Uudenvuodenpäivän 2012

Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012!

Luonnossa  sentin verran uutta lunta naamuyöllä satanutta ja ulkona on noin seitsemisen astetta pakkasen puolella. Valkea talvi tulin "uudeksi jouluksi", kuten vanhastaan Multialla uudenvuodenpäivää on nimetty. Olin 44 vuotta sitten Haminan Raatihuoneen edustalla  puhumassa uuden vuoden yön hartaudessa silloin asevelvollisena ja varusmiespapin ominaisuudessa kirkkoherra Hjalmar Anstenin pyynnöstä. Hän oli isänmaan mies ja suuri Israelin ystävä, joka rukoili myös palestiinalaisten puolesta. Kiitollisena muistan häntä.

Haapamäellä olin mukana kirkon penkissä ja ehtollispöydässä kotikirkkomme uudenvuodenpäivän messussa. Mielestäni tämä on hyvä muoto aloittaa uutta vuotta. Kirkon komea suntio Erkki Eerolan joulukuusi koristeltuna kaunisti Herran huonettamme. On sääli, että Haapamäen kirkossa ei ole nykyisin joka pyhä jumalanpalvelusta. Nytkin jää kirkostamme pois pyhä, joka muistuttaa Herran huoneen ihanuudesta ja pidän tät suurena vahinkona. Ovet kiinni oleva kirkko pyhäpäivänä on heikko todistus kristityn maan hengellisestä elämästä.

Koska kirkkoaikamme on sama kuin nytkin tasavallan prsesidentin uudenvuoden puheen aika, se jää uutisista kuultavaksi. Ensi vuonna on uusi presidentti. Kuten tiennetkin, olen ehdokas Paavo Väyrysen kannattaja. Hän rohkenee sanoa asiat suoraan EU:nkin ja euron osalta. Iän myötä Paavosta on kypsynyt, kuten viimeinen Längelmäen kirkkoherra luonnehti " vanha kunnon Väyrynen".

Jos ja kuten toivon hänestä tyulevan presidentin, tulen pyytämään häneltä, että hän rohkeasti tulisi uudenvuoden puheissaan toivottamaan Jumalan siunausta. Kyse on paljon enemmästä kuin vain sanoista tai ulkonaisesta tavasta. Nuo sanat, jotka jo Kyösti Kallio otti käyttöön antoivat voimaa ihmeellisellä muta todellisella tavalla kansakuntamme vaikeiden sotavuosien ajalle osaltaan jo ennen sotia lausuttuinakin.

Jumalan siunausta sinulle lukijani ja isänmaallemme ja koko maailmalle! Kaikkea tätä tarvitsemme entistä enemmän juuri nyt.

30.12.2011

Ortopedihoito Keuruulla tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn


Ortopedi, toimitusjohtaja Leo Österback tuo kirjoituksessaan Suur-Keuruussa 30.12.2012 esille useita sellaisia asioita, joita ei ollut kaupunginvaltuustolla tiedossaan kokouksessa 21.12.2011. Mahdollisesti asia on sama koko valmisteluprosessin osalta. Kaupuunginvaltuusto tekee ratkaisunsa lautakuntien ja kaupunginhallituksen valmistelun pohjalta ja nyt ilmeisesti valmistelussa on jouduttu liikkeelle vajain tiedoin.

Vaikka ilmeisesti menettely täyttäneekin laillisuuden, eivät oikeudenmukaisuus ja kuntalaisten etu asiassa nyt saatakaan täyttyä. Lisäksi merkittävää on se, että kyseiset tähän asti kuntalaisia hyvin palvelleet ortopedipalvelut ovat koskeneet lähes 600 henkilöä vuodessa. Jo nyt monet kansalaiset ovat antaneet huolestunutta palautetta, kun ortopedin vastaanottoaikoja ei ole annettu Keuruulla vuoden 2012 alusta.

On hyvä, että jotkut erikoislääkäripalvelut toimivat palautteen mukaan erinomaisesti Keuruulla, kuten tähän asti on koettu ortopedian osalta.
Olisiko tältä pohjalta toimintaa laajennettavissa muillekin lääkäripalvelujen sektoreille? Tällaista ainakin lupailtiin seututerveyskeskusratkaisun yhteydessä. Jos näin voisi tapahtua vielä ilman lisäkustannuksia, kuten Österback kertoo ortopedian osalta asian olleen Keskussairaalamme hintoihin nähden, olisi tilanne tavoiteltava.

Esille tulleiden asioiden perusteella haluan kaupunhallituksen palaavan ortopedihoidon saatavuuteen Keuruulla ja saattavan asian uudelleen tältä osin kaupunginvaltuustolle, koska valmistelu ilmeisesti on tapahtunut puutteellisin tiedoin ja myös kuulematta tässä yhteydessä luottamustehtäviin valittuja henkilöitä.


Lauri Oinonen
kaupunginvaltuuston puheenjohta
Keuruu

11.11.11

Mielipiteeni 11.11.11

Suomalaiset eivät saa joutua eurobondien maksajiksi


Eurobondit vierasperäisenä sanana voivat kuulostaa hienolta ratkaisulta Euroalueen kriisin hoidossa. Suomen ja tavallisten kansalaisten kannalta totuus eurobondeista on kuitenkin karmaiseva yksipuolinen maksajan velvollisuus toisten maiden veloista ja kansainvälisten finanssipiirien hyväksi. On hyvä, että Suomen taholta on vastustettu eurobondeja jo lähtökohdissaan. Toivon tälle linjalle vankkaa lujuutta ja erityisesti silloin, kun koetetaan tarjota jollain tavoin  näennäisesti muutettua pakettia samasta asiasta.

Eurobondit markitsevät yksinkertaisesti sitä, että asiansa hyvin hoitaneet joutuvat maksamaan asinasa huonosti hoitaneiden ja huonosti hoitavien velkoja. Suomi on euromaista parhaiten hoitanut asiansa ja siksi EU:n komissio koettaa houkutella yhteisvastuun illuusioon eikä sopimuksiin perustuen Suomeakin maksajien joukkoon. Tähän ei yksinkertaisesti pidä mennä.

Kyse eurobondeissa aivan samasta asiasta kuin on toisen henkilön pankkivelan takuusta ja sen maksamisesta. Vaikka takaajien joukossa olisi mukana kuinka komeita nimiä tahansa, maksu otetaan siltä, jolla on otettavaa. Suomi ja suomalaiset olisivat muiden maiden velkojen maksajia ja kansainvälisten finanssipiirien rahoittajia. Tätä karmaisevaa totuutta eubondit merkitsevät. Pahoin pelkään että ajan oloon ja  piankin Suomi kuitenkin hyväksyy eurobondit joillakin näennäismuutoksilla, mutta maksajan osa ei miksikään muutu.

Raha eurobondien maksuun olisi kerättävä veroina Suomen kansalaisilta ja erityisesti jo nyt on väläytetty arvonlisäveron korostusta keinoksi. Tämä kaikki tulisi jo nyt korkeiden verojen lisäksi ja ja eurobondien maksut olisivat pois kotimaisesta kulutuksesta ja elinkeinoelämän kiertokulusta. Arvonlisäverojen nosto olisi kohtalokasta myös monelle pienyrittäjälle. Tuotteiden tai palvelujen hinta nousisi monen kuluttajan tai palvelujen ostajan ulottumattomiin. Seurauksena menettäisiin yrityksiä, tuloja ja työttömyys kasvaisi.

Eurobondit ovat niin kielteinen asia, että ne on torjuttava Suomen osalta selkeästi nyt ja jatkossakin. Muutoin tätä eurobondien uhkaa ei ole euroalueen ulkopuolella ja näissä maissa talouskasvu on nytkin euroaluetta tuntuvasti parempaa. Aihetta laajempaankin keskusteluun Suomen eurojäsenyyden osalta tulisi rohkeasti avata. Kauanko jaksamme olla muiden tukijoita ja maksajia samalla, kun euroon kuulumattomat maat ja naapurimme kulkevat omia menestysteitään?

Lauri Oinonen
kansanedustaja 1990-2011 (kesk)
Keuruu

"Kohta poissa on veljet",pyhäinpäivän aattona 2011

Tänään 4.11.2011, pyhäinpäivän aattona sain serkultani viestin enoni, Johannes Järvelän kutsusta sotiemme veteraanin viimeiseen iltahuutoon. Taivaan Isä kutsui hänet aamuvarhaisella viid4en aikoihin kotonaan Vantaan Leinikkitiellä. Enoni, viime sotien veteraanin noin 90 vuoden mittainen elämä tässä ajassa päättyi lepoon ja rauhaan puolison tehdessä auttavana enkelinä palvelusta hänelle.

Johannes Järvelän ajallinen matka olisi voinut päättyä jo nuoren miehen rintama-aikana etulinjan kovimmissa paikoissa jatkosodassa. Monet saivat matkansa pään jo tuolloin aivan vieressä, mutta Jumalan suunnitelma oli hänen kohdalla se ajallinen kiviyrittäjän ja rakentajan elämä sekä pitkät ja antoisa eläkevuosien aika, joka hänelle suotiin.

Jäätyään varhennetulle eläkkeelle enoni otti osaa aktiivisesto sotainvalidien toimintaan Vantaalla. Hän sai olla myös tarjotuissa kuntoutuksissa ja tutustua moniin samoja vaiheita kokeneisiin kuten mm. jo edesmenneeseen arkkipiispa Mikko Juvaan Haikon kartanossa uima-altaalla.
Enoni sai tähän syksyyn saakka olla vielä ikä huomioon ottaen suhteellisen hyvässä kunnossa. Vasta nyt lokakuussa muutama viikko sitten, hänen oli annettava terveydellisistä syistä ajokortti pois.

Luopuessaan ajokortistaan hän pukeutui parhaimpiinsa ja meni tammenlehvä rinnassan poliisilaitokselle luovuttamaan ajokorttiaan. Kortin vastaanottaneen komisarion kanssa hän sai käydä hyvät keskustelut rintamakokemuksistaan. Pidän erityisen hienona asiana sitä, että poliisin edustajalla oli aikaa kuunnella viime sotien veteraania. Ajokortin luovuttaminen on todella suurempi asia kuin tajuammekaan. Kyse on aavistuksesta elämän riisumisesta ja senkin luovuttamisesta.

Kiitos ja kunnia enolleni elämäntyöstä rauhan ja sodan aikana. Pyhäinpäivä julistaa mitä suurimmassa määrin elämän sanomaa kuoleman äärellä. Uskon Taivaan Isän kutsuneen Johannes-enoni Kristuksen armossa riemuitsevaan seurakuntaan läheisten rakkaittensa tykö. Kohta poissa ovat veljet, sotiemme veteraanien ja invalidien elämä velvoittaa ja kannustaa meitä, jotka saamme heidän ansiostaan elää rauhan aikaa siniristilipun Suomessa.

Valt.tri Paavo Väyryselle Keuruun varuskunnan merkitys tiedoksi

Puolustusvoimien merkitys Keurusseudulle valt. tri Paavo Väyryselle tiedoksi.

Koko Suomen puolustaminen ja sen vaatiman varuskuntarakenteen turvaaminen tulivat esille Keuruun kaupungin kirjelmässä, jonka allekirjoittajina olin kaupunginjohtaja Timo Lounan kanssa. Jätin kirjelmän launtaina valt.tri Paavo Väyryselle hänen liikkuessaan tulevan presidentin vaalikampajansa merkeissä Keuruun kautta. Kaupungin kirjelmässä korostettiin Keuruun varuskunnan merkitystä Suomen pioneeri- ja suojelualan erikoisosaamisen ja koulutuksen keskuksena. Samoin tuotiin esille laaja eri maakuntiin ulottuva Keuruulle tulevien varusmiesten rekrytointialue.

Toivon mahdollisen tulevan ylipäällikön ottavan huomioon myös aluetaloudelliset vaikutukset, jotka puolustusvoimen suoranaisesti tarjoamien työpaikkojen ja välillisten elinkeino- ja yrityselämän vaikutusten osalta ovat Keurusseudulla poikkeuksellisen merkittävät. Puolustusvoimen rakenneuudistus ja mahdolliset varuskuntajärjestelyt tulevat maaliskuussa tehtäviinsä astuvan uuden tasavallan presidentin, joka on myös Suomen puolustusvoimen ylipäällikkö, toimikauden aikana ratkaistaviksi.

Tämän vuoksi mielestäni on välttämätöntä, että Keuruun kaupunki on valmis antamaan kaikille presidentin tehtävää tavoitteleville
mahdollsimman hyvää tietoutta Keuruulla olevista puolustusvoimen toiminnoista seudulla liikkuessaan. Tutustuessaan Keuruun kaupungin esittämiin asioihin valt.tri Paavo Väyrynen totesi ne perustelluiksi. Hänen mielestään Suomen ei pidä Ruotsin tai länsi-Euroopan maiden mallin mukaan laskea kansallista puolustuskykyään eikä liioin sulkea varuskuntiakaan, sillä kerran menetettyä omaa puolustuskykyä ei voitaisi käytännössä enää palauttaa. Paavo Väyrynen ei katso sotilaallisen liittoutumisen olevan vaihtoehto omalle kansalliselle puolustuskyvyllemme, nykyinen rauhankumppanuus ja yhteistyö sitävastoin ovat muodostuneet luonnollisiksi asioiksi

Haapamäen radat kuntoon ja kovaan käyttöön

Haapamäen radat TEN- radoiksi ja kovaan käyttöön

Olen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtaja ja siinä roolissa olen valmistellut oheisen luonnoksen kannanotoksi liilkenneministeriölle vuosien 2020-2030 liikennepoliittiseen selontekoon. Pienin lähinnä stilistisin muutoksin tämä sitten lähtikin eteenpäin.
TEN-radat ovat TransEuropeanNetworkin ratoja eli pääratoja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä henkilöliikenteen että kuljetusten osalta.

Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä kaikkien niiden kuntien yhteistyöelin, jotka sijaitsevat Haapamäen kautta kulkevien ratojen varrella.
Kyseiset radat ovat: Haapamäki-Orivesi-Tampere, Haapamäki- Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä ja Haapamäki-Parkano-Pori.

1.Rataosuus Tampere-Haapamäki-Seinäjoki muodostaa toisen raideparin Pohjanmaan radalle. Tämä tulisi saattaa kokonaan TEN- luokituksen mukaiseksi ja tarjota hyvin toimiva kuljetusten ja henkilöliikenteen reitti pääradan toisena raideparina, joka Haapamäen risteysasemalla tarjoaisi myös sujuvat poikittaisliikenteen yhteydet. Radan varteen ja vaikutuspiiriin kuuluvat Alavuden, Ähtärin, Keuruun, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden kaupungit sekä Töysän, Juupajoen ja Kangasalan kunnat talousalueineen.

Rataosuus Tampere-Orivesi on jo osa Suomen TEN-rataverkkoa ja rataosuus Haapamäki-Pihlajavesi on varustettu yhteenhitsatuin kiskoin.
Kokonaisuudessaan rata sisältää pitkiä suoria osuuksia ja TEN- kuntoon saattaminen merkitsisi lähinnä perusrakenteen vahvistamista ja osittaista kiskojen vaihtamista yhteen hitsatuiksi sekä sähköistämistä osuudelle Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki. Täten ei tarvittaisi lainkaan uuden radan rakentamista välille Tampere-Parkano-Seinäjoki välille, jossa nykyinen rata voisi keskittyä erityisesti pääradan nopeaan henkilöliikenteeseen, koska kuljetuksia ja osa sen sen henkilöliikenteestä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta.

2.Rataosuus Haapamäki-Jyväskylä on osa Suomen pääpoikittaisrataa rataverkkomme alkuperäisen suunnittelun ajalta maamme leveimmällä kohdalla. Kyse on itärajamme eri liikennepaikoilta ja mahdollisesti junaliikenteelle palautettavalta Elisenvaara-Parikkala reitiltä Huutokosken, Pieksämäen ja Jyväskylän kautta Haapamäelle. Täältä tämä reitti jo nyt mahdollistaa liikenteen Seinäjoelle, josta mielekkäät satamayhteydet ovat mm. Kaskisiin ja Vaasaan. Kyse on sekä kansainvälisestä Keski-Pohjolakäytävästä Venäjältä Tyyneltä valtamereltä asti Atlantille että pohjoismaisesta NECL II kuljetuskäytävästä. Toinen vaihtoehto poikittaisreitin jatkoyhteydelle Haapamäeltä on palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle olemassaoleva rata Haapamäki- Parkano-Pori.

Kaikki tämä poikittaisliikenne on myös ajettavissa läpi molempiin ilman veturin kääntöjä risteysasemilla. Jos rataosuudet kokonaisuudessaan sähköistetään on sähköveturien käyttö koko matkalla mahdollista. Pääpoikittaisrata yhdistää toisiinsa vanhan (Haapamäki) ja uuden(Parkano) Pohjanmaanradan, Keski-Suomen radan (Jyväskylä), Savon radan (Pieksämäki) ja Karjalan radan (Parikkala, Joensuu

Suomen leveimmällä kohdalla kulkevan pääpoikittaisradan hyödyntäminen erityisesti teollisuuden ja transitoliikenteen ratana vapauttaisi uusien raideparien rakentamisista Salpausselälle, Riihimäki-Tampere välille, Jyväskylä-Orivesi ja Tampere-Peipohja välille sekä poistaa
Tampereen seudulle suunnitellun uuden tavaraliikenteen järjestelyratapihan tarpeen, koska kaikilta näiltä voidaan sujuvasti ja mielekkäästi ohjata liikennettä ja erityisesti kuljetuksia pääpoikittaisradalle ja siihen liittyville radoille. Merkittävä osa kuljetusten ratapihatoiminnoista voidaan siirtää myös takaisin Haapamäen jo olemassaolevalle ratapihalle.

Suomen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden painottuessa suurelta osin itä- ja koillis-Suomeen tarjoaa Haapamäen kautta kulkeva pääpoikittaisrata erittäin mielekkään kuljetusvaihtoehdon Suomen länsirannikon jäistä vapaisiin syväsatamiin, joissa on runsaasti vapaata laiva- ja satamakapsiteettia nykyiselläänkin. Radan osuus Parkanosta suoraan Poriin olisi hyvin mielekäs myös Pohjanmaan radan kuljetusten kannalta kaikkina vuoden aikoina ja erityisesti talvikauden vaikean jäätilanteen aikana. Mikäli em. kaivos- ja kaivaisteollisuuden raskaat kuljetukset merkittävästi kasvavat tulisi harkita myös aikanaan suunnitellun ja päätetyn radan rakentamista Keski-Suomen radalta Saarijärveltä Multian kautta Haapamäelle.

3. Pääpoikittaisradan mahdollisuuksia tulee kehittää myös poikittaisessa henkilöliikenteessä, jotta saataisiin ilman junanvaihtoja junayhteydet
laadukkaalla ja nopealla kalustolla mm. reitille Joensuu/Parikkala-Huutokoski-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Vaasa/Pori. Osa Pohjanman radan henkilöliikenteestä olsi hyvin mielekästä mm. yöjunien osalta ohjata kulkemaan Haapamäen kautta.

4. Kaikkien Haapamäen kautta kulkevien ratojen kunnostaminen TEN-luokituksen mukaisesti on mielekkäästi toteutettavissa, koska radat alueineen ovat jo olemassa ja mm. Haapamäki-Parkano-Pori radalla tehtävissä lähes ilman liikenteelle tulevia haittoja.

5. Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä tulee lisätä usealla junaparilla, jotta radan vaikutuspiiristä voidaan käydä eri maakuntien oppilaitoksissa ja työpaikoissa kotoa käsin päivittäin kuten esim. Ähtäristä Jyväskylässä ja Tampereella, Vilppulasta ja Keuruulta Jyväskylässä ja Seinäjoella omien maakuntakeskusten ohella. Tämä edellyttää toimivia junanvaihtoyhteyksiä kaikilla junilla Haapamäen risteysasemalla suorien yhteyksien rinnalla. Henkilöliikenne tulee palauttaa myös Haapamäki-Parkano-Pori radalle ja luoda toimivat vaihtoyhteydet Haapamäellä ja Parkanossa. Haapamäen radan henkilöliikenteen vaihtoyhteydet tulee edelleen olla hyvin toimivat eri suuntiin Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä kaikkien junien osalta.

Kesähelteiltä mikkelinpäivän syksyyn seurakuntatyössä

Minulle oli tavattoman hienoa aikaa palvella Keuruun seurakunnan vs.2.kappalaisena elo- ja syyskuun ajan. Kaksi kuukautta meni suorastaan kiitäen. Keuruun seurakunnassa on oikein miellyttävä työilmapiiri. Oli ilo toimia tuttujen työtovereiden kanssa ja paljolti myös ennestään tuttujen seurakuntalaisten parissa. samalla oli tietysti ilo tavata uusia tututiksi tulleita ihmisiä.

Kesän helteet olivat vielä elokuun alussa mm. silloin, kun kävimme ihanan viileään Keuruunb vanhaan kirkkoon kuukauden 1. torstain torikirkkoon. Keuruun seurakunnassa on hieno asia monet kontaktit pai9kkakuntamme eri laitoksiin ja kouluhin. Niihin otettiin tervetulleeksi vanhana tuttuna minut lämpimästi vastaan. Kiitos tästä. Monia seurakuntaliisia sain tavata vuosien jälkeen eri yhteyksissä mm. vanhusten hoitolaitoksissa. Ihailen niiden henkilökunnan työpanosta ihmisten parhaaksi.

Aivan uusia kirkollisia toimituksia sain myös kohdata. Tarhialan uusien toimitilojen siunaaminen syyskussa oli tällainen. Kyse on erityisesti iäkkäiden lähimmäistemme hoiva- ja hoitopaikasta. Tuolla osastolla voi tuntea, että kun omat voimat uupuvat, Taivaan Isän käsivarret ja enkelinsä hoitavat. Oli hieno asia, että hoidettavien omaisia oli vuosittaisena omaisten päivänä saapunut runsaastikin pitkistäkin matkoista tapahtumaan.

Toinen uusi tehtävä oli olla mukana kirkkoherra Ossi Poikosen kanssa siunaamassa ulkomaalauksen jälkeen uudelleen käyttöön otettavaa Pihlajaveden kirkkoa. Tämä on merkki koko Pihlajaveden väestölle tulevaisuudesta. Vaikka kesänviettäjät lähtevät ja moni pihapiiri vaipuu syksyn myötä talveen odottamaan uutta kevättä, haluaa kotiseurakunta elää ja olla paikalla olevan väestön kanssa. Prosentuaalisesti väkilukuun nähden Pihlavedellä käydään edelleen varsin runsaasti sanan kuulossa. Tämä olkoon kannustuksena ja esimerkkinä muuallekin!
Kiitos Keuruun kirkkoherra Ossi Poikoselle, työtovereille ja seurakunnalle kuluneesta elo- syyskuun hienosta ajanjaksosta!