FW: Liitettäväksi lauri oinosen bolgeihin

Kiitos äänestäjilleni!

Kunnallisvaalit ovat nyt ohi. Suuret Kiitokset 370 äänestäjälleni! Te sen teitte, kultamitalipaikka Keuuruun kunnallisvaaleissa! Jokainen olette tekemäsää suurta asiaa äänestäessänne valintani puolesta, sillä alkavalla valtuustokaudella ratkaistaan monia tärkeitä asioita. Keuruun tulevaisuus on aivan perusteissaan nyt lujan ja sitkeän puolustamisen asia ihan oman kunnan itsenäisyydestä alkaen. Luotan Keuruun itsenäisyyteen jatkossakin.

Kuntaliitos ei Keuruun kohdalla ratkaise mitään ongelmaa, mutta synnyttäisi suuren määrän lisää. Nyt tulevalla valtuustokaudella kuntaliitos taloudellisena faktana merkitsisi meille korkeampaa veroprosenttia ja lisää velkaa siinäkin tapauksessa, että joutuisimme itsenäisenäkin nostamaan veroprosenttia. Liitoksen myötä joutuisimme nostamaan vielä enemmän. Vaara olisi myös kansalaisille tärkeiden palvelujen joutuminen esim. Mänttään, jos liitos olisi Mänttä-Vilppulan kanssa, kuten jotkut asioita enempi tuntematta haluavat.

Kuntatalous on suuri haaste valtion osuuksien vähetessä nykyisen hallituksen budjettiratkaisujen seurauksena kunnille perustaråpeisiin tulevien valtionosuuksien vähetessä ensi vuodellekin yli kaksi miljoonaa euroa. Nykyhallitus kurittaa kuntia, jotta se saa antaa rahaa EU:lle eurokriisin hoitoon, johon me Suomen veronmaksajat emme ole millään tavoin syyllisiä.

Nyt on kuitenkin hyvä mieli ja kiitollisuus päällimmäisenä luottamuksesta ja sen kanssa on hyvä käydä kovimpiinkin taistoihin keuruulaisten puolesta! Sissisotana koetan saada valtion toimintaa myös kasarmialueellemme. Puhutaan siitä vasta sitten, kun jotain on saatu aikaan.

Kiitos tuestanne!

Lauri Oinonen

OLEMME ITSE OMA VOIMAVARAMME

Menestyvä ja inhimillinen Keuruu tavoitteeksi


Olen ilokseni havainnut, että Keuruun kaupungissa on paljon lapsiperheitä. Samoin vanhempien näkyvä huolenpito lapsista on hyvä asia. Nuoret vanhemmat haluavat kaikkein parasta lapsilleen. Lähtökohtaisesti Keuruun kaltainen kunta voi tarjota aineksia onnelliselle lapsuudelle. Monet virikkeet, usein sukulaiset ja luonto ovat lähellä ja naapurit tuntevat yleensä toisensa. Lapsiperheiden elämän ja arjen asioiden tiedostaminen on tärkeää eri päätösten teossa. Lasten hoitoon tarvitaan aidosti toimivia vaihtoehtoja ja kotihoitoa on myös määrätietoisesti edistettävä.

Keuruun kouluelämän vahvuus ovat osaavat ja työhönsä sitotuneet opettajat ja koulujen henkilökunta. Sama koskee hienosti kaikilla sektoreilla myös koko kaupungin ja terveystoimen henkilöstöä. Minulle sanottu: "olemme ihmisillä töissä", kuvaa vastuunottoa ihmisistä, joita varten kaupunki on olemassa. Keuruu on sen kokoinen kaupunki, että meillä yhdessä toimien on mahdollisuuksia estää nuorten syrjäytymistä. Keuruulaisissa nuorissa on kokemani mukaan paljon myönteistä latausta.

Ammatillista koulutusta on lisättävä ja lukiotamme on vahvistettava Keurusseudulla. Nykypolitiikan mukaisiin suurlukiohin verrattuna Keuruun lukion inhimillinen koko havaitaan vahvuudeksi. Kunnallisneuvos Olli Haapanen toimiessaan kaupunginsihteerinä toi Keuruulle ja kehitti voimakkaasti ammatillista koulutusta seutukunnallamme. Nyt tarvitaan samaa energisyyttä ja sitkeyttä nuortemme ja aikuisopiskelijoiden parhaaksi. Kesäyliopistojen ja yliopistojen arvosanaopintoja ja kursseja olisi saatava seudullemme edelleen. Nämä ovat hieno mahdollisuus nuorille ja iästä riippumatta jokaiselle sekä merkki paikkakunnan vireydestä. Yhteistyö Ison Kirjan kanssa voisi antaa paljon lisää tälläkin saralla.

Yrittäjiemme parissa on ainutlaatuinen innostus luoda työpaikkoja Keurusseudulle. Työ ja toimeentulo ovat työikäisille syy muuttaa tänne. Täältä voi käydä työssä muuallakin, jos tiet ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Asuinpaikkana ja virikkeiltään koko Keuruu tarjoaa kiistatta vertailukelpoiset ja edulliset puitteet. On pidettävä huolta, että TE-keskuksen työvoimapalvelut säilyvät Keuruulla. Meillä on noin 700 henkilöä vailla työtä. Tarvitaan lujasti toimia, jotta tekemätön työ ja työntekijä kohtaisivat toisensa. Jos tässä voisimme yhteistyöllä onnistua, voisimme välttyä veronkorotuksilta tai jopa hivenen alentaakin veroprosenttia. Samalla monen elämän arki muuttuisi onnellisemmaksi ja ehkäpä kaupunkikin näyttäisi kauniimmalta.

Yhteiskunnan arvokkuus mitataan sillä, miten se pitää huolta iäkkäimmistään ja hoitoa tarvitsevista. Kyse ei ole kuluerästä vaan panostuksesta ja sijoituksesta. Tämä tulisi tajuta erityisesti valtiollisella tasolla huolehtimalla kunnon eläkkeistä ja kuntien voimavaroista, mutta jotain arvovalintoja voi silti tehdä kunnallisella tasollakin. Hoito- ja hoivatyö tarvitsevat osaajansa ja omaishoito todelliset mahdollisuutensa.

Haluan, että luonnonkaunis ja mahdollisuuksia runsaasti tarjoava, menestyvä Keuruu tunnetaan myös ihmiselle hyvänä, inhimillisenä kaupunkina.

Lauri Oinonen
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
kunnallisvaaliehdokas (kesk)

FW: Suomenselän rautatieliikentyöryhmän kokouksesta

---

From: lauri.oinonen@hotmail.fi
To: toimitus.suurkeuruu@almamedia.fi
Subject: Suomenselän rautatieliikentyöryhmän kokouksesta
Date: Wed, 17 Oct 2012 08:30:50 +0300

Ratalinjaukset esillä Keuruulla


Suomen rautateiden linjaukset ja vaikuttaminen niihin nousivat keskeiseksi asiaksi Suoimenselän rautatieliikennetyöryhmän kokouksessa Keuruulla viime maanantaina. Keskipohjolakäytävän viestintäsihteeri Virpi Heikkinen kertoi alustavien kustannuslaskelmien olevan käynnissä Venäjältä Pieksämäen ja Haapamäen kautta edelleen Vaasan ja Kaskisten satamiin ja sieltä Ruotsin ja Norjan läpi Atlantille ulottuvasta rautateiden kuljetus- ja liikennekäytävästä. Ensi kesään mennessä saataneen laskelmat osuudelta Jyväskylä- Haapamäki-Seinäjoki. Samoin tähän liittyy Green Corridorina oleva kuljetuskäytävä Porin ja Rauman satamiin, josta myös Heikkinen kertoi laskelmien olevan meneillään.

Kokouksessa puheenjohtaja Lauri Oinonen sekä kansanedustajat Arto Pirttilahti (kesk) Mänttä-Vilppulasta ja Mikko Savola (kesk) Ähtäristä toivat esille kiireellisesti selvitettäväksi kustannusvertailun Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjolle menevän pääradan itäisen raideparin kunnostamisen kustannuksista suhteessa uuden radan rakentamiseen  nykyisen Parkanon kautta kulkevan oikoradan rinnalle. Huomattava olisi se, että pääradan itäisen reitin osuus Haapamäki-Seinäjoki olisi jo saamalla osa Keskipohjolakäytävää. Nämä tulisivat samalla rahalla kuntoon ja palvelisivat kokonaisuutta eri suuntiin edullisesti ilman kokonaan uuden radan vaatimia investointeja

Nykyinen henkilöliikenne säilyy seuraavan aikataulukauden entisellään eräitä minuuttien muutoksia lukuunottamatta, kertoi Seinäjoen aseman palvelupäällikkö Vieri VR:n edustajana. Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä muodostuu Haapamäen radanvarsikuntien edustajista. Mukana tällä kertaa oli edustus Alavudelta, Ähtäristä, Mänttä-Vilppulasta, Orivedeltä sekä Keuruuta edustivat toimikunnan puheenjohtaja Lauri Oinonen, jäsen Antero Pohjonen ja kaupunginjohtaja Timo Louna. Keski-Suomen liittoa edusti viestintäsihteeri Virpi Heikkinen, joka kutsui seuraavan kokouksen Jyväskylään vielä tämän vuoden puolella ratalinjausten suunnitelmien merkeissä.

Linja-autot luovat parempaa tulevaisuutta jokaiselle

Linja-autoliikenne Keurusseudun mahdollisuuksien avaajana


Linja-auto on merkinnyt minulle mahdollisuutta käydä kotoa käsin Multialta oppikoulua Keuruulla. Jo kansakoulua käydessäni näin Multian matkahuoltona toimineen Korsun edessä aikansa upeita linja-autoja. Ne toivat maalaisyhteisön koulupojalle tuulahduksen jostakin kauempaa ja ilmeisestikin ulottuvissa olevien mahdollisuuksien salaperäisestä maailmasta. Niinpä Keuruun yhteiskoulun pääsykokeissa oppilaaksi hyväksytyksi tuloni jälkeinen bussimatka Keuruulta Multialle oli upea kokemus. Tiesin linja-autokyytien avaavan ovia tuntemattomaan ja jännittävään tulevaisuuteen. Muistan elävästi myös ensinmäisen oppikoulupäiväni matkan kunnioittamani Yrjö Kurjen ollessa kyydin kuljettana.

En tiedä koulutovereitteni omia kokemuksia, mutta meille useimmille multialaislle ja Keuruun eri kylillä asuville linja-auto mahdollisti koulun käynnin kotoa. Tätä mahdollisuutta ja varsinkaan eri kyliltä  ei ollut ennen meitä, jotka kuuluimme ns. suuriin ikäluokkiin. Multialaisten osalta kiitos tästä kuuluu Töysän Linja Oy:n perustajalle Jussi Töysälle. Samaan kiitokseen voivat yhtyä varsin monet eri kylien keuruulaisetkin. Töysän bussithan ovat antaneet monille keuruulaisillekin jo noista ajoista alkaen mahdollisuuden koulunkäyntiin. Vastaavasti etenkin Myllymäentien ja Kolhon suunnista rohkean yrittäjänaisen Enne Mäkelän linja-autot merkitsivät aivan samaa. Lisäksi seudullamme oli muitakin linja-autoreittejä kuten Björkqvistin ja Tourusen sekä postiautojen vuorot.

Oman ikäluokkani koulumatkat eivät saaneet valtion tai kunnan tukea, jokainen maksoi itse matkansa. Linja-autoyrittäjillä oli yrittäjäriskinsä. Heille kuuluu upea kiitos halusta järjestää ja suunitella eri kyliltä liikenne vaihtoyhteyksineen hyvin palvelleeksi. Parhaimpina aikoina 1960-luvulla Multialta lähti aamulla runsaan puolentunnin sisällä Keuruulle neljä linja-autovuoroa. Reittiensä mukaan nämä olivat: Tarhapään, Asunnan, Jukojärven kautta ajetut ja suora Multia-Keuruu vuoro. Aamukuudelta oli jo mennyt vuodesta 1957 alkaen Multialta Tampereen vuoro. Lähes tunnin välein iltaan asti oli muitakin vuoroja Keuruulle, joista useimmat jatkoivat edelleen Mänttään.

Edellä luetellut vuorot tarjosivat Keuruulla välittömät vaihtoyhteydet myös Jyväskylään. Lisäksi Multialta lähti vastaavaan aamuaikaan kolme bussia Jyväskylään. Ensinmäinen ajoi Kuivasmäen ja Töysänperän, toinen Heikkilänperän ja kolmas Kalliokosken kautta Petäjävedelle ja sieltä nämä jatkoivat Jyväskylään. Lisäksi Multialta oli Jyväskylään muitakin vuoroja, joista pitkän matkan kulkija oli Myllymäki-Multia-Jyväskylä vuoropari.

Kaikki edellä luetellut linja-autovuorot kulkivat myös paluusuuntiinsa. Linja-auto oli jo tuolloin merkittävä rahdin kuljettaja. Maatilojen tuotteista kyydissä oli niin maitotonkkia kuin teurastettujen eläinten ruhojakin kauppoihin. Henkilökuntaan kuuluneet rahastajat saattoivat tuoda maaseudun asiakkaille tarvikkeita, joita ei saanut omalta paikkakunnalta. Linja-autot loivat vireää elinvoimaa monipuolisesti maaseudulle. Asioinnit, sukulaismatkat, käynnit lääkäreissä jne. hoituivat kätevästi sujuvien bussivuorojen avulla useimmille maaseudun asukkaille.

Linja-autoliikennöitsijät ja heidän koko henkilöstönsä ovat olleet voimakkaasti Keurusseudun kehittäjiä. Tästä kuuluu heille suuri kiitos. Koulubussiani usein nuorena miehenä kuljettanut ja Töysän Linja Oy:n johdossa vuosikymmenten työn tehnyt nykyinen talousneuvos Aapo Töysä antaa haastatellessani puolestaan nöyrän kiitoksen uskollisille asiakkailleen.

Bussit kulkevat entistä laadukkaampina ja paremmin varusteltuina perheyrittäjien viitoittamaa tietä. Ekologisuus, ympäristöystävällisyys matkan nopeus ja viihtyisyys ovat vahvoja bussiliikenteen valtteja, alan mahdollisuudet luovat tulevaisuutta jokaiselle. Luotan kokeneisiin yrittäjiin ja siksi linja-autoliikenteen vankkaan tulevaisuuteen Keurusseudun ja meidän kaikkien parhaaksi!


Lauri Oinonen

Keurusseutu tarvitsee molemmat ambulanssinsa

Keurusseutu tarvitsee molemmat ambulanssinsa


Olen tietoisesti tehnyt Keuruulla havaintoja kahden Keuruulle sijoitetun ambulanssin hälytyslähdöistä ja muista tehtäviin kuuluvista toimista. Näitä on yllättävän paljon. Hälytystehtävissä on täällä näkynyt myös naapurikuntien ambulansseja, mikä kertoo molempien Keuruun autojen olleen samaan aikaan tehtävissä.

Ambulanssiemme tehtäviin on kuulunut myös entistä enemmän kotisairaanhoitoa ja omaishoitoa tukevia töitä ja potilaiden siirtoja kotoa oman terveyskeskuksen palvelujen äärelle. Lääkärien yö- ja osin viikonloppupäivystysten etääntyessä sairaankuljetusten tarve on korostunut sekä kiireellisten että vähemmän kiireellisten mutta tarpeellisten kuljetusten osalta. Keuruu ja Multia jo sinällään muodostavat maantieteelliseti laajan alueen. Jo nyt monet ovat valittaneet ambulanssin tulon odotusta. Palokuntien ensivasteyksiköiden harteille kaatuu yhä enemmän ja vaativampia tehtäviä.

Sairaanhoitopiirimme virkamiesesityksen pohjalta 12.9.2012 tehty ratkaisu Keuruun toisen ambulanssin poistamisesta vastoin Keuruun kaupungin kantaa on vaarallinen heikennys Keurusseudulla sekä ambulansin saatavuuteen että terveydenhuollon palveluihin. Tätä ei korjaa se, että jäljelle jäävä on ns. hoitotason yksikkö, koska Keuruulla on käytännössä tällainen ollut jo vuosikymmeniä. Kun tämä päivisin klo 08-20 ainut ambulanssi on tehtävässä tai Jyväskylän ajossa, on yksinkertaisesti nopean avun saannin pula.

Jos Petäjävedeltä luvattu apu sattuisikin olemaan heti saatavissa, olisi viive Keuruulle vähintäinkin 20 minuuttia, Haapamäelle yli puolituntia ja Pihlajavedelle odotus venyisi jopa tuntiin. Entäpä silloin, kun tämäkin auto olisi tehtävissä? Aivo-, sydän- ja keuhkoinfarktitapauksissa minuutit ovat todella tärkeitä kuten vaikeissa onnettomuuksissakin. Viiveet merkitsevät vakavia asioita ja hengenvaaraa. Entäpä tilanne, jossa tarvittaisiin kaksi tai useampia ambulansseja? Toiveet lähikuntien avusta voivat olla myös epärealistisia. Tiedän mm. tilanteen, jolloin seutukuntien lähin vapaa ambulanssi oli Ylöjärvellä!

Tässä tilanteessa tuntuu suorastaan irvokkaalta sairaanhoitopiirin päätöksen pohjalla ollut perustelu (hall. kokous 12.9.2012 asia 156 H): " Suunniteltu palvelutaso on nykyistä tilannetta parempi. Keuruu maksaa samalla maksuperusteella ensihoidosta kuin muutkin KSSHP:n alueen kunnat, koska ensihoitovalmius noudattaa KSSHP:n palvelutasopäätöstä". Vaikka ambulanssipalvelumme mielestäni olennaisesti heikentyvät, eivät maksumme kuitenkaan alene.

Valmistelussa ei ole tunnustettu Keurusseudun matkaetäisyyksien tosiasioita eikä ambulanssien lisääntyvien tehtävien kokonaistarvetta. On haluttu keskittää yksiköitä Jyväskylään ja ohjata niille myös  potilaittemme siirtokuljetukset, jotka nyt on hoidettu paljolti ekologisesti  ja säästäen Keuruun autojen Keskussairaalan ajojen paluumatkoilla. Koska asia on nyt lukkiutunut, on tulevalla valtuustokaudella ambulanssiongelma  otettava esille ja tilanne on korjattava ennen pahimpien vahinkojen toteutumista.

Lauri Oinonen
Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk)
kunnallisvaaliehdokas

Rautatieasiaa

Rautatiet voivat olla tulevaisuuden suuri mahdollisuutemme


Nykyinen hallitus on päättänyt panostaa voimakkaasti rahaa rautateihin. Tämä tarkoittaa maan Pohjanmaan pääradan (Hki-Tre-Parkano-Seinäjoki-Oulu)  toista raideparia Ouluun saakka ja kolmatta raideparia Helsinki-Tampere välille. Lisäksi Tampereen lähelle Pirkkalaan suunnitellaan miljardin euron uutta tavaraliikenteen järjestelyratapihaa Tampereen läntisine ohitusratkaisuineen asuttuun ja vesistöjä sisältävälle alueelle. Uutta paljolti tunneleita merkitsevää Jyväskylä- Jämsä-Orivesi raideparia ajetaan myös voimakkaasti. Kaikkiaan jo nämä merkitsevät noin viiden miljardin menoja valtiolle. Lapissa ajetaan lisäksi ponnella kahta Jäämeren yhteyttä

Valitettavasti nämä linjaukset eivät lupaa mitään meille, olisimme vain valtion veroissa maksajia. Samalla perustellut Keurusseudun maantieinvestointimme jäisivät odottamaan vuoroaan ja maan useat päättäjät myös haluavat niiden vaipuvankin unholaan. Näin olisi jo käynytkin vt 18 kohdalla, ellen olisi ollut vaikuttamassa  PN:n elinkeinovaliokunnan jäsenenä Pohjoismaiden ministerineuvoston päätökseen ohjata NECL II suunnittelurahoja tiesuunnitelmiemme päivittämiseen.

Tässä tilanteessa on meidän osoitettava valtiolle huikeasti edullisemmat ja paljon paremmin maatamme ja kuljetustarpeita palvelevat ratareitit. Nämä ovat Haapamäen kautta kulkeva ns. vanha Pohjanmaan rata (Tampere-Haapamäki-Seinäjoki) ja Haapamäki-Parkano-Pori rautatie. Ensinmainittu on jo superkunnossa Orivedelle asti. Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki osuus tulisi varustaa  uudelle pintakerrokselle yhteenhitsatuin kiskoin ja sähköistää. Tämä maksaisii vain varsin vähäisen murto-osan siitä rahasta, mikä nyt aiotaan käyttää uuteen rataan Tampere-Parkano-Seinäjoki välille.
Samalla tulisi Keskipohjola-käytävän poikittaisyhteys kuntoon Haapamäki-Seinäjoki osuudelta.

Meillä on vain nyt tavattoman kova kiire tuoda asia esille, koska jo nyt upotetaan rahoja (Tre-Pno-Ski) toisen raideparin = uuden radan suunnitteluun. Jos emme nyt onnistuisi saamaan rataamme (Ov-Hpk-Ski) pääradan toiseksi raidepariksi, on tulevaisuudessa uhka menettää alueemme junamatkustus pääkaupunkiseudulle ja pohjoisen suuntaan. Muutaman vuoden kuluttua tätä liikennettä taas tarkastellaan ja suunnitelmat ovat tiedossani ja vapaasti saatavissa (LVM:n JYSEHOT-selvitys). Juuri pääkaupungin suuntaan nopeat junat ovat kuitenkin todellinen vaihtoehto yksityisautoille. Tämä on entistä tärkeämpi imagotekijä, jos haluamme tänne pääkaupunkiseudulta paluumuuttajia ja työmatkojaan yleisillä kulkuvälineillä pendelöiviä veronmaksajia. Junat ja linja-autot tässä suhteessa vain tukevat lujasti toisiaan.

Haapamäki-Parkano-Pori rata on saanut asinatuntijoilta yllättävän myönteisen kannatuksen, kuten mm. prof. Arto Lahdelta ja DI Jorma Haapamäeltä. He näkevät kokonaisedun kansantaloutemme ja sen tarvitseman logistiikan kannalta. Tämä rata olisi hyvin halpa verrattuna uuteen (Jkl-Jms-Ov) tunnelirataan eli uuteen raidepariin Jyväskylän ja Oriveden välillä. Kun yhteys Haapamäeltä Poriin palautettaisiin, voisi Suomen rautatieliikenteen ratapihojen järjestelytoimintoja siirtää Tampereelta Haapamäelle ja uutta miljardi-investointia Pirkkalaan ei tarvittaisi. Valtio säästäisi pelkästään tässä 800 miljoonaa euroa, jos Hpk-Pno-Pori maksaisi lasketut 200 miljoonaa euroa!

Kaikki tämä mahdollistaisi työpaikkoja Haapamäelle ja seutukunnallemme sekä avaisi ihan uusia teollisuuden alojen mahdollisuuksia. Kestävät logistiset vaihtoehdot tulisivat olemaan silloin täällä vertailukelpoiset mihin tahansa maakuntakeskukseen nähden. Keurusseutu olisi kartalla ja se avaisi mahdollisuuksia, joita emme vielä voi nähdäkään.


Lauri Oinonen
kunnallisvaaliehdokas (kesk)

Onko sosiaalinen Eurooppa vielä mahdollinen?

Euroopassa velkakriisin nimissä tehdyt menojen leikkaukset uhkaavat jo kiristillisiä perusarvoja: solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta, sanoo saksalainen sosiaalietikian professosi Franz Segbergs Marburgin yliopistosta. Hän vaatii eurooppalaisia kristittyjä nousemaan vastarintaan, puolustamaan inhimillisyyttä ja estämään kristillisen uskon vaikutuksesta syntyneen sosiaalivaltion purkamista.
Sosiaalivaltio tarkoittaa sitä, että valtio ottaa vastuuta ihmisten sairaudesta, työttömyydestä, työkyvyttömyydestä ja ikääntymisestä. Tällöin epävarmuuden ja kriisin tilanteissa ihmiset voivat jatkaa perustaltaan turvattua ja siedettävää elämää.

Nyt kuitenkin euron pelastamisessa Segbergs näkee EU:n, Euroopan keskuspankin ja Maailmanpankin muodostaman troikan painostavan valtioita toimiin, jotka johtavat Euroopassa syntyneen sosiaalivaltion sortumiseen. EKP:n tämänhetkinen johtaja Mario Dragi on jättämässä jäähyväisiä Euroopan parhaille perinteille ja hän haluaa tietoisesti hylätä täällä historian kehityksessä muodostuneen sosiaalivaltion finanssimarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi.

Eräs viimeisistä Euroopan ihmisoikeuksien kirjoittajista, Stephane Hessell, kirjailija ja diplomaatti julkaisi vastikään kirjan nimeltä: Tyrmistykää! Siinä hän kirjoittaa, miten tänään kehdataan sanoa, että Euroopassa ei ole mahdollista maksaa vanhuksille kunnollisia eläkkeitä, vaikka Eurooppa juuri nyt on rikkaampi kuin koskaan ennen. Suomessakin nyt kunnallisvaalien alla kuuluu puheenvuoroja, joissa valitetaan ikääntymistä ja eläkemenoja. Saksassa finanssipiirien ehdoilla toimiva politiikka on johtamassa vanhusköyhyyteen. siellä 35 vuotta keskipalkalla uurastanut työntekijö tulee saamaan vain 688 euroa eläkettä.

Tämä tapahtuu siis Saksassa EU:n vauraimmassa maassa. Eteläisemmässä Euroopassa kansalaisten asema kurjistuu paljon nopeammin. Yhdenmukaistamistoimet eli harmonisointi valtioiden ollessa vain voimattomia finanssipiirien käskyjen toteuttajia uhkaavat Suomessakin eläkkeitä, hyvinvointia ja kansalaisten toimeentuloa, ellei nopeasti irrottauduta finanssipiirien ohjaamasta politiikasta, jossa huippurikkaat ottavat voitot ja tappiot määrätään kansalaisten maksettaviksi. Missä olisi ratkaisu?

Hessellin mukaan ratkaisu kriisiin löytyy juuri kristilliseltä pohjalta syntyneistä eurooppalaisista perusarvoista, solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Kirkkoisä Augustinus on sanonut, että yhteiskunta ilman oikeudenmukaisuutta on rosvojoukko! Tällaisena hetkenä tarvitsemme paluuta ajattelumme alkulähteille. Valtioiden on voitava puolustaa kansalaistensa toimeentuloa ja hyvinvointia.
Tähän kuuluu lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus.

Euroopan kansojen vahvuus on ihmisissä. Sieltä löytyy paljon koulutettua monipuolista osaamispääomaa, tekemättömille töille tekijöitä, uusille ajatuksille toteuttajia. Ihmiset tuntevat, että nyt mennään väärään suuntaan, siksi eteläisen Euroopan kansalaiset yhä enemään nousevat vastustamaan oikeuksiensa ja mahdollisuuksiensa uhraamista finanssisysteemin hyväksi.  Nyt ihmisten parhaaksi tehtävät yhteiskunnalliset toimet nähdään vain kuluina, joista finanssipiirit haluavat päästä eroon lisätessään omia tuottojaan. Nykyinen tie on muodostumassa tuhon tieksi, vaikka kansalaiset pakotettaisiin antamaan viimeisetkin euronsa.

Ajattelua on muutettava. Kansalaisten hyväksi käytetty raha ei ole kuluerä, vaan sijoitus ja panostus, jolla luodaan oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. Iäkkäimpien eläkkeet, hoito ja hoiva ovat ansaitut työuran aikana. Sijoitus ihmisten oikeutettuun toimeentuloon Suomessa ja muualla tuottaa myös taloudellista ja reaalista kansantuloa, joka puolestaan lisää hyvinvointia. Jotta Eurooppa ja kansalaiset voivat pelastua pahemmalta kriisiltä,  tarvitaan nyt nopeasti kokonaisvaltaista näkemystä ja ratkaisuja ihmisten parhaaksi.

Lauri Oinonen

Keuruu