Hallituksen soteratkaisun ongelmia

Hallituksen soteratkaisu herättää kysymyksiä ja ongelmia

Maan hallituksen soteratkaisu herättää minulle kuntapäättäjänä kysymyksiä monista ongelmista. joita tämä Keuruun ja muidenkin kuntien osalta väistämättä nostaa esille.

Esitetty Jyväskylän vastuu- eli isäntäkuntamalli lähtökohtaisesti merkitsee vain maksajan roolia keuruulaisille.  Tuotettavat sosiaali-ja terveystoimen palvelut hinnoiteltaisiin Jyväskylän toimesta. Olisiko keuruulaisten saama palvelu nykytasoa? Mistä ja milloin saataisin terveys- ja neuvolapalveluja? Olisiko Keuruullakin luovuttava esim. vanhusten kotipalvelun lämpimästä ruuasta, kuten Jyväskylässä on tehty?

Nämä ihmisten perustarpeisiin liittyvät suuremmat ja pienemmät asiat hoidettaisiin Jyväskylän näkökulmista käsin. Ilmeinen vaara meidän kohdallamme tulisi olemaan palvelutason määrällinen ja laadullinenkin lasku, ellemme suostuisi maksamaan korotettuja hintoja.  Koska Keuruulla julkinen terveydenhuolto on nyt tuntuvasti merkittävämmässä asemassa kuin Jyväskylässä, jossa korostuu meitä enemmän yksityislääkärien ja työterveydenhuollon osuus, ei sama kaavamainen toteutus palvele keuruulaisia.

Mitä tapahtuisi meidän nykyisille alan henkilöstöillemme? Tähän hallituksen ratkaisu ei anna mitään vastausta. Epätietoisuus tulisi luomaan turvattomuutta työpaikan pysyvyydestä js heikentäisi työhyvinvointia.

Suuri kysymys liittyy terveysasemien, sairaaloiden, vanhainkotien ja muiden kiinteistöjen omistukseen, arvottamiseen ja tulevaisuuteen. Tätä talouden suurta peruskysymystä ei ole otettu hallituksen ratkaisussa huomioon lainkaan. Keuruulla ovat nyt uudet ja hyvät vanhustenhuollon tilat. Olisiko nämä annettava uudelle isäntäkunnalle ja mihin mahdolliseen hintaan, vai suostuisiko isäntäkunta maksamaan niistä vuokraa ja mikä olisi sen taso?

Ajankohtainen ja nyt suuri ongelma tulisi homeongelmien vuoksi vaaditusta kokonaan uuden keskussairaalan rakentamisesta Jyväskylään. Tähän asti sitä on suunniteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jonka omistajaosakas Keuruukin on väkiluvun mukaisessa suhteessa. Nyt kallis ja massiivinen uusi sairaala tulisikin Jyväskylän kaupungille? Voimmeko ja haluammeko keuruulaisina olla enää toisen omistukseen tulevan kiinteistön maksajia?

Miten kävisi erikoissairaanhoidolle Keski-Suomessa, jos muut kunnat eli puolet uuden sairaalan maksajista, eivät enää suostuisikaan maksajaksi Jyväskylän omistukseen tulevalle keskussairaalalle? Mielestäni tässä asiassa kaiken tulevaisuuden ollessa nyt epävarmaa, koska sairaanhoitopiirit soteratkaisussa esitetään lakkautettavaksi, Keuruun tulisi nyt kääntää liikennevalo uuden keskussairaalan osalta keltaiselle.

Tiedän myös eräiden keuruulaisten harkitsevan muitakin suuntia, kuten Tampere ja Seinäjoki, erikoissairaanhoidon saamiselle. Olisiko tämä hallituksen soteratkaisun perusteella kuinka mahdollista, on asia erikseen. Keuruun asukkaille 99 prosenttisesti Jyväskylä on kuitenkin lähin vaihtoehto. Tampereellekin on tiettävästi tulossa investointitarpeita keskussairaalaan.

Oma keuruulaisille edelleen tärkeä kysymys, jossa kahden vuosikymmenen ajan on onnistuttu saamaan torjuntavoittoja, on Juurikkaniemen sairaalan tulevaisuus. 

Toivon, että asiallisesti ja harkiten voimme yhdessä lähestyä näitä kysymyksiä. Uuden keskussairaalan ratkaisu tulee ainakin eteemme ja osaltamme päätettäväksi. Muut edellä esitetyt ongelmat voivat siirtyä tai jopa poistua, jos hallituksen ratkaisu todetaan tuonnempana perustuslain vastaiseksi, koska monet lainoppineet katsovat isäntäkuntamallin suhteessa muihin kuntiin sisältävän perustuslaillisen ongelman mm. demokratiavajeen ja omiin asioihin vaikuttamisen osalta.

Lauri Oinonen