Haapamäen radat kuntoon ja kovaan käyttöön
Haapamäen radat TEN- radoiksi ja kovaan käyttöön
Olen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtaja ja siinä roolissa olen valmistellut oheisen luonnoksen kannanotoksi liilkenneministeriölle vuosien 2020-2030 liikennepoliittiseen selontekoon. Pienin lähinnä stilistisin muutoksin tämä sitten lähtikin eteenpäin.
TEN-radat ovat TransEuropeanNetworkin ratoja eli pääratoja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä henkilöliikenteen että kuljetusten osalta.
Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä kaikkien niiden kuntien yhteistyöelin, jotka sijaitsevat Haapamäen kautta kulkevien ratojen varrella.
Kyseiset radat ovat: Haapamäki-Orivesi-Tampere, Haapamäki- Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä ja Haapamäki-Parkano-Pori.
1.Rataosuus Tampere-Haapamäki-Seinäjoki muodostaa toisen raideparin Pohjanmaan radalle. Tämä tulisi saattaa kokonaan TEN- luokituksen mukaiseksi ja tarjota hyvin toimiva kuljetusten ja henkilöliikenteen reitti pääradan toisena raideparina, joka Haapamäen risteysasemalla tarjoaisi myös sujuvat poikittaisliikenteen yhteydet. Radan varteen ja vaikutuspiiriin kuuluvat Alavuden, Ähtärin, Keuruun, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden kaupungit sekä Töysän, Juupajoen ja Kangasalan kunnat talousalueineen.
Rataosuus Tampere-Orivesi on jo osa Suomen TEN-rataverkkoa ja rataosuus Haapamäki-Pihlajavesi on varustettu yhteenhitsatuin kiskoin.
Kokonaisuudessaan rata sisältää pitkiä suoria osuuksia ja TEN- kuntoon saattaminen merkitsisi lähinnä perusrakenteen vahvistamista ja osittaista kiskojen vaihtamista yhteen hitsatuiksi sekä sähköistämistä osuudelle Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki. Täten ei tarvittaisi lainkaan uuden radan rakentamista välille Tampere-Parkano-Seinäjoki välille, jossa nykyinen rata voisi keskittyä erityisesti pääradan nopeaan henkilöliikenteeseen, koska kuljetuksia ja osa sen sen henkilöliikenteestä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta.
2.Rataosuus Haapamäki-Jyväskylä on osa Suomen pääpoikittaisrataa rataverkkomme alkuperäisen suunnittelun ajalta maamme leveimmällä kohdalla. Kyse on itärajamme eri liikennepaikoilta ja mahdollisesti junaliikenteelle palautettavalta Elisenvaara-Parikkala reitiltä Huutokosken, Pieksämäen ja Jyväskylän kautta Haapamäelle. Täältä tämä reitti jo nyt mahdollistaa liikenteen Seinäjoelle, josta mielekkäät satamayhteydet ovat mm. Kaskisiin ja Vaasaan. Kyse on sekä kansainvälisestä Keski-Pohjolakäytävästä Venäjältä Tyyneltä valtamereltä asti Atlantille että pohjoismaisesta NECL II kuljetuskäytävästä. Toinen vaihtoehto poikittaisreitin jatkoyhteydelle Haapamäeltä on palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle olemassaoleva rata Haapamäki- Parkano-Pori.
Kaikki tämä poikittaisliikenne on myös ajettavissa läpi molempiin ilman veturin kääntöjä risteysasemilla. Jos rataosuudet kokonaisuudessaan sähköistetään on sähköveturien käyttö koko matkalla mahdollista. Pääpoikittaisrata yhdistää toisiinsa vanhan (Haapamäki) ja uuden(Parkano) Pohjanmaanradan, Keski-Suomen radan (Jyväskylä), Savon radan (Pieksämäki) ja Karjalan radan (Parikkala, Joensuu
Suomen leveimmällä kohdalla kulkevan pääpoikittaisradan hyödyntäminen erityisesti teollisuuden ja transitoliikenteen ratana vapauttaisi uusien raideparien rakentamisista Salpausselälle, Riihimäki-Tampere välille, Jyväskylä-Orivesi ja Tampere-Peipohja välille sekä poistaa
Tampereen seudulle suunnitellun uuden tavaraliikenteen järjestelyratapihan tarpeen, koska kaikilta näiltä voidaan sujuvasti ja mielekkäästi ohjata liikennettä ja erityisesti kuljetuksia pääpoikittaisradalle ja siihen liittyville radoille. Merkittävä osa kuljetusten ratapihatoiminnoista voidaan siirtää myös takaisin Haapamäen jo olemassaolevalle ratapihalle.
Suomen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden painottuessa suurelta osin itä- ja koillis-Suomeen tarjoaa Haapamäen kautta kulkeva pääpoikittaisrata erittäin mielekkään kuljetusvaihtoehdon Suomen länsirannikon jäistä vapaisiin syväsatamiin, joissa on runsaasti vapaata laiva- ja satamakapsiteettia nykyiselläänkin. Radan osuus Parkanosta suoraan Poriin olisi hyvin mielekäs myös Pohjanmaan radan kuljetusten kannalta kaikkina vuoden aikoina ja erityisesti talvikauden vaikean jäätilanteen aikana. Mikäli em. kaivos- ja kaivaisteollisuuden raskaat kuljetukset merkittävästi kasvavat tulisi harkita myös aikanaan suunnitellun ja päätetyn radan rakentamista Keski-Suomen radalta Saarijärveltä Multian kautta Haapamäelle.
3. Pääpoikittaisradan mahdollisuuksia tulee kehittää myös poikittaisessa henkilöliikenteessä, jotta saataisiin ilman junanvaihtoja junayhteydet
laadukkaalla ja nopealla kalustolla mm. reitille Joensuu/Parikkala-Huutokoski-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Vaasa/Pori. Osa Pohjanman radan henkilöliikenteestä olsi hyvin mielekästä mm. yöjunien osalta ohjata kulkemaan Haapamäen kautta.
4. Kaikkien Haapamäen kautta kulkevien ratojen kunnostaminen TEN-luokituksen mukaisesti on mielekkäästi toteutettavissa, koska radat alueineen ovat jo olemassa ja mm. Haapamäki-Parkano-Pori radalla tehtävissä lähes ilman liikenteelle tulevia haittoja.
5. Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä tulee lisätä usealla junaparilla, jotta radan vaikutuspiiristä voidaan käydä eri maakuntien oppilaitoksissa ja työpaikoissa kotoa käsin päivittäin kuten esim. Ähtäristä Jyväskylässä ja Tampereella, Vilppulasta ja Keuruulta Jyväskylässä ja Seinäjoella omien maakuntakeskusten ohella. Tämä edellyttää toimivia junanvaihtoyhteyksiä kaikilla junilla Haapamäen risteysasemalla suorien yhteyksien rinnalla. Henkilöliikenne tulee palauttaa myös Haapamäki-Parkano-Pori radalle ja luoda toimivat vaihtoyhteydet Haapamäellä ja Parkanossa. Haapamäen radan henkilöliikenteen vaihtoyhteydet tulee edelleen olla hyvin toimivat eri suuntiin Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä kaikkien junien osalta.
Olen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtaja ja siinä roolissa olen valmistellut oheisen luonnoksen kannanotoksi liilkenneministeriölle vuosien 2020-2030 liikennepoliittiseen selontekoon. Pienin lähinnä stilistisin muutoksin tämä sitten lähtikin eteenpäin.
TEN-radat ovat TransEuropeanNetworkin ratoja eli pääratoja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä henkilöliikenteen että kuljetusten osalta.
Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä kaikkien niiden kuntien yhteistyöelin, jotka sijaitsevat Haapamäen kautta kulkevien ratojen varrella.
Kyseiset radat ovat: Haapamäki-Orivesi-Tampere, Haapamäki- Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä ja Haapamäki-Parkano-Pori.
1.Rataosuus Tampere-Haapamäki-Seinäjoki muodostaa toisen raideparin Pohjanmaan radalle. Tämä tulisi saattaa kokonaan TEN- luokituksen mukaiseksi ja tarjota hyvin toimiva kuljetusten ja henkilöliikenteen reitti pääradan toisena raideparina, joka Haapamäen risteysasemalla tarjoaisi myös sujuvat poikittaisliikenteen yhteydet. Radan varteen ja vaikutuspiiriin kuuluvat Alavuden, Ähtärin, Keuruun, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden kaupungit sekä Töysän, Juupajoen ja Kangasalan kunnat talousalueineen.
Rataosuus Tampere-Orivesi on jo osa Suomen TEN-rataverkkoa ja rataosuus Haapamäki-Pihlajavesi on varustettu yhteenhitsatuin kiskoin.
Kokonaisuudessaan rata sisältää pitkiä suoria osuuksia ja TEN- kuntoon saattaminen merkitsisi lähinnä perusrakenteen vahvistamista ja osittaista kiskojen vaihtamista yhteen hitsatuiksi sekä sähköistämistä osuudelle Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki. Täten ei tarvittaisi lainkaan uuden radan rakentamista välille Tampere-Parkano-Seinäjoki välille, jossa nykyinen rata voisi keskittyä erityisesti pääradan nopeaan henkilöliikenteeseen, koska kuljetuksia ja osa sen sen henkilöliikenteestä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta.
2.Rataosuus Haapamäki-Jyväskylä on osa Suomen pääpoikittaisrataa rataverkkomme alkuperäisen suunnittelun ajalta maamme leveimmällä kohdalla. Kyse on itärajamme eri liikennepaikoilta ja mahdollisesti junaliikenteelle palautettavalta Elisenvaara-Parikkala reitiltä Huutokosken, Pieksämäen ja Jyväskylän kautta Haapamäelle. Täältä tämä reitti jo nyt mahdollistaa liikenteen Seinäjoelle, josta mielekkäät satamayhteydet ovat mm. Kaskisiin ja Vaasaan. Kyse on sekä kansainvälisestä Keski-Pohjolakäytävästä Venäjältä Tyyneltä valtamereltä asti Atlantille että pohjoismaisesta NECL II kuljetuskäytävästä. Toinen vaihtoehto poikittaisreitin jatkoyhteydelle Haapamäeltä on palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle olemassaoleva rata Haapamäki- Parkano-Pori.
Kaikki tämä poikittaisliikenne on myös ajettavissa läpi molempiin ilman veturin kääntöjä risteysasemilla. Jos rataosuudet kokonaisuudessaan sähköistetään on sähköveturien käyttö koko matkalla mahdollista. Pääpoikittaisrata yhdistää toisiinsa vanhan (Haapamäki) ja uuden(Parkano) Pohjanmaanradan, Keski-Suomen radan (Jyväskylä), Savon radan (Pieksämäki) ja Karjalan radan (Parikkala, Joensuu
Suomen leveimmällä kohdalla kulkevan pääpoikittaisradan hyödyntäminen erityisesti teollisuuden ja transitoliikenteen ratana vapauttaisi uusien raideparien rakentamisista Salpausselälle, Riihimäki-Tampere välille, Jyväskylä-Orivesi ja Tampere-Peipohja välille sekä poistaa
Tampereen seudulle suunnitellun uuden tavaraliikenteen järjestelyratapihan tarpeen, koska kaikilta näiltä voidaan sujuvasti ja mielekkäästi ohjata liikennettä ja erityisesti kuljetuksia pääpoikittaisradalle ja siihen liittyville radoille. Merkittävä osa kuljetusten ratapihatoiminnoista voidaan siirtää myös takaisin Haapamäen jo olemassaolevalle ratapihalle.
Suomen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden painottuessa suurelta osin itä- ja koillis-Suomeen tarjoaa Haapamäen kautta kulkeva pääpoikittaisrata erittäin mielekkään kuljetusvaihtoehdon Suomen länsirannikon jäistä vapaisiin syväsatamiin, joissa on runsaasti vapaata laiva- ja satamakapsiteettia nykyiselläänkin. Radan osuus Parkanosta suoraan Poriin olisi hyvin mielekäs myös Pohjanmaan radan kuljetusten kannalta kaikkina vuoden aikoina ja erityisesti talvikauden vaikean jäätilanteen aikana. Mikäli em. kaivos- ja kaivaisteollisuuden raskaat kuljetukset merkittävästi kasvavat tulisi harkita myös aikanaan suunnitellun ja päätetyn radan rakentamista Keski-Suomen radalta Saarijärveltä Multian kautta Haapamäelle.
3. Pääpoikittaisradan mahdollisuuksia tulee kehittää myös poikittaisessa henkilöliikenteessä, jotta saataisiin ilman junanvaihtoja junayhteydet
laadukkaalla ja nopealla kalustolla mm. reitille Joensuu/Parikkala-Huutokoski-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Vaasa/Pori. Osa Pohjanman radan henkilöliikenteestä olsi hyvin mielekästä mm. yöjunien osalta ohjata kulkemaan Haapamäen kautta.
4. Kaikkien Haapamäen kautta kulkevien ratojen kunnostaminen TEN-luokituksen mukaisesti on mielekkäästi toteutettavissa, koska radat alueineen ovat jo olemassa ja mm. Haapamäki-Parkano-Pori radalla tehtävissä lähes ilman liikenteelle tulevia haittoja.
5. Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä tulee lisätä usealla junaparilla, jotta radan vaikutuspiiristä voidaan käydä eri maakuntien oppilaitoksissa ja työpaikoissa kotoa käsin päivittäin kuten esim. Ähtäristä Jyväskylässä ja Tampereella, Vilppulasta ja Keuruulta Jyväskylässä ja Seinäjoella omien maakuntakeskusten ohella. Tämä edellyttää toimivia junanvaihtoyhteyksiä kaikilla junilla Haapamäen risteysasemalla suorien yhteyksien rinnalla. Henkilöliikenne tulee palauttaa myös Haapamäki-Parkano-Pori radalle ja luoda toimivat vaihtoyhteydet Haapamäellä ja Parkanossa. Haapamäen radan henkilöliikenteen vaihtoyhteydet tulee edelleen olla hyvin toimivat eri suuntiin Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä kaikkien junien osalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti