Isänpäivänä 8.11.2015

Isänpäivä on jo illassa. Aamupäivällä kävin Keuruun kirkossa kello 10 messussa. Päiväsaarnan piti minulle pitkältä ajalta tuttu henkilö Erkki Helle ELY:n edustaja. Aiemmin hän on vieraillut useita kertoja myös Haapamäen kirkossa SLEY:n edustajana.On hyvä nähdä, että hän haluaa myös eläkeiässä olla Jumalan valtakunnan työssä ja vierailla seurakunnissa puhujamatkoilla.

Ostin häneltä Päivän Tunnussana kirjoja sekä itselleni että joululahjoiksi. Isäni ja äitini haudalla Multialla palaa kolem hautakynttilää. Yksi saattaisi olla ekologisempi ratkaisu, mutta kolme muistuttaa pyhästä kolminaisuudesta Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Jpo kasteessa kolminaisuus "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" on lausuttu kohdallemme ja hautaansiunaamistoimitus päättyy Herran siunauksen sanoissa kolminaisuuteen "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Näin koko elämämme on suljettu pyhään kolminaisuuteen. Olemmeko huomanneet tätä?

Olen kiitollinen isälleni paljosta. Hän kovalla työllä ja uskalluksella hankki jo Karjalassa Lumivaarna Ihalan kylältä tilan, joka välittömästi jäi jo talvisodan menetyksessä rajan taakse kuten myös syksyllä 1944. Isäni oli Kollaan veteraani talvisodan ajoilta ja Sallan, Rukajärven, Kiestingin, Valkeasaaren, Lempaalan ja Ihantalan veteraani jatkosodan vuosilta.  Jatkosotaan Karjalan miehet lähtivät peräpohjalaisten kanssa sallan rintamalle, koska Jaakkiman ja Lumivaaran väki oli evakuoitu Tornion seuduille. Jatkosodan jälkeen isäni oli kotirintaman tehtävissä mm. Naarajärvellä. 

Sotien jälkeen kaikki oli menetetty, ei ollut omaa hevostakaan. Mutta pian isäni hankki hevosen tuomaan toimeentuloa ajotyön kautta. Isäni muutti äitini kanssa Multian Riuttakoskelle 1.5.1947 ja aloitti kotitilamme asumisen, raivaamisen ja rakentamisen. Mukana oli isäni valkoinen hevonen "Valkko" ja kaksi ayrshirelehmää "Reivitär ja Menestys" sekä hieho "Talvikki".

Isäni on tehnyt upean ja kunnioitettavan elämäntyön sodan vuosina eturintamalla ja rauhan ajan työn Karjalassa synnyinseurakunnassaan Jaakkimassa ja Lumivaarassa ja sitten Multialla. Isäni elämä päättyi äkilliseen keuhkoveritulppaan kodissamme Multian Riuttakoskella 9.8..1962 52 vuoden iässä. Kynttilät palavat nyt kiitoksena haudalla ja antavat elävää valoa toivon ja ylösnousemuksen merkkinä.

Helsingissä junaliikennettä puolustamassa

Haluan lujasti, että jo vuodesta 1883 alkanut henkilöjunaliikenne jatkuu ja mahdollisesti lisääntyisikin. Siksi olen nyt kolme päivää omin kuluin pääkaupunkimatkalla selvitelläkseni toimia tavoitteeni toteuttamiseksi. Olen tavannut eri kansanedustajia. Kaikille olen kertonut selkeästi asiani.

Tällä hetkellä Haapamäen kautta kulkeva henkilöliikenne on minimi. Jos tuolin jaloista otetaan yksi pois, se ei enää toimi. Siksi mikään kompromissi tai liikenteen vähentäminen ei ole mahdollinen ajatuskaan. Tärkeää on pitää huoli myös Seinäjoella Haapameän ensimmäiseltä yhteydeltä Oulun suuntaan. Junaliikenteet supistukset pääradoilla toivat jatkoyhteyksiin ja niiden jatkoyhteyksiin ongelmia. 

Esimerkiksi Keuruulta junamatka Kiuruvedelle on ongelmallinen. Koetin etsiä tätä vieraakseni ensi viikolla tulevalle professorille. Mielekästä junamatkaa ei löytynyt, koska Ylivieskassa Kiuruveden kautta Iisalmeen menevä juna lähtee nyt puoli tuntia ennen Keuruulta tulevaa junayhteyttä. Bussien tarjontakaan ei tuonut apua asiaan. Seuraus on se, että vien vieraani autollani Jyväskylään, josta hän pääsee Oulun pikalinjalla Kiuruveden tiehaaraan.

Junaliikenne on nähtävä yhteisesti omistamanamme kokonaisuutena. Samoin kaikki yleinen liikenne on kokonaisuus, jossa vaihtoyhteydet ovat olennainen osa. Jos esimerkiksi Multian linja-autoliikenne vaikka taksibusseila saataisiin toimimaan se palvelisi myös junia ja päinvastoin. Työ jatkuu ja en hellitä ilman tulosta.

Pyhäinpäivänä 31.10.2015

Pyhäinpäivänä 2015

Tänään on pyhäinpäivän 2015 aamu. Olen kohta lähdössä Keuruun kirkkoon avustajaksi ehtoollisen jaossa. Olen aina valmis talkooseen koti- tai synnyinseurakuntani toimintaan, kun vain halutaan pyytää tehtäviin. Keuruulla on karjalaisten perinteinen pyhäinpäivän kirkkopyhä. Messun jälkeen on kunniakäynti Karjalaan jääneiden ja sankarivainajien muistomerkeillä vanhan kirkon puistossa. ja kirkkokahvit seurakuntasalissa Viron Suomi-poikien hyväksi.

Eilen pyhäinpäivän aattona kävin Multian kirkonkylän Sinervän hautausmaalla äitini ja isäni haudalla sytyttämässä kolme kynttilää, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Käynti oli hyvin puhutteleva ensi kertaa näin äitini nimen syntymäpäivä- ja kuolinpäivämerkintöineen hautakivessä. Hautakivi oli ollut nimen kaivertamista ja kultaamista varten kiviveistämössä Keuruulla. Tuttu henkilö oli naisen taidollaan kullalla kirjaillut äitini nimet ja päivämäärät hautakiveen isäni tietojen vierelle. Nimien kultaajan aviomies oli asettanut Lotta-Swärd tunnuksen nimien eteen. Isäni nimen edessä on Sotainvalidien tunnus.  

Nimen näkeminen hautakivessä on eräänlainen päätös hautausprosessille. Nyt on edessä seuraava tapahtuma ylösnousemuksen aamu, vaikka ajallista aikaa on määrämittansa. Tehtävä, joka  minulle on uskottu luomisjärjestyksen mukaan äitini hautaamisessa, on täytetty. Kaikki on tästä eteenpäin Ylösnousseen Herramme kädessä.

Pyhäinpäivä avaa näköaloja ajallisesta seurakunnasta kirkkauteen riemuitsevaan ja voittaneeseen seurakuntaan. Näitä tuntoja aavistelevat sadat tuhannet tänä aikana käydesssään läheisten haudoilla, kokoontuessaan kirkkoihin tai kodeissaan läheisiään muistaen valtamerien takanakin. Ajassa kokoonnumme kirkkoihimme, riemuitseva seurakunta on perillä.

Keuruun yhteiskoulu 70 vuotta

Keuruun yhteiskoulu 70 vuotta!

Eilen lauantaina 24. 10. 2015 vietetettiin Keuruun yhteiskoulun 70-vuotisjuhlaa ja tänään sunnuntaina oli vuorossa juhlakokonaisuuteen liittyen juhlamessu kello 10.00 Keuruun kirkossa.

Eilisessä juhlassa sain tuoda koulun omistajan, Keuruun kaupungin tervehdyksen. Itse aloitin oppikouluni 1.9.1959 Keuruun yhteiskoulussa neljän Multian kirkonkylässä keskuskansakoulussa käymäni kouluvuoden jäkeen. Tuolloin Keuruun yhteiskoulu toimi ennen sotia valmistuneessa Puolustusvoimien varikkorakennuksesssa, joka sittemmin tunnettiin teletalona ja nyt tiloissa toimii urheiluun liittyvää yrittäjävetoista toimintaa. Uusi koulutalo saatiin käyttöön vuoden 1961 alussa ja sittemmin koulua on kahteen otteeseen laajennettu.

Omassa kolmen minuutin tervehdyspuheenvuorossani halusin antaa tunnustusta koulun nykyiselle johdolle, opettajille ja kiittää myös aiemmin tehtävissä toimineita. Koulun ensimmäinen rehtori Jussi Rainio 1945-1974 teki mittavan työn koulun toiminnan aloittamisessa ja saattamisessa yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. 

Minä olen koulun kolmatta ylioppilaspolvea keväältä 1967. Pääsimme kaikki 35 silloin läpi! vastaava ei liene sittemmin toistunut, tosin nyt on tilanne hieman toinen ylioppilaskirjoituskäytäntöjen muututtua inhimillisempään suuntaan. Entisiä opettajiani oli mukana koulun juhlassaja illan juhlakonventissakin myös sen näytelmän esittäjinä.

Rehtori Jukka Oikarisen pyytämässä puheenvuorossani halusin myös muistuttaa nykyisen Keuruun yhteiskoulun jatkavan perinteikkään Haapamäen yhteiskoulun (vuodelta 1907) lukjion arvokkaita perinteitä lukioiden yhdistymisen jälkeen muutamia vuosia sitten.

Keuruun yhteiskoulun tunnuslause alusta lähtien oli: "eteenpäin, ylöspäin". Haapamäen yhteiskoulun/yhteislyseon tunnuslauseen päätin puheenvuoroni: "Jumala siunatkoon työmmeja antakoon sen hänelle kelvata." Näillä sanoilla parhainta menestystä koululleni myösmeidän kaikkien entisten oppilaiden puolesta!

Palautetaaanko Suomeen lakkautettuja varuskuntia vai rakennetaanko uusia?

Puolustusministeri Jussi Niinistö(ps) on eri yhteyksissä kritisoinut edellisen hallituksen tekemiä varuskuntien lakkautuksia. Varmaankin on niin, että nykyisessä Euroopan tilanteessa ei tehtäisi ilman laajempia keskusteluja varuskuntien sulkemisia. Ymmärrän toki ikäluokkien pienentymisen  ja kasvussa olevan siviilipalveluksen suorittajien kasvun, mutta tätä ei yksioikoisesti ainkaan nyt käytettäisi perusteena varuskuntien lakkautuksille.

Varuskunnilla on muitakin tehtäviä kuin koulutus. Kyse on yhteiuskunnan turvallisuudesta eri tilanteiden varalle, joita onnettomuudet, kadonneitten etsinnät, luonnonilmiötkin saattavat aiheuttaa. Hajautettu varuskuntaverkosto on mielekästä asevelvollisuuden suorittajille. Julkisen kliikenteen heikentyminen erityyisesti bussiliikenteessä on tehnyt aiempaa vaikeampaa päästä kotoa joko linja-autolla ja/tai junaklla varuskuntapaikkakunnalle. Ainakin minulle olisai nyt Multialta mahdoton selvitä ilman omaa autoa sotaväkipaikkaunnalle, toisin oli 1960-luvun lopussa. Yhteydet toimivat ja junilla oli vaihtoehtokin valittavana Keuruun asemalta Haminaan.

Tässä yhteyudessä on noussut esille ja haluan nostaa esille voimakkaastikin Puolustusvoimien koulutustoimintojen palauttamisen Keuruulle. Täällä ei tarvitsisi rakentaa uutta. Suomen uusimmat kasarmirakennukset olisivat valmiina. Varmaankin niiden nykyisen omistajan kanssa olisi mahdollista sopia asioista yhteiseksi parhaaksi. Tämä ratakaisu palvelisi Keski-Suomen ohella Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja myös Keski-Pohjanmaan tarpeita, kuten palveli vielä viime vuoden loppuun asti.

Kansalaisten ostovoima luo työllisyyttä

Kansalaisten ostovoima luo työllisyyttä

Kun hallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus ei nyt toteutunut, on aiemnmin tuotu esille eräitä kansalaisille kielteisiä toimia vaihtoehtona yhteiskuntasopimukselle. Haluan, että  syyttömiä ei rangaista. Tavalliset kansalaiset, lapsiperheet ja eläkeläiset eivät saa joutua maksajiksi, kun sopimusta ei syntynyt valtiovallan ja ertujärjestöjen kesken.

Ajatus työeläkkeiden leikkauksista on omituinen jo lähtökodissaan. Kysehän on eläkkellä olevien aikanaan maksamista rahoista eikä valtion rahasta. Kun yleisesti halutaan talouden elpymistä, on kotimarkkinoilla ja kansalaisten ostovoimalla mitä suurin merkitys työllisyyteen ja pienyrittäjien menestymiseen kautta maan. Ehdottihan aikanaan pääministeri Matti Vanhanen käyttämään rahaa kulutukseen, jotta kotimarkkinat voisivat luoda työpaikkoja.

Nytkin on meneillään mainoskampanja kotimaisen tuotteen suosimisesta työllisyyden parantamiseksi. Ymmärrän hyvin viennin merkityksen maamme talouselämälle. Onneksi tässä on tapahtumassa myönteistä kehitystä. Puun jalostaminen eri tavoin vientiä varten on vahvistumassa. Kartongilla ja selluloosalla ovat yllättävän hyvät vientinäkymät. Tämä on metsäisten maakuntien, kuten tiedämme Keski-Suomessa, suuri vahvuus.

Korostettaessa viennin merkitystä ei saa unohtaa sitä, että kansalaisten ostovoima luo ihmisille hyvinvointia ja taloudellista luottamusta.

Kun kansalaisilla menee hyvin,  on edellytyksiä että yhteiskunnallakin menee hyvin. Siksi työeläkkeiden leikkauksia ei pidä hyväksyä eikä tehdä. Samoin lapsiperheiden kohdalla ei pidä mennä lapsilisien leikkauksiin, jotta toimeentuloa ei kavennettaisi. Toivon viisautta tulevien

kuukausien ratkaisuihin jokaisen kansalaisen parhaaksi.

Elokuussa pyhäpäivänä 2015

Elokuussa pyhäpäivänä 23.8.2015

Kesä on upeimmillaan juuri nyt. On valoa ja lämpöä, vaikka onneksi sellaisia helteitä ei olekaan kuin  viime kesänä. Äitini usein käytti vanhaa ilmaisua "Perttulin pikkukesä" tällaisesta kesästä, vaikka tänä vuonna kesän lämpimin aika onkin ajoittunut tänne elokuun puoliväliin.

Viileä alku- ja keskikesä on ollut hyvää ulkotöiden aikaa pellon ojanvarsien vesonnassa ja metsätöissä.

Tavoite on saada satakunta tukkipölliä, jotta niiden sahausta varten kannattaa sirkkeliurakoitisijan tuoda välineensä Riuttakoskelle. Tavoite on edelleen syksyä kohti käyden keittää punamultamaalia keltamulllalla sävytettynä. Kun maali on saatu valmiiksi maalaan päärakennuksen ja navettarakennuksen. Jos aika ja kelit antavat myöten myös aitta ja sauna  saavat uuden maalin. Edellisistä maalauksista on kulunut jo kaksikymmentä ja osin yli kolmekymmentäkin vuotta. Tuolloin keittämäni maalit äitini ollessa opastajana mukana ovat onnistuneet erittäin hyvin, koska maalaukset eivät vieläkään ole huonossa kunnossa.

Tulevassa viikonvaihteessa hoidan papeista tehtävään pyydettynä yksin koko Keuruun seurakuntaa eri tehtävissä. Seurakunnan työntekijät lähtevät Lontooseen tapaamaan siellä vielä olevaa entistä seurakuntamme pappia Teemu Hälliä. joka toimii Lontoon merimieskirkon johdossa. Minulla on Keuruun kirkossa ensi sunnuntaina kello 10 sananjumalanpalvelus ja Pihlajaveden erämaakirkossa kello 13 messu, joka on viimeinen kesän tapahtuma erämaakirkossa. Kesällä on ollut upeita ja korkeatasoisia musiikkitapahtumia Pihlajaveden erämaakirkossa salskeiden honkien keskellä.

Tuon jälkeen Pihlajaveden jumalanpalvelukset siirtyvät uudempaan kirkkoon Pihlajaveden kirkonkylään upeaan mäkimaisemaan, jossa kirkon äärellä ovat laajat herukkaviljelmät ja kirkon takaa metsän puolelta avautuu hieno näkymä Pihlajaveden siniselle ulapalle. "Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne tiemme johtaa". Pihlajaveden kirkko sijaitsee eräässä Suomen pienimmistä kirkonkylistä, kunnantalo, kaupat, koulu ja posti sekä vanhainkoti ovat loppuneet jo vuosikymmeniä sitten. Kunta liittyi Keuruuseen 1969 ja seurakunta on kappeliseurakuntana Keuruun yhteydessä. Junat kylläkin pysähtyvät kirkonkylästä noin kuuden kilometrin päässä olevalla Pihlajaveden asemalla, josta rautaien ansiosta aikanaan kehittyi pitäjän toimintojen keskuspaikka.

Tänään upean kesäisenä sunnuntaina menen pihaseuroihin Keurusselän maisemiin Keuruun ja Mäntän puolivälin seuduille Liukon kylälle Olli ja Saini Mäkisen kotiin. Meitä sanankäyttäjiä tulee muitakin ja laulutkin onnistuvat, kun ainakin kaksi kanttoriakin tulee paikalle. Kutsu on lehdessä avoin jokaiselle ja talon väki on kutsunut henkilökohtaisestikin monia tapaamisten yhteydessä.