luonnollisiksi asioiksi

Haapamäen radat kuntoon ja kovaan käyttöön

Haapamäen radat TEN- radoiksi ja kovaan käyttöön

Olen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtaja ja siinä roolissa olen valmistellut oheisen luonnoksen kannanotoksi liilkenneministeriölle vuosien 2020-2030 liikennepoliittiseen selontekoon. Pienin lähinnä stilistisin muutoksin tämä sitten lähtikin eteenpäin.
TEN-radat ovat TransEuropeanNetworkin ratoja eli pääratoja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä henkilöliikenteen että kuljetusten osalta.

Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä kaikkien niiden kuntien yhteistyöelin, jotka sijaitsevat Haapamäen kautta kulkevien ratojen varrella.
Kyseiset radat ovat: Haapamäki-Orivesi-Tampere, Haapamäki- Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä ja Haapamäki-Parkano-Pori.

1.Rataosuus Tampere-Haapamäki-Seinäjoki muodostaa toisen raideparin Pohjanmaan radalle. Tämä tulisi saattaa kokonaan TEN- luokituksen mukaiseksi ja tarjota hyvin toimiva kuljetusten ja henkilöliikenteen reitti pääradan toisena raideparina, joka Haapamäen risteysasemalla tarjoaisi myös sujuvat poikittaisliikenteen yhteydet. Radan varteen ja vaikutuspiiriin kuuluvat Alavuden, Ähtärin, Keuruun, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden kaupungit sekä Töysän, Juupajoen ja Kangasalan kunnat talousalueineen.

Rataosuus Tampere-Orivesi on jo osa Suomen TEN-rataverkkoa ja rataosuus Haapamäki-Pihlajavesi on varustettu yhteenhitsatuin kiskoin.
Kokonaisuudessaan rata sisältää pitkiä suoria osuuksia ja TEN- kuntoon saattaminen merkitsisi lähinnä perusrakenteen vahvistamista ja osittaista kiskojen vaihtamista yhteen hitsatuiksi sekä sähköistämistä osuudelle Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki. Täten ei tarvittaisi lainkaan uuden radan rakentamista välille Tampere-Parkano-Seinäjoki välille, jossa nykyinen rata voisi keskittyä erityisesti pääradan nopeaan henkilöliikenteeseen, koska kuljetuksia ja osa sen sen henkilöliikenteestä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta.

2.Rataosuus Haapamäki-Jyväskylä on osa Suomen pääpoikittaisrataa rataverkkomme alkuperäisen suunnittelun ajalta maamme leveimmällä kohdalla. Kyse on itärajamme eri liikennepaikoilta ja mahdollisesti junaliikenteelle palautettavalta Elisenvaara-Parikkala reitiltä Huutokosken, Pieksämäen ja Jyväskylän kautta Haapamäelle. Täältä tämä reitti jo nyt mahdollistaa liikenteen Seinäjoelle, josta mielekkäät satamayhteydet ovat mm. Kaskisiin ja Vaasaan. Kyse on sekä kansainvälisestä Keski-Pohjolakäytävästä Venäjältä Tyyneltä valtamereltä asti Atlantille että pohjoismaisesta NECL II kuljetuskäytävästä. Toinen vaihtoehto poikittaisreitin jatkoyhteydelle Haapamäeltä on palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle olemassaoleva rata Haapamäki- Parkano-Pori.

Kaikki tämä poikittaisliikenne on myös ajettavissa läpi molempiin ilman veturin kääntöjä risteysasemilla. Jos rataosuudet kokonaisuudessaan sähköistetään on sähköveturien käyttö koko matkalla mahdollista. Pääpoikittaisrata yhdistää toisiinsa vanhan (Haapamäki) ja uuden(Parkano) Pohjanmaanradan, Keski-Suomen radan (Jyväskylä), Savon radan (Pieksämäki) ja Karjalan radan (Parikkala, Joensuu

Suomen leveimmällä kohdalla kulkevan pääpoikittaisradan hyödyntäminen erityisesti teollisuuden ja transitoliikenteen ratana vapauttaisi uusien raideparien rakentamisista Salpausselälle, Riihimäki-Tampere välille, Jyväskylä-Orivesi ja Tampere-Peipohja välille sekä poistaa
Tampereen seudulle suunnitellun uuden tavaraliikenteen järjestelyratapihan tarpeen, koska kaikilta näiltä voidaan sujuvasti ja mielekkäästi ohjata liikennettä ja erityisesti kuljetuksia pääpoikittaisradalle ja siihen liittyville radoille. Merkittävä osa kuljetusten ratapihatoiminnoista voidaan siirtää myös takaisin Haapamäen jo olemassaolevalle ratapihalle.

Suomen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden painottuessa suurelta osin itä- ja koillis-Suomeen tarjoaa Haapamäen kautta kulkeva pääpoikittaisrata erittäin mielekkään kuljetusvaihtoehdon Suomen länsirannikon jäistä vapaisiin syväsatamiin, joissa on runsaasti vapaata laiva- ja satamakapsiteettia nykyiselläänkin. Radan osuus Parkanosta suoraan Poriin olisi hyvin mielekäs myös Pohjanmaan radan kuljetusten kannalta kaikkina vuoden aikoina ja erityisesti talvikauden vaikean jäätilanteen aikana. Mikäli em. kaivos- ja kaivaisteollisuuden raskaat kuljetukset merkittävästi kasvavat tulisi harkita myös aikanaan suunnitellun ja päätetyn radan rakentamista Keski-Suomen radalta Saarijärveltä Multian kautta Haapamäelle.

3. Pääpoikittaisradan mahdollisuuksia tulee kehittää myös poikittaisessa henkilöliikenteessä, jotta saataisiin ilman junanvaihtoja junayhteydet
laadukkaalla ja nopealla kalustolla mm. reitille Joensuu/Parikkala-Huutokoski-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Vaasa/Pori. Osa Pohjanman radan henkilöliikenteestä olsi hyvin mielekästä mm. yöjunien osalta ohjata kulkemaan Haapamäen kautta.

4. Kaikkien Haapamäen kautta kulkevien ratojen kunnostaminen TEN-luokituksen mukaisesti on mielekkäästi toteutettavissa, koska radat alueineen ovat jo olemassa ja mm. Haapamäki-Parkano-Pori radalla tehtävissä lähes ilman liikenteelle tulevia haittoja.

5. Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä tulee lisätä usealla junaparilla, jotta radan vaikutuspiiristä voidaan käydä eri maakuntien oppilaitoksissa ja työpaikoissa kotoa käsin päivittäin kuten esim. Ähtäristä Jyväskylässä ja Tampereella, Vilppulasta ja Keuruulta Jyväskylässä ja Seinäjoella omien maakuntakeskusten ohella. Tämä edellyttää toimivia junanvaihtoyhteyksiä kaikilla junilla Haapamäen risteysasemalla suorien yhteyksien rinnalla. Henkilöliikenne tulee palauttaa myös Haapamäki-Parkano-Pori radalle ja luoda toimivat vaihtoyhteydet Haapamäellä ja Parkanossa. Haapamäen radan henkilöliikenteen vaihtoyhteydet tulee edelleen olla hyvin toimivat eri suuntiin Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä kaikkien junien osalta.

Kesähelteiltä mikkelinpäivän syksyyn seurakuntatyössä

Minulle oli tavattoman hienoa aikaa palvella Keuruun seurakunnan vs.2.kappalaisena elo- ja syyskuun ajan. Kaksi kuukautta meni suorastaan kiitäen. Keuruun seurakunnassa on oikein miellyttävä työilmapiiri. Oli ilo toimia tuttujen työtovereiden kanssa ja paljolti myös ennestään tuttujen seurakuntalaisten parissa. samalla oli tietysti ilo tavata uusia tututiksi tulleita ihmisiä.

Kesän helteet olivat vielä elokuun alussa mm. silloin, kun kävimme ihanan viileään Keuruunb vanhaan kirkkoon kuukauden 1. torstain torikirkkoon. Keuruun seurakunnassa on hieno asia monet kontaktit pai9kkakuntamme eri laitoksiin ja kouluhin. Niihin otettiin tervetulleeksi vanhana tuttuna minut lämpimästi vastaan. Kiitos tästä. Monia seurakuntaliisia sain tavata vuosien jälkeen eri yhteyksissä mm. vanhusten hoitolaitoksissa. Ihailen niiden henkilökunnan työpanosta ihmisten parhaaksi.

Aivan uusia kirkollisia toimituksia sain myös kohdata. Tarhialan uusien toimitilojen siunaaminen syyskussa oli tällainen. Kyse on erityisesti iäkkäiden lähimmäistemme hoiva- ja hoitopaikasta. Tuolla osastolla voi tuntea, että kun omat voimat uupuvat, Taivaan Isän käsivarret ja enkelinsä hoitavat. Oli hieno asia, että hoidettavien omaisia oli vuosittaisena omaisten päivänä saapunut runsaastikin pitkistäkin matkoista tapahtumaan.

Toinen uusi tehtävä oli olla mukana kirkkoherra Ossi Poikosen kanssa siunaamassa ulkomaalauksen jälkeen uudelleen käyttöön otettavaa Pihlajaveden kirkkoa. Tämä on merkki koko Pihlajaveden väestölle tulevaisuudesta. Vaikka kesänviettäjät lähtevät ja moni pihapiiri vaipuu syksyn myötä talveen odottamaan uutta kevättä, haluaa kotiseurakunta elää ja olla paikalla olevan väestön kanssa. Prosentuaalisesti väkilukuun nähden Pihlavedellä käydään edelleen varsin runsaasti sanan kuulossa. Tämä olkoon kannustuksena ja esimerkkinä muuallekin!
Kiitos Keuruun kirkkoherra Ossi Poikoselle, työtovereille ja seurakunnalle kuluneesta elo- syyskuun hienosta ajanjaksosta!